Kuka pelkää tuulivoimaa?

Tuotantotuen kilpailutusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa 2017. Alkuperäinen suunnitelma oli, että esitys olisi käsitelty budjettilakina ja se olisi hyväksytty eduskunnassa jo joulukuun alussa. Lausuntovaliokunnat (maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta) toimittivat lausuntonsa suunnitellussa aikataulussa, mutta mietintövaliokuntana toimiva talousvaliokunta irrotti esityksen käsittelyn budjetista ja jatkaa sen käsittelyä istuntotauon jälkeen helmikuussa. Istuntotauon aikana julkinen keskustelu tuesta on käynyt parhaillaan kuumana ja mutkia keskustelussa on vedetty suoriksi.

Ensinnäkin on uusiutuvan energian tuotantotuki virheellisesti listattu yritystueksi, joita ollaan karsimassa. Yritystuilla on kuitenkin aivan eri tavoite kuin uusiutuvan energian tuella, joka nimensä mukaisesti tavoittelee muutosta sähköntuotantorakenteeseemme ja Suomen vuodelle 2030 asetettujen energiatavoitteiden saavuttamista – vaikka sivutuotteena syntyykin myös työpaikkoja ja liiketoimintaa sekä vientiyrityksiä. Vaikka valtaosa syöttötariffista meni ja oletettavasti myös kilpailutettavasta tuotantotuesta menee yrityksille, ei tuen piiristä ole suljettu pois yksityisiä ihmisiä, tai esimerkiksi maatiloja.

Toinen yleinen virheellinen väite on, että uusi tuki olisi suunnattu pelkästään tuulivoimalle. Tämän väitteen esittäjiltä on tainnut jäädä lakiesitys lukematta. Kilpailutukseen voivat osallistua kaikki uusiutuvat sähköntuotantomuodot vesivoimaa lukuun ottamatta. Vain tarjousten hinta ratkaisee kilpailussa menestymisen. Juuri siihenhän vuoden 2015 hallitusohjelmassa sekä energia- ja ilmastostrategiassa pyrittiinkin: että uusiutuvaa sähköä lisätään kustannustehokkaasti. Epäilys siitä, että tuulivoima olisi myös Suomessa tänä päivänä niin kustannustehokasta, että menestyisi tarjouskilpailussa, ei ole peruste väittää, että kilpailutus olisi suunnattu vain tuulivoimalle.

Tuulivoima-alaa tuntevat itse asiassa huomaavat, että voimaloiden uutuusvaatimus ei ole käytännössä teknologianeutraali, vaikka se sellaiseksi onkin kirjoitettu. Se, ettei rakennusten ja perustusten tarvitse olla uusia, helpottaa nimenomaan lämmön- ja sähkönyhteistuotantolaitosten (CHP) investointeja: uuden voimalaitoksen voi rakentaa vanhan CHP- tai lämpövoimalaitoksen rakennukseen. Tuulivoimalaa ei sen sijaan voi rakentaa vanhoille perustuksille, vaikka kilpailutuslaki sen salliikin.

Myöskään tuotantovaiheen vaatimukset eivät ole tasapuoliset: biokaasu- ja CHP-laitoksille on annettu lisää helpotuksia hallituksen esityksen lausuntoversioon nähden. Näiden laitosten vaatimusta uusiutuvan polttoaineen osuudesta on laskettu 90 prosentista 85 prosenttiin. Lasku voi olla perusteltavissa huoltovarmuuden näkökannasta, mutta uusiutuvan sähkön tuotantotavoitteiden näkökulmasta osuutta ei voi enää laskea yhtään enempää. Eduskunnan tavoitteena ei voi olla, että uusiutuvan sähköntuotannon muutenkin vaatimattoman tavoitteen voisi täyttää laitoksilla, jotka lopulta tuottavatkin sähköä fossiilisilla tai muutoin ilmastotavoitteiden kannalta haitallisilla polttoaineilla. Tuulivoima tuottaa koko elinkaarensa ajan takuuvarmasti puhdasta ja uusiutuvaa sähköä.

