Growing with the wind
Last year countries after another broke records on electricity generation coming from wind.
At the end of December Sweden generated more energy from wind power than ever before, nearly 5.7 million kWh of wind power was generated as the country harvested the effects of “Storm Urd” and intense weather. Wind turbines in Scotland generated power equivalent to all its electricity needs for several days last year, including four straight days in December. Also Germany provided with nearly 100% of its power needs with a combination of renewable energies during one day. These news about wind power generation records are due to a shift towards renewables, which is largely driven by political will and the falling prices and costs of wind power. Wind has beaten coal on cost years ago, but in 2016 for the first time it also beat coal on total installed capacity in Europe.
It’s not just cost that is driving the wind boom. Global Wind Energy Council lists four main environmental and social challenges that point to renewables as a smarter energy solution. In addition to the obvious benefits to public health, water saving, climate change and decrease in harmful emissions and greenhouse gases, the renewable energy sector has significant influence on employment as well. Bruce Valpy, the CEO of BVA Associates, suggested that these impacts on environment, employment, local amenities and other system support benefits and less-direct subsidies should be called social cost of energy (SCOE). A better understanding of the social costs of electricity generation across different technologies is needed.
The significance of wind power sector’s job creation cannot be highlighted enough. The outsourcing wave has hit almost every industry and subcontractors in turn outsource the work to temporary-staffing agencies. Never before have companies tried so hard to employ so few people. This is why the wind power sector is very vocal about the amount of jobs wind energy is creating. For example, in the U.S., according to the U.S. Energy and Employment Report from January, the wind electricity generation sector employed a total of 101,738 workers in 2016 — a whopping 32 percent increase since 2015.
The wind turbine gearbox manufacturer Moventas focuses on lowering the levelized cost of energy (LCOE) in the wind turbine development and now expands its capacity in Finland thus offering local employment opportunities and impacting even more also on SCOE. Moventas has over 35 years of experience in wind turbine gearbox manufacturing. Moventas’ predecessors Metso Drives and Valmet have manufactured industrial gearboxes since the 1940’s, and Moventas was among the first companies to extend the gearbox expertise into wind turbine gearboxes. The very first kW class wind gearbox was delivered in 1980. Moventas has since developed for example condition monitoring system, up-tower services, and Exceed platform, which provides competitive edge by lowering the LCOE of wind turbines with 20% more torque density while being 10% smaller in size. Over 1 GW of Exceed gearboxes have been delivered to three customers in five continents over the past year, and the demand is growing.
Moventas recently published news on investment in capacity and expansion of its facilities in Finland. The investment includes expansion of component manufacturing, serial production facilities and new 6MW testing facilities. The investment expands existing gear manufacturing capacity to over 5 GW, with the ability to expand further as volumes grow. The expansion related construction works will be finalized by the end of 2017 and the additional capacity will be operational by Q1/2018.
This investement is the largest in the region for several years and it defies the current job and population growth trends. Like globally, also in Finland both, population and job growth are concentrated in the capital area as people and companies migrate in search of larger markets and opportunities. With the investment Moventas enforces its commitment to the region, its local workforce and the efficient international supplier network that has been built around the facility in the past years.
Töissä tuulella
Tuulivoima työllistää Suomessa jo tuhansia. Alalla työpaikkoja tarjoavat enenevässä määrin muun muassa tuulivoimalavalmistajat, joiden Suomen organisaatiot kasvavat jatkuvasti. Tässä yksi tarina siitä, miten urapolku on vienyt tuulivoima-alalle.
Matkani tuulivoima-alalla alkoi 2011 etsiessäni haalariharjoittelun, teekkarien opintoihin kuuluvan kesäharjoittelun, jälkeen osa-aikaista työpaikkaa. Olin viime kesän ollut pakkaajana venttiilitehtaalla ja janosin energia-alan työkokemusta, koska pääaineeni oli energiatekniikka.
Olin opintojen aikana kiinnostunut uusista energiateknologioista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja energiantuotantoon. En muista olleeni kovinkaan tietoinen käsitteestä ”energiamurros” mutta ainakin minulle tuli melko nopeasti opintojen alussa selväksi, että asiat energia-alalla ovat muuttumassa ja mahdollisesti nopeastikin. Päätin myös omissa opinnoissani määrätietoisesti opiskella ja oppia aiheita, jotka olivat uusia, eivät välttämättä suoraan liittyneet energiaan ja olivat ennen kaikkea kiinnostavia. Perinteinen polttoon perustuva voimalaitostekniikka, niin hyödyllistä kuin se onkin, ei minua erityisemmin kiinnostanut. Aiheita, joita sitten opiskelin olivat muun muassa pilviteknologiat, investointiteoria, filosofia ja systeemiajattelu, energiajärjestelmien optimointi ja kiinan kieli.
