Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Liito-orava- ja lepakkoselvitykset ovat hieman rennompia
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Liito-orava- ja lepakkoselvityksissä aikatauluja suurempia riesoja saattavat olla hyttyset sekä mahdollisesti kurja sää, joka ei anna syytä jäädä toimiston lämpöön raportointihommiin.
Lepakko-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset ovat aikataulultaan vähän rennompia kuin juttusarjassa aiemmin kuvatut viitasammakko-, lumijälki- ja linnustoselvitykset, koska selvitysten aikaikkuna on hieman laajempi. Liito-oravaselvitykset tehdään yleensä papanamenetelmällä eli etsitään puustotietojen perusteella sopiviksi elinympäristöiksi arvioitujen metsäalueiden puiden juurilta niiden talvipapanat. Nämä keltaiset papanat ovat havaittavissa, kunnes ne alkavat kesän tullen peittyä kasvillisuuden alle ja lahota.
Lepakkoselvityksiä voidaan tehdä melkein koko vuoden ympäri, riippuen siitä, mitä halutaan selvittää. Mikäli hankealueella on purettavia vanhoja taloja eli mahdollisia talvehtimispaikkoja, selvitetään niissä mahdollisesti horrostavat lepakot talven aikana. Lepakoiden lisääntymispaikkoja ja saalistusalueita selvitetään kesällä ultraäänidetektorien avulla, kun lepakot ovat aktiivisesti saalistamassa ruokaa poikasilleen ja itselleen ja havaittavissa öisin.
Kasvit eivät välitä säästä
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä voidaan tehdä melkein koko kesän aikana. Toisin kuin eläinlajit, luontotyypit ja kasvilajit eivät säästä välitä. Myös kasvillisuuskartoittajan on vaikeaa löytää hyvää tekosyytä välttääkseen vesisateessa rämpimistä, koska on olemassa vedenkestävä paperi, kamera ja lyijykynä. Joidenkin kasvilajien osalta on kuitenkin oltava tarkkana maastoselvityksen ajankohdan suhteen, koska ne ovat parhaiten havaittavissa niiden kukinta-aikaan. Tällaisia erityisesti kukinta-aikaan kartoitettavia lajeja ovat mm. soilla ja joillakin kangasmetsätyypeillä kasvavat kämmekät, jotka kukkivat lajista riippuen kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Suuri osa kämmekkälajeista on uhanalaisia ja/tai rauhoitettu.
Kasvikartoittaja joutuu joskus polvistumaan lajinmääritystä tai -etsintää varten. Hyttyshattu ja hanskat auttavat keskittymään pahimman sääskikauden aikana.
Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Linnustoselvitykset sotkevat kartoittajan unirytmit
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Linnustoselvitykset vaativat luontokartoittajalta valvottuja öitä ja ani varhaisia aamuja.
Muuttolinnustoselvitykset tehdään päiväsaikaan. Näissäkin töissä oikea ajoitus on onnistumisen A ja O. Kevätmuutto ajoittuu pääosin huhti-toukokuulle ja on siten lyhyempi ja keskittyneempi kuin syysmuutto, joka käynnistyy joillakin lajeilla jo keskikesällä. Keväällä lämpimät sääjaksot edesauttavat muuton käynnistymistä, kun taas syysmuutolla kylmät pohjoistuulet saavat kurjet, hanhet ja joutsenet muuttamaan. Sopivissa olosuhteissa voidaan havaita satoja tai jopa tuhansia muuttavia kurkia, hanhia ja joutsenia sekä usein kymmeniä petolintujakin. Kovin tuulisessa ja kylmässä säässä suurin osa muuttolinnuista taas odottaa levähdyspaikoillaan parempia lentosäitä. Koska eri lintulajeilla on hieman erilaisia muuttoajankohtia ja sattumalla on iso merkitys parvien havaitsemisessa, selvitysten tuloksista saadaan sitä luotettavampia mitä enemmän päiviä käytetään maastossa lentoliikenteen havainnoimisessa.
