Puolueet, mitä mieltä tuulivoimasta – millainen sija tuulivoimalla on kuntien energiapolitiikassa?
Tänä keväänä järjestettävissä kuntavaaleissa valitaan päättäjät kuntien valtuustoihin linjaamaan muun muassa siitä, mihin suuntaan kuntien energiapolitiikkaa tulevaisuudessa viedään. Vaalien lähestyessä Tuulivoima-lehden toimitus kysyi puolueilta niiden näkemyksiä tuulivoiman roolista kuntien energiapolitiikassa. Kuntavaalit järjestetään huhtikuun toisena sunnuntaina 9.4.
Keskusta
”Keskusta katsoo, että myös kunnissacon siirryttävä fossiilisten polttoaineidenckäytöstä yhä rohkeammin ja nopeammin kohti kestävämpiä ratkaisuja. Kaikkien toimijoiden – myös kuntien ja muun julkisen sektorin – on kannettava oma vastuunsa Suomen kansainvälisistä ilmastositoumuksista ja kansallisen
energiastrategimme tavoitteiden saavuttamisesta.
Mahdollisuutemme lisätä mittavasti päästöttömän uusiutuvan energian tuotantoa ja korvata sillä fossiilista tuontienergiaa ovat hyvät. Tuulivoimalla on tässä tavoitteessa oma merkittävä roolinsa. Uusiutuviin ja kotimaisiin energialähteisiin satsaamalla kannamme vastuuta ilmastonmuutoksen hillinnässä, luomme yrittäjyyttä ja työpaikkoja Suomeen sekä parannamme kauppatasettamme.
Keskustan mielestä kunnissa on hyväksyttävä oma päästövähennystavoite ja tehtävä toimenpideohjelma sen toteuttamiseksi. Tuulivoiman osuus ja rooli kuntien kestävän energiapolitiikan toteuttamisessa vaihtelee kuntien ja alueiden tilanteiden ja olosuhteiden mukaan.
Keskustalle tuulivoima on osa sitä tulevaisuuden tavoitetta, jossa hiilenmustasta energiapolitiikasta on päästy pitkälle kohti kotimaisen ja uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. On kuitenkin tärkeää, kuten energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, sovittaa tuulivoiman rakentaminen ympäröivään maankäyttöön. Paikallisen, mahdollisimman laajan hyväksyttävyyden hakeminen tuulivoimahankkeille on yhtä lailla tärkeää.”
Kokoomus
”Tuulivoimateknologia on viime vuosina kehittynyt merkittävästi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että teknologian kehitys tulee myös jatkossa ottamaan askelia eteenpäin. Kokoomus toivoo, että tuulivoimatuotanto lähtisi mahdollisimman nopeasti kehittymään markkinaehtoisena energiamuotona, eikä tästä tavoitteesta oikeastaan enää olla kovin kaukana.
Uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen laajan mittakaavan sähköntuotannossa on yksi keskeisimmistä kysymyksistä Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta. On välttämätöntä, että Suomi on mukana panostamassa tulevaisuuden edelläkävijäratkaisuihin päästöttömässä energiassa. Panostukset on kuitenkin kohdistettava järkevästi teknologianeutraalisuuden periaatetta kunnioittaen.
Hallitus päätti energia- ja ilmastostrategian yhteydessä, että vuosien 2018 – 2020 ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitä-
miseksi otetaan käyttöön teknologianeutraali tarjouskilpailu 2 TWh:n tuotantokapasiteetista. Kilpailun perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Tuulivoima tulee olemaan yksi kilpailukykyinen vaihtoehto tässä tarjouskilpailussa.
Kunnat ovat sekä merkittäviä energian käyttäjiä että tuotannon omistajia. Monella kunnalla on valtaa siihen, millä tavoin kotimaiset energiayhtiöt tekevät päätöksiään energiatuotannostaan. Kokoomus tukee sitä, että kunnat ottavat etunojaa kivihiilestä luopumiseen ja sitä korvaaviin järkeviin investointeihin. Tuulivoima on yksi osa ratkaisujen palettia, joilla korvaavia investointeja tehdään.”