Etsiessäni niitä työpaikkoja huomasin yliopiston aulassa ilmoitustaululla ilmoituksen, että Nordex Energy GmbH haki myyntiharjoittelijaa Helsingin toimistoon ja päätin laittaa hakemuksen sisään. Yllätyksekseni minut kutsuttiin haastatteluun, ensimmäiseen haastatteluuni energia-alalla ikinä. Parhaiten haastattelusta mieleen jäi maajohtajan suuret ongelmat teeveden keitossa (vedenkeitin oli häviksissä ilmeisesti). Yllätyksekseni huomasin myös, että olin selkeästi liittymässä melko pieneen tiimiin, Suomen toimisto koostui siinä vaiheessa noin viidestä henkilöstä ja maajohtajakin asui vielä Saksassa. Ei aivan sitä mitä ajattelin, mutta vaikutti ennen kaikkea hauskalta seikkailulta. Ja kyseessä oli vieläpä tuulivoimavalmistaja. Loistavaa! Energiamuoto, josta en tiennyt oikeastaan mitään. Eniten vieroksuin ajatusta myyntitiimissä toimimisesta, en pidä itseäni kovinkaan myyjämäisenä.
Haastattelun jälkeen minulle soitettiin muutaman päivän päästä ja suureksi yllätyksekseni minulle annettiin mahdollisuus! Hyväksyin luonnollisesti tarjouksen, kolmannen vuoden opiskelijalle mikä tahansa toimistotyöpaikka, josta sai palkkaa oli plussaa. Aloitin marraskuussa ja ensimmäiset työtehtävät olivat pitkälti erilaisten analyysien ja laskelmien tekemistä. Viihdyin töissä todella hyvin ja työskentely toi vähän vastapainoa opintoihin sekä paljon kaivattuja pelimerkkejä henkilökohtaiseen talouteen. Pääsyy viihtymiselle oli myös joustavuus työajoissa ja mahdollisuus tehdä välillä enemmän tai vähemmän tunteja opintojen ohella.
Ensimmäinen kesätyöni Nordexilla oli erittäin värikäs kokemus. Sain paikan työmaapäällikön apulaisena Pohjanmaalta. Projekti- ja työmaamaailmaan siirtyminen myynnistä oli iso muutos. Hallittu toimisto vaihtui ympäristöön, jossa sattui ja tapahtui jatkuvasti. Jokainen päivä oli uudenlainen oppimiskokemus ja syliin kaatui nopeasti paljon vastuuta, johon liittyi työmaaturvallisuus ja tuulivoiman rakentamisen osaaminen, joista minulla ei ollut hajuakaan. Tekemällä sitä kuitenkin oppi ja selvisin kesästä. Tunteja kertyi runsaanlaisesti projektitöissä ja lähes jokainen työpäivä oli reissupäivä, mikä toi tietysti oman lisänsä.
Työmaakesän jälkeen jatkoin opintoja vielä kokonaisen vuoden ja lähdin vaihtoon, tein diplomityön ja valmistuin kunnes minulle jälleen tarjottiin töitä Nordexilta. Tilanne oli sopiva, joten palasin, tällä kertaa täysipäiväisenä työntekijänä komealta kalskahtavalla tittelillä nuorempi myyntipäällikkö (Junior Sales Manager). Eli vaikka hieman karsastinkin myyntiä päädyin sitten itse lopulta myyntiammattiin, ja olen luonnollisesti alkanut arvostamaan myyntitaitoja enemmän ja enemmän. Työpäivät ovat nykyisin melko intensiivisiä ja matkustamista tulee lähes joka viikko. Näin nuorena vaihtelu pitää kuitenkin virkeänä ja olen nauttinut liikkuvasta ilmapiiristä.
Selkeä ero täysipäiväisenä ja osa- opiskelijana työskentelyn välillä on tapa, jolla työtä tekee. Osa-aikaisena myyntiprojektit olivat melko etäisiä ja lähinnä näyttäytyivät yksittäisinä tehtävinä. Nykyisin projekteista vastuullisena on kokonaisuudesta paremmin perillä. Olen aina pitänyt uusiin asioihin paneutumisesta, joten tällainen projektiluonteinen työ, jossa pitää hallita laajojakin kokonaisuuksia sopii minulle todella hyvin. Luonnollisesti työ tosin vaatii veronsa suuremman stressin muodossa.
Olen vasta urani alussa, mutta näin jälkikäteen katsottuna olen varmaankin juuri sellainen esimerkki opiskelijasta, jota yritykset hakevat. Kehitin osaamistani opiskelijana eri tehtävissä yrityksessä, yliopistossa ja muualla, minkä jälkeen palasin pysyvään työpaikkaan tuttuun yritykseen ja organisaatioon ja pystyin tarttumaan töihin hyvin nopeasti.