Pesimälinnusto kartoitetaan lintujen soidinaikana
Hankealueen linnuston reviirikartoitukset tehdään lintujen soidinaikoina, jotka vaihtelevat lajista riippuen. Pöllöt ovat äänessä jo helmi-maaliskuussa. Yöaktiivisten lintujen havainnointi vaatii lintukartoittajaltakin yöaktiivisuutta. Hankealuetta kierretään silloin olosuhteista riippuen autolla, suksilla tai lumikengillä havainnoiden pöllöjen huhuilua ja puputtelua. Reviirit merkataan karttaan, jotta ne voidaan myöhemmin ottaa huomioon tuulipuiston rakenteiden suunnittelussa. Pöllöillä ei ole suurta vaaraa törmätä tuulivoimaloihin, mutta elinympäristömuutokset tai rakentamisaikainen häiriö voivat vaikuttaa niiden menestymiseen hankealueella.
Pöllöselvitys tehdään yöaikaan kuuntelemalla niiden soidinääntelyä.
Myös maakotkan soidinlentoa havainnoidaan usein hiihtäen liikkumalla tarkkailupaikalta toiselle, mutta päiväsaikaan. Sitä varten on oltava hyvä näköalapaikka, josta voi tähystää mahdollisimman laajasti aluetta. Suurin osa ajasta menee yleensä odottamiseen, mutta kun alkaa tapahtua, tarvitaan hyvää optiikkaa ja tarkkaa silmää. Kotkat kuuluvat lajeihin, joille tuulivoimalat voivat aiheuttaa törmäysriskiä. Sen takia lintuasiantuntijan on kerättävä monipuolisesti tietoja, joilla selvitetään mm. kotkan sukupuoli, ikä, lentosuunnat ja käyttäytyminen reviirillä. Voiko olla, että sillä on reviiri alueella ja aikooko kotka pesiä hankealueella tai sen läheisyydessä? Mikäli kotkan arvioidaan olevan reviirillä ja mahdollisesti pesivän hankealueella, selvityksiä jatketaan vielä myöhemmin kesällä pesäpoikasaikaan. On tärkeää selvittää mistä suunnasta kotka hakee ruokaa poikasilleen ja arvioida sen lentokorkeutta. Näitä tietoja tarvitaan tuulipuiston mahdollisten vaikutusten arvioimiseen.
Kun lintujen pääjoukon pesimäkausi alkaa toukokuun lopussa, kartoittajan on totuttava taas aikaisiin herätyksiin. Pesimäaikaisten selvitysten aikataulu on tarkka, koska linnut merkkaavat reviiriään laulamalla aktiivisimmin ennen pesinnän käynnistymistä. Linnut hiljenevät ja niiden reviirien löytäminen muuttuu vaikeammaksi, kun pariutuminen on tapahtunut ja pesintä alkanut. Lintujen aktiivisin lauluaika alkaa heti auringonnousun aikaan, mikä voi olla leveysasteesta riippuen jo kolmen aikaan aamuyöllä. Myös yöllä aktiiviset lajit ovat silloin äänessä. Pesimälinnuston vilkkain konsertti on yleensä jo loppunut hyvissä ajoin ennen toimistotyöläisen lounasaikaa.
Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Lumijäljet paljastavat selvitysalueen asukkaita
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Lumijälkietsinnät voivat nostaa biologille hien pintaan ja kuitata viikon urheilusuoritukset.
Lumijälkietsintään perustavat selvitykset, kuten saukko- ja riistaeläinselvitykset, tehdään luonnollisesti silloin, kun on lunta maassa. Näiden selvitysten ajankohta ei siis ole yhtä tarkka kuin esimerkiksi viitasammakkoselvityksen tapauksessa. Sääolosuhteista on kuitenkin otettava huomioon, että juuri satanut lumi ei saa peittää jälkiä. Maastotöille on tietenkin aina käytännön rajoitteita, joiden hallitsemista auttaa kokemus luonnossa liikkumisesta: Jos on vasta satanut reilusti uutta lunta ja hangen kantavuus on heikkoa, kartoittajan on turha toivoa pystyvänsä hiihtämään montaa kilometriä yhden maastopäivän aikana. Silloin etenkin laajoilla selvitysalueilla parempi odottaa parempia hankiolosuhteita.
Saukkoselvitys perustuu lumijälkietsintään.