Kristillisdemokraatit
”Kristillisdemokraattien energiaohjelma toteaa tuulivoiman hiilidioksidipäästöttömäksi energian tuotantomuodoksi, jollaisia on syytä lisätä nopeasti. Tuulivoimassa kotimaisen raaka-aineen ja työn osuuden on hyvä olla mahdollisimman suuri. Suurempien tuulivoimaloiden rakentaminen tulee toteuttaa tuulipuistoina hyvin valituille paikoille, mikä tarkoittaa tuulisimpia ja asumattomia seutuja, ja että tuulivoimaloiden haitat ympäristölle on minimoitava.
Pienimuotoinen tuulivoima sopii paikalliseen sähköntuotantoon, sekä omaan käyttöön että valtakunnanverkkoon. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sitä, että panostetaan reaaliaikaiseen sähkön hinnoitteluun sekä jakelujärjestelmän määrätietoiseen kehittämiseen siten, että se mahdollistaa helposti käyttäjän toimimisen myös sähkön tarjoajana verkkoon.
Tuulivoiman lisääntyvä tuotanto aiheuttaa lisää säätelyn tarvetta sähköverkoissa. Olisi hyvä saada lisää säätövoimaa ja esimerkiksi suunnata hetkittäistä ”ylituotantoa” polttoaineen valmistukseen tai muutoin varastoimalla.
Kristillisdemokraatit pahoittelevat sitä, että tuulivoiman tuet ovat ylimitoitetut, vaikka sinänsä tuulivoiman lisääminen on ollut perusteltua. Tässä on tehty virhe valtiontalouden kannalta, mutta myös terveiden sähkömarkkinoiden kannalta. Sinänsä tämä ylisuuri tuki on mahdollistanut nopeatahtisen rakentamisen ja sen, että kuntien on kannattanut kaavoittaa sopivia alueita tuulivoiman rakentamiseen.”
Perussuomalaiset
”Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian yhtenä keskeisenä osana perussuomalaisten vaatimuksesta on, että Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Ennen sen valmistumista ei myöskään aloiteta uusiutuvien tuotantotukia koskevien lakien valmistelua. Tutkimus tehdään niin, että kukaan ei voi sitä kyseenalaistaa. Ei edes se kummajainen eli tiedeyhteisö.
Tutkimuksen pohjalta saadaan päättäjille vasta todellinen tieto, jonka pohjalta voidaan arvioida nykyisten sekä suunnitteilla olevien voimaloiden toiminnasta sekä sijoittamisesta ja mikä on turvallinen matka asutukseen ja tuotantoeläinsuojiin.
Nyt kaikissa kuntienvaltuustoissa on oivaltava vihdoin tuulivoimaloiden terveysriskit. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan kaikissa maamme tulevissavaltuustoissa kuntapolitiikan päätöksissä suomalaisten terveys ja hyvinvoinnin tulee aina mennä maailmanparantamisen edelle. Siksi perussuomalaiset valtuutetut vaativat tuulivoimaloiden kaavoituksien ja rakennuslupien keskeyttämistä siksi aikaa, kunnes maan hallituksen teettämä terveysvaikutustutkimus määrittelee, kuinka lähelle asutusta ja eläinsuojia voimalat voidaan pystyttää.
Tuulivoimayhtiöt ja heihin sidoksissa olevat niin kunta- kuin valtakunnanpoliitikot ovat näyttäneet todellisen eettisen moraalinsa. Sitä ei ole vaan vain rahastus, vaikka vaarantaen suomalaisten terveyden. Tuulivoiman tulevaisuus ratkaistaan kokonaisuudessaan terveystutkimusten jälkeen. Sen lisäksi tuulivoimalla voi olla energiantuotannossa sijansa, kun se toteutetaan puhtaasti markkinaehtoisesti, siis ilman minkäänlaisia tuotantotukia, sekä voimalat sijoitetaan niin kauas asunnoista ja eläinsuojista kuin hallituksen teettämä terveystutkimus edellyttää.”
RKP
”Tuulivoima on tärkeä osa nykyistä ja tulevaisuuden energiapalettia. Tuulivoimaa pitää kuitenkin suunnitella huolellisesti ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kaikkien energiamuotojen suunnittelu tulee aina tehdä vuoropuhelussa paikallisen väestön kanssa.”
