Tuuliturbiinin siiven eroosio-ongelma ratkesi tekoälyn avulla
Tuulivoimaloiden lavat altistuvat vuosien ja vuosikymmenien ajan valtaville voimille ja armottomalle säälle. Piiskaavan tuulen, sateen ja salamoiden lisäksi ilmassa on myös epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat lavoille voimakasta eroosiota. Lapojen korjaaminen ja vaihtaminen on iso juttu, mikä tekee eroosiosta merkittävän ongelman. Ratkaisu löytyi VTT:llä antiAGE-projektissatekoälyn avulla. Voimalavalmistajat ovat hyvin kiinnostuneita uudesta tavasta taistella eroosiota vastaan.
Uusiutuva energia on nouseva ja maailman tulevaisuuden kannalta merkittävä tekijä, joten sieltä löytyvän ongelman kohtauttaminen VTT:n ohjelmisto- ja materiaaliosaamisen kanssa motivoi perustamaan antiAGE-projektin tuulivoimaloiden lapojen eroosio-ongelman ratkaisemiseksi.
”Tuulivoimaloiden lapamateriaali kuluu muun muassa sateen, rakeiden ja hiekkapölyn vaikutuksesta, mikä vähentää merkittävästi voimalan tai vähintäänkin sen lapojen elinikää. Voimaloiden tai niiden lapojen välttämätöntä nopeampi uusiminen tulee kalliiksi: jopa 2-4 prosenttia kaikesta tuulella tuotetun sähkön arvosta menetetään tämän ongelman seurauksena”, kertoo johtava tutkija Anssi Laukkanen VTT:ltä.
”Eroosio on kiinnostanut meitä pitkään. Kyseessä on tämän teollisuusalan klassinen ongelma, joka maksaa miljardeja euroja ja tuo ylimääräisiä kustannuksia kaikkeen tuulella tuotettuun sähköön. Ongelman merkitys lisääntyy entisestään tuulivoimaloiden koon kasvaessa ja kun tuulivoimaloita sijoitetaan merelle yhä vaativampiin olosuhteisiin. Ongelma on globaali, sillä missään päin maailmaa tuulivoimalat eivät ole suojassa eroosion vaikutuksilta, vaikka sen määrä vaihteleekin alueittain”, Laukkanen jatkaa.
3D-tulostusta ja tekoälyä
VTT:n antiAGE-projektissa etsittiin mahdollisimman optimaalista materiaalia erilaisiin olosuhteisiin. Erilaisia materiaalivaihtoehtoja samoin kuin olosuhteita on periaatteessa rajaton määrä. Perinteisillä menetelmillä pilottilapojen tekeminen eri materiaaleista on ollut hidasta ja kallista. Tähän ongelmavyyhteen löydettiin apu tekoälystä ja 3D-tulostuksesta.
Rautalankamalliksi väännettynä oivallus on siinä, että tekoäly saa kaksi erilaista sovellusta keskustelemaan, ja voi näin seuloa valtavasta datamäärästä optimaaliset vaihtoehdot, joita sitten voidaan testata muun muassa 3D-tulostamalla testikappaleita. Toinen sovellus on virtuaalimalli siitä, millaisia erilaisia olosuhteita ja muuttujien yhdistelmiä lapa voi joutua kokemaan. Toinen sovellus puolestaan perustuu VTT:n syvään materiaaliymmärrykseen ja sen pohjalta rakennettuihin monimutkaisiin virtuaalimalleihin. Tekoäly sukkuloi näiden sovellusten välillä vaihtoehtojen viidakossa, josta ihmisäly ei selviytyisi viidakkoveitsenkään avulla. Tekoäly siis saa materiaali- ja kulumismallit keskustelemaan keskenään ja kykenee optimointiin.
”Ihmisten hahmotuskyky ei riitä näkemään kaikkia materiaaliratkaisun optimointiin liittyviä ulottuvuuksia. Tekoäly sen sijaan kykenee purkamaan hyvin monimutkaisia syy-seuraussuhteita, simuloimaan ratkaisuja sekä löytämään äärettömistä vaihtoehdoista sen, joka toimii vaatimuksiin nähden parhaiten”, Laukkanen kuvaa tekoälyn luomia uusia ulottuvuuksia.
”Tilanne on tähän asti ollut se, että on etsitty maailman parasta materiaalia, mikä usein on myös hinnakkaimmasta päästä. Joihinkin olosuhteisiin se onkin tarpeen, mutta monessa muussa tapauksessa se ei välttämättä olekaan optimaalisin tai on jopa liian hyvä ja samalla liian kallis. AntiAGE-projektin tulosten avulla on mahdollista löytää riittävän hyvä materiaali. Optimoimalla voidaan löytää tietylle alueella paitsi paras, myös taloudellisin materiaali”, Laukkanen kertoo.
Ajatuksena tässä vaiheessa on, että lavat valmistetaan melko perinteisesti myös jatkossa. Tarkoitus ei siis ole, että valmistus siirtyisi tämän projektin myötä 3D-printtaukseen sarjatuotannon osalta. Sen sijaan 3D-printtauksen avulla voidaan testata optimaaliseksi arvioitua materiaalia ja testata erilaisia pinnoitteiden ja kalvojen vaihtoehtoja järkevillä kustannuksilla.
”Tuulipuisto- tai markkina-aluekohtainen optimointi voidaan viedä aivan eri tasolle kuin missä se on tähän asti ollut”, Laukkanen toteaa.
Ensi vuonna yhteistyöhön tuuliturbiinivalmistajan kanssa
AntiAGE-projektin taustalla on vuosikymmenien työ ja osaamisen kerryttäminen, mutta itse sovellus syntyi nopeasti hyvin rakennetulle pohjalle. Projektin tulokset ylittivätkin tekijöidensä odotukset. Virtuaalista testausta ja koneoppimista hyödyntävän suunnitteluprosessin kautta onnistuttiin vuodessa kehittämään hyvin hankalaan materiaaliongelmaan optimoitu ratkaisu.
