Huoltovarmuus tarkoittaa väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen ja teknisten järjestelmien turvaamista vakavien häiriöiden varalta. Koska energia on yksi tärkeimmistä peruspalveluista, varautuminen on erityisen tärkeää alan yrityksissä. Kriittiset yritykset tarvitsevat poikkeusoloissa ennen kaikkea henkilöstöä ja kalustoa – tässä jutussa kerrotaan, miten näiden saatavuus voidaan varmistaa.
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu ainutlaatuisenakin pidettyyn kokonaisturvallisuuden toimintamalliin: yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Elintärkeitä toimintoja ovat esimerkiksi puolustuskyky, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus sekä väestön toimintakyky ja palvelut.
Monet elintärkeät toiminnot ovat yksityisomistuksessa. Elintärkeää palvelua tarjoavat yritykset ovat huoltovarmuuskriittisiä. Esimerkiksi energiahuoltosektorilla on huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä, jotka turvaavat sähkön ja lämmön tuotantoa ja jakelua. Nämä palvelut ovat puolestaan välttämättömiä niin kansalaisille, yrityksille kuin maanpuolustukselle.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja sen ylläpitämän huoltovarmuusorganisaation toimialapoolit huolehtivat, että huoltovarmuuskriittiset yritykset on tunnistettu. Jotta sähkön ja lämmön kaltaiset peruspalvelut eivät vaarantuisi poikkeusoloissa, huoltovarmuuskriittinen yritys tarvitsee myös resursseja, kuten henkilöstöä ja kalustoa. Näiden saatavuus poikkeusoloissa ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan edellyttää yritykseltä aktiivista roolia.
Miten yritys varaa henkilöstöään tai kalustoaan poikkeusoloja varten?
Henkilövaraaminen tarkoittaa määräaikaista toimenpidettä, jossa kriittisen yrityksen työntekijän käytettävyys tehtäväänsä varmistetaan myös poikkeusoloissa. Tähän viitataan lyhenteellä VAP (varattu poikkeusolojen tehtävään). VAP:ssa sodan ajan joukkoon sijoitetun henkilön sijoitus puretaan tai varmistetaan, että sijoittamatonta henkilöä ei sijoiteta sodan ajan joukkoon.
Henkilövaraaminen on suoraviivaista. Varausesitys toimitetaan aluetoimistoon Puolustusvoimille (PV), joka tekee mahdollisen varauspäätöksen. Henkilövaraamisessa on tunnistettava organisaation kriittiset toiminnot, ja millainen osaaminen on niiden kannalta ratkaisevan tärkeää. Pohditaan asiaa tuulivoiman näkökulmasta: koska huomattava osa Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla, tuulivoimatuotannon jatkuvuus tulee turvata myös poikkeusoloissa, esimerkiksi sodassa. Merkittävien tuulivoiman tuottajien ja alan palveluntarjoajien tulisikin miettiä, miten käyttö- ja huoltotoiminta turvataan poikkeusoloissa, ja millaisia osaajia se edellyttää.
Jatketaan tuulivoimaesimerkkiä: paitsi kriittistä henkilöstöä, yritys tarvitsee poikkeusoloissa myös kalustoa. Tulevaisuuden Suomessa on suuria merituulipuistoja, joiden huolto vaatii siihen soveltuvia aluksia. VAP:n sisarprosessi ATV (Ajoneuvojen ja Työkoneiden Varaus) tähtää siihen, että yritys on tunnistanut normaali- ja poikkeusoloissa tarvitsemansa kuljetuslogistiikan verkoston. Kuljetusverkostoyritykset ilmoitetaan HVK:n kautta Traficomille, joka toimittaa ne PV:lle sijoitustoiminnassa huomioitavaksi.
Yritysten turvallisuudesta ja varautumisesta vastaavien tahojen on tärkeää varmistaa, että toiminnassa varaudutaan myös poikkeusoloihin. Esimerkiksi edellä kuvatut toimenpiteet (VAP, ATV) tehdään vain organisaation hakemuksesta, ja ne ovat mahdollisia vain huoltovarmuuskriittiseksi listatuille yrityksille. Aiheesta kiinnostuneiden onkin hyvä olla yhteydessä HVK:hon tai Huoltovarmuusorganisaation sähköpooliin.
Kriisinkestävyys on myös tiedonvaihtoa, harjoittelua ja järkeilyä
Vaikka yksikään organisaatio ei voi jatkaa toimintaansa ilman osaavaa henkilöstöä ja oikeanlaista kalustoa, ne eivät yksinään takaa yritykselle hyvää kriisinkestävyyttä. Hyvän häiriönsietoisuuden nähdäänkin edellyttävän niin varautumissuunnittelua ja – suunnitelmia, harjoittelua kuin hyvää tilannetietoisuutta. HVK:n ylläpitämä huoltovarmuusorganisaatio on perustettu juuri näitä tarpeita varten. HVO-toiminnassa jaetaan ja vastaanotetaan tietoa häiriöistä ja saadaan mahdollisuus osallistua varautumisharjoituksiin.
Ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmämme on kuitenkin yhtä vahva kuin verkoston yksittäiset lenkit ovat. Viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa ovat osoittaneet, että vakavatkaan häiriöskenaariot eivät ole enää tuulesta temmattuja. Yhdessä varautumalla häiriöitä ei voida täysin estää, mutta silloin niistä toivutaan nopeasti, ja jatketaan eteenpäin entistä vahvempina.