Siirry sisältöön

Work by wind: Volker Schick

Work by Wind series introduces people and companies working in wind industry

Company name: Siemens Gamesa Renewable Energy

Field of business: Wind turbine supplier

Year established: 1976

What kind of work wind power provides to your company?

While SGRE offers hybrid power and energy storage solutions, our core business is to provide cleaner, more reliable and more affordable wind turbines and corresponding services for both on- and offshore.

How do you see the future of wind power in your company? 

At SGRE, we have been working to counteract climate change for many years and earlier this year we surpassed 100 GW of installed wind energy capacity. As a global leader in renewable energy, we are committed to delivering a clean future and worldwide sustainable development. We have a responsibility to lead and enable change for the better, and wind power will become an even stronger key driver enabling this transition.

What is best when working in wind?

It simply feels amazing to do something sustainable for our planet earth, for its environment and nature. Seeing a wind turbine’s rotor spinning, knowing that it is producing affordable zero-emission electricity with every turn, always makes me smile. That feeling tells me I am working in the right field!

Get to know SGRE more:

https://www.siemensgamesa.com/enint

https://www.linkedin.com/company/siemensgamesa

https://de-de.facebook.com/SiemensGamesa/

https://www.instagram.com/siemensgamesa/

https://www.youtube.com/channel/UCJ_iNzT4pd2m9vF6IGSlilQ/videos

Linnustovaikutusten seurantaa suomalaisten tuulipuistojen alueella

Tuulivoimahankkeiden linnustovaikutusten arviointi on Suomessa käytännössä perustunut ulkomaisista tutkimuksista ja kirjallisuusyhteenvedoista saatavilla olevaan tietoon ja laskennallisiin arvioihin. Kesällä 2019 valmistui useiden vuosien ajanjakson kattaneen seurantatutkimuksen yhteenveto, ja nyt on vihdoin saatavilla myös todellista maastoselvityksiin perustuvaa tietoa lintujen käyttäytymisestä toiminnassa olevien tuulipuistojen alueella Suomessa.

Kattava seurantatutkimus

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on toteuttanut vuosien 2014–2018 aikana rakennettujen tuulipuistojen linnustovaikutusten seurantaa Perämeren rannikkoalueella Simossa ja Iissä sekä Kalajoella, Pyhäjoella ja Raahessa. Seuranta-alueella on yhteensä 182 tuulivoimalaa 13 tuulipuistossa. Suurin osa tuulivoimaloista on rakennettu vuosina 2014–2015, joten kyse on ensimmäisistä Suomeen rakennetuista teollisen mittakaavan maatuulipuistoista. Perämeren rannikkoalueelle sijoittuu valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä sekä alueellisesti tärkeitä lepäily- ja ruokailualueita.

Linnustovaikutusten seuranta on toteutettu 2014-2018 yhteistyössä alueen tuulivoimatoimijoiden kanssa, hankkeiden YVA-menettelyissä ja kaavoituksessa hyväksyttyjen seurantaohjelmien mukaisesti. Muuttavien lintujen käyttäytymistä tuulipuistojen alueella ja niiden lähiympäristössä on selvitetty muutontarkkailun avulla. Selvitysten kokonaistyömäärä on ollut mittava: esimerkiksi Simon ja Iin alueella tarkkailua on ollut keväisin ja syksyisin yhteensä 324 maastotyöpäivää sekä Kalajoen ja Pyhäjoen alueella yhteensä 120 maastotyöpäivää. Muutontarkkailun lisäksi seurannoissa on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja. Tuulipuistojen alueella on toteutettu myös pesimälinnustoselvityksiä sekä tarkkailtu esimerkiksi merikotkien ja kaakkurin ruokailulentoja.

Muuttavat linnut kiertävät

Seurantojen tulosten perusteella muuttavat linnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään tuulipuistot myös valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä. Kalajoella ja Pyhäjoella tuulipuistoja sijoittuu muuton pullonkaula-alueelle, jota pitkin valtaosa muuttoreitin kautta muuttavista linnuista muutti ennen tuulipuistojen rakentamista. Vuosina 2016-2017 noin 40 prosenttia alueella havaituista linnuista muutti tuulipuistojen kautta. Muuttoreitin painopiste oli siirtynyt tuulipuistojen länsipuolelle lähemmäs Perämeren rannikkoa.