”Olemme miettineet kaupallistamista projektin alusta asti pitäen sitä yhtenä suunnittelun lähtökohtana. Aivan alussa happotestasimme ideaa johtavia voimalavalmistajia jututtamalla ja samalla validoimme ongelmaa”, Laukkanen sanoo.
”Usein on niin, että eksoottiset, aivan uudentyyppiset materiaalit ovat liian kalliita tai jopa mahdottomia valmistaa. Olemme pitäneet tämän asian myös mielessä matkan varrella, ja panostaneet erilaisiin esivalmistettuihin pinnoitteisiin ja pinnoitemateriaaleihin. Tämä suoraviivaistaa kaupallistamista”, Laukkanen kertoo.
”Tuuliturbiinien valmistajat kiinnostuivat ratkaisustamme heti, kun kerroimme siitä julkisuuteen. Nyt neuvottelemme yksityiskohdista kaupallisten toimijoiden kanssa. Toiveena myös on, että kotimaiset materiaalivalmistajat pääsisivät tähän mukaan. Suomessa on paljon osaamista ja komponenttivientiä, mitä haluaisimme suomalaisen keksinnön avulla voimistaa”, kertoo Laukkanen.
Projektille haetaan myös jatkorahoitusta, sillä tarkasti optimoiduille materiaaliratkaisuille on runsaasti käyttökohteita myös muilla teollisuuden aloilla. Mitä monimutkaisempi tuote on kyseessä, sitä kalliimmaksi käyttötarkoitukseen soveltuvien materiaalien kehittäminen tulee ja sitä vaikeampi hyvin suoriutuvia materiaaliratkaisuja on yleensäkin edes löytää. Tekoälyn avulla voidaan tehokkaasti hyökätä tällaisten ongelmien kimppuun.
AntiAGE-projekti toteutettiin VTT:n Ibex-rahoituksella. Kyseessä on VTT:n oma haastelähtöinen tutkimusrahoitusinstrumentti, joka mahdollistaa talossa olevan erikoisosaamisen valjastamisen jo tunnistettujen merkittävien ongelmien ratkaisemiseen VTT:n omalla rahoituksella.
Eduskuntavaaleista ilmastovaalit? – Kysymyksiä Keskustalle
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolessa välissä. Suomen Tuulivoimayhdistys kysyi puolueiden näkemyksiä Suomen energiapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä tuulivoimasta. Keskustan osalta kysymyksiin vastasi muun muassa eduskunnan ympäristövaliokunnassa toimiva kansanedustaja Hanna Kosonen.
Mikä on tärkeintä Suomen energiapolitiikassa tulevilla vuosikymmenillä?
Tärkeintä on se, että pystymme vähentämään energiatuotannon ja -kulutuksen päästöjä nopealla aikataululla taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Energia-ala muuttuu nyt nopeasti ja vaihteleva sähköntuotanto lisääntyy uusiutuvien energiamuotojen myötä. Tässä murroksessa meidän on huolehdittava energiajärjestelmämme toimivuudesta ja huoltovarmuudesta. Kodit on saatava lämpimiksi ja suomalainen teollisuuden energiankysyntään on vastattava myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää energia-alan siirtymistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta sekä kestäviä ratkaisuja. Fossiilisesta hiilivapaaseen yhteiskuntaan siirrytään vähentämällä energiankulutusta, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, edistämällä hajautettua ja paikallista energiatuotantoa sekä kehittämällä kokonaan uusia energiatuotantomuotoja. Lisäksi älykkäillä ratkaisuilla ja tekoälyä hyödyntämällä on mahdollista saada isoja säästöjä kaukolämmöntuotantoon. Kysyntä- ja kulutusjouston edistäminen sekä varastointiteknologian kehittäminen on olennaisen tärkeää lisääntyvän säätötarpeen kannalta.
Mitä konkreettista puolueesi aikoo vaalikaudella tehdä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle 2 asteeseen?
Liikenteen päästöt ovat ilmastonmuutoksen kannalta haastavin kokonaisuus. Keskusta pitää tärkeänä nopeaa päästöjen vähentämistä, jolloin sekoitevelvoitteen ja sähköistymisen lisäksi biokaasun tuotannon ja käytön on lisäännyttävä merkittävästi. Biokaasu on tehokas ja kohtuullisen edullinen keino laskea liikenteen päästöjä ja samalla se on malliesimerkki kiertotaloudesta, josta toisen jätteistä tulee toisen raaka-aine. Lisäksi edistämme hajautettua ja paikallista energiantuotantoa ja pyrimme purkamaan esteet, jotta kuluttajien osallistuminen, pientuotanto, energian varastointi ja kysyntäjousto pääsevät kehittymään entistä paremmin. Pyrimme myös edistämään energiatukien ja -verotuksen kautta hiilivapaita ja vähähiilisiä energiamuotoja. Nykyisen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen aikana ympäristöystävällistä puurakentamista on edistetty merkittävästi ja tämä tulee näkymään myös seuraavalla vaalikaudella jatkuvasti kasvavana puurakentamisena. Keskustan tavoitteena on jatkaa ensi kaudella Tiilikaisen aloittamaa työtä rakentamisen päästöjen elinkaarimallin käyttöön ottamiseksi.
Millaisena näet tuulivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä?
Tuulivoima on tärkeä osa uusiutuvaa energiaa Suomessa. Jotta voimme saavuttaa asettamamme kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteet on tuulivoiman osuutta sähköntuotannosta lisättävä merkittävästi. On hienoa, että tämän vaalikauden kehityssuunnan myötä tuulivoimasta on tullut yhä kannattavampaa eikä sen rakentamiseen tulevaisuudessa tarvita enää tuotantotukia.
