Asiat ovat sitä miltä näyttävät, vai pitääkö katsoa tarkemmin?

Viime kevättalvella kiinnostuin Tuulivoimayhdistyksen hallituspaikasta. Halusin itselleni jotain uutta varsinaisen työni ohelle ja tuntui myös siltä, että minulla oli tarvittava aikaa hallitustyöhön. Minulla oli suuri mielenkiinto saada selville mitä yhdistyksessä tapahtuu, miten sitä johdetaan ja mihin sen resursseja sekä jäsenmaksuja käytetään.

Päästäkseni selville kaikista näistä kysymyksistä päätin kääriä hihani ja lähestyin tuttuja jäsenyrityksiä hattu kourassa: en pyytääkseni rahaa vaalikampanjaan, vaan saadakseni tukea vuosikokouksen äänestykseen. Sain vaalissa tarvittavat äänet ja nyt hallituksessa on vierähtänyt kohta ensimmäinen kokonainen vuosi.

Asioihin sisään pääseminen ottaa aina oman aikansa. Koska STY:n hallitus kokoontuu noin kuukauden välein, niin ensimmäiset kuukaudet menivät itsellä vähän opetellessa. Minulla oli ennakkoon moneen asiaan aika voimakkaita mielipiteitä. Ajattelin kuitenkin, että parempi tutustua asioihin rauhassa ennen kuin alkaa toisia neuvomaan. Nyt huomaan, että epäluuloni ovat osittain johtuneet tiedon puutteesta. Ymmärsin myös, että omien mielipiteiden esittämisen sijaan on parempi keskittyä kannustamaan hyvin tehtyä työtä ja ottaa itse aktiivinen rooli niiden asioiden kehittämisessä, joissa on vielä parantamisen varaa.

Yhdistyksessä tehdään todella hyvää työtä vaikuttamisen, lobbauksen suhteen ja yhdistyksen toteuttama viestintä on aktiivista. Lisäksi eri valiokunnat tekevät arvokasta työtä monien alaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden aikana järjestettävät seminaarit, jäsenillat ja muut tapahtumat ovat todella ammattitaitoisesti toteutettuja. Parannettavaa on vielä yhteydenpidossa jäsenyrityksiin ja tiedonvälitys nojaa turhan paljon jäsenten omaan aktiivisuuteen. Olen huomannut, että jäsenyys tuo mukanaan todella paljon etuja sekä lisätietoa ajankohtaisista asioista, mutta se vaatii myös omaa aktiivisuutta jäsenyrityksiltä.

Syksyn aikana olemme käynnistäneet jäsenhankintakampanjan sekä uudistaneet hallituksen ja puheenjohtajan valintatavan vastamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Jäsenhankintakampanjassa on ollut myös se hyvä puoli, että olemme joutuneet katsomaan peiliin ja miettimään vastauksia kysymyksiin, että miten yritykset hyötyvät STY:n jäsenyydestä ja miten voimme palvella jäsenyrityksiä paremmin. Näistä asioista tullaan myös keräämään palautetta jäsenyrityksiltä, jotta toimintaa osataan kehittää jatkossa oikeaan suuntaan.

Vaikka alamme elää Suomessa vaikeita aikoja kilpailutuskierroksia odotellessa, niin rohkaisevaa on se, että tuulivoimasta on tullut edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia. Ruotsissa ja Norjassa uusia projekteja rakennetaan kovaa vauhtia, vaikka niille myönnettävä vihreä sertifikaatin tuki on hyvin mitätön. Pidemmässä juoksussa tuulivoima-ala tulee olemaan voittajien joukossa ja sitä tullaan Suomeen rakentamaan paljon kotimaamme hallituksen toimista huolimatta. Varmasti meillä tullaan näkemään innovatiivisia rahoitusratkaisuja hankkeiden toteuttamiseksi ja olkaamme niistä iloisia. Ala ja yhdistys voivat sitä paremmin, mitä enemmän megawatteja Suomeen rakennetaan.