SDP
”Uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, hyödyntäminen on yksi keskeinen keino kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa. Vaikka fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä tuotantomuodoilla on lyhyellä aikavälillä kalliimpaa, SDP on sitoutunut kansainvälisesti asetettujen sitoumustemme kautta (mm. Pariisin ilmastosopimus) päästöjen leikkaamiseen. Tuulivoima täydentää osaltaan Suomen jo monipuolista energiajärjestelmää.
Kunnille tuulivoimalaitokset tuovat tuloja maavuokran ja kiinteistöveron sekä erityisesti rakentamisen aikaisten työpaikkojen muodossa. Kuntien pääasiallinen tehtävä tuulivoiman suhteen on pitää huolta siitä, että kaavoituksen puute tai luvat eivät muodostu esteeksi tuulivoimahankkeille, jotka on todettu ympäristö- ja muilta vaikutuksiltaan kohtuullisiksi mm. YVA-prosessin kautta.”
Vasemmistoliitto
”Ilmastonmuutokset hillitsemisessä on tärkeää paitsi energiansäästö, myös se, että energia tuotetaan puhtaasti. Tuulivoima on tärkeä osa päästötöntä energiantuotantoa, ja Vasemmistoliitto suhtautuu erittäin lämpimästi tuulivoiman lisärakentamiseen. Kannatamme seuraavia linjauksia.
Yhteiskunnan tuki siirretään asteittain ympäristölle haitallisista turpeesta ja ydinvoimasta uusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle. Tuulivoiman ehdottomasti oltava mukana ja tuulivoimapelon lietsomisen on loputtava.
Energian hajautetun pientuotannon tukemiseksi kehitetään joko investointiavustus tai syöttötariffi. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset esteet pientuotannon kehittymisen tiellä poistetaan.
Tarkemmin energiatavoitteistamme täältä: http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmiston-tavoitteet-2016-2019/.”
Vihreät
”Suomi tarvitsee tuulivoimaa ja kunnilla on tärkeä rooli sen edistämisessä.
Tuulivoiman tuotanto on saatu hyvälle kasvu-uralle ja haluamme nähdä tämän kehityksen jatkuvan. Alalle on syntynyt vahvaa osaamista ja yritystoimintaa, joista kannattaa pitää kiinni. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi on asetettava älykäs, energiatehokas ja 100-prosenttisesti uusiutuvilla toimiva energiajärjestelmä vuoteen 2050 mennessä.
Tällä hetkellä uusiutuvien kasvua haetaan Suomessa liian voimakkaasti vain metsien biomassaan nojaten. Se ei ole kestävää eikä strategisesti viisasta. Jos haluamme, että kotimaiset yrityksemme saavat siivun maailmanmarkkinoista, on panostettava pelkän bioenergian sijaan laajasti uusiutuviin. Monimuotoinen uusiutuvan energian paletti on välttämätön niin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kuin tulevaisuuden energiatalouden ja liiketoiminnan perustaksi.
Vihreät ovat esittäneet uusiutuvien energialähteiden uudeksi kannustimeksi kustannustehokasta huutokauppamallia. Se pitäisi saada käyttöön pikaisesti, jotta alan hyvä kehitys ei katkeaisi.
Kuntien tärkeänä roolina on etsiä ja osoittaa alueeltaan tuulivoimalle soveltuvia paikkoja. Kunnan tulee myös vaikuttaa siihen, että myös maakuntakaavatasolla osoitetaan tuulivoiman tuotannolle soveltuvia alueita. Kaavaprosessien on syytä olla avoimia ja osallistavia.
Tuulivoimalan omistajan maksamat korvaukset maanomistajille olisi mahdollista ulottaa kohtuullisina myös naapurimaanomistajille. Tämä voisi olla yksi keino lisätä paikallisten ihmisten myötämielisyyttä tuulivoiman rakentamiseen.”
Kuinka nopeasti tuulivoimala tuottaa kaksion sähköt?
STY on teettänyt onnenpyörästä inspiraationsa saaneen tuulenpyörän, joka on ollut jo monilla messuilla ja monissa tapahtumissa mukana. Tuulenpyörän pelaajan tehtävänä on arvata, kuinka nopeasti yksi moderni 3 MW:n tuulivoimala tuottaa kerrastalokaksion vuoden sähköt eri tuulennopeuksilla. Tilastojen mukaan kerrostalokaksiossa kuluu keskimäärin parituhatta kilowattituntia vuodessa.