Iiläistä tuulivoimaosaamista maailmalle
Pienestä Iin kunnasta maailmalle ponnistava JBE Service Oy syntyi iiläisen Jarmo Bergin uskosta tuulivoimaan. Bergin useat vuodet teollisuuden koneasentajana ja sittemmin voimalavalmistaja WinWindin leivissä tarjoavat vankan pohjan tänä päivänä muun muassa tuulivoimaloiden huoltoa ja pääkomponenttien vaihtoa tekevällä yritykselle. Yli kuusi vuotta toiminut JBE Service kuuluu kuntansa suurimpiin veronmaksajiin ja tekee urakoita ympäri maailmaa.
Kuten monen muunkin suomalaisen tuulivoima-alan yrityksen, myös JBE Servicen historia alkaa suomalaisen tuulivoimalavalmistajan WinWindin ajoista. Kun Bergin naapurissa asunut WinWindin kokoonpanotehtaan päällikkö kertoi satoja tonneja painavista ja satametrisistä laitteista, heräsi Bergin kiinnostus ja lopulta tie vei tehtaalle töihin. Puolen vuoden tehtaalla työskentelyn jälkeen Berg siirtyi huollon puolelle vetämään erilaisia vaativia huoltoprojekteja. Kuuden WinWindillä työskennellyn vuoden jälkeen YT-neuvottelujen ollessa päällä, Berg päätti irtisanoa itsensä. Tuulivoiman tulevaisuuteen vahvasti uskovana ja yrittäjyydestä kiinnostuneena Bergin seuraava askel oli selvä: oli aika perustaa oma yritys.
JBE Servicen liiketoiminta koostuu tällä hetkellä tuulivoimaloissa tehtävistä määräaikaishuolloista, pääkomponenttien vaihdoista sekä nopeasti tarvittavien metalliosien valmistuksesta. Lisäksi yritys tarjoaa eri komponenttivalmistajien takuukorjauksia, sekä voimaloiden pystytys- ja purkupalvelua. Urakat vievät kotimaan lisäksi ulkomaille ja noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee ulkomailta. Yritys on myös tärkeä verotulon lähde Iin kunnalle, jonka kolmanneksi suurin yhteisöveron maksaja JBE Service oli vuonna 2016.
Osaamisen ylläpitäminen vaatii panostusta
JBE Service työllistää tällä hetkellä 23 työntekijää, joista suurin osa tekee teknikon työtä ympäri maailmaa. Projektijohdosta, resursoinnista ja muista juoksevista asioista pitää huolen Iissä sijaitsevan toimiston henkilökunta. Erityisesti tuulivoimaloissa tehdyissä erikoistöissä vaaditaan työntekijältä paljon.
”Erikoistyöt ja yleensäkin tuulivoimaloiden huoltotyöt vaativat tiimiltä joustavuutta, huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. On osattava toimia oma-aloitteisesti ja omattava ongelmanratkaisutaitoa. Lisäksi korkeuksissa työskennellessä vaaditaan erityistä varovaisuutta sekä hyvää fyysistä kuntoa. Myös matkustusvalmiutta pitää löytyä töiden vaihtelevan maantieteellisen sijainnin vuoksi. Joustoa tarvitaan, sillä viikon projekti saattaa helposti venyä useammallakin päivällä esimerkiksi huonoista sääolosuhteista johtuen”, kertoo Berg.
Lista vaatimuksista voi olla pitkä, mutta työ palkitsee. Päivä JBE Servicen tiimissä on harvoin samanlainen kuin edeltäjänsä, ja niin sanottuja tavallisia työpäiviä ei yrityksessä tunneta; projekteja on monenlaisia, joten työpäivät ja -tehtävät vaihtelevat. Työtehtävät voivat vaihdella aina kymmeniä tuhansia tonneja painavien komponenttien asennuksesta pieniin sähköasennustöihin. Lisämausteen työhön tuovat vaihtuvat sääolosuhteet, työkohteet ja paikkakunnat. Jopa maat, joissa työkohteet sijaitsevat, voivat vaihdella päivittäin. Bergin mukaan JBE Servicen eksoottisin työmaakohde on ollut Australia.
Haastava työ vaatii myös jatkuvaa kouluttautumista eri voimalatyyppien tuntemiseksi. Esimerkiksi voimalavalmistajat tarjoavat huolto- ja käyttökoulutuksia omille voimaloilleen. Tämän lisäksi JBE Servicen työntekijät ovat suorittaneet muun muassa GWO-koulutuksen, ensiapukoulutuksen, sähkö- ja työturvallisuus- sekä tulityökortit. Koulutuksiin kuuluvat myös vaikeiden ja vaarallisten nostotöiden suunnittelu ja valvontakoulutukset.
Kuva: Janne Körkkö. Tuulivoimalan komponentin vaihto Uljaboudassa.
Kansainvälinen toimija pärjää
Tuulivoimarakentaminen alkoi Suomessa todenteolla 2010-luvun alkuvuosina, kiitos tuulivoiman syöttötariffin. Alan kehittyminen ja kiihtynyt rakentamisen vauhti mahdollisti monen suomalaisen yrityksen liiketoiminnan kotimarkkinalla. Toistaiseksi kotimaan markkina on kuitenkin sen verran pieni, ja olosuhteiltaan elävä – esimerkiksi vuonna 2018 Suomeen ei valmistunut yhtään uutta tuulivoimalaa – että osaamisen vienti on tärkeä osa liiketoimintaa.