Metsäkanalinnut alkavat liikkua niiden soidinpaikkojen läheisyydessä useita viikkoja ennen varsinaista soidinaikaa. Niiden lumijälkien etsimisellä voi siis saada jo ennakkotietoja siitä, mihin pitää lähteä havainnoimaan, kun suhteellisen lyhyt soidinaika alkaa. Kanalintuhiihdot ovat yleensä urheilullisia suorituksia, joissa hiihdetään ristiin rastiin hankealuetta kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella potentiaaliseksi elinympäristöksi arvioidulta osa-alueelta toiselle. Kartoittajalle on aina iloinen hetki, kun suoritus palkitaan metson lumijäljillä tai muhkealla kakkaläjällä, jonka koordinaatit otetaan heti ylös GPS-paikantimella.
Varsinaisiin soidinaikaisiin selvityksiin liittyy yleensä vähemmän urheilullisuutta, mutta kartoittajan on pystyttävä heräämään hyvin aikaisin: yleensä on oltava maastossa jo aamuyöllä ennen soitimen käynnistymistä. Kartoittaja hakeutuu potentiaaliseksi arvioidulle soidinalueelle ja hiipii varovaisesti sen ympäristössä, kunnes kuulee metsokukon hiovia ja napsauttelevia ääniä tai koppelon kotkotusta.
Tuulen tuomaa työtä: Minna Juhola
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.
Nimi: Minna Juhola
Työpaikka: HPP Asianajotoimisto Oy
Koulutus: Oikeustieteen maisteri
Miten tuulivoima työllistää sinua?
Työskentelen HPP:lla ympäristöjuristina. HPP on yksi Suomen johtavista tuulivoimaan liittyvien oikeudellisten palvelujen tarjoajista ja tarjoamme tukea hankekehitykseen, operatiivisiin tuulivoimapuistoihin, transaktioihin sekä yritys- ja projektirahoitusjärjestelyihin liittyen. Itse työskentelen erityisesti tuulivoimahankkeiden ympäristö-, kaavoitus- ja luvituskysymysten parissa ja lisäksi avustan alan toimijoita tarpeen tullen myös hallintotuomioistuinmenettelyissä.
Mikä on parasta työssäsi?
Juristin työ on hyvin itsenäistä ja töitä tehdään paljon yksin. Tuulivoimatoimeksiannot ja esimerkiksi Due Diligence -projektit kuitenkin vaativat tiivistä ja tehokasta tiimityötä toimiston eri alojen juristien, kuten yhtiö-, kiinteistö-, ympäristö-, ja rahoitusasiantuntijoiden kesken. HPP:llä on hyvä henki ja mahtavia työkavereita. Parasta on, kun saadaan aikataulultaan kiireelliset ja vaativat toimeksiannot yhteistyössä asiakkaiden kanssa onnistuneesti maaliin.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Tuulivoimayhdistyksen Wind Finland -seminaari on vuosittainen odotettu tapahtuma, johon tiimistämme osallistuu aina useampi henkilö. Nuuksion Haltia-keskus on osoittautunut tapahtumapaikkana erinomaiseksi ja seminaarissa tapaa aina sekä vanhoja tuttuja että uusia alan toimijoita.
Tuulivoimahankkeen luontoselvitykset: Viitasammakko haastaa biologin aikataulut
Tuulivoimahankkeen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot, lajit ja muut olosuhteet. Oikea aikataulutus on tärkeä luontoselvitysten tulosten luotettavuuden kannalta. Väärään aikaan tehdyt selvitykset voivat viivästyttää hankkeita, joten luontoselvitysten suunnittelu kannattaa tehdä ajoissa ja ennakoivasti. Luontoselvitysten aikataulut vaihtelevat sen mukaan, minkälainen lajisto on selvitettävänä. Lisäksi vuosittain vaihtelevat sääolosuhteet määrittävät maastotöiden tarkat ajankohdat. Viitasammakko on aikataulujen osalta haastavin luontoselvitysten kohde.