Kysymys siis kuuluu: Kuinka nopeasti yksi 3 MW tuulivoimala tuottaa kerrostalokaksion vuoden sähköt, kun tuulennopeus on:
A. 5 m/s
B. 7 m/s
C. 9 m/s
D. 11 m/s
Useat tuulivoimalat hyvin tunteva insinööri onkin joutunut tiukkoihin päässälaskuharjoituksiin kesken messujen selvittäessään oikeat vastaukset. Yleisötapahtumissa vastaukset ovat vaihdelleet minuuteista ikuisuuteen – ja monesti lasten vastaukset ovat osuneet lähimmäksi oikeaa. Miten käy sinun kahvipöytäsi ympärillä? Kuka osuu lähimmäksi?
Vinkkinä kerrottakoon, että tuulen nopeuden vaikutus tuulivoimalan tuotantoon on merkittävä.Tuulivoimala tuottaa sähköä kun tuulen nopeus on noin 3 m/s. Myrskynopeuksissa, kun tuulennopeus on 25 m/s kauemmin kuin vain lyhyen puuskan ajan, tuulivoimala sammuu, jotta vältyttäisiin laiterikoilta.
(Oikeat vastaukset: A: 5h, B: 2h, C: 54min, D: 42min)
Voiko tuulivoimalan aiheuttaman tutkaongelman ratkaista?
Suomalainen startup-yritys Oy Winden Ltd on kehittänyt nanoteknologiaan perustuvan epoksipohjaisen vaimennusmateriaalimaalin, jolla voidaan pienentää merkittävästi tuulivoimaloiden aiheuttamia tutkahäiriöitä.
Tuulivoimalat häiritsevät tutkia suuren kokonsa ja liikkuvien osiensa takia. Merkittävimmät häiriöt ovat tuulivoimalan varjostusvaikutuksen aiheuttamat katvealueet ja tutkan kantaman lyheneminen sekä välähdysvaikutuksen aiheuttamat virhehavainnot. Puolustusvoimien tutkille erityisen ongelmallisia ovat tuulivoimaloiden tornien aiheuttamat varjostusvaikutukset.
Tuulivoimalan lavat puolestaan aiheuttavat vääriä havaintoja sää- ja siviili-ilmailututkiin. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että tornien ja lapojen aiheuttamat tutkahäiriöt haittaavat tai jopa estävät tuulivoiman rakentamista Suomessa, mutta myös muualla maailmassa.
Windenin kehittämän materiaalin vaimennustesteissä on saavutettu metallin pinnalla -10 dB signaalin vaimennustaso 3 GHz tutkataajuudella, mikä tarkoittaa tutkasignaalin aiheuttamien häiriöiden tason vaimentumista kymmenesosaan. Lapatyyppisissä vaimennusmittauksissa materiaalilla saavutettu vaimennus on -20 dB 9 GHz tutkataajuudella. Tutkasignaalin häiriötaso pienenee siten sadasosaan, mikä on merkittävä muutos.
Vaimentavan materiaalin paksuus näissä mittauksissa on ollut alle 1 mm ja lisäksi materiaali on kevyttä – se painaa vain 500 g/m2. Keveyden ja tarvittavan kerroksen ohuuden vuoksi materiaali ei aiheuta lavoissa aerodynaamisia muutoksia eikä siten energiantuotannon alentumista.
Vaimentava materiaali on epoksipohjaista maalattavaa tai levitettävää pinnoitetta. Materiaali voidaan lisätä tuulivoimalan torniin ja lapoihin tavanomaisen valmistusprosessin yhteydessä. Tornissa vaimentava maali maalataan pohjamaalin ja pintamaalikerroksen väliin. Lavoissa vaimentava maali voidaan sijoittaa esimerkiksi pintakerroksen alle. Koska vaimentava materiaali on sähköä johtavaa, sen avulla voidaan toteuttaa myös lapalämmitys eli ehkäistä jään muodostumista lavan pinnalle.