Ei kukaan halua ostaa sähköä

Monilla on mielipide siitä, miten sähköä ei pidä tuottaa. Kaikilla tuotantomuodoilla kun on omat huonot puolensa ja vaikutuksensa ympäristöön. On helppoa vastustaa eri sähköntuotantomuotoja ja tuudittautua siihen, että sähkö tulee pistorasiasta. Suomalaiset kavahtavat ajatusta siitä, että yksilön pitäisi ajatella koko järjestelmän tasapainoa ja joskus pidättäytyä laittamasta saunaa päälle samalla hetkellä, kun patterit hehkuvat punaisina, uunissa paistuu pitsa, viikon pyykit pyörivät pesukoneessa ja toiset kuivausrummussa. Uskon kuitenkin, että hyvin pian asiaan tulee muutos: kysyntäjousto.

Väitän, että kukaan ei halua ostaa sähköä sähkön ostamisen vuoksi. Kuka edes tietää, mitä sähkö on? Sinistä ja sattuu? Olen töissä energia-alalla, enkä oikein silti osaa selittää lapsilleni, mitä sähkö on.

Me ihmiset emme halua ostaa sähköä, vaan sitä mitä sähkön avulla saa: lämpöä, valoa, kuuman saunan, ladatun kännykän, mahdollisuuden katsoa telkkarista suosikkisarjaa, käyttää tietokonetta ja kuunnella musiikkia. Miksi meille silti sinnikkäästi myydään sähkösopimuksia? Kilowatitkin jäsentyvät paljon heikommin kuin litra maitoa tai kilo sokeria.

Suomessa on yksi maailman parhaista sähköverkoista ja sähkön toimitusvarmuus on huippuluokkaa. Onkin valitettavaa, että tämä seikka usein meiltä suomalaisilta unohtuu. Huomio kiinnitetään niihin verrattain lyhyisiin ja poikkeuksellisiin hetkiin kun sähköä ei pistorasiasta tulekaan. Suurimpana osana päivistä emme muista olla kiitollisia, että tasalaatuista sähköä on tarjolla lähes 100-prosenttisella varmuudella niin paljon kuin haluamme. Monessa maassa olisi itsestäänselvää, että kaikkia kodin paljon kuluttavia sähkölaitteita ei voi laittaa yhtä aikaa päälle. Me olemme tottuneet olemaan ajattelematta aiheuttamaamme kuormistusta sähköverkolle. Ei meidän tarvitse sitä ajatella, järjestälmä on niin taidokkaasti rakennettu ja ylläpidetty!

Tilanteessa, jossa sähköä tulee aina pistorasiasta sitä tarvitseville käy helposti niin, että ainoa konkreettinen muistutus itsestäänselvyydestä nimeltään sähkö on sähkölasku. Kun emme oikeastaan edes haluaa ostaa sähköä ja kilowatitkin ovat vaikeasti ymmärrettäviä, tuntuu sähkölasku välttämättömältä pahalta ja useimpien mielestä aina liian suurelta. Sähkölaskun loppusummaa korottavat verot, ja siten helposti hämärtyy käsitys siitä, että sähkö on tosiasiallisesti tällä hetkellä erittäin halpaa – paljon halvempaa kuin monessa muussa maassa.

Soppaa hämmentää osaltaan sähkönsiirtomaksu, joka laskutetaan sähköenergian toimittajasta riippuen samalla tai eri laskulla itse sähkön kanssa. ”Moisesta siirrostakin pitää vielä maksaa, sieltähän se tulee pistorasiasta!” Arvostusta vaille jäävät siis myös se työ ja valtavat panostukset, joita sähkön kuljettamiseksi tehdään. Kuluttajat eivät miellä, että sähkön tuottaminen ja jakelu kuluttajille ovat kaksi varsin eri asiaa, usein eri toimijoiden tuottamia palveluita. Vähän sama juttu kuin jos auton katsastuksen yhteydessä maksettaisiin myös polttoainekulut.

Siitä, että meille myydään sähköä sillä tuotettujen asioiden sijaan, saadaan aikaan se, että emme arvosta sähköä, sen jakelua tai tuottamista. Emme tiedosta koko asiaa – ainakaan positiivisessa mielessä. Suomalaiset kavahtavat ajatusta siitä, että yksilön pitäisi ajatella koko järjestelmän tasapainoa ja joskus pidättäytyä laittamasta saunaa päälle samalla hetkellä, kun patterit hehkuvat punaisina, uunissa paistuu pitsa, viikon pyykit pyörivät pesukoneessa ja toiset kuivausrummussa. Uskon kuitenkin, että hyvin pian asiaan tulee muutos: kysyntäjousto.