”Vaikka vuosi 2018 oli rakentamisen suhteen edellisiä vuosia hiljaisempi, on JBE Servicen tilanne pysynyt tästä huolimatta hyvänä. Teemme tuulivoimaloiden huolto- ja pystytystöitä globaalisti, joten työtilanteemme ei ole yksin kiinni Suomen tilanteesta. Lisäksi Suomeen jo rakennetut voimalat työllistävät meitä säännöllisesti huolloillaan ja vanhimpia käyttöikänsä päähän tulleita voimaloita puretaan aika ajoin pois”, kertoo Berg.
Kuusi vuotta yrittäjyyttä on takana, ja Berg uskoo tuulivoimaan edelleen. Alan nopea globaali kehitys ja toisaalta Suomessa julkaistut ensimmäiset ilman valtion tukea toteutettavat tuulivoimahankkeet luovat uskoa tulevaan. ”Tuulivoiman tulevaisuus näyttää lupaavalta paitsi Suomessa myös sen ulkopuolella, ja uskomme tilanteen vaikuttavan positiivisesti myös JBE:n työtilanteeseen”, Berg tiivistää.
Kuva: JBE Service Oy. Kuuteen vuoteen on mahtunut paljon erilaisia ja eri tavoilla mielenkiintoisia projekteja, mutta päällimmäisenä mieleen on silti jäänyt yrityksen ensimmäinen iso projekti, joka toteutettiin Vänernin järvellä Ruotsissa kesällä 2013.
Hyväksyttävyys on yksi tuulivoiman tuotantotekijöistä
Suomalainen tuulivoima sai siivet selkäänsä 2010-luvun alkupuolella. Vuodesta 2013 lähtien kansallisia rakennus- ja tuotantotilastoja on rikottu vuosi toisensa jälkeen, ja nyt Suomessa on yhteensä 700 tuulivoimalaa. Ajatuksena uusiutuvaa energiaa on helppo kannattaa, mutta paikallisesti tuulivoimalan kaltainen uusi elementti maisemassa voi jakaa mielipiteitä. Yksi tuulivoimahankkeen onnistumisen kannalta oleellinen seikka on paikallisen yhteisön tuki. Mihin hyväksyttävyys tuulivoima-alalla kiteytyy, ja miten sitä voidaan parantaa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin Akordin toteuttamissa hyväksyttävyyshuoltamo-työpajoissa.
Muun muassa ympäristöalan haastavien vuorovaikutustilanteiden fasilitointia tekevän Akordin toteuttaman tuulivoiman hyväksyttävyys -hankkeen tavoitteena oli tuottaa tuulivoiman parissa toimiville uusia valmiuksia konfliktien ennakointiin ja käsittelyyn, sekä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden rakentamiseen omassa toiminnassaan. Työpajoissa pohdittiin yhdessä tuulivoima-alan toimijoiden kanssa uusia menetelmiä sidosryhmäyhteistyön ja hyväksyttävyyden parantamiseksi ja seuraamiseksi. Teema on alalle tärkeä, sillä onnistuneet ja sosiaalisen toimiluvan omaavat tuulivoimahankkeet toimivat koko alan käyntikortteina ja vahvistavat positiivista suhtautumista tuulivoimaan.
Alan sisäinen dialogi on tärkeää
Monella teollisuuden alalla törmätään kysymykseen toiminnan hyväksyttävyydestä, mutta liittyykö tuulivoima-alalla hyväksyttävyyteen jotakin erityistä, mikä erottaa toimi-alan muista? Akordin asiantuntijoiden Lasse Peltosen ja Sanna Rönkkösen mukaan vaikeiden sijoituspaikkaprosessien nyrkkisäännöt ovat melko lailla samat teollisuudenalasta riippumatta. Isossa kuvassa kyse on yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamisesta sekä kaikkien osapuolten kuuntelemisesta, jotta paikallisista vaikutuksista voidaan keskustella ja selvitä rakentavasti.
”Tuulivoiman erityispiirteenä on ehkä se, että se on yleisesti hyväksytty energiantuotantomuoto mutta paikallisesti projektit voivat herättää paljonkin vastustusta. Osa toimijoista näkee tuulivoiman vain ”ylätasolta” eivätkä ehkä ymmärrä miksi sitä vastustetaan paikallisesti, toteaa Rönkkönen.
Toinen toimialaa koskeva seikka on, että kehitys on tapahtunut ja tapahtuu edelleen nopeasti. Alalla on paljon erilaisia toimijoita ja yhteisten pelisääntöjen löytyminen ottaa uudella alalla aikansa. Peltonen ja Rönkkönen kertovat, että hyväksyttävyyshuoltamoiden keskusteluissa todettiin, että kaikki toimijat eivät vielä välttämättä ymmärrä hyväksyttävyyden merkitystä koko alan kehityksen kannalta. Juuri tämän vuoksi alan sisäinen dialogi aiheesta on erityisen tärkeää: Yksikin alhaisen hyväksyttävyyden hanke voi horjuttaa koko alan sosiaalista toimilupaa.
”Keskustelu tuulivoima-alan vastuullisuudesta on ollut vielä melko vähäistä. Alan vastuullisuuden systemaattiselle kehittämiselle olisi kuitenkin tarvetta nyt, kun tuulivoiman tuotanto on voimakkaassa kasvussa. Siksi kehitystyötä tarvitaan hyväksyttävyyden huomioon ottamiseksi koko toimialalla, esimerkiksi standardisoitujen toimintamallien muodossa”, summaa Peltonen.
Hyväksyttävyyshuoltamoihin osallistuneet alan edustajat näkivät itse alan sidosryhmätyön kipupisteinä muun muassa sen, että hyväksyttävyyden saavuttamiseen ei juuri panosteta prosessissa. Hankkeissa hyväksyttävyyden hankkimisen suhteen ollaan usein reaktiivisia proaktiivisuuden sijaan eikä osata välttämättä ottaa huomioon tai kohdata ihmisten tunteita. Väärä lähtöasenne voi vaikuttaa siihen, että tiedotus on paitsi teknistä, se ei myöskään ole riittävän avointa.