Kalajoella lintujen lepäily- ja ruokailualueena käyttämät pellot sijaitsevat lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Valtaosasta alueita etäisyys on yli 1,5-2 kilometriä. Lepäily- ja ruokailualueiden sijainnissa ei havaittu tuulivoimaloista johtuvia muutoksia. Linnuille käyttökelpoisten alueiden sijaintiin vaikuttavat enemmän alueella harjoitettava maataloustoiminta sekä sen eri työvaiheiden ajoittuminen. Mustilankankaan tuulipuiston osalta on tarkkailtu muiden muassa kurkia, jotka erityisesti syysmuuton aikaan lentävät kahdesti vuorokaudessa tuulipuiston läpi liikkuessaan ruokailu- ja yöpymisalueen välillä. Kurkien on havaittu lentävän yöpymislentonsa tuulipuiston läpi ilman havaittavissa olevia ongelmia, koska tuulivoimaloiden välissä on useita satoja metrejä vapaata tilaa ja linnut näyttävät havaitsevan tuulivoimalat hyvin. Huonommissa sääolosuhteissa kurkien yöpymislentojen on todettu tapahtuvat selvästi törmäyskorkeuden alapuolella, käytännössä heti metsän latvusten yläpuolella.

Linnustovaikutusten seurannan yhteydessä on etsitty tuulivoimaloihin törmänneitä lintuja, kiertelemällä alueelle rakennettuja tuulivoimaloita etenkin kevään ja syksyn muuttokaudella. Seurantojen aikana vuosina 2014–2018 on löydetty ja ilmoitettu yhteensä 48 tuulivoimalaan törmännyttä lintua, jotka edustavat 19 lajia. Suoria törmäyksiä on havaittu vain yksi. Lajistossa korostuvat tuulivoimalan torniin törmänneet metsäkanalinnut sekä tuulivoimalan lapoihin törmänneet lokkilinnut ja petolinnut. Metsäkanalintujen jälkeen runsaimmin törmänneet lajit ovat sellaisia, joiden lentotyyliin kuuluu usein kaartelu nousevissa ilmavirtauksissa. Lajistossa merkittävää on, että siellä ei ole ainoatakaan yleisesti tuulivoimaloiden törmäysvaikutuksille herkiksi arvioitua joutsenta tai hanhea, joiden valtakunnallisesti tärkeille päämuuttoreiteille Kalajoen ja Pyhäjoen tutkimusalueen tuulipuistot sijoittuvat.

Vaikutukset muuttaviin lintuihin hyvin vähäisiä

Seurantatutkimuksen merkittävin tulos on, että seurattujen tuulipuistojen vaikutukset alueiden kautta muuttaviin lintuihin ja lintujen valtakunnallisesti tärkeisiin muuttoreitteihin ovat jääneet vähäisiksi. Voimaloilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin, ja vaikutukset ilmenevät lintujen muuttoreittien sisällä tapahtuneena paikallisena ja pienipiirteisempänä muutoksena lintujen pyrkiessä kiertämään tuulipuistoja. Nykyaikaiset tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle toisistaan, että ne eivät estä lintujen liikkumista myöskään tuulipuistojen alueilla, eikä tuulipuistojen rakentaminen näin ollen ole katkaissut valtakunnallisesti tärkeitä lintujen päämuuttoreittejä edes lintumuuton pullonkaula-alueilla. Toteutettujen selvitysten perusteella lintujen törmäykset tuulivoimaloihin ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi kuin hankkeiden suunnitteluvaiheissa on arvioitu. Todetut törmäykset ovat kohdistuneet etupäässä paikalliseen lajistoon.

Tutkimukset ovat erinomainen esimerkki lintujen liikkumisesta ja käyttäytymisestä suhteessa suomalaiseen metsäympäristöön rakennettuihin tuulipuistoihin, jotka sijaitsevat lintujen valtakunnallisesti tärkeillä päämuuttoreiteillä sekä alueellisesti tärkeiden lepäily- ja ruokailualueiden ympäristössä. Kiitokset tuulivoimayhtiöille, jotka ovat omalla ympäristötietoisuudellaan mahdollistaneet linnustovaikutusten seurantojen toteuttamisen.