Tulevasta en tiedä, mutta uusiutuvan energian parissa työskentely on toistaiseksi ollut erittäin mielenkiintoista ja työ, josta voi olla ylpeä. Voin olla mukana luomassa edellytyksiä päästöttömälle energiantuotannolle ja uuden teknologian kehityksessä.
Tuulivoima matkalla kohti uusiutuvan energian Euroopan mestaruutta
Matka fossiilisesta maailmasta uusiutuvaan ei ole yksinkertainen, helppo eikä tasainen. Usein meiltä tuppaa unohtumaan, että ihmiskunnalta meni koko 1900-luku luodessamme fossiiliseen energiaan perustuvaa teknologiaa ja infrastruktuuria.
Lopputulos on aika lohduton, mitataan sitä sitten yksityisautojen määrällä tai ilmakehään syydettävillä CO2-tonneilla. Näin siitäkin huolimatta, että jo sata vuotta sitten sähköauto maksoi vain kaksi kertaa polttomoottorivetoisen auton verran ja yhdellä latauksella pystyi ajamaan 150 kilometriä ihan niinkuin nykyisilläkin tavallisilla sähköautoilla. Vastaavasti nykyisten tuulivoimaloiden perusrakenne vaaka-akseleineen ja lapoineen otettiin käyttöön tuulimyllyissä jo satoja vuosia sitten.
On epärealistista kuvitella, että siirtyminen irti fossiilisesta energiasta olisi nopeaa saati helppoa. Kannattaa muistaa, että olemme käyttäneet kohta viidenneksen kuluvasta vuosisadasta ensi askeliin kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa globaalia ekosysteemiä. Ratkaisematta on vielä perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten uusiutuvan energian varastointi, siirtäminen ja kuljettaminen. Näillä näytöillä siirtyminen irti fossiilisesta maailmasta näyttäisikin kestävän parin vuosikymmenen sijaan koko kuluvan vuosisadan. Se on ilmastomme kannalta liian pitkä aika.
Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna kokonaiskuva on paljon lohdullisempi. Suoraa Auringon energiaa laskeutuu Maan pinnalle 23 000 TWa joka vuosi. Lisäksi tulevat Auringosta peräisen olevat tuuli-, aalto- ja muut vastaavat energialähteet. Koko globaali energian kulutus on 16 TWa ja vastaavasti Pohjoismaiden energian kulutus on 0,1 TWa. Uusiutuva energia ei tule loppumaan koskaan. Kyse onkin sen käyttöönottamisen kustannuksista ja ajasta, joka tarvittavan teknologian kehittämiseen kuluu. Toki kyse on myös päätöksistä sen suhteen, mihin tutkimus- ja tuotekehitysvaroja ohjataan; kyllä insinöörit keinot keksivät, kun niin halutaan.
Vielä lohdullisempaa on, että vaikka Suomi on yksi maailman köyhimmistä fossiilisen energian maista, olemme yksi maailman vauraimmista maista uusiutuvan energian suhteen. Laaja, harvaanasuttu, metsäinen ja tuulinen maamme tarjoaakin mahdollisuuden rakentaa oma energiatulevaisuutemme uusiutuvan energian vahvuuksiimme. On itsestäänselvää, ettei esimerkiksi suoraan Auringosta otettava energia ole pohjoisen alueen vahvuuksia siitä yksinkertaisesta syystä, että Auringon energiaa on meillä käytettävissä puolet vähemmän kuin Etelä-Euroopassa ja kolmasosa verrattuna aurinkoisimpiin alueisiin. Silti auringolla tulee olemaan oma roolinsa paikallisessa omaan käyttöön perustuvassa energiantuotannossa myös meillä.
Tuuli on merkittävin pohjoisen alueen toistaiseksi alihyödynnetyistä vahvuuksista. Sen laajamittaista hyödyntämistä jarruttavat kansalliset intressit ja vanhakantainen ajattelu, jossa kansallisesti keskitytään oman maan sähköntuotantoon sen sijaan, että nähtäisiin sen mahdollisuudet laajemmassa mittakaavassa. Uusiutuva energia onkin edelleen täysin kansallinen tapa tuottaa energiaa ja vähentää päästöjä.
Fossiilista energiaa sen sijaan siirretään sen kaikissa muodoissa yli valtakuntien rajojen. Se on omistajilleen vientitulojen tuoja ja strateginen kansallinen ja kansainvälinen vahvuus. Tämä vanhakantainen ajattelu ylläpitää fossiilisen energian valta-asemaa. Urheilutermein sanottuna fossiilinen energia pelaa mestaruussarjassa uusiutuvan keskittyessä edelleen tyytyväisenä divarissa pelaamiseen.