Kun faktat eivät aina riitä
Peltosen ja Rönkkösen mukaan yksi hyväksyttävyyshuoltamoiden keskeisimmistä viesteistä on, että hyväksyttävyys on yksi tuulivoiman tuotantotekijä siinä missä hyvät tuuliolosuhteet, rahoitus ja toimiva teknologiakin. Esimerkiksi pitkien valituskierteiden välttäminen säästää paitsi aikaa myös rahaa. Tästä syystä hyväksyttävyyden osatekijöitä kannattaa ymmärtää ja integroida ne osaksi omaa toimintaa.
Toinen keskeinen viesti on, että faktat eivät riitä. Vaikka faktat olisivat puolellamme, on keskustelun lopputulos valitettavan usein kinaamista siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Akordin asiantuntijoiden mukaan olisi tärkeämpää keskittyä kuuntelemaan huolenaiheita sekä vastustuksen taustalla olevia tarpeita.
”Keskustelussa hyväksyttävyydestä huomio on usein kiinnittynyt tuulivoiman vaikutuksiin, kuten ääni- ja maisemavaikutuksiin. Vaikutukset eivät kuitenkaan itsessään selitä vastustusta. Vastustuksen synnyttää se, miten reiluina vaikutukset koetaan ja millaisia uhkakuvia niihin liittyy, miten avoimesti niitä selvitetään, miten niistä viestitään sekä miten luotettavana yhtiötä ja päätöksentekijöitä pidetään”, listaa Rönkkönen.
Peltosen mukaan herkkyys paikallisille olosuhteille on avainasemassa hyväksyttävyyden edistämiseksi, ja jokaisen projektin omat erityistarpeet ja haasteet tulisi huomioida. ”Luottamuksen rakentamisen merkitys hankepaikkakunnalla on olennaisen tärkeää ymmärtää. Uudet toimintamallit hyväksyttävyyden lisäämiseksi, kuten paikallisyhteisöjen osallistuminen ja kumppanuusajattelu, tarkoittavat siirtymää pois perinteisestä top down -suunnittelun mallista. Olisi myös tärkeää rohkaista uusien lähestymistapojen testaamista sosiaalisen hyväksynnän edistämiseksi esimerkiksi yhteistyössä kuntien kanssa”.
Peltosen ja Rönkkösen mukaan myös taloudellisten hyötyjen merkitys on tärkeä, mutta herkkä kysymys. Joku pitää kyläyhteisön edistämiseen tarjottua rahaa tarpeellisena kompensaationa vaikutuksista, toinen näkee sen lahjuksena. Asiaan on myös monta mahdollista lähestymistapaa, joissa esimerkiksi ajoitus on oleellinen. Viestintä on tässäkin tärkeässä osassa: käsitteet olisi hyvä avata ja kääntää tavallisen ihmisen kielelle. Välittäjäorganisaatioiden ja fasilitaattoreiden käyttö voi helpottaa kommunikointia, lisätä luottamusta vaikeissa vuorovaikutustilanteissa sekä auttaa luottamuksen ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
Hyväksyttävyydestä hankekehittäjän silmin
Tuulivoimahankkeiden paikallisen hyväksyttävyyden kanssa ovat läheisesti tekemisissä erityisesti tuulivoimahankkeita suunnittelevat ja toteuttavat yritykset. Yksi hyväksyttävyyshuoltamoihin osallistuneista hankekehittäjistä on Metsähallitus, jonka tuulivoimaportfoliossa on jo 9 tuulivoimahanketta.
Tuulivoimahankkeiden parissa pitkään työskennelleen Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemen mukaan tuulivoimaprojektin suurin haaste on nimenomaan sosiaaliset vaikutukset, jotka voivat olla vaikeasti ennakoitavissa. ”Hankkeeseen ottavat kantaa ennalta arvaamattomasti ehkä monetkin sidosryhmät ja tietysti viime kädessä kunnalliset päättäjät. Rakennettujen kiinteistöjen etäisyys hankealueeseen ei kerro paljoakaan hankkeen hyväksyttävyydestä kuntalaisten mielissä.”
Tervaniemen mukaan hankkeen menestys tiivistyy yleensä aina kaavan valtuustokäsittelyyn.” Laadukkaasti läpi viety arviointi- ja kaavoitusprosessi, sekä oikean tiedon ymmärrettävästi kertominen ovat hankevastaavan tärkeimmät työkalut hankkeen hyväksyttävyyden saavuttamisessa”.
Haastavissa vuorovaikutustilanteissa suunnittelu on kaiken a ja o, ja hyväksyttävyyshuoltamot kannustivat ja tarjosivat työvälineitä suunnitelmallisuuteen, kertoo Tervaniemi. ”Kannattaa huolellisesti miettiä, miten lähdet keskustelemaan sidosryhmien kanssa, ja miten esittelet hanketta erityisesti prosessin alkuvaiheessa. Tunteita ei kannata nostattaa pintaan, koska silloin erilaisia näkemyksiä ymmärtävä keskustelu helposti vaikeutuu. Kamppailemme edelleen myös uskottavuutemme kanssa: vaikka meillä on runsaastikin luotettavaa tietoa kerrottavana yleisölle, meitä ei aina uskota.”
Tervaniemen mukaan hyväksyttävyyshuoltamoiden parasta antia oli ryhmien ja ihmisten perustarpeiden ymmärtäminen. Tämä mahdollistaa niiden kunnioittamisen ja huomioimisen uskottavasti mahdollisuuksien mukaan. ”Prosessissa pitää syntyä oikeudenmukaisuustunne siihen osallistuneille”, Tervaniemi kiteyttää.