Artikkeli on tiivistelmä laajemmasta Linnut-vuosikirjassa 2018 julkaistusta artikkelista (kirjoittaja Ville Suorsa).

Tuulen tuomaa työtä: Matti Lasanen

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.

Nimi: Matti Lasanen

Työpaikka: Sitema Oy

Koulutus: Insinööri (AMK)

Miten tuulivoima työllistää sinua?

5 vuotta (2014-2019) toimin projektipäällikönä ja -insinöörinä tuulipuistoissa pääurakoitsijana toimineessa yrityksessä. Projektinjohdollisten tehtävien lisäksi osallistuin tarjouslaskentatehtäviin sekä kehitystehtäviin.

Nykyään toimin rakennuttajakonsulttina ja tuulivoiman liiketoimintajohtajana Sitema Oy:ssä, jossa olen työt aloittanut huhtikuussa 2019.

Mikä on parasta työssäsi?

Tuulivoimahankkeet ovat mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Niiden elinkaarelle mahtuu useita eri vaiheita, joissa hyödynnetään erilaisia taitoja, ja niissä mukana oleminen kehittää todella laajasti omaa osaamista. Nautin myös projektimuotoisesta työskentelystä sekä siitä, että isossa kuvassa tuulivoimahankkeiden läpiviemisessä noudatetaan tietynlaista prosessia.

Mielestäni tuulivoimayhteisössä yleisesti on hyvää tekemisen meininkiä, ja yhteisö on vielä kohtuullisen pieni ja tiivis sekä toisiaan kannustava. Tämä luo hyvät puitteet tuulivoima-alalla toimimiseen ja ilmapiiri on positiivinen yhteisön sisällä.

Mieleenpainuvin muisto työsi parista?

Heti ensimmäisenä projektina johon aiemmalla työnantajallani pääsin mukaan, oli yhden tuulivoimalan re-powering hanke Porissa. Vanha Winwindin voimala purettiin perustuksia myöten, tehtiin pohjat ja perustus uusiksi sekä muokattiin nostoaluetta uuden voimalan pystytykseen soveltuvaksi. Toimitukseemme sisältyi myös uuden voimalan logistiikan koordinointi Euroopasta Poriin, sekä hoitaa uuden voimalan pystytys ja käyttöönotto. Homma aloitettiin keväällä 2014 ja alkusyksystä uusi voimala oli jo tuotannossa. Homma oli siis ensimmäiseksi projektiksi erittäin opettava ja mukavan tiiviissä aikataulussa. Kyseinen kesä sattui vielä olemaan mukavan lämmin ja aurinkoinen, joten mikäs siinä meren äärellä Porissa työmaata pitäessä 🙂

Lapojen uusi elämä

Tuulivoimalan komponentit ovat hyvin kierrätettävissä. Tähän asti merkittävin haaste ovat olleet lavat, jotka ovat lasikuitua sisältäviä komposiittirakenteita. Lasikuitumuovijätettä on maailmassa paljon, sillä sitä syntyy tuulivoimaloiden lapojen lisäksi paljon muillakin toimialoilla, muun muassa veneteollisuudessa. Lasikuitumuovin polttamisessa, kierrättämisessä ja uusiokäytössä on merkittäviä haasteita. ECOBULK EU-hankkeessa on etsitty ratkaisua lasikuitumuovijäteongelmaan – ja sellainen on myös löydetty. Suomalainen, Orimattilassa toimiva Conenor Oy on keksinnöillään ratkaisun ytimessä.