Suomen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa pitääkin ottaa rooli tuulisähkön viejinä. Voimme tarjota Euroopalle kustannustehokasta tuuli- ja vesivoimaa. Etelä-Euroopan keskittyessä luonnollisesti auringon hyödyntämiseen. Pohjoismaisen tuulivoiman tavoitteena ei voi olla muu kuin uusiutuvan energian Euroopan mestaruus.
Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia esteellisyydestä
Korkein hallinto-oikeus on useammassa viimeaikaisessa oikeustapauksessa linjannut, mikä merkitys kuntalaissa (365/1995) ja hallintolaissa (434/2003) tarkoitetuilla esteellisyyssäännöksillä on tuulivoimaprojekteihin liittyvässä kunnallisessa päätöksenteossa. Huomionarvoista on, että korkein hallinto-oikeus on suhtautunut esitettyihin esteellisyysväitteisiin vakavasti ja kumonnut kuntien kaavoitus- ja luvitusviranomaisten päätöksiä esteellisyysperusteilla.
Esteellisyysperusteet
Hallintomenettelyä koskeva lainsäädäntö edellyttää, että viranomaisten toimien on perustuttava käsiteltävien asioiden puolueettomaan ja objektiiviseen harkintaan. Puolueettomuuden varmistamiseksi lainsäädäntö sisältää määräyksiä esteellisyysperusteista, jotka kieltävät asian käsittelyyn osallistumisen sellaisilta henkilöiltä, joiden suhde käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin voi vaarantaa asian puolueettoman käsittelyn ja ratkaisemisen. Esteellisyyssäännösten tavoitteena on osaltaan turvata päätöksentekomenettelyn puolueettomuutta ja lisätä kansalaisten luottamusta hallintoon ja viranhaltijoiden toimintaan.
Tuulivoimarakentamisen kannalta keskeisistä esteellisyysperusteista säädetään sekä kuntalaissa että hallintolaissa. Lähtökohtana tällöin on, että kunnanvaltuustojen päättäessä tuulivoimayleiskaavoista kunnanvaltuutettuihin sovelletaan rajoitetumpia esteellisyyssäännöksiä kuin muihin kunnallisiin luottamushenkilöihin.
Tuulivoimayleiskaavojen osalta kunnanvaltuutettu on siten valtuustossa esteellinen käsittelemään ainoastaan asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen laissa säädettyä läheistään. Kysymys on tällöin tyypillisesti siitä, että valtuutettu tai hänen läheisensä omistavat maata tuulivoimakaavoituksen kohteena olevalla alueella.
Mikäli kunnanvaltuutettu sen sijaan ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, kuten esimerkiksi kunnanhallituksessa tai lautakunnassa, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Olennaista tällöin on, että muun luottamushenkilön esteellisyyttä koskevat hallintolain 27–30 §:n esteellisyysperusteet, jotka laajentavat huomattavasti kuntalaissa tarkoitettuja esteellisyystilanteita.
Näiden laajentavien säännösten perusteella esteellisyys voi syntyä muun muassa asianosaisuuden, asianosaisen avustamisen, muun asiaan liittyvän intressin tai esimerkiksi palvelussuhteen johdosta. Mainittuja esteellisyysperusteita laajentaa vielä entisestään hallintolain esteellisyyttä koskeva yleislauseke, jonka mukaan esteellisyys syntyy, jos luottamus virkamiehen tai luottamushenkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia esteellisyydestä
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 26.8.2016 t. 3569 oli kyse siitä, että Siikajoen kunnanvaltuusto oli hyväksynyt päätöksellään tuulivoimayleiskaavan. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valtuuston päätöksestä tehdyt valitukset, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi sekä valtuuston että hallinto-oikeuden päätökset esteellisyydestä johtuen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelujen mukaan kunnanhallituksen jäsenen veljellä oli kiinteistönomistuksia laadittavana olleen tuulivoimayleiskaavan alueella. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että kaavahanke huomioon ottaen kunnanhallituksen jäsenen läheiselle oli odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa kaava-asian ratkaisusta, mistä johtuen kunnanhallituksen jäsenen ei olisi tullut osallistua missään vaiheessa kaavan käsittelyyn.
Koska kunnanhallituksen jäsen oli kuitenkin osallistunut kunnanhallituksen kokoukseen, jossa oli hyväksytty kaavan valmistelua koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, korkein hallinto-oikeus katsoi myös myöhemmän kunnanvaltuuston päätöksen, jossatuulivoimayleiskaava varsinaisesti hyväksyttiin, syntyneen virheellisessä järjestyksessä.