*******
Tuulivoiman hyväksyttävyyshuoltamot toteutettiin viiden tilaisuuden sarjana noin puolentoista vuoden aikana. Kolmen hyväksyttävyyshuoltamo-työpajan lisäksi järjestettiin hankkeen kick-off-seminaari sekä hankkeen päättänyt loppuseminaari. Hyväksyttävyyshuoltamo-hankkeen rahoittajina toimivat Suomen Tuulivoimayhdistys ja Energiateollisuus ry:n ympäristöpooli.
Mikä Akordi?
Akordin rooli on olla neutraali apu tilanteissa, joissa on useita osapuolia, erilaisia intressejä ja haastava yhteiskunnallinen, usein ympäristöön liittyvä, ongelma ratkaistavana. Erikoisalaamme on vastuulliseen ympäristön suunnitteluun sekä kestävään energiantuotantoon ja luonnonvarojen käyttöön liittyvä sidosryhmäyhteistyön ja neuvottelun suunnittelu ja fasilitointi.
Tavoitteemme on edistää yhteistoiminnallista, eri toimijoita ja sektoreita yhteen tuovaa tekemisen tapaa Suomessa. Kun avaintoimijat tunnistetaan ja heidät otetaan ajoissa mukaan päätöksentekoon, saadaan aikaan kaikkien kannalta kestävämpiä ratkaisuja ja sopimuksia.
Jääviys tuulivoimahankkeiden kompastuskivenä
Kaavoittajan esteellisyys eli jääviys on ollut haittana monille tuulivoimahankkeille viime vuosina, jopa siinä määrin, että hankkeita on tämän seurauksena kaatunut. Välillä väitetty jääviys on ollut ilmeinen, joskus väitetyn jääviyden perusteet ovat olleet yllättäviä ja toisinaan jo pelkästään osallistuminen kaavan valmisteluun on synnyttänyt jääviysperusteen. Jääviys tulisi tunnistaa ajoissa, jotta hankekehittäjille ei synny turhia kuluja ja viivästyksiä. Myös kunnan näkökulmasta on kallista joutua järjestämään kokouksia uusintakäsittelyiden vuoksi muotovirheiden korjaamiseksi ja mahdollisesti menettää kunnan tuulivoimahankkeiden myötä syntyvä hyöty hankkeen kaatuessa kaavan kumoutumisen johdosta. Hanketoimijan mahdollisuudet tarttua ajoissa jääviyteen ovat rajalliset, mutta asian tiedostaminen etukäteen ja hankekehityksen eri vaiheissa on avuksi. Oppia voi ottaa myös KHO:n viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä.
Kaavoitusvaiheen esteellisyys- eli jääviyskysymykset ovat viime aikoina muodostuneet Suomessa tuulivoimahankkeiden potentiaaliseksi sudenkuopaksi. Jääviyskysymysten esiinnousu juuri tuulivoimahankkeissa ei sinänsä ole yllättävää: Tuulivoimahankkeet vaativat laajoja maa-alueita, jolloin myös hankkeista potentiaalisesti hyötyvien maanomistajien määrä on runsas. Toiseksi tuulivoimahankkeet sijoittuvat usein väkiluvultaan pieniin kuntiin, jolloin jo yksistään tilastollinen todennäköisyys jääviyksille on korkeampi kuin suuremmissa kunnissa.
Lisäksi tuulivoimahankkeita ohjataan yleensä hankekohtaisella tuulivoimaosayleiskaavalla, jossa hankekehittäjän oma vetovastuu korostuu etenkin kaavaluonnosvaiheessa kunnan pysyessä passiivisempana. Tyypilliseksi ongelmaksi näyttäisikin muodostuneen se, että kaavahankkeen ollessa jo pitkällä huomataan kaavoitusmenettelyyn osallistuneella olevan maaomistuksia kaava-alueella. Jääviysväitteen yleisyyteen vaikuttaa myös se, että väitteen voi tehdä kuka tahansa tuulivoimahanketta vastustava yksittäinen kuntalainen. Sellainenkaan ei ole poissuljettua, että tuulivoimahanketta vastustava kunnan virkamies saattaisi jopa tarkoituksella salata mahdollisen jääviytensä pyrkimyksenään aiheuttaa kaavan pätemättömyyden – tämänkaltainen menettely tosin muodostaisi lähtökohtaisesti perusteen hallintolain 53 a §:n mukaiselle hallintokantelulle kyseistä virkamiestä vastaan.
Jääviys on ollut esillä myös monissa viimeaikaisissa tuulivoimaosayleiskaavoja koskevissa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisuissa, mutta jääviysperusteiden tulkinnalle ei ole täysin yhtenäistä linjaa. Jääviysperusteiden rajojen ollessa häilyviä ja epämääräisiä uhkana on, että tuulivoimahankkeet kompastuvat vasta jälkikäteen paljastuvaan jääviyteen kaavoitusvaiheessa, mikä muodostaa kuntalain 135.2 §:n 1-kohdan mukaisen valitusperusteen (menettelyvirhe). Kun samaan aikaan sekä vanhassa että uudessa tuotantotukijärjestelmässä tuen piiriin hyväksyminen kytkeytyy hankkeiden kaavoitukseen ja lupien lainvoimaisuuteen, saattavat vaikeudet jääviyden tunnistamisessa merkittävästi hidastaa tuulivoimahankkeiden etenemistä tai jopa kokonaan estää hankkeen etenemisen.
Kunnanvaltuutetun jääviys
Kuntalain (410/2015) 97 §:n mukaan valtuutettu on jäävi käsittelemään sellaista asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä itseään tai hänen läheisiään. Hallintolain 28.2 ja 28.3 §:n tarkoittaa läheisillä seuraavia:
1) puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso;
2) vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso; sekä
3) puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi.