Yksi keino parantaa toisten tuotantomuotojen kilpailutusmenestystä, on helpottaa niiden kilpailutukseen osallistumisvaatimuksia. Toinen on vaatia joltain tuotantomuodoilta asioita, joita ei vaadita muilta. Yksi paraatiesimerkki tuulivoiman kilpailukykyä heikentävästä muutosvaatimuksesta on julkisuudessa esitetty ajatus, että tuulivoiman tuottajat pitäisi velvoittaa investoimaan omaan säätösähköntuotantoonsa, pääasiassa CHP-laitoksiin. Ajatus on kuolleena syntynyt. Sen lisäksi, että kyseessä olisi yhtä osallistujaa syrjivä vaatimus, johtaisi vaatimus kustannustehottomaan säätöjärjestelmään. Tehokkaampaa on säätää koko sähköjärjestelmää, kuten tänäkin päivänä jo tehdään.

Suomen tuulivoima-ala on vuodesta 2014 lähtien henkisesti valmistautunut teknologianeutraaliin kilpailutukseen. Näimme jo silloin, että tariffit ovat tulossa tiensä päähän ja kilpailutus on jatkossa järkevin ja kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvan sähköntuotannon lisärakentamista Suomeen. Lisäksi olemme hyväksyneet, että kilpailutuksessa menestyäkseen täytyy olla mahdollisimman kustannustehokas. Tuulivoimayhdistys on keskittynyt sekä lausuntovaiheessa että eduskunnan valiokuntakuulemisissa kommentoimaan hallituksen esitystä teknisistä näkökannoista pyrkien siihen, että laki on kirjoitettu aidon ja onnistuneen kilpailun mahdollistavaan muotoon ja että yritykset pystyvät täyttämään kilpailutuksen vaatimukset.

STY ei ole alkanut vaatia tuulivoimalle kilpailutuksessa helpotuksia, koska silloin kilpailutus ei olisi enää aitoa. Tuulivoima sen sijaan näyttää pelottavan useitakin tahoja, mistä kielivät mitä erikoisimmat julkisuudessa ja lausunnoissa esitetyt ehdotukset tuulivoiman kilpailukyvyn heikentämiseksi tai jonkun muun teknologian menestymisen varmistamiseksi. Teknologianeutraali kilpailutus taisi kelvata osalla tahoista niin kauan, kun he ajattelivat, ettei tuulivoima voi pärjätä hintakilpailussa muille tuotantomuodoille.

Uusiutuvan energian käyttöä ja energiansäästöä tulee lisätä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentää ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Vaikka uusiutuvan sähköntuotannon (etenkin aurinko- ja tuulivoiman) tuotantokustannukset ovat laskeneet voimakkaasti, ei näihin teknologioihin voi vielä tehdä investointeja pelkkään sähkön myyntihintaan nojaten. Siksi tuotantotuen kilpailutus tulee ottaa käyttöön myös Suomessa, kuten useat muutkin maat tekevät – Suomen päätöksistä riippumatta.

Syöttötariffi saavutti tavoitteensa tuulivoiman osalta: Suomessa tuotetaan tuulisähköä ennusteiden mukaan 2018-2019 kuusi terawattituntia vuodessa. Samalla Suomeen syntyi kattava tuulivoima-ala ja maatuulivoimaan toimivat alihankintaketjut. Tuulivoimarakentamisen pysähtyminen on myrkkyä näille yrityksille, joille ei ole yhtään tilausta tuulivoimarakentamiseen vuodesta 2018 eteenpäin. Tuotantotuen kilpailutus tulee ottaa mahdollisimman pian käyttöön, jotta Suomen tuulivoima-alalla on – kilpailutusmenestyksestä riippuen – mahdollisuus jatkua Suomessa. Mikäli osaaminen tuulivoima-alalla menetetään, menetetään myös mahdollisuus kustannusten laskun jatkumiseen.

Julkisesta keskustelusta voisikin päätellä, että jotkut päättäjistä ja muiden teollisuuden alojen edustajista pelkäävät tuulivoimaa. Se on sääli, sillä kansa on toista mieltä: Energiateollisuus ry:n vuosittaisen Energia-asenteet -kyselytutkimuksen mukaan 74 % suomalaisista haluaa Suomeen lisää tuulivoimaa. Vain aurinkovoima on tuulivoimaa halutumpaa, sitä haluaa lisää 89 % suomalaisista. Valtaosa suomalaisista ei pelkää tuulivoimaa.

Asiat ovat sitä miltä näyttävät, vai pitääkö katsoa tarkemmin?