Vaimentavan materiaalin käytöllä alennetaan merkittävästi tuulivoimaloiden aiheuttamien tutkahäiriöiden tasoa. Häiriöiden alentaminen mahdollistaa tuulipuistojen rakentamisen alueille, joissa se tällä hetkellä on tutkahäiriöiden vuoksi mahdotonta.
Materiaalin lopullinen kaupallistaminen on aloitettu, mitä varten on saatu rahoitusta Tekesiltä. Seuraava askel on materiaalin toimivuuden todentaminen pienimuotoisin kenttätestein, minkä jälkeen toteutetaan verifiointi todellisessa mittakaavassa eli useamman voimalan tuulipuistossa. Tavoitteena on testata pinnoitetta pilottihankkeessa vuoden 2017 aikana.
Alkuperätakuut – uusiutuvilla tuotetun sähkön aitoustodistus
Kuluttajat valitsevat ostamansa hyödykkeet monin eri perustein. Monille tuotteen alkuperä on tärkeä tieto. Moni valitsee sähkön sen tuotantopaikan tai –tavan mukaan, vaikka tietyssä paikassa tuotettu sähkö ei tiettyyn kotiin – vaikkapa toiselle puolelle Suomea – tulekaan. Alkuperätakuu varmistaa sen, että kuluttajan valinnallaan tekemä kannanotto tulee kuuluville.
Sähkö on hyödykkeenä hyvin erityinen. Sitä ei voi juurikaan varastoida ja sitä täytyy joka hetki tuottaa ja kuluttaa täsmälleen yhtä paljon. Sähkö siirretään tuottajilta asiakkaille ainoastaan yhden, kaikille yhteisen, sähköverkon kautta. Sähköä pystytään tuottamaan monilla eri teknologioilla ja energialähteillä. Osa energialähteistä on uusiutuvia ja osa fossiilisia. Sähköä markkinoidaan asiakkaille monin eri argumentein, on muun muassa tuulisähköä, päästötöntä sähköä ja lähellä tuotettua sähköä. Jo tällä hetkellä moni haluaa valita sähkötuotteen omien arvojensa mukaan, ja tulevaisuudessa asiakkaat toivottavasti tiedostavat sähkön alkuperän merkityksen vieläkin paremmin.
Kaikki tuotettu sähkö siirretään kuitenkin samassa sähköverkossa, jolloin asiakkaalle toimitetun sähkön alkuperän määrittäminen on käytännössä mahdotonta. Jotta uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön markkinat voisivat syntyä ja toimia, on tarvittu luotettava mekanismi, jolla myydyn sähkön alkuperä voidaan varmentaa. Tähän tarpeeseen on kehitetty alkuperätakuujärjestelmä, joka antaa kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa ostamansa sähkön alkuperään ja sähkön myyjälle mahdollisuuden antaa asiakkaalle sähkön uusiutuvaan alkuperään liittyviä tietoja perustellusti ja luotettavasti.
Alkuperätakuiden peruuttaminen keskeistä
Sähkön tuottajille alkuperätakuujärjestelmä on täysin vapaaehtoinen. Uusiutuvilla energialähteillä sähköä tuottava tuottaja voi rekisteröidä voimalaitoksensa alkuperätakuiden rekisterinpitäjän alkuperätakuurekisteriin. Suomessa rekisterinpitäjänä toimii kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, joka on eriyttänyt alkuperätakuupalvelun tytäryhtiölleen Finextra Oy:lle.
Rekisteröinnin jälkeen sähkön tuottaja ilmoittaa rekisterinpitäjälle sovituin väliajoin uusiutuvan sähkön tuotantomääränsä ja rekisterinpitäjä myöntää tuottajalle vastaavan määrän alkuperätakuita. Yksi alkuperätakuu vastaa yhden megawattitunnin uusiutuvaa sähkön tuotantoa ja se on voimassa 12 kuukautta. Alkuperätakuut on mahdollista myydä eteenpäin täysin erillään fyysisen sähkön myynnistä.
Jos sähkön myyjä myy asiakkailleen alkuperältään uusiutuvaksi määriteltyä sähköä, tulee tämän uusiutuvan sähkön alkuperä varmentaa peruuttamalla myyntiä vastaava määrä alkuperätakuita. Alkuperätakuiden peruuttaminen on ainoa tapa varmentaa sähkön uusiutuva alkuperä, mikä tekee järjestelmästä uusiutuvan sähkön osalta selkeän ja varman.