Vaikka läheisten henkilöiden piiri on laaja, on se lueteltu hallintolaissa tyhjentävästi. Sukulaisuussuhteet aikaansaavat jääviysperusteen siinäkin tapauksessa, että valtuutetulla ei ole tosiasiallisesti mitään kontaktia kyseisen henkilön kanssa. Epäselvyyttä on sen sijaan aiheutunut siitä, milloin kaava-asian voidaan katsoa koskevan henkilöä kuntalaissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Yleisenä lähtökohtana on pidetty, että valtuutettu on jäävi osallistumaan läheisensä omistaman maan yksityiskohtaista kaavoitusta koskevan asian käsittelyyn. Yleiskaavojen kohdalla jääviys on tulkinnanvaraisempaa, ja se riippuu muun muassa kaavan oikeusvaikutuksista, luonteesta ja siitä, onko kaavalla vaikutusta juuri kyseisen maanomistajan oikeusasemaan. Yleiskaavojen koskiessa asemakaavoja laajempia alueita liian tiukka tulkinta voisi johtaa vaikeuksiin löytää valtuutettuja, joilla ei ole kytköstä kaava-alueeseen.
Tuulivoimahankkeissa jo pelkästään maanomistuksen voidaan yleensä katsoa luovan jääviysperusteen ainakin niissä tapauksissa, joissa hanke toteutetaan osayleiskaavalla. Tuulivoimaosayleiskaavalla on nimittäin asemakaavaan verrattavissa olevat suorat oikeusvaikutukset, sillä tuulivoimalan rakennuslupa voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Jääviyttä ei sen sijaan aiheuta se, että valtuutetun läheinen omistaa maata tuulivoimaloille varatun osayleiskaavan viereiseltä alueelta (KHO 17.8.2017/3891).
Selkeänä lähtökohtana voidaan siis pitää, että valtuutettu on jäävi osallistumaan asian käsittelyyn, kun hän itse tai hänen läheisensä omistaa maata kaava-alueella. Sääntö ei kuitenkaan ole poikkeukseton, ja vaatii aina tapauskohtaista tulkintaa kaavan tosiasiallisista vaikutuksista maanomistajan asemaan.
Esimerkiksi asiassa KHO 17.8.2017/3890 asian käsittelyyn osallistuneen valtuutetun jääviyteen vedottiin sillä perusteella, että hänen poikansa omisti metsäpalstan 600 metrin etäisyydellä tuulivoimalan rakennuspaikasta, minkä johdosta tuulivoimayhtiöt olisivat saattaneet päätyä suorittamaan valtuutetun pojalle huomattaviakin tuulenottoalueen korvauksia. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan katsonut, että kyseinen valtuutettu olisi ollut esteellinen osallistumaan tuulivoimaloiden kaavoitusasian käsittelyyn kunnassa pelkästään sen olettaman perusteella, että hänen lapsensa saattaisi tulevaisuudessa saada tuulivoimayhtiöiltä korvauksia. Asiassa oli merkitystä myös sillä, että valtuutetun pojalla ei ollut maanvuokrasopimusta tuulivoimayhtiön kanssa, ja hänen omistamansa metsäpalsta oli osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi. Kaava ei näin ollen muuttanut maanomistajan oikeusasemaa.
Edellisestä poiketen KHO:n ratkaisuissa 22.8.2016/3451 ja 23.6.2016/2807 todennäköinen oikeus niin sanottuun siipipeittoaluekorvaukseen (tuulivoimalan roottoreiden leikkauspintaa vastaava alue) oli riittävä synnyttämään jääviysperusteen. Jonkinlaisena johtosääntönä voidaan KHO:n oikeuskäytännön valossa näin ollen pitää sitä, että varsinaisten maanvuokrasopimusten lisäksi myös odotettavissa oleva naapurikiinteistön ilmatilan käyttöoikeutta koskeva, kiinteistön hallintaoikeuden tarpeesta johtuva siipipeittoaluekorvaus on lähtökohtaisesti sellainen hyöty, joka voi aikaansaada jääviyden.
Sitä vastoin tuulivoimayhtiöiden omaan käytäntöön pohjautuva niin sanotusta tuulenottoalueesta maksettava korvaus ei synnytä jääviyttä ainakaan siinä tilanteessa, jossa mitään sopimusta maanomistajan ja hankekehittäjän välillä ei ole. Ero selittynee sillä, että hankekehittäjä on suoraan lain nojalla velvollinen hankkimaan käyttöoikeuden roottoreiden käyttämään ilmatilaan, kun taas tuulenottoaluetta koskevat korvaukset eivät perustu suoraan lakiin, eivätkä ne synnytä oikeutettuja odotuksia.
Muiden kunnan virkamiesten esteellisyys
Jääviys ei rajoitu pelkästään valtuutettuihin ja kaavan hyväksymiseen, vaan jääviystilanteita voi syntyä käytännössä kaikissa kaavan käsittelyvaiheissa. Jäävi henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn, eikä edes olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Asian käsittelyä ovat päätöksenteon ohella esimerkiksi asian valmistelu- ja esittelytoimet, minkä vuoksi tarkasteltavaksi saattavat tulla valtuuston lisäksi myös muun muassa kunnanhallituksen ja kunnan eri toimielinten mahdolliset esteellisyydet. Näihin muihin kunnan luottamushenkilöihin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan hallintolain 28 §:n 1 momentin esteellisyyssäännöksiä, jotka ovat yleisesti ottaen laajemmat kuin valtuutettuihin kuntalain 97 §:n nojalla sovellettavat perusteet.