Viime kevättalvella kiinnostuin Tuulivoimayhdistyksen hallituspaikasta. Halusin itselleni jotain uutta varsinaisen työni ohelle ja tuntui myös siltä, että minulla oli tarvittava aikaa hallitustyöhön. Minulla oli suuri mielenkiinto saada selville mitä yhdistyksessä tapahtuu, miten sitä johdetaan ja mihin sen resursseja sekä jäsenmaksuja käytetään.

Päästäkseni selville kaikista näistä kysymyksistä päätin kääriä hihani ja lähestyin tuttuja jäsenyrityksiä hattu kourassa: en pyytääkseni rahaa vaalikampanjaan, vaan saadakseni tukea vuosikokouksen äänestykseen. Sain vaalissa tarvittavat äänet ja nyt hallituksessa on vierähtänyt kohta ensimmäinen kokonainen vuosi.

Asioihin sisään pääseminen ottaa aina oman aikansa. Koska STY:n hallitus kokoontuu noin kuukauden välein, niin ensimmäiset kuukaudet menivät itsellä vähän opetellessa. Minulla oli ennakkoon moneen asiaan aika voimakkaita mielipiteitä. Ajattelin kuitenkin, että parempi tutustua asioihin rauhassa ennen kuin alkaa toisia neuvomaan. Nyt huomaan, että epäluuloni ovat osittain johtuneet tiedon puutteesta. Ymmärsin myös, että omien mielipiteiden esittämisen sijaan on parempi keskittyä kannustamaan hyvin tehtyä työtä ja ottaa itse aktiivinen rooli niiden asioiden kehittämisessä, joissa on vielä parantamisen varaa.

Yhdistyksessä tehdään todella hyvää työtä vaikuttamisen, lobbauksen suhteen ja yhdistyksen toteuttama viestintä on aktiivista. Lisäksi eri valiokunnat tekevät arvokasta työtä monien alaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden aikana järjestettävät seminaarit, jäsenillat ja muut tapahtumat ovat todella ammattitaitoisesti toteutettuja. Parannettavaa on vielä yhteydenpidossa jäsenyrityksiin ja tiedonvälitys nojaa turhan paljon jäsenten omaan aktiivisuuteen. Olen huomannut, että jäsenyys tuo mukanaan todella paljon etuja sekä lisätietoa ajankohtaisista asioista, mutta se vaatii myös omaa aktiivisuutta jäsenyrityksiltä.

Syksyn aikana olemme käynnistäneet jäsenhankintakampanjan sekä uudistaneet hallituksen ja puheenjohtajan valintatavan vastamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Jäsenhankintakampanjassa on ollut myös se hyvä puoli, että olemme joutuneet katsomaan peiliin ja miettimään vastauksia kysymyksiin, että miten yritykset hyötyvät STY:n jäsenyydestä ja miten voimme palvella jäsenyrityksiä paremmin. Näistä asioista tullaan myös keräämään palautetta jäsenyrityksiltä, jotta toimintaa osataan kehittää jatkossa oikeaan suuntaan.

Vaikka alamme elää Suomessa vaikeita aikoja kilpailutuskierroksia odotellessa, niin rohkaisevaa on se, että tuulivoimasta on tullut edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia. Ruotsissa ja Norjassa uusia projekteja rakennetaan kovaa vauhtia, vaikka niille myönnettävä vihreä sertifikaatin tuki on hyvin mitätön. Pidemmässä juoksussa tuulivoima-ala tulee olemaan voittajien joukossa ja sitä tullaan Suomeen rakentamaan paljon kotimaamme hallituksen toimista huolimatta. Varmasti meillä tullaan näkemään innovatiivisia rahoitusratkaisuja hankkeiden toteuttamiseksi ja olkaamme niistä iloisia. Ala ja yhdistys voivat sitä paremmin, mitä enemmän megawatteja Suomeen rakennetaan.

Ei kukaan halua ostaa sähköä

Monilla on mielipide siitä, miten sähköä ei pidä tuottaa. Kaikilla tuotantomuodoilla kun on omat huonot puolensa ja vaikutuksensa ympäristöön. On helppoa vastustaa eri sähköntuotantomuotoja ja tuudittautua siihen, että sähkö tulee pistorasiasta. Suomalaiset kavahtavat ajatusta siitä, että yksilön pitäisi ajatella koko järjestelmän tasapainoa ja joskus pidättäytyä laittamasta saunaa päälle samalla hetkellä, kun patterit hehkuvat punaisina, uunissa paistuu pitsa, viikon pyykit pyörivät pesukoneessa ja toiset kuivausrummussa. Uskon kuitenkin, että hyvin pian asiaan tulee muutos: kysyntäjousto.