Kysyntäjousto luo kuluttajalle motivaation ajatella aktiivisesti kuluttamisen hetkeä ja ylipäänsä tiedostaa sähkön ja sähköjärjestelmän kokonaisuuden. Joustopalvelut varmasti tulevat tapahtumaan automaattisesti joustopalvelun tarjoajan organisoimina kuluttajan asiaa edes huomaamatta. Kuluttajalta kuitenkin vaaditaan sopimuksen tekoa ja ehkä laskulle tulee näkyviin tavalla tai toisella se, että sähkö on kulutuksen kokonaismäärän mukaan eri hintaista eri hetkinä. Sähkö muuttuu tiedostetummaksi asiaksi.

Nythän vain tuotanto joustaa ja kulutuspuoli kuluttaa sen minkä kulloinkin kuluttaa. Menee vielä joitakin vuosia ennen kuin kulutus laajamittaisesti joustaa, että lukuisat kuluttajat ovat asian piirissä. Sitä ennen toivon, että muistamme olla kiitollisia sähköstä ja muistutamme muitakin tiedostamaan, miten upea sähköverkko meillä on. Toivon myös, että meille lakataan markkinoimasta sähköä, sillä kuluttajat haluavat ostaa lämpöä, mukavuutta ja helpoutta, musiikka ja elokuvia kuulokkeisiin ja ruuduille – eivät sähköä.

Älykkäät vaatteet päällä

Nykyisissä korkeissa tuulivoimaloissa työskennellään usein haastavissa olosuhteissa, kaukana asutuksesta ja pelastustoiminnan ulottumattomissa. Wind Controller Oy haluaa olla mukana ratkaisemassa erityisten työskentelyolosuhteiden mukanaan tuomia turvallisuushaasteita älyvaateteknologian ja etävalvonnan avulla. Teknologia mahdollistaa työturvallisuuden kohentamisen parantamalla tilannetietoisuutta, kommunikaatiota sekä työskentelyolosuhteiden mittaamista älykkäiden ratkaisujen avulla.

Juhan kypärän lipan alapinnassa alkaa vilkkua punainen valo ja kypärä alkaa väristä. Hihaan upotettu älypuhelimen näyttö valkenee ja yläreunaan ilmestyy viesti: “MAN DOWN, Matti, impact, 145BPM”. Hän kiirehtii tikkaille ja katolle ylös kutsuen Mattia kahdesti radiolla. Lopulta hän vastaa: “kaikki okei, kompastuin ja löin kypärän vähän lattiaan”. Valkoinen ledi kypärän lipassa välähtää. Juha vilkaisee hihansa älypuhelinta. “Tuuli on kohta liian kova, siirrytään sisälle jatkamaan”, Juha sanoo radioon.

Valvomossa on myös huomattu tilanne. Kartalla välkkyy punaisena symboli Juhan ja Matin työmaalla. Matin syke on koholla. Vieressä lukee “MAN DOWN”. Ruudulla on paljon muutakin dataa. Säädata kertoo lännestä olevan tulossa voimakasta tuulta ja sadetta. Kypärä on ottanut vastaan 78 joulen iskun, ja syke on korkealla. Myös Juhan hengitys on kiihtynyt. Valvomosta lähetetään viesti, jossa tiedustellaan tilannetta. 10 sekuntia myöhemmin Juha kuittaa hihassa olevasta näytöstä kaiken olevan kunnossa. Kenellekään ei sattunut mitään suurempaa.

Jo kymmenen vuoden ajan älyvaateteknologialle on ennustettu merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisellä tasolla. Tietoliikenne- ja sensoriteknologia alkaa olla tarpeeksi kehittynyttä, jotta vaatteista voidaan tehdä aidosti älykkäitä. Wind Controller on viiden muun yrityksen kanssa mukana kehittämässä vaateteknologiaa VTT:n Smart Clothing 2.0 -hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuoda kansainväliselle markkinoille jotain täysin uutta. Projekti on osa TEKES:in Research Benefit hanketta, jossa jo aiemmin kehitetyistä teknologioista luodaan käytännön sovelluksia markkinoiden käyttöön.