On toukokuinen ilta. Aurinko on jo melko matalalla ja pian se laskee metsän taakse. Seison hiljaa metsän laidalla ja katselen laajaa suoaluetta, jossa vaaleanruskeat sarat vuorottelevat tummempien märkien turvelaikkujen ja taivaan väriä peilaavien vetisten allikoiden kanssa. Jostain kaukaa kuuluu teerten soidinpulinaa ja tummien kuusten latvoilta kuuluu punakylkirastaan monotonista laulua. Mutta siinä on jotain muutakin, hiljaisempi kuin rastas, mutta silti selkeä ja vain muutaman metrin päässä: pulppuava ääni, vähän kuin tummaan suoveteen uppoavasta pullosta tulevien ilmakuplien äänet: viitasammakko. Nostan hitaasti kiikarini silmieni eteen ja katselen allikoiden vedenpintoja. Viitasammakon pää näkyy juuri ja juuri veden pinnan yläpuolella. Kun se ääntelee, se tuottaa pieniä sitä ympäröiviä aaltoja. Ääntelemällä viitasammakkokoiraat merkitsevät oman paikkansa, pitävät muut koiraat loitolla ja houkuttelevat naaraita luokseen pariutumista varten.
Ääntelemällä viitasammakkokoiraat pyrkivät houkuttelevan naaraita luoksensa pariutumista varten.
Biologit taas käyttävät ääntelyä hyväkseen viitasammakoiden havainnoimiseen ja laskemiseen. Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja on Suomessa tiukasti suojeltu. Luonnonsuojelulaki kieltää direktiivilajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen eli käytännössä viitasammakon kutu- ja talvehtimisvesistöihin sekä niitä ympäröivään suoalueeseen ei saa kohdistua hankkeen aiheuttamia muutoksia. Siitä syystä direktiivilajien mahdollinen olemassaolo on selvitettävä, jos epäillään suunnitelluilla maankäyttöhankkeilla olevan vaikutuksia niihin. Vaikutuksia viitasammakkoon voi aiheutua, mikäli esimerkiksi suoalueen lävitse tai sen läheisyyteen rakennetaan tuulipuiston huoltotie. Huoltotien sivuoja voi kuivattaa sen läheisyydessä olevaa suoaluetta ja siten muuttaa suolla mahdollisesti esiintyvän viitasammakon elinympäristöä. Viitasammakon esiintyminen alueella selvitetään kutuaikaisen maastokäynnin avulla. Samalla selviää, sijoittuuko esiintymispaikka nyt arvioidulle hankkeen vaikutusalueelle vai jääkö se kauemmaksi.
Viitasammakoilla on lyhyt soidinkausi
Maastoselvitys ei kuitenkaan ole aina niin simppeli kuin miltä se kuulostaa: Viitasammakoiden soidinkausi on lyhyt, kestää yleensä vain viikon, korkeintaan kaksi. Sen suurpiirteinen ajankohta sijoittuu huhti-toukokuulle, mutta sen tarkka ajankohta riippuu hyvin paljon vallitsevasta säästä ja kevään etenemisestä. Jos alkukevät on lämmin, lumet ja jäät sulavat nopeasti ja yhtäkkiä viitasammakon kutuaika on käsillä. Jos taas kevät on kylmä, kutu alkaa vasta viikkoja myöhemmin. Viitasammakot eivät yleensä ääntele tuulisessa säässä ja myös vesi- ja räntäsateilla ne pysyvät hiljaa. Eli käytännössä maastoselvittäjän on seurattava koko suurpiirteisen soidinkauden ajan melko tarkasti säätä, lumi- ja jäätilannetta ja oltava valmis lähtemään maastoon heti, kun olosuhteet alkavat olla sopivat.
Jos selvitettäviä viitasammakkokohteita on useita, tarvitaan hyvää ennakointikykyä ja resursointia, jotta kaikki selvitykset saadaan tehtyä suotuisissa olosuhteissa ja oikeana ajankohtana. Soidinkauden mentyä ohi ei ole enää mahdollista tehdä luotettavia viitasammakkoselvityksiä ennen seuraavan soidinkauden alkua eli huhti-toukokuussa vuoden kuluttua. Kesälläkin löytyy välillä kasvillisuusselvityksen maastotöiden aikana viitasammakoita, mutta niiden löytäminen on kesäisin hyvin satunnaista ja kesäisten havaintojen perusteella ei voida yleensä kovin tarkasti päätellä, missä niiden lailla suojeltu lisääntymispaikka sijaitsee.
Viitasammakkoselvitykset ovat aikataulutuksen suhteen haastavimpia luontoselvityksiä, vaikka myös muut tuulipuistohankkeita varten tarvittavat luontoselvitykset on tehtävä tiettyinä aikoina. Yksittäisten luontoselvitysten ajankohdat riippuvat pitkälti vuodenajoista, säästä ja eläinten elinrytmistä.