Lähtökohtaisesti asian käsittelyyn osallistumisen kriteeriä tulkitaan varsin tiukasti. Esimerkiksi ratkaisussaan 17.8.2017/3890 KHO katsoi kaava-alueella 45 hehtaaria maata omistaneen kunnanhallituksen puheenjohtajan osallistuneen esteellisenä asian käsittelyyn, vaikka tämä olikin omasta aloitteestaan jäävännyt itsensä kunnanhallituksen kokouksessa, jossa päätettiin kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. KHO katsoi jääviyden syntyneen jo käsittelyn aikaisemmissa vaiheissa, kun puheenjohtaja oli osallistunut muun muassa kaavoituksen käynnistämistä ja kaavoitettavan alueen rajaamista, sekä kaavan laatijan hyväksymistä ja kaavoitussopimuksen tekemistä koskevien päätösten tekoon.
Jääviysperusteen vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella jääviyskynnyksen ylittymisen vakavuudesta riippuen. Esimerkiksi kunnan tuulivoimahanketta vastustaneen, ja sen vuoksi asiassa jäävin teknisen johtajan läsnäolo valtuuston kokouksessa ei ollut KHO:n ratkaisun 2017:196 mukaan lainvastaista osallistumista päätöksentekoon, sillä hän oli paikalla yleisössä, eikä osallistunut asian käsittelyyn valtuustossa. Samoin esimerkiksi rutiininomaiset toimistotehtävät eli tosiasiallinen hallintotoiminta jää normaalisti asian käsittelyn määritelmän ulkopuolelle jääviysperusteiden näkökulmasta. Näin ollen konkreettinen osallistuminen kaavoitukseen missä tahansa vaiheessa hanketta näyttäisi KHO:n oikeuskäytännön valossa aikaansaavaan jääviyden, kun taas pelkkä passiivinen seuraaminen ei.
Sopimus tuulivoimayhtiöltä saatavasta korvauksesta muodostaa lähtökohtaisesti jääviysperusteen ainakin silloin, kun maanomistaja saa siitä varsinaisen haittakorvauksen lisäksi myös taloudellista hyötyä. Puhdas korvaus aiheutuneesta haitasta ei periaatteessa aikaansaa jääviysperustetta, mutta KHO:n ratkaisujen 22.8.2016/3451 ja 23.6.2016/2807 valossa pelkästään korvauksen nimeäminen haittakorvaukseksi ei vielä poista jääviysriskiä. KHO:n mukaan jääviyden aikaansaa nimittäin jo se, että korvauksen määrä ja yksityiskohdat ovat yksityisten osapuolten välillä sovittavia, jolloin on mahdotonta määrittää objektiivisesti, milloin kyse on pelkästä haittakorvauksesta ja milloin varsinaisesta taloudellisesta hyötymisestä.
Miten jääviysriskejä voi hallita?
Kuten käsitellyistä oikeustapauksista ilmenee, potentiaalisten jääviystilanteiden kirjo on tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa erittäin laaja. Yleiskaavat koskevat usein laajoja alueita, jolloin haasteita lisää se, että ensisijainen vastuu jääviystilanteiden tunnistamisesta ja niihin puuttumisesta on kunnilla, ja tuulivoimahankkeiden kehittäjien faktiset mahdollisuudet vaikuttaa tähän ovat rajalliset. Samaan aikaan tuulivoimarakentaminen on Suomessa yhä suhteellisen tuore ilmiö, eikä kunnissa ole viime vuosiin asti ollut juurikaan kokemusta tai käytännön tietoa hankkeiden kaavoitukseen liittyvistä jääviysriskeistä.
Miten tuulivoimahankkeiden kehittäjät voisivat jatkossa varautua jääviysongelmiin? Ideaalitilanteessa hankekehittäjät voisivat kaavoitusprosessin alkuvaiheessa luovuttaa kunnalle tiedot niistä maanomistajista, joiden kanssa ne ovat tehneet maanvuokrasopimuksia. Näin kunnilla olisi mahdollisuus kartoittaa jääviyden ulottuvuuksia jo etukäteen ja tehdä tarvittavat jääväystoimenpiteet sen mukaisesti. Tietosuojalainsäädännöstä johtuen tämänkaltaiseen tietoluovutukseen tarvittaisiin kuitenkin lähtökohtaisesti maanomistajien suostumus, eikä ole takeita siitä, että tällainen suostumus saataisiin jokaiselta vuokranantajalta. Tietojen luovutusta koskevan suostumuslausekkeen lisääminen maanvuokrasopimuspohjiin voisi kuitenkin toimia yhdenlaisena riskinhallintakeinona.
Avainasemassa jääviysyllätysten ehkäisemisessä on joka tapauksessa vuorovaikutus ja yhteistyö kunnan kanssa kaavaprosessin jokaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää on se, että myös muut kuin kaavoituksesta vastaavat kunnan viranomaiset, kuten kunnanhallituksen jäsenet, pysyisivät mahdollisimman hyvin tietoisena hankkeen kulusta ja hankkeeseen liittyvistä sidosryhmistä. Tuulivoimahankkeisiin liittyvät esteellisyysriskit tulisi ottaa esille hankekehittäjän omasta aloitteesta heti kaavoitushankkeen alkuvaiheessa, jotta kunta huomaa ottaa tämän huomioon jo kaavavalmistelussa – eikä vasta siinä vaiheessa, kun kaavasta päätetään valtuustossa.
Borenius Asianajotoimisto Oy
Vuonna 1911 perustettu Borenius Asianajotoimisto Oy on yksi Suomen suurimmista ja kokeneimmista asianajotoimistoista. Borenius tarjoaa kattavaa ja korkealaatuista palvelua kaikilla liikejuridiikan aloilla. Yrityksen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä yli 200 henkeä. Boreniuksella on toimistot Helsingissä, Tampereella, Pietarissa ja New Yorkissa.