Väitän, että kukaan ei halua ostaa sähköä sähkön ostamisen vuoksi. Kuka edes tietää, mitä sähkö on? Sinistä ja sattuu? Olen töissä energia-alalla, enkä oikein silti osaa selittää lapsilleni, mitä sähkö on.

Me ihmiset emme halua ostaa sähköä, vaan sitä mitä sähkön avulla saa: lämpöä, valoa, kuuman saunan, ladatun kännykän, mahdollisuuden katsoa telkkarista suosikkisarjaa, käyttää tietokonetta ja kuunnella musiikkia. Miksi meille silti sinnikkäästi myydään sähkösopimuksia? Kilowatitkin jäsentyvät paljon heikommin kuin litra maitoa tai kilo sokeria.

Suomessa on yksi maailman parhaista sähköverkoista ja sähkön toimitusvarmuus on huippuluokkaa. Onkin valitettavaa, että tämä seikka usein meiltä suomalaisilta unohtuu. Huomio kiinnitetään niihin verrattain lyhyisiin ja poikkeuksellisiin hetkiin kun sähköä ei pistorasiasta tulekaan. Suurimpana osana päivistä emme muista olla kiitollisia, että tasalaatuista sähköä on tarjolla lähes 100-prosenttisella varmuudella niin paljon kuin haluamme. Monessa maassa olisi itsestäänselvää, että kaikkia kodin paljon kuluttavia sähkölaitteita ei voi laittaa yhtä aikaa päälle. Me olemme tottuneet olemaan ajattelematta aiheuttamaamme kuormistusta sähköverkolle. Ei meidän tarvitse sitä ajatella, järjestälmä on niin taidokkaasti rakennettu ja ylläpidetty!

Tilanteessa, jossa sähköä tulee aina pistorasiasta sitä tarvitseville käy helposti niin, että ainoa konkreettinen muistutus itsestäänselvyydestä nimeltään sähkö on sähkölasku. Kun emme oikeastaan edes haluaa ostaa sähköä ja kilowatitkin ovat vaikeasti ymmärrettäviä, tuntuu sähkölasku välttämättömältä pahalta ja useimpien mielestä aina liian suurelta. Sähkölaskun loppusummaa korottavat verot, ja siten helposti hämärtyy käsitys siitä, että sähkö on tosiasiallisesti tällä hetkellä erittäin halpaa – paljon halvempaa kuin monessa muussa maassa.

Soppaa hämmentää osaltaan sähkönsiirtomaksu, joka laskutetaan sähköenergian toimittajasta riippuen samalla tai eri laskulla itse sähkön kanssa. ”Moisesta siirrostakin pitää vielä maksaa, sieltähän se tulee pistorasiasta!” Arvostusta vaille jäävät siis myös se työ ja valtavat panostukset, joita sähkön kuljettamiseksi tehdään. Kuluttajat eivät miellä, että sähkön tuottaminen ja jakelu kuluttajille ovat kaksi varsin eri asiaa, usein eri toimijoiden tuottamia palveluita. Vähän sama juttu kuin jos auton katsastuksen yhteydessä maksettaisiin myös polttoainekulut.

Siitä, että meille myydään sähköä sillä tuotettujen asioiden sijaan, saadaan aikaan se, että emme arvosta sähköä, sen jakelua tai tuottamista. Emme tiedosta koko asiaa – ainakaan positiivisessa mielessä. Suomalaiset kavahtavat ajatusta siitä, että yksilön pitäisi ajatella koko järjestelmän tasapainoa ja joskus pidättäytyä laittamasta saunaa päälle samalla hetkellä, kun patterit hehkuvat punaisina, uunissa paistuu pitsa, viikon pyykit pyörivät pesukoneessa ja toiset kuivausrummussa. Uskon kuitenkin, että hyvin pian asiaan tulee muutos: kysyntäjousto.

Kysyntäjousto luo kuluttajalle motivaation ajatella aktiivisesti kuluttamisen hetkeä ja ylipäänsä tiedostaa sähkön ja sähköjärjestelmän kokonaisuuden. Joustopalvelut varmasti tulevat tapahtumaan automaattisesti joustopalvelun tarjoajan organisoimina kuluttajan asiaa edes huomaamatta. Kuluttajalta kuitenkin vaaditaan sopimuksen tekoa ja ehkä laskulle tulee näkyviin tavalla tai toisella se, että sähkö on kulutuksen kokonaismäärän mukaan eri hintaista eri hetkinä. Sähkö muuttuu tiedostetummaksi asiaksi.