Mainittu ratkaisu havainnollistaa esteellisyyssäännösten tunnistamisen ja noudattamisen tärkeyttä, sillä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan asiassa ei ollut merkitystä sillä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisen jälkeen kyseistä tuulivoimayleiskaavaa oli käsitelty kunnanhallituksessa neljä kertaa, ja kaikilla kerroilla kysymyksessä ollut kunnanhallituksen jäsen oli ilmoittanut olevansa esteellinen. Samoin kunnanhallituksen jäsen oli ilmoittanut kunnanvaltuustossa olevansa esteellinen osallistumaan asian ratkaisemiseen. Asian lainmukainen käsittely myöhemmässä vaiheessa ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toisin sanoen poistanut aikaisemmassa vaiheessa tapahtunutta menettelyvirhettä.
Ratkaisussa KHO 2016:190 oli kysymys siitä, että Pudasjärven kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt päätöksellään tuulivoimayleiskaavan. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valtuuston päätöksestä tehdyt valitukset, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi sekä valtuuston että hallinto-oikeuden päätökset esteellisyydestä johtuen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelujen mukaan asiassa oli ratkaisevaa, että henkilö X oli työskennellyt Metsähallituksen palveluksessa metsurina, kun tuulivoimayleiskaavaa laadittiin Metsähallituksen esityksestä valtion maalle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että palvelussuhde valtioon tai valtion liikelaitokseen voi muodostaa esteellisyysperusteen ja tässä tapauksessa henkilö X oli esteellinen osallistumaan tuulivoimayleiskaavan käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Kaupunginvaltuuston päätöksentekoon kyseinen metsuri ei sen sijaan olisi ollut korkeimman hallinto-oikeuden mukaan esteellinen osallistumaan. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan myös, että palvelussuhteen perusteella syntyvä esteellisyys ei edellytä, että henkilö saisi itselleen hyötyä. Ratkaisun mukaan merkitystä ei ole myöskään sillä, että henkilö itse kokee olevansa esteetön ja kykenevänsä arvioimaan asiaa objektiivisesti.
Rakennuslupien myöntämistä koskevassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 22.8.2016 t. 3451 korkein hallinto-oikeus kumosi kunnan ympäristölautakunnan myöntämät rakennusluvat tuulivoimaloiden rakentamiseen. Perusteena kumoamiselle oli se, että ympäristölautakunnassa asian käsittelyyn oli osallistunut henkilö, joka oli maanomistuksensa vuoksi ollut todennäköisesti saamassa tuulivoimayhtiöltä korvausta rakennushankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta haitasta. Kyseisessä tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että mainitun henkilön puolueettomuus oli vaarantunut hallintolain esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen perusteella ja rakennuslupapäätökset olivat näin ollen syntyneet esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä.
Esteellisyyden vaikutukset
Kuten edellä todettu, oikeudellisesta näkökulmasta esteellisyyden ilmeneminen on menettelyvirhe ja sen jättäminen huomioimatta voi johtaa päätöksen kumoamiseen muutoksenhaun johdosta. Olennaista on myös huomata, että esteellisyysväite on valitusperusteena vahva ja päätös voidaan esteellisyyden vuoksi kumota, vaikka ratkaisu objektiivisesti arvioiden olisikin muutoin täysin lainmukainen ja viranomaisen harkintavallan rajoissa.
Jotta hallintomenettely täyttäisi lain asettamat vaatimukset, esteellinen henkilö ei saa käsitellä asiaa eikä edes olla fyysisesti läsnä kun asiaa käsitellään. Fyysisen läsnäolon osalta oikeuskäytännössä on esiintynyt vaihtelevuutta ja eräissä tapauksissa riittävänä ei ole pidetty, että henkilö ilmoittaa esteellisyydestään ja poistuu paikaltaan, ellei hän ole samalla poistunut kokonaan kokoushuoneesta.
Kuten edellä mainituista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista ilmenee, esteellisyys ymmärretään laajasti ja varsinaisen päätöksenteon lisäksi myös asian valmistelu kunnanhallituksessa tai kunnallisissa lautakunnissa kuuluvat asian käsittelyyn. Varsinaisen kunnanvaltuustossa tapahtuvan päätöksentekotilanteen virheettömyys ei poista aikaisemman käsittelyn virheellisyyksiä.