”Mikromuovista puhutaan nyt globaalina ongelma, mutta lasikuitumuovijäte (GFRP) on varmasti jatkossa vähintään yhtä suuri aihe. Sitä käytetään valtavia määriä”, tietää Markku Vilkki, Conenor Oy:n toimitusjohtaja. Esimerkiksi veneteollisuus ja monet muutkin toimialat kaipaavat kipeästi kierrätysratkaisua, mutta tuulivoiman osalta ongelma on vähintään yhtä suuri, koska GFRP-jätettä syntyy sekä käytöstä poistuvista lavoista että lapavalmistuksen tuotantojätteenä. Voimaloiden ikääntyessä tulevalla vuosikymmenellä lapajätteen määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti ja EU:n alati kiristyvässä lainsäädännössä jätettä ei voi enää haudata maahan kuten ennen.

Tuulivoimalan lapa on sekoitus polymeereja – pääosin kertamuoveja epoxia ja polyesteriä -, balsapuuta, metallia ja lasi- sekä hiilikuituja. Tämä lisää niiden kierrättämisen haastetta verrattuna tuotantojätteeseen, koska tuotantovaiheessa materiaalit ovat helposti eroteltavissa erilleen, toisin kuin murskaukseen päätyvässä käytöstä poistetussa lavassa. Nykymaailmassa kestomuoveja, kuten polyeteeniä ja polypropeenia, joista valmistetaan putkia ja kanistereita, osataan jo hyvin kierrättää, mutta GFRP:n tapauksessa kertamuovit estävät jätemateriaalin hyötykäytön ja uudelleen muovaamisen esimerkiksi kestomuovisten kanistereiden tai palautuspullojen tapaan.

Muutamat yritykset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kehittää teknologioita, joiden avulla GFRP-jätettä käyttäen voidaan tehdä uusia materiaaleja. Teknologioissa on kuitenkin omat haasteensa: esimerkiksi USA:ssa käytetään GFRP-murskeen sitovana muovimatriisina neitseellistä kertamuovia ja myös polyuretaania, mikä vain lisää globaalia kertamuovien kierrätysongelmaa. Lopputuotteen hinta on lisäksi kallis, lujuudessa toivomisen varaa, eikä käytetty valutekniikka mahdollista optimoituja monikerros- tai ontelotuoteratkaisuja.

Jotkin yritykset ottavat maksusta vastaan GFRP-jätettä eri muodoissa, murskaavat sen ja käytännössä vain hävittävät erilaisiin kohteisiin. Isojen jätevolyymien käsittelemiseen tällainen toimintatapa ei nykymaailmassa sovellu. Jätteen erillispolttoa on maailmalla kokeiltu samoin kuin myös Suomessa Kokkolassa, mutta tavanomainen polttotekniikka ei GFRP:lle sovellu. Polton toinen ongelma on sen yhteydessä syntyvä suuri määrä vaikeasti käsiteltävää hienojakoista lasituhkaa. Nämä haasteet ovat olleet Conenor Oy:lla mielessä, kun se on kehittänyt teknologiaa maailman lasikuitumuovijäteongelman ratkaisemiseksi kestävän kehityksen menetelmien mukaisesti.

Lähes täydelliset ominaisuudet

Conenorilla on GFRP-jätteen kierrätys- ja konversioteknologian kehittämiseen toimialustana EU:n rahoittama nelivuotinen (2017-2021), laaja H2020-hanke ”ECOBULK”. Hankkeessa on mukana 28 toimijaa eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen keskeisin ajatus on saada maailmassa laajalti käytetyt komposiittimateriaalit kiertotalouden piiriin kehittämällä ja validoimalla uusia teknologioita, jotka osaltaan ratkaisevat tähän asti vallalla olleet kierrättämisen ja uusiokäytön haasteet. Keskeinen tavoite hankkeessa on nimenomaan todentaa, miten voidaan valmistaa uusia materiaaleja GFRP-jätettä lujitteena hyödyntäen ja edelleen valmistaa materiaalista rakennusteollisuuteen pitkäikäisiä ja uudelleenkierrätettäviä tuotteita, esimerkiksi profiileja ja levyjä. Hankkeessa myös rakennetaan mittavia demonstraatiokohteita erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin ja useaan maahan Euroopassa sekä luodaan toimivia liiketoimintakonsepteja. Hanke on paljon laajempi kuin vain tuulivoimaloiden lapajäteongelman ratkaiseminen, mutta hankkeen tulokset ovat erittäin tervetulleita myös tuulivoima-alalle.