Energiavirasto on asettanut aikarajan, mihin mennessä tarvittava määrä alkuperätakuita tulee peruuttaa edellistä kalenterivuotta koskevan myynnin osalta. Laissa asetettujen velvollisuuksien noudattamista valvoo Energiavirasto.
Tuulivoimalat kattavasti järjestelmän piirissä
Sähkön myyjien tulee ilmoittaa asiakkailleen vähintään kerran vuodessa edellisen vuoden aikana myymänsä sähkön alkuperäjakauma. Alkuperä-takuujärjestelmällä on myös tässä tärkeä rooli.
Sähkön myyjä voi laskea alkuperäjakaumaansa uusiutuvaksi sähköksi ainoastaan peruuttamiaan alkuperätakuita vastaavan määrän. Varmentamattoman ja alkuperältään tuntemattoman sähkön osalta sähkön myyjän tulee ilmoittaa sähkön alkuperä Energiaviraston laskeman jäännösjakauman mukaisesti. Jäännösjakauma kertoo Suomessa kulutetun varmentamattoman sähkön keskimääräisen alkuperän.
Tuulivoiman tuottajat hakevat aktiivisesti alkuperätakuita tuotannolleen. Alkuperätakuurekisteriin on rekisteröitynyt 72 tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteetti on yhteensä hieman yli 1000 MW. Tuulivoimalla tuotetulle sähkölle myönnettyjen alkuperätakuiden määrä on noussut voimakkaasti viime vuosina.
Vuonna 2015 tuotetulle tuulisähkölle myönnettiin alkuperätakuita lähes 2,2 terawattitunnin edestä, kun tuulivoimalla tuotettiin Suomessa sähköä vuoden aikana noin 2,3 terawattituntia. Myös muiden uusiutuvien tuotantomuotojen osalta alkuperätakuita haetaan huomattavissa määrin. Viime vuonna uusiutuvan sähkön nettotuotanto oli Suomessa 29,6 TWh ja sähkön alkuperätakuita myönnettiin 25,1 TWh. Suomen uusiutuvan sähkön tuotannosta siis noin 85 prosentille myönnettiin alkuperätakuita, mikä on jo varsin hyvä taso.
EU:n laajuinen järjestelmä
Sähkön alkuperätakuujärjestelmästä on säädetty Euroopan Unionissa direktiivitasolla ja järjestelmä on käytössä kaikissa EU-maissa. Alkuperätakuita myöntävät tahot ovat perustaneet yhteisen järjestön (AIB, Association of Issuing Bodies), jonka jäsenyys on jo lähes kahdellakymmenellä EU- tai ETA-maalla. AIB:n hubin kautta alkuperätakuita voidaan siirtää luotettavasti ja sähköisesti eri maiden välillä.
Alkuperätakuista käydään kauppaa niin kahdenvälisillä sopimuksilla kuin pörssissäkin. Kauppaa tehdään huomatavissa määrin myös kansainvälisesti, Suomen rekisterissä alkuperätakuiden vientiä ja tuontia on vuositasolla noin 30 terawattitunnin edestä. EEX-pörssissä (The European Energy Exchange) on listattuna kolme eri alkuperätakuutuotetta: pohjoismainen vesivoima, Alppi-vesivoima sekä Keski-Euroopan tuulivoima. Hintataso pörssiin listatulla pohjoismaisella vesivoimalla on ollut viime aikoina noin 0,20 euroa ja Keski-Euroopan tuulivoimalla noin 0,30 euroa. Suurin osa kaupoista tehdään suoraan osapuolten kesken tai välittäjien avulla, ja hinnat voivat näissä erota selvästikin EEX-pörssin noteerauksista.
Täydellistä energiantuotantomuotoa etsimässä
Viime viikonloppuna päädyin taas kerran Facebookissa väittelyyn tuulivoimasta. Tuttuni kertoi päivityksessään, että emme tarvitse Suomessa tuulivoiman kaltaista vaihtelevaa sähköntuotantoa. Oli pakko vastata, että itse asiassa tuulivoimatuotanto pystytään ennustamaan hyvin, kulutuskin vaihtelee, eikä mikään tuotantolaitos ole sataprosenttisella varmuudella aina käytössä. Ja että olisi Suomelta sulaa hulluutta olla hyödyntämättä myös tuulivoimaa ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.