Smart clothing 2.0 -hankkeessa yritykset luovat omiin tarpeisiinsa älyvaatetuotteita ja -palveluita sekä tuottavat tutkimustietoa ja -tuloksia. Hankkeessa pyritään tunnistamaan käyttäjien tarpeita ja kartoittamaan minkälaisia sovelluksia teknologialla voidaan toteuttaa. Lisäksi halutaan rakentaa yhteistyöverkostoa erityisosaamisen hyödyntämiseksi.

Lisäturvaa teknologiasta

Wind Controller kehittää teknologiaa asiantuntijuuttaan hyödyntäen työturvallisuuden kehittämiseksi tuulivoimalaitosten huolto- ja asennushenkilökunnalle yhteistyössä VTT:n tuulivoimatiimin kanssa. VTT:n vetämän tutkimushankkeen ympärillä on myös viisi muuta yrityshanketta, joita vetävät Suunto, Savox, Inkron ja Reima.

Mahdolliset käyttötarkoitukset osoittavat ennakkoluulottomuutta älyvaatteiden kehittämisessä. Suunnittelupöydällä on käynyt useita erilaisia ideoita muun muassa paikannus-, korkeus-, kiihtyvyys-, lämpötila-, ilmanlaatu- ja sydämen syketietojen keräämiseksi. Teknologialle on myös toiminnallisia visioita: älyvaate voisi tarpeen mukaan lämmittää tai viilentää kantajaansa esimerkiksi avaamalla ja sulkemalla tuuletusaukkoja.

Teknologia tekee mahdolliseksi huoltohenkilökunnan ja työympäristön seurannan sekä tietojen välittämisen seurantajärjestelmä SCADAan. Teknologian myötä valvomo-, asennus- ja huoltohenkilökunta ovat jatkuvasti tilanteen tasalla tehden työolosuhteista entistä turvallisempia osana kattavaa työturvakoulutusta.

Tuulivoima paljastaa todelliset kyntensä

Asetusehdotus uusiutuvan sähköntuotannon kilpailutuksesta tuli vihdoin syyskuussa uunista ulos. On hienoa, että saamme vihdoin tietää uusiutuvan energian todelliset kustannukset. Jotta kilpailu olisi rehtiä ja reilua kuin olympialaisissa konsanaan, pitää päättäjien luonnollisesti varmistaa, ettei joitain tarjokkaita ole terästetty dopingilla, tässä tapauksessa piilotuilla. Eri tuotantomuotojen saamat piilotuet on otettava täysimääräisinä huomioon, jotta tavoiteltu markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalius toteutuvat.

Kuluva vuosikymmen on sähkön tuotannossa suurten muutosten aikaa: Kilpailutuksen voittava 2 TWh:n vuotuinen tuotanto rakentuu ja alkaa tuottaa puhdasta sähköä. Lisäjännitystä sähkömarkkinalle luo mahdollinen Olkiluoto 3:sen 1600 MW ydinpannun käynnistyminen niin ikään vuosikymmenen lopulla. Kotimaista sähköntuotantoa on siis pian aiempaa enemmän. Toisaalta sähkömarkkinan ja -verkon sietokyvyn todellinen testi tulee olemaan jättimäisen laitoksen mahdollinen vikaantuminen ja verkosta putoaminen. Tuohon testiin verrattuna tuulivoiman aikaansaamat haasteet verkolle ja markkinalle ovat kovin vaatimattomia, vaikka vaikutuksia usein käytetään argumentteina tuulivoimaa vastustettaessa.