Nythän vain tuotanto joustaa ja kulutuspuoli kuluttaa sen minkä kulloinkin kuluttaa. Menee vielä joitakin vuosia ennen kuin kulutus laajamittaisesti joustaa, että lukuisat kuluttajat ovat asian piirissä. Sitä ennen toivon, että muistamme olla kiitollisia sähköstä ja muistutamme muitakin tiedostamaan, miten upea sähköverkko meillä on. Toivon myös, että meille lakataan markkinoimasta sähköä, sillä kuluttajat haluavat ostaa lämpöä, mukavuutta ja helpoutta, musiikka ja elokuvia kuulokkeisiin ja ruuduille – eivät sähköä.

Älykkäät vaatteet päällä

Nykyisissä korkeissa tuulivoimaloissa työskennellään usein haastavissa olosuhteissa, kaukana asutuksesta ja pelastustoiminnan ulottumattomissa. Wind Controller Oy haluaa olla mukana ratkaisemassa erityisten työskentelyolosuhteiden mukanaan tuomia turvallisuushaasteita älyvaateteknologian ja etävalvonnan avulla. Teknologia mahdollistaa työturvallisuuden kohentamisen parantamalla tilannetietoisuutta, kommunikaatiota sekä työskentelyolosuhteiden mittaamista älykkäiden ratkaisujen avulla.

Juhan kypärän lipan alapinnassa alkaa vilkkua punainen valo ja kypärä alkaa väristä. Hihaan upotettu älypuhelimen näyttö valkenee ja yläreunaan ilmestyy viesti: “MAN DOWN, Matti, impact, 145BPM”. Hän kiirehtii tikkaille ja katolle ylös kutsuen Mattia kahdesti radiolla. Lopulta hän vastaa: “kaikki okei, kompastuin ja löin kypärän vähän lattiaan”. Valkoinen ledi kypärän lipassa välähtää. Juha vilkaisee hihansa älypuhelinta. “Tuuli on kohta liian kova, siirrytään sisälle jatkamaan”, Juha sanoo radioon.

Valvomossa on myös huomattu tilanne. Kartalla välkkyy punaisena symboli Juhan ja Matin työmaalla. Matin syke on koholla. Vieressä lukee “MAN DOWN”. Ruudulla on paljon muutakin dataa. Säädata kertoo lännestä olevan tulossa voimakasta tuulta ja sadetta. Kypärä on ottanut vastaan 78 joulen iskun, ja syke on korkealla. Myös Juhan hengitys on kiihtynyt. Valvomosta lähetetään viesti, jossa tiedustellaan tilannetta. 10 sekuntia myöhemmin Juha kuittaa hihassa olevasta näytöstä kaiken olevan kunnossa. Kenellekään ei sattunut mitään suurempaa.

Jo kymmenen vuoden ajan älyvaateteknologialle on ennustettu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisellä tasolla. Tietoliikenne- ja sensoriteknologia alkaa olla tarpeeksi kehittynyttä, jotta vaatteista voidaan tehdä aidosti älykkäitä. Wind Controller on viiden muun yrityksen kanssa mukana kehittämässä vaateteknologiaa VTT:n Smart Clothing 2.0 -hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuoda kansainväliselle markkinoille jotain täysin uutta. Projekti on osa TEKES:in Research Benefit hanketta, jossa jo aiemmin kehitetyistä teknologioista luodaan käytännön sovelluksia markkinoiden käyttöön.

Smart clothing 2.0 -hankkeessa yritykset luovat omiin tarpeisiinsa älyvaatetuotteita ja -palveluita sekä tuottavat tutkimustietoa ja -tuloksia. Hankkeessa pyritään tunnistamaan käyttäjien tarpeita ja kartoittamaan minkälaisia sovelluksia teknologialla voidaan toteuttaa. Lisäksi halutaan rakentaa yhteistyöverkostoa erityisosaamisen hyödyntämiseksi.

Lisäturvaa teknologiasta

Wind Controller kehittää teknologiaa asiantuntijuuttaan hyödyntäen työturvallisuuden kehittämiseksi tuulivoimalaitosten huolto- ja asennushenkilökunnalle yhteistyössä VTT:n tuulivoimatiimin kanssa. VTT:n vetämän tutkimushankkeen ympärillä on myös viisi muuta yrityshanketta, joita vetävät Suunto, Savox, Inkron ja Reima.