Seuraavaksi tuli esiin yleinen väite siitä, että ”kaikki rahat valuvat ulkomaille” – vaikka noin 70 % voimaloista oli vuoden 2016 lopussa kotimaisessa omistuksessa ja TEMin selvityksen mukaan tuulivoimalan elinkaaren aikaisista rahavirroista 59 % jää Suomeen. Tämän jälkeen epäiltiin, kattaako tuulivoimalan tuotanto koskaan sen rakentamiseen käytettyä energiaa (kyllä, tuulivoimala tuottaa sen rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon sekä purkamiseen tarvittavan energiamäärän 3–9 kuukaudessa). Keskustelu jatkui loputtomiin.
Tuntuu, että tuulivoiman vastustamisessa on kauan sitten kadonnut järki. Aina kaivetaan uusi ja taas uusi (usein virheellinen) väite, jolla perustellaan, miksi tuulivoimaa ei pitäisi ainakaan Suomeen rakentaa. Itse olen keskittynyt näiden myyttien purkamiseen osoittelematta muiden energiantuotantomuotojen huonoja puolia – sillä niitähän on kaikissa, myös tuulivoimassa.
Lähdetään nyt vaikka liikkeelle nykyhallituksen suosikkituotantomuodosta, bioenergiasta. Puun polttoa suunnitellaan lisättävän niin paljon, että metsäteollisuus on huolissaan raaka-aineen saannistaan. Samalla tuhotaan ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta elintärkeitä hiilinieluja ja heikennetään metsäluonnon monimuotoisuutta. Poltossa syntyvät pienhiukkaset vaurioittavat keuhkojamme.
Fossiilisten polttoaineiden ongelmista tuskin tarvitsee tässä välissä edes mainita. Suomen oma erikoisuuden, turpeen, käytöllä on haitallisia vaikutuksia niin ilmastoon kuin vesistöihinkin.
Edes polttoa korvaavat tuotantomuodot eivät ole täydellisiä. Vesivoima heikentää biodiversiteettiä niin tekoaltaiden alle jäävillä maa-alueilla kuin vesiuomissakin. Entä ydinvoima? Sähköä tulee tasaisesti. Nimenomaan. Kulutus kuitenkin vaihtelee jatkuvasti, eikä ydinvoima pysty joustamaan kulutuksen mukaisesti sen enempää kuin tuulivoimakaan.
Ja pakkohan se on vannoutuneimmankin ydinvoiman kannattajan myöntää: ydinjätteen käsittely, mahdollisen ydinonnettomuuden riski ja raaka-aineen louhinnan aiheuttamat ympäristöongelmat ovat todellisia haasteita.
Jokaisella sähköntuotantomuodolla on jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön, sähköjärjestelmän toimintaan ja niin edelleen. Julkinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt suhteettomasti tuulivoimaan, ja monesti tuulivoimaa vastaan esitetyt faktat ovat enemmän tai vähemmän virheellisiä, jopa absurdeja.
Sen sijaan, että keksitään kuvitteellisia vikoja energiantuotantomuodoista, pitäisi keskustella ratkaisuista: kuinka sähköntuotantojärjestelmä saadaan parhaiten toimimaan. Ilmastonmuutoksen vuoksi on siirryttävä mahdollisimman pian kestävään uusiutuvaan energiajärjestelmään. Vaihtelevaa sähköntuotantoa tarvitaan, kuten myös säätövoimaksi soveltuvaa kapasiteettia.
Samalla tulee löytää ratkaisu siihen, kuinka vaihteleva tuotanto ja niin ikään vaihteleva kulutus saadaan sovitettua parhaiten yhteen. Kysyntäjouston ja sähkön varastoinnin ratkaisut tulevat olemaan kultaakin arvokkaampia ja loistava vientituote. Myös tälle markkinalle Suomenkin pitäisi pyrkiä tarjoamalla toimiva kotimarkkina – lisäämällä tuuli- ja aurinkovoimaa osana monipuolista energiapalettia.