Tuulivoima-alana voimme olla aidosti ylpeä saavutuksestamme. Olemme luoneet Suomeen uuden kustannustehokkaan teollisen sähköntuotantomuodon. Toteutimme meille asetetun haasteen tuottaa Suomessa 6 TWh vuodessa sähköä tuulesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä maaginen raja tulee rikkoutumaan etupainotteisesti joko jo ensi vuonna tai viimeistään ensimmäisenä sen jälkeisenä normaalituulisena vuotena. Suomen viime vuoden 85,1 TWh sähkönkulutuksesta tuotettiin kotimaassa 66 TWh. Tuotannosta 45 % tuli uusiutuvista energialähteistä. Tähän suhteutettuna tuulivoiman 6 TWh tuotanto tulee olemaan noin viidennes uusiutuvan sähkön kotimaisesta tuotannosta. Kunnioitettava saavutus vajaassa vuosikymmenessä.

Itselläni on ollut mahdollisuus olla rakentamassa 470 MW tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatin 131 voimalaa tuottavat normaalituulisena vuonna 1,4 TWh puhdasta suomalaista sähköä. Tämä vastaa suuruusluokkana Suomessa valaistukseen käytettyä sähköä. Samalla olen voinut onnitella 130 vastasyntynyttä suomalaista Tervolasta Saloon. He ovat saaneet omat nimikkovoimalat, joita voivat varttuessaan aikuisiksi käydä ihailemassa aina kun haluavat.

Noista saavutuksista voimme Suomen 100-vuotisjuhlavuotena olla kaikki ylpeitä, olemme tehneet oman osamme Suomen tulevaisuuden eteen.

Hoitaako Joku tuulivoima-alaa vai hoitaako Ala itsensä – mitä jäsenet merkitsevät STY:lle?

Joku. Se perheiden, työpaikkojen, harrastusporukoiden, yhdistysten ja muiden yhteisöjen aikaansaava ja loputtoman tehokas tyyppi, jonka kontolle niin moni asia tyypillisesti jää tai jätetään. Ainakin Jonkun toivotaan pelastavan tilanne, kun ketään ei oikein huvita ottaa koppia, astua framille tai muuten olla vastuussa jostakin asiasta.

Lähellä Jokua on Ala. Alan odotetaan ja oletetaan ajavan omia etujaan ja hoitavan asioita niin, että Alalla toimivat yritykset voivat hoitaa vaivatta liiketoimintaansa ja edellytykset alan kasvulle ovat suotuisat. Mutta kuka tai mikä on Ala? Ala on pitkälti sama kuin sillä toimivat yritykset. Mutta ovatko niiden näkemykset asioiden oikeasta suunnasta aina yhteneväiset? Kenen sana painaa?

Alalla kuin alalla on paljon asioita, jotka vaativat paljon määrittelyä ja yhteisen mielipiteen muodostusta. Kompromisseja on etsittävä ja monesti asiat vaativat taustojen penkaamista ja selvittelyä enemmän kuin yhden yksittäisen yrityksen resursseilla on mahdollista tai mielekästä toteuttaa. Yhteisen akuutin intressin ollessa ilmeinen saattaa luonnollista synergiaa löytyä yksittäisten yritysten väliltä asioiden hoitamiseksi. Yritysryppään jaettu kanta voi helposti vaikuttaa koko alan näkemykseltä, vaikka aidosti kyseessä on rajatun kokoisen yritysjoukon näkemys.

Mutta entä silloin kun yritysten näkökannat ovat risteävät? Kuka määrittelee alan näkemyksen vai puhuvatko kaikki omasta puolestaan? Saadaanko silloin asioita harkittuun suuntaan niin, että mahdollisimman moni hyötyy pitkällä tähtäimellä ja ala voi kasvaa ja kehittyä? Moni ala on myös todennut hyödylliseksi tarttua asioihin proaktiivisesti ja olla itse nostamassa asioita agendalle ja kehittämässä parhaita käytänteitä.

Monella alalla onkin todettu, että tarvitaan edunvalvontajärjestö yhteisten asioiden hoitoon. Niin myös tuulivoima-alalla. Ruotsinkielinen tuulivoimayhdistys perustettiin Suomeen jo vuonna 1982, suomenkielinen Suomen Tuulivoimayhdistys pian 30 vuotta sitten vuonna 1988.