Mahdolliset käyttötarkoitukset osoittavat ennakkoluulottomuutta älyvaatteiden kehittämisessä. Suunnittelupöydällä on käynyt useita erilaisia ideoita muun muassa paikannus-, korkeus-, kiihtyvyys-, lämpötila-, ilmanlaatu- ja sydämen syketietojen keräämiseksi. Teknologialle on myös toiminnallisia visioita: älyvaate voisi tarpeen mukaan lämmittää tai viilentää kantajaansa esimerkiksi avaamalla ja sulkemalla tuuletusaukkoja.

Teknologia tekee mahdolliseksi huoltohenkilökunnan ja työympäristön seurannan sekä tietojen välittämisen seurantajärjestelmä SCADAan. Teknologian myötä valvomo-, asennus- ja huoltohenkilökunta ovat jatkuvasti tilanteen tasalla tehden työolosuhteista entistä turvallisempia osana kattavaa työturvakoulutusta.

Tuulivoima paljastaa todelliset kyntensä

Asetusehdotus uusiutuvan sähköntuotannon kilpailutuksesta tuli vihdoin syyskuussa uunista ulos. On hienoa, että saamme vihdoin tietää uusiutuvan energian todelliset kustannukset. Jotta kilpailu olisi rehtiä ja reilua kuin olympialaisissa konsanaan, pitää päättäjien luonnollisesti varmistaa, ettei joitain tarjokkaita ole terästetty dopingilla, tässä tapauksessa piilotuilla. Eri tuotantomuotojen saamat piilotuet on otettava täysimääräisinä huomioon, jotta tavoiteltu markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalius toteutuvat.

Kuluva vuosikymmen on sähkön tuotannossa suurten muutosten aikaa: Kilpailutuksen voittava 2 TWh:n vuotuinen tuotanto rakentuu ja alkaa tuottaa puhdasta sähköä. Lisäjännitystä sähkömarkkinalle luo mahdollinen Olkiluoto 3:sen 1600 MW ydinpannun käynnistyminen niin ikään vuosikymmenen lopulla. Kotimaista sähköntuotantoa on siis pian aiempaa enemmän. Toisaalta sähkömarkkinan ja -verkon sietokyvyn todellinen testi tulee olemaan jättimäisen laitoksen mahdollinen vikaantuminen ja verkosta putoaminen. Tuohon testiin verrattuna tuulivoiman aikaansaamat haasteet verkolle ja markkinalle ovat kovin vaatimattomia, vaikka vaikutuksia usein käytetään argumentteina tuulivoimaa vastustettaessa.

Tuulivoima-alana voimme olla aidosti ylpeä saavutuksestamme. Olemme luoneet Suomeen uuden kustannustehokkaan teollisen sähköntuotantomuodon. Toteutimme meille asetetun haasteen tuottaa Suomessa 6 TWh vuodessa sähköä tuulesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä maaginen raja tulee rikkoutumaan etupainotteisesti joko jo ensi vuonna tai viimeistään ensimmäisenä sen jälkeisenä normaalituulisena vuotena. Suomen viime vuoden 85,1 TWh sähkönkulutuksesta tuotettiin kotimaassa 66 TWh. Tuotannosta 45 % tuli uusiutuvista energialähteistä. Tähän suhteutettuna tuulivoiman 6 TWh tuotanto tulee olemaan noin viidennes uusiutuvan sähkön kotimaisesta tuotannosta. Kunnioitettava saavutus vajaassa vuosikymmenessä.

Itselläni on ollut mahdollisuus olla rakentamassa 470 MW tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatin 131 voimalaa tuottavat normaalituulisena vuonna 1,4 TWh puhdasta suomalaista sähköä. Tämä vastaa suuruusluokkana Suomessa valaistukseen käytettyä sähköä. Samalla olen voinut onnitella 130 vastasyntynyttä suomalaista Tervolasta Saloon. He ovat saaneet omat nimikkovoimalat, joita voivat varttuessaan aikuisiksi käydä ihailemassa aina kun haluavat.

Noista saavutuksista voimme Suomen 100-vuotisjuhlavuotena olla kaikki ylpeitä, olemme tehneet oman osamme Suomen tulevaisuuden eteen.