Vahingonkorvausvaateet mahdollisia
Korkein hallinto-oikeus on viimeaikaisessa oikeuskäytännössä kumonnut useita kuntien tekemiä päätöksiä tuulivoimarakentamiseen liittyen johtuen esteellisten henkilöiden osallistumisesta päätöksentekoon. Käytännössä päätösten kumoaminen tarkoittaa sitä, että asia tulee käsitellä ja ratkaista kunnassa uudelleen esteettömien henkilöiden toimesta. Tilanteesta riippuen uudelleen käsittely voidaan toteuttaa ripeästikin tukeutuen jo aikaisemman käsittelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin, jolloin tuulivoimahankkeen toteuttamiselle ei välttämättä aiheudu uudelleen käsittelystä merkittävää viivästystä. Sen sijaan tilanteessa, jossa kunnan tahtotila tuulivoimahankkeen toteuttamiseksi on muuttunut tai laadittuja selvityksiä joudutaan täydentämään, päätöksen kumoutuminen esteellisyysperusteella saattaa aiheuttaa merkittävämpiä haasteita hankkeen toteuttamiselle.
Jos tuulivoimahanke jää toteutumatta kunnan päätöksenteossa tapahtuneen esteellisyysvirheen johdosta, voi erillisenä kysymyksenä tulla harkittavaksi, onko kunnan virheellinen menettely aiheuttanut tuulivoimakehittäjälle sellaista taloudellista vahinkoa, joka kunnan tulisi korvata. Kunnan ja tuulivoimakehittäjän välisissä kaavoitussopimuksissa on yleensä sovittu, että kaavoituksen jäädessä toteutumatta kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta esittää vaatimuksia toisiaan kohtaan. Tämä ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta kohdistaa kuntaan vahingonkorvauskannetta vahingonkorvauslainsäädännön perusteella, jolloin lähtökohtana on, että julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon.
Edellytyksenä julkisyhteisön vastuun syntymiselle kuitenkin on, että toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Koska kunnan velvollisuutena on järjestää hallintonsa ja hallintomenettelynsä lainmukaisella tavalla, ainakin selkeän esteellisyyden toteamatta jäämisen voisi ajatella muodostavan perusteen esittää kunnalle vahingonkorvausvaatimuksen tuulivoimakehittäjän esimerkiksi kaavoituskonsultille suorittamista, mutta kunnan virheen johdosta hyödyttömiksi jäävistä kaavoituskustannuksista.
Uusi kartoitustyökalu tuulivoiman sijoitteluun kehitteillä
Tuulivoimarakentaminen on lähitulevaisuudessa kiristyvän kilpailun alla. Teknistaloudellisen näkökulman lisäksi sijoitteluun vaikuttavat monet eri tekijät, myös sosiaaliset- ja ympäristönäkökulmat. VTT:n luomaa uutta työkalua voidaan käyttää tuulivoimaportfolion kehittämiseen ja uusien kohteiden kartoitukseen sekä hankekehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden että rahoittajien näkökulmasta. Menetelmä ottaa huomioon kohteiden tuulisuuden, tuulisuuden vaihtelut, ennustettavuuden, nykyisen tuulivoimaportofolion sekä paikalliseen infrastruktuuriin liittyvät investointikustannukset.
Tuulivoimarakentaminen Suomessa elää murrosta. Tukijärjestelmän muutos pakottaa alan toimijat keskittymään yksikkökustannusten pienentämiseen, jotta tuulivoimaa voidaan rakentaa meillä myös jatkossa. Tukipolitiikan muutosten lisäksi mahdollisia tulevia haasteita tuo kiristyvä kilpailu tuottoisista sijoituspaikoista, joissa on kohtuulliset infrakustannukset. Myös muu maankäyttö ja ympäristö asettavat rajoitteita tuulivoimarakentamiselle. Toisaalta tuotannoltaan vaihtelevan ja sääriippuvaisen tuulivoiman kustannustehokas integrointi sähköjärjestelmään liittyy osittain maantieteelliseen sijoitteluun. Nämä kaikki tekijät tuottavat paineita valita uusien tuulivoimahankkeiden sijainti entistä tarkemmin.
Uusi menetelmä antaa tukea päätöksenteolle
Uuden tuulivoimakohteen teknistaloudellinen arvo voidaan karkeasti yleistäen laskea käyttäen kolmea tekijää: mikä on kohteen sähkönmyynnin tuotto-odotus, miten hyvin kohteen tuulisuutta voidaan ennustaa ja miten uusi kohde vaikuttaa koko portfolion tasekuluihin ja miten muut kustannukset, kuten etäisyys lähimpään siirtoverkon osaan tai sähköasemaan, vaikuttavat kustannuksiin. Tällaista kolmiosaista arvonmääritystä voisi hyödyntää esimerkiksi tarkasteltaessa laajoja alueita uuden tuulivoimakapasiteetin kannalta.
Uuden tuulivoimakohteen tuottoa voidaan arvioida muuttamalla tuulennopeusaikasarja tehoksi ja kertomalla sillä sähkön toteutunut hinta. Oletuksena on, että kaikki tuotettu sähkö myydään markkinahintaan. Tuotantoon vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet, kuten jäätyminen.
