Suomen energiajärjestelmä elää ratkaisevaa jollei vuosikymmentä, niin tärkeää 10 vuoden aikajaksoa. Puhdas, kotimainen sähkö on koko vihreän siirtymän ja teollisen kasvun perusta – ja samalla Suomen turvallisuuden ydintä. Kuten tiedämme, alamme hankkeet ulottuvat vuosikymmenten päähän, ja siksi päätöksenteon tulisi olla johdonmukaista, ennustettavaa ja yli vaalikausien kestävää. Tarvitsemme vahvan, yhtenäisen energiastrategian vuosille 2027–2035, jotta Suomi säilyttää asemansa vakaana ja houkuttelevana investointikohteena.
Kotimainen uusiutuva energia on maamme talouden kivijalka: se pitää sähkön hinnan kohtuullisena, vahvistaa omavaraisuutta ja tuo teollisia investointeja ympäri maata. Hajautettu tuotanto – merialueilta itärajan tuntumaan ja eteläiseen Suomeen – parantaa samalla huoltovarmuutta ja arjen turvallisuutta.
Suomen uusiutuvien eduskuntavaalitavoitteet kiteytyvät kolmeen kysymykseen: Miten Suomi vahvistaa turvallisuuttaan? Miten Suomi varmistaa talouskasvun? Miten Suomi säilyy investointien kärkimaana myös 2030-luvulla?
PÄÄTAVOITTEET: Pitkäjänteinen energiapolitiikka turvaa investoinnit ja kasvun
Uusiutuvan energian hankkeet vaativat vuosikymmeniä kestävän toimintaympäristön. Päätöksenteon rytmi ei voi olla vaalikauden pituinen, kun investointien vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Siksi Suomen uusiutuvat esittää puolueiden ja ministeriöiden yhteistä ylivaalikautista tiekarttaa, joka kirjataan hallitusohjelman kärkilinjaukseksi. Tavoitteena luoda ratkaisukeskeisyyttä valmisteluun ja päätöksentekoon, jonka nykyisessä mallissa tavoitteet ja toimenpiteet eivät kohtaa.
Talouskasvua ei synny ilman puhdasta sähköä. Yli 70 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista on jo rakennettu ilman valtion tukia, mikä on poikkeuksellisen vahva osoitus markkinaehtoisuuden toimivuudesta. Velkajarrun todellisuudessa se on talouspoliittisesti viisasta.
Samalla on turvattava toimiva sähkömarkkina ja lisättävä kulutusjoustojen roolia – ne ovat sähköistyvän Suomen uuden ajan huoltovarmuutta.
MAATUULIVOIMA: Sähköomavaraisuutta koko Suomi hyödyntämällä
Hajautettu maatuulivoima vahvistaa huoltovarmuutta. Pääsiäiseen sopivalla vertauksella: munat kannattaa olla useammassa korissa yhteen keskittämisen sijasta. Uusien korien ideassa erityisesti itäisen Suomen energiantuotannon rakentaminen on avainasemassa. Tekniset ratkaisut ovat tiedossa, nyt tarvitaan poliittista päätöksentekoa. Itä-Suomen asia on koko EU:n yhteisen puolustuksen asia, jonka toivoisi olevan osana rahoituksen ratkaisua.
Koko Suomen tuulivoimassa on myös varmistettava, että jo valmiiksi tiukka sääntely ei estä rakentamista siellä, missä se olisi järkevää. Kaavoituksen ja luvituksen on oltava sujuvampaa, valitusten käsittelyaikojen lyhyempiä ja kiinteistöveron mallin ennakoitava.
Luonnon ja energiantuotannon yhteensovittaminen kuuluu alamme arkeen – siksi tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus, jolla varmistetaan sekä lajisuojelu että uusiutuvan energian hankkeiden eteneminen.
MERITUULIVOIMA: Teollisuuden sähköistämisen perusta
Merituulivoima on Suomen seuraava suuri energiatalouden harppaus. Sen mittakaava vastaa gigawatteja tuottaen tulevaisuudessa vihreän teollisuuden tarvitsemat sähkövolyymit, ja luo uuden vientivetoisen teollisuuden – vedyn ja sen jalosteet.
Jotta Suomi saa kiinni Euroopan merituulivoimakilpailusta, on valtion sitouduttava selkeisiin kapasiteettitavoitteisiin ja tehtävä konkreettisia tekoja edistääkseen määrätietoisesti merituulivoimaa. Yksi sellainen päätös olisi kantaverkon ulottaminen merelle asti.
Lisäksi sääntely-ympäristö merellä vaatii ripeitä täsmennyksiä: vesilupien joustoa, YVA-menettelyjen kohtuullistamista ja kiinteistöveron tasoa, joka vastaa sähköntuotannon määrää – ei investointikustannusta. Muuten hankkeiden riskit kasvavat niin suuriksi, ettei investointeja synny.
AURINKOVOIMA: Nopea, edullinen ja suosittu aurinkovoima tarjoaa tasapainottavaa sähköä
Teollisen mittaluokan aurinkovoima on nousemassa uudeksi puhtaan energian tukijalaksi. Sen merkitys korostuu etenkin Etelä-Suomessa, jossa kulutus on suurinta ja aurinkosäteily samalla tasolla Pohjois-Saksan kanssa. Aurinkovoima tasapainottaa myös tuulivoiman tuotantoprofiilia ja lisää sähköjärjestelmän säännöllisyyttä.
Myös teollinen aurinkovoima kasvaa markkinaehtoisesti – kunhan sääntely ei estä järkevää kehitystä. Alueidenkäyttölakiin esitetty 50 hehtaarin kaavaraja on perusteettoman matala ja uhkaa hidastaa investointeja. Luontevampi taso olisi 120–200 hehtaaria, jolloin kaavoitus keskittyy merkittäviin hankkeisiin ja pienemmät voivat edetä rakentamisluvilla.
Aurinkovoiman kiinteistövero tulee tarkentaa samalle tasolle maatuulivoiman kanssa. Nykyinen kaksin–kolminkertainen verotus per tuotettu MWh on este aurinkovoiman markkinaehtoiselle kasvulle.
Turvallinen ja vahva Suomi syntyy ennakoitavasta energiapolitiikasta
Suomen tulevaisuus – kasvu, huoltovarmuus ja turvallisuus – rakentuu puhtaan kotimaisen energian varaan. Siksi seuraavan hallituksen on uskallettava katsoa vaalikautta pidemmälle ja luotava uudenlainen pitkäjänteinen energiapolitiikka.
Kun päätöksenteko on vakaata, Suomi voi hyödyntää koko potentiaalinsa: merituulen voiman, maatuulen edullisuuden ja aurinkovoiman nopean kasvun. Ne yhdessä muodostavat turvallisen, taloudellisesti vahvan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen energiajärjestelmän – suomalaisen menestystarinan seuraavalle vuosikymmenelle.