Monet yrityselämän asiat kulkevat yleensä aalloissa. On nousukausia, huippukausia, laskukausia ja pohjakausia. Jokainen kausi edustaa sen ajan hetkeä, joka jollain aikavälillä menee ohi. Tapauskohtaisesti aaltojen nousu- ja laskukulmat sekä aallonpituudet vaihtelevat.
Otetaan aluksi pieni askel taaksepäin ja tuulivoiman tilannekuvaan vuonna 2017. Kyseisenä vuonna uusiutuvan energian tukijärjestelmä eli syöttötariffi oli täynnä. Sen vuoksi jo pienellä epätoivolla yritettiin edistää tuulivoimalle uutta tukijärjestelmää, joka sitten saatiinkin, tuloksena 1,3 terawattituntia tuotantotukea. Pieni voitto ja ymmärrys, ettei tällä vielä pitkälle mennä.
Jos joku tuolloin olisi sanonut tuulivoimaa olevan Suomessa vuonna 2025 lähes 9000 MW, olisi vastaanotto ollut epäuskoista, kuinka ihmeessä?
Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta viime vuosina tiukassa, eikä lähitulevaisuudessa ole muutosta nähtävissä. Tuotantoa on paljon ja kulutus vähäistä ja sähkön hinta on alhainen. Alueidenkäyttölaki on etenemässä, ja esitetyssä muodossaan ja läpi mennessään se rajoittaisi merkittävästi tuulivoiman uusien hankealueiden kehittämistä. Sähköjärjestelmäpuolella on otettu käyttöön varttitasejärjestelmä, joka näyttäisi nostavan merkittävästi nyt operoinnissa olevien tuotantohankkeiden tasehallintakustannuksia. Suomen uusiutuvat on hyvin tietoinen näistä(kin) haasteita ja omalla toiminnallaan pyrkii edistämään ratkaisuja.
Uusiutuva energia on jo muuttanut Suomen sähkökentän lähes kokonaan CO2-päästövapaaksi – Suomen viimeinen hiilivoimalaitos suljettiin huhtikuussa 2025. Uusia sähköä kuluttavia investointeja on julkaistu olevan rakenteilla yli 20 miljardin euron arvosta – ja tämä pelkästään datacentereiden osalta. Lisäksi kaukolämpöpiirejä lämmitetään pian yli 3000 megawatin edestä sähkökattiloilla, polttamisen sijaan. Kotkassa on myös julkistettu noin 800 miljoonan euron akkumateriaalitehtaan rakentaminen aloittaminen.
Muutaman vuoden päästä, edellä mainittujen ollessa verkossa, oletetaan sähkön hinnan aloittavan nousun, joka taas johtaa kysyntään uusiin sähköntuotannon investointeihin. Varovaisen positiivista tuulenvirettä vihreän siirtymän kulutushankkeiden aloitukselle siis on. Nyt ja tuolloin, vain maatulivoima ja aurinkovoima pystyvät vastaamaan uuden tuotannon kasvuun nopealla aikataululla.
Uusiutuvalla energialla on merkittävä rooli niin Suomessa kuin globaalisti. Näkymät ovat Suomessa nyt vuoteen 2017 verrattuna huomattavasti paremmat – ollen nyt jopa erinomaiset.
Silti tällä hetkellä käsissämme on verrattain suuria haasteita, joihin vaikuttaminen on tärkeää Suomen uusiutuvien ja alamme yritysten omaan viestintään panostamalla. Näin itse edistämme ja mahdollistamme uuden nousuaallon syntyä.
Ilon kautta,
Heikki
wps Suomi Oy:n toimitusjohtaja Heikki Peltomaa toimii Suomen hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026.