Conenor Oy on hankkeessa mukana teknologiakehittäjänä ja tuotevalmistajana. Yritys on onnistunut tehtävässään hyvin, sillä se on kehittänyt materiaalireseptin ja valmistustekniikan muovikomposiitille, joka on kosteissa olosuhteissa lujempaa kuin vaneri, ei tarvitse prosessiinsa uutta neitseellistä muovia, ei ime kosteutta, ei homehdu, ei mätäne, kestää säätä ja aikaa ilman huoltoa, voidaan työstää mitä erilaisimpiin muotoihin, on hinnaltaan kilpailukykyinen, voidaan valmistaa monikerroksisena ja erilaisina onteloratkaisuina, tuotteita voidaan työstää käsisirkkelillä ja rei’ittää porakoneella, voidaan kierrättää ja lopulta hävittää polttamalla toisin kuin pelkkä lasikuitumuovi… Kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta, eikö vain?

Markku Vilkki, onko materiaali oikeasti olemassa? ”Kyllä se on kaikki totta. Olemme jo toimittaneet KymiRing-MotoGP -radalle materiaalit 150 metrisiin, ulkoilmaan sijoitettaviin katsomopenkkeihin. Myös parikymmentä sadekatosta ja infokojuja on tekeillä ensi kesän avajaiskisoihin. Muita vastaavia pilottihankkeita rakennetaan demotuotteillamme Englannissa, Ranskassa sekä Portugalissa. Tuotteet voidaan valmistaa palosuojaluokkaan B, ja olemmekin toimittaneet myös palosuojalevyjä kahteen uudisrakennukseen Tartossa ja San Sebastianissa toisen EU-hankkeen kautta.”

Alkuperäinen tavoite oli kehittää komposiittimateriaali, jossa GFRP-jätettä hyödyntämällä saadaan aiempia vastaavia puu-muovituotteita (WPC) jäykempi materiaali rakennusteollisuuden tarpeisiin. Conenor pääsee tavoitteeseen yhdistämällä tuotteessaan eräässä versiossa esimerkiksi 25 prosenttia kierrätyspuuta, 35 prosenttia tuulivoimalan lapajätettä tai muuta GFRP-jätettä, 30 prosenttia kierrätysmuovia ja lisäämällä 10 prosenttia apu- ja lisäaineita. Tuotteita voidaan tehdä myös vain kierrätysmuovista ja GFRP-jätteestä ilman puukuitua, jolloin GFRP:n osuutta seoksessa voidaan kasvattaa. ”Painoahan meidän tuotteella on enemmän kuin puutuotteilla. Lasikuitu tekee sen. Toisaalta samasta syystä tuote on niin tiivis, että se ei ime vettä ollenkaan eivätkä mitat siis pääse muuttumaan märissäkään olosuhteissa”, Vilkki kertoo. 

Tällä hetkellä Conenor saa tarpeisiinsa käytöstä poistettua lapamurskaa Hollannista. Kyse on jotakuinkin sormenkokoisista palasista. Tämän ohella käytetään lopputuotteiden pintamateriaaliseoksissa myös hienojakoista GFRP-tuotantojätettä kotimaiselta tuotevalmistajalta. Ensimmäisenä Conenor valmistaa raaka-aineen agglomeraattimuotoon herneen kokoisiksi ryyneiksi, josta lopputuotteet valmistetaan jatkoprosessissa yksi- ja monikerrostuotteiksi ekstruusiomenetelmällä. ”Sinänsä tuo prosessi on niinkin yksinkertainen ja kustannuksiltaan halpa, että sitä ei uskalla ääneen kertoa saati lehteen kirjoittaa ennen kuin hakemamme patentti on myönnetty prosessille”, Vilkki kertoo. Myös toinen patenttihakemus monikerrostuotteesta on jätetty. Sille on jo Suomessa myönnetty hyötymallisuoja.