Tuulivoima on osana päivää edeltävää sähkökauppaa, ja tuottajat ovat vastuussa tarjousten jättämisestä ajallaan sähkömarkkinoille. Sääriippuvaisen tuulisähkön myyminen sähköpörssiin edellyttää tuotannon ennustamista mahdollisimman tarkasti etukäteen, ja poikkeamat ennusteista aiheuttavat tasekustannuksia.
Lähtökohtaisesti tuotantotaseiden yhdistäminen pienentää tasekustannuksia, koska eri virhelähteet korjaavat toisiaan. Tuulivoiman osalta sijoittelulla on suuri vaikutus tuotantotaseen suuruuteen, ja hyvin hajautetulla portfoliolla on sekä pienemmät ennusvirheet että tasekustannukset kuin maantieteellisesti tiiviillä portfoliolla. Lisäksi hajauttaminen mahdollistaa riskien hallintaa tasekustannusten suhteen.
Etäisyydellä siirtoverkkoon tai lähimpään sähköasemaan on suuri merkitys uuden tuulivoimaprojektinkannattavuuden näkökulmasta. Myös etäisyydellä lähimpään tiehen on merkitys projektin taloudellisuuteen. Etäisyydestä kriittiseen infrastruktuuriin voidaan laskea arvio investointikustannuksista liittyen tiettyyn sijaintiin.
Työkalun prototyyppi valmiina
VTT:n sisäisessä WindSiteOpt-hankkeessa kehitettiin työkalun prototyyppi, jolla voidaan laskea yllä kuvattu arvo eri kohteille Suomessa. Optimointityökalun lähtödatana on käytetty enimmäkseen avoimesti saatavilla olevia aineistoja: NASA:n MERRA2-sääaineiston tuulennopeustietoa, Suomen tuuliatlasta, Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja ja sähkön hinta-aikasarjoja Nord Poolilta. Osa sähköverkko- ja sähköasematiedoista on peräisin VTT:n omasta tietokannasta ja jäätymistappioiden arviointiin on käytetty VTT:n WIceAtlas-karttaa. Ennusvirheet tasemaksun määrittämistä varten luotiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Kuvassa 1 on esitettynä WindSiteOpt:n mallinnusrakenne.
Optimointityökalun investointikustannukset perustuvat etäisyyksiin olemassa olevasta infrastruktuurista. Varsinaisen tuulivoimalan investointikulut oletettiin riippumattomiksi sijainnista, joten ne jätettiin tässä vaiheessa huomiotta. Jokaiselle kartan ruudulle (2,5 km × 2,5 km) laskettiin etäisyys lähimpään tiehen, sähköverkon osaan (erikseen 20–45, 110, 220 ja 400 kV) sekä sähköasemaan.

Sähköverkon todellista kapasiteettia ei vielä otettu huomioon. Arviot uuden tien ja sähköliitynnän rakennuskustannuksista saatiin haastattelemalla hankekehittäjiä. Puiston tuotto laskettiin tuntitasolla käyttäen aikasarjoja tuulennopeudesta ja sähkön hinnasta. Oletus uusien tuulivoimaloiden napakorkeudelle oli 125 metriä. Turbiiniksi valittiin nykyaikainen 3 MW:n turbiini, jonka tehokäyrän avulla tuulennopeudesta laskettiin tuotettu teho.
Kuvassa 2 on esitettynä tuulivoiman kokonaistuoton muodostuminen ensin tutkimalla pelkkää vuosituottoa (2a), tasekustannuksia (2b) sekä yhdistämällä ne paikallisiin infrastruktuurikustannuksiin (2c). Tuotantolaskelmat on tehty 54 MW:n puistolle (18 × 3 MW), jolloin sähköverkkoliityntää varten tarvitaan vähintään 110 kV:n linja ja lisäksi yli 25 MVA:n tuulivoimalaitokselle on verkkoon liitynnässä erityisvaatimuksia.

Kuva 2. Tuulivoiman kokonaistuoton muodostuminen. Tumma vihreä väri kuvaa suurempaa tuottoa asennettua kapasiteettiä kohden, kun taas keltainen tarkoittaa pienempää tuottoa. Siniset pisteet kuvaavat sataa parasta sijaintia. Kuvassa (a) tuulivoiman tuotto (tuotanto kertaa sähkönhinta). Kuvassa (b) uuden projektin vaikutus nykyisen portfolion tasekustannuksiin. Valkoinen väri kuvaa suurempia kustannuksia, kun taas purppura väri kuvaa pienempiä kustannuksia. Kolmion koko riippuu asennetusta kapasiteetista. Kuvassa (c) tuulivoiman kokonaistuotto mukaan lukien investoinnit sähköinfrastruktuuriin ja tiestöön. Sekä tase- että investointikustannukset vaikuttavat sadan parhaan kohteen sijaintiin.