Suomen Tuulivoimayhdistys hoitaa alan etuja ja pyrkii tekemään tuulivoimarakentamisesta mahdollisimman helppoa Suomessa, jotta jäseninä olevien 150 yrityksen yritystoiminnalla olisi tuulivoiman osalta hyvät edellytykset liiketoiminnalleen. STY on se, joka määrittää jäsentensä avulla tuulivoima-alan kannat asioihin. Se vaatii usein kokouksia, kahvia ja taustatöitä, eikä ole aina helppoa. Kompromissejakin pitää tehdä. Toistuvasti on kuitenkin todettu, että monen yrityksen edustajista kootussa työryhmässä asuu suurempi viisaus kuin vain yhden tai kahden yrityksen näkemyksissä.

Yhdistyksissä toimivat yritykset pääsevät määrittelemään asioita ja alan näkemystä – niillä on valtaa. Toisaalta ilman näiden 150 jäsenyrityksen ajallista ja rahallista panostusta STYä ei olisi; ei olisi sitä Alaa, joka hoitaa asiat. STY onkin kiitollinen jäsenille niiden panostuksista ja vastapainoksi yhdistys kuuntelee jäseniään herkällä korvalla.

Jokaisen yksittäisen yrityksen intressi ei aina voi olla koko alan eduksi, mutta harkituksi tulevat kaikki yhdistyksen tietoon tulleet ajatukset. STY onkin hyvin pitkälti jäsentensä näköinen. STY:n jäsenyyteenkin pätee vanha sanonta siitä, että niin paljon se antaa kuin ottaakin. Olemalla itse aktiivinen ja sanomalla asioita ääneen tulevat ajatukset kuulluiksi, käsitellyiksi ja mahdollisesti vaikuttavat alan suuntaan.

Alalla toimivan yrityksen on helppoa toki tuudittautua siihen, että joku muu yritys hoitaa, joku muu kannattelee edunvalvontajärjestöä – joka ajaa sitten koko alan, myös vapaamatkustajiksi heittäytyvien etua. Alan näkökulmasta kyse on kuitenkin yhteisvastuusta tai yhteisistä talkoista: yhteisiä asioita vartioiva edunvalvontajärjestö vaatii taakseen laajan jäsenpohjan. Vain aktiivisimpien panostus ei riitä.

STY:n suurin tulorahoitus kertyy jäsenmaksuista. Isommista ja pienemmistä puroista syntyy virta, jolla mahdollistetaan mm. neljän työntekijän vakituinen palkkaaminen. Se tarkoittaa, että vuoden aikana on mahdollista paitsi määritellä kantoja eri asioihin, kirjoittaa lausuntoja, tavata politikkoja, virkamiehiä, mielipidevaikuttajia ja toimittajia. Lisäksi voidaan tiedottaa jäseniä alan muutoksista ja uutisista, tuottaa tietoa ja oikoa tuulivoimasta liikkuvia virheellisiä käsityksiä, taustoittaa toimittajien juttuja ja nostaa esille tuulivoimaa positiivisesta näkökulmasta. Jäsenmaksutulot mahdollistavat myös sen, että STY:llä on jäsenmaksujen lisäksi muutakin varainhankintaa: seminaarit, kalenterit ja muut vaativat resursseja, vaikka tuovatkin paljon iloa, hyötyä ja tuloa.

STY ja sen jäsenet ovat syy siihen, että tuulivoima-alalla on hyvä henki, tiivit verkostot ja hyvä yhteisen tekemisen meininki. Osalliset hyötyvät ja koko ala sitä myötä.

Jokaisen panos on tärkeä. Kiitos jäsenyrityksille siitä, että annatte työntekijöidenne aikaa ja osaamista STY:n kautta koko alan hyödyksi. Sillä on suuri arvo. Kuulemme yhdistyksessä mielellään sinun näkemyksistäsi yhdistyksen, jäsenpalveluiden ja koko alan kehittämiseksi. Ollaan yhteyksissä!

Hyötyykö yrityksesi tuulivoima-alasta, mutta ei ole vielä STY:n jäsen? Kannattaisi! Siitä on monenlaista konkreettista hyötyä. Kerromme siitä mielellämme lisää. Sinunkin yritystäsi tarvitaan, että on se Ala, joka hoitaa hommat ja josta sinunkin yrityksesi sitten hyötyy.