Conenorin kehittämä uusiomateriaalin valmistusprosessi on termo-mekaaninen. Prosessin juuret juontavat puu-muovikomposiittiteknologiaan, jota yritys on päätoimenaan kehittänyt jo yli 15 vuoden ajan.  Mekaanisen GFRP-jätteen murskauksen tekevät alihankkijat. Conenorin CONEX®-ekstruusioteknologialla voidaan valmistaa monikerroksisia tuotteita. ”Monikerroksisuus on merkittävä asia”, Vilkki huomauttaa. ”Olennaista on, että valmistettavaan korkealaatuiseen lopputuotteeseen voidaan käyttää muun muassa tuulivoimaloiden osalta paljon erilaisia ikääntyneitä materiaaleja ja epäpuhtauksia sisältävää lapajätettä tuotteen sisälle jäävään keskikerrokseen ja GFRP-tuotannon sivuvirtana syntyvää hävikkimateriaalia pintakerroksissa. End-of-life-materiaalit ovat monesti sekä ominaisuuksiltaan että visuaaliselta ilmeeltään pintakerroksiin sopimatonta tavaraa. Tuotantojäte on hienojakoista, tasalaatuista materiaalia uusista tuotteista”, Vilkki kertoo.

Maailma ja tulevaisuus avoimina

Onko Orimattilassa Conenorin toimitiloilla suuret maailmanvalloitussuunnitelmat kahvipöydän ympärillä kaavailtuina?

”Kyllähän tässä on valtava potentiaali. Lasikuitumuovijäteongelma on globaalisti iso ja kasvava ja toistaiseksi ratkaisematta, ja toisaalta nyt on todistettu, että meidän tuotteella on hyvät ominaisuudet ja siitä on moneksi. Varmasti löytyisi markkinaa erilaisille lopputuotteille. Lujana materiaalina se sopii mainiosti vaikkapa komposiittimateriaalista valmistettaviksi ratapölkyiksi, mille on esimerkiksi Intiassa valtava kysyntä, kun metsävaroja on vähän”, Vilkki pohtii jatkaen: ”Näen lähivuosina tarpeen muuttaa yrityksen toimintaa eri muotoon. Olen kantanut oman korteni kekoon t&k-hankkeissa ja se toiminta kaipaa uutta jatkajaa. Itse tulen keskittymään teknologian kaupallistamishankkeisiin.”

”Itse tuotantoprosessit on ratkaistu, mutta seuraavaksi pitäisi panostaa koko arvoketjun luomiseen ja kehittämiseen, tehdä tästä laatuaan ensimmäinen business case. Me olemme yhdessä merkittävien alan ulkomaisten toimijoiden sekä Finnboatin kanssa hakeneet jatkorahoitusta skaalaamiseen ja teollistamiseen tähtäävässä uudessa EU-hankkeessa, mutta Conenorin omarahoitusosuus on vielä hakusessa. Olisi hienoa, jos myös kotimainen tuulivoima-ala voisi olla mukana kiertotaloushengessä edistämässä omaa materiaalitehokkuuttaan. Nyt olisi erityisen hyvä ajankohta, kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ja samaan aikaan Euroopan komissio patistaa maita lisäämään uusiutuvan energian osuuteensa 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.”

Tuulen tuomaa työtä: Grzegorz Sikora

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.

Työpaikka: Nord Raudoitus Oy

Ammatti: Raudoittaja

Miten yrityksesi työllistää sinua?

Yrityksemme tekee erilaisia raudoitushankkeita tuulivoimala, silta- ja teollisuusrakentamisen parissa. Työpaikkani ja työtehtäväni vaihtelevat siis työmaaprojektien mukaan, mikä tekeekin työstäni monipuolista ja vaatii jatkuvaa sopeutumiskykyä.

Mikä sinut houkutteli Suomeen töihin tuulivoiman pariin?

Näen, että Suomessa työskennellessäni saan enemmän vastuuta sekä ansiota työstäni. Kotini sijaitsee Puolassa, mutta ajan saatossa Suomesta tullut minulle omalla tavallaan toinen koti.

Mikä työssäsi on palkitsevaa?

Olen saanut lisävastuuta työssäni, sillä minut on ylennetty projektien nokkamieheksi. Eli työpanokseni ja työnjälkeni on huomattu. On palkitsevaa saada työstään kiitosta, se motivoi kiireisinäkin päivinä.