Hajauttaminen kannattaa
Kuvassa 2a on esitettynä tuulivoiman tuotto huomioiden jäätymisen aiheuttamat tappiot. Lisäksi 100 tuottoisinta kohdetta on merkitty. Kuvasta voi nähdä kuinka rannikkoalueet, etenkin Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla, erottuvat hyvin tuottoisina alueina. Myös Lapista löytyy alueita, joissa on suuri rahallinen potentiaali. Hajonta parhaimman 100 tuulivoimakohteen tuotossa on kuitenkin pientä.
Nykyinen tuulivoimakapasiteetti on pääosin keskittynyt Perämeren alueelle. Tuulivoimaosuuksien kasvaessa uuden tuotannon sähkömarkkina-arvo on sitä alhaisempi mitä enemmän se korreloi olemassa olevan tuotannon kanssa, koska suuri määrä edullista tuulisähköä laskee sähkön markkinahintaa. Tämä ohjaa tuottoisimpien kohteiden sijoittumista kauemmas olemassa olevista kohteista.
Kuvassa 2b on esitettynä uuden tuulivoimapuiston vaikutus nykyisiin tasekustannuksiin. Esimerkkitapaukseen on valittu Perämeren rannalta kolmen tuulipuiston yhdistelmä, yhteensä 160 MW, joka kuvaa kuvitteellisen toimijan nykyistä portfoliota. Kuvasta voi huomata, että hajauttamalla portfoliotaan kauemmas Perämeren alueelta tuottaja voi pienentää tasekustannuksiaan yhteenlaskettujen ennusvirheiden pienentyessä.
Esimerkkitapauksessa tasekustannuksien vaikutus uuden tuulivoimalan sijaintiin heikentää Perämeren alueen hankkeiden vetovoimaisuutta ja siirtää muutaman tuottoisimman sadan hankkeen sijainnin pois Perämeren alueelta. Tasekustannuksien vaikutus portfolion kokonaistuottoon uuden voimalan koko taloudelliselta pitoajalta voi kuitenkin olla miljoonia euroja, jos tasekustannuksia ei huomioida yhtenä sijoittelukriteerinä. Tasekustannukset ovat herkkiä tasesähköhintojen muutokseen, joten jos tasesähköhinnat Suomessa jatkavat kasvua niin tasekulujen huomioiminen uutta hanketta suunniteltaessa korostuu.
Huomioimalla olemassa olevan sähkönsiirtoinfrastruktuurin ja tiestön potentiaalisimmat alueet rajautuvat entistä selkeämmin (kuva 2c). Tuottoisimman sadan tuulivoimakohteen sijainnin muutoksen perusteella voi huomata, että etenkin pitkien etäisyyksien Lappi muuttuu epäsuotuisaksi alueeksi tuulivoimalle. Kuitenkin Lounais-Suomi sekä länsirannikko pysyvät edelleen erittäin suotuisina alueina tuulivoimalle.
Huomioitavaa on, että hyvät tuulisuusalueet Suomessa korreloituvat melko hyvin olemassa olevan kulutuksen ja täten sähkön siirtoinfrastruktuurin kanssa, joten teknillistä estettä tuulivoiman kannalta parhaimpien alueiden hyödyntämiseen ei ole. Pienemmillä hankkeilla etäisyyden merkitys sähköverkkoon kasvaa. Tällöin kuvan 2c tuottoisimmat sata kohdetta sijoittuvat enemmän sisämaahan lähemmäs siirtoyhteyksiä.
Jatkokehitys suunnitelmissa
Markkinoilta saamamme palautteen perusteella tuulivoimakapasiteetin sijoittelutyökalulle on kiinnostusta – varsinkin valtakunnan tason tarkasteluille. Vaikka paikallisesti monet tekijät vaikuttavat uuden kohteen valintaan, voitaisiin alustavaa kartoitusta, kantaverkkoyhtiön ohjausta tai julkisen tuen kilpailutusta varten käyttää tällaista arviota päätöksenteon tukena.
Nykyinen työkalun pilottiversio vaatii vielä kehitystyötä varsinaista tutkimus- tai suunnittelukäyttöä varten. Parannettavaa on varsinkin melurajojen mallinuksessa sekä erilaisten, sijainnista riippuvien investointikulujen hyödyntämisessä (esimerkiksi maan arvo). Myös paikallisten olosuhteiden kuten topografian huomioiminen olisi tärkeää. Tärkeä kehityskohde on sähköverkon kapasiteetin ja siitä aiheutuvien rajoitteiden huomioiminen. Olemme kuitenkin vakuuttuneita, että tämän suuntainen kehitystyö on kannattavaa, ja tuloksille löytyy kiinnostuneita tahoja.