Kansalaisia osallistavia uusiutuvan energian projekteja Saksassa
Saksa on asettanut itselleen kunnianhimoisia energiapoliittisia tavoitteita: Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Saksan energiatarpeesta tulee täyttää uusiutuvilla energiamuodoilla. Lisäksi on päätetty, että Saksassa ydinenergia poistetaan käytöstä vaiheittain vuoteen 2022 mennessä. Uusiutuvien energianmuotojen käyttöä säätelee EEG (Erneuerbare-Energien-Gesetz) eli Saksan uusiutuvan energian asetus, joka määrittelee tukitoimia erilaisille uusiutuville energiamuodoille.
Vuonna 2000 uusiutuva energia kattoi vain 6 prosenttia Saksan energian kulutuksesta. Tämä luku kasvoi 32,5 prosenttiin vuonna 2015. Saksan maantieteellisistä oloista johtuen kysyntä täytetään lähinnä tuuli- ja aurinkovoimalla, ja sitä täydennetään vesi- ja bioenergialla sekä geotermisellä energialla. Kaikkiin muihin, niin fossiilisiin kuin uusiutuviinkin, energialähteisiin verrattuina tuuli- ja vesivoima edustavat selvästi halvimpia teknologioita.
Suuria muutoksia omistusrakenteissa
Yksi Saksan energiasektorin rakennemuutoksen pääpiirteistä on muutos sidosryhmien rakenteessa. Ennen Energie-wendeprosessin alkua Saksan sähkömarkkinoita dominoi neljä suurta yhtiötä, jotka tekivät itselleen hyvää tulosta. Uusi rakenne, jossa on valtava määrä hyvin pieniä uusiutuvaa energiaa tuottavia yksiköitä, luo mahdollisuuksia uusille toimijoille liittyä energiamarkkinoille.
Yhä useammat pienet yhtiöt, osuuskunnat, kunnat, yhteisöt ja jopa yksittäiset kansalaiset ovat avainasemassa energiasektorin rakennemuutoksessa. Yli puolet Saksan uusiutuvaa energiaa tuottavista voimalaitoksista on suoraan kansalaisten omistuksessa, kun ”neljä suurta” omistavat vain 5 prosenttia. Näin ollen suuret toimijat menettävät yhä enemmän ja enemmän vaikutusvaltaansa energiamarkkinoilla pienemmille, ihmisläheisille markkinatoimijoille.
Myös sähköntuotannon rakennemuutoksen hyväksyntä väestön keskuudessa on tärkeä piirre energiamuutoksessa. Aikaisemmin sähköä on tuotettu suurissa ydinvoimaloissa ja fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa lähellä kysynnän keskuksia. Nyt pieniä uusiutuvaa energiaa tuottavia voimaloita on ympäri Saksaa paikoissa, joissa luonnon resursseja, kuten aurinkoa ja tuulta, on saatavilla.
Yleinen hyväksyntä on tärkeää sähköntuotannon muuttuessa yhä näkyvämmäksi ja maisemaa muovaavammaksi. On tärkeää tarjota kansalaisille mahdollisuus tulla osallisiksi projektiin muun muassa välittämällä tietoa, järjestämällä mahdollisuuksia tulla kuulluiksi ja tarjoamalla mahdollisuutta rahoittaa projekteja. Tällaisten seikkojen huomioiminen on tärkeää, sillä niiden avulla voidaan merkittävästi lisätä projektin hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa.
Kansalaisten tuulipuisto
Yksi Saksan energiasektorin rakennemuutoksen positiivisista esimerkeistä, kansalaisomisteinen tuulipuisto, toteutettiin Bergin kunnassa Etelä-Saksassa. Berg sijaitsee Starnberg-järven rannalla Münchenin ja Alppien välissä. Bergin kunta kuuluu Starnbergin piirikuntaan, joka on Saksan varakkain piirikunta. Tonttien hinnat Bergissä ovat Saksan kalleimmasta päästä erityisestä sijainnista johtuen.
Vuonna 2011 Fukushiman katastrofin jälkeen Bergin kunnanjohtaja ja kunnanvaltuusto päättivät käsitellä tuulienergian mahdollisuutta yhteisössään. Kunta pestasi suunnitteluyhtiön hankekehityksen toteuttajaksi.
Kesäkuussa Starnbergin piirikunta myönsi luvat neljälle tuuliturbiinille. Vuosina 2014 ja 2015 rakennettiin neljä kolmen megawatin Enercon E-115 turbiinia. Voimalat aloittivat toimintansa joulukuussa 2015. Jokaisen turbiinin napakorkeus on 149 metriä, roottorin läpimitta 115 metriä ja kokonaiskorkeus 207 metriä. Kokonaisuudessaan tuulipuisto tuottaa 28 000 000 kWh vuodessa. Saman määrän kuluttaa noin 8 000 kotitaloutta vuodessa.
Koko projektin suunnittelu-ja toteutusketjun aikana Bergin ja lähikylien asukkaita tiedotettiin jatkuvasti. Useita infotilaisuuksia pidettiin, rakennustyömaalla järjestettiin tutustumiskäyntejä, lehdistötiedotteita tehtiin ja projektin rakennuttaja ja yhteisö olivat tavoitettavissa koko ajan.
Kunta halusi toteuttaa kansalaisten tuulipuiston. Näin ollen, lupien myöntämisen jälkeen kesällä 2014 perustettiin yhtiö, joka yritysmuodoltaan muistuttaa osakeyhtiötä (saksaksi Gesellschaft mit beschränkter Haftung, eli GmbH), ja jonka yhdeksi osakkaaksi otettiin kommandiittiyhtiötä muistuttava yritys (saksaksi Kommanditgesellschaft, eli KG). Kunta, jolle projekti oli kuulunut tähän asti, myi sen tälle tarkoitusta varten perustetulle yhtiölle. Kommandiittiyhtiön jäsenet investoivat suoraan tuulipuistoon.
Mukaan pienellä pääomalla
Tämä osakeyhtiön (GmbH) ja kommandiittiyhtiön (KG) yhdistelmä on yleisin Saksassa käytetty kansalaisrahoittamisen malli, sillä siinä on useita hyötyjä sijoittajille. Jokainen sijoittaja omistaa osuuksia oman sijoituksensa verran. Näin ollen heillä on suoraa sananvaltaa kaikissa merkittävissä päätöksissä oman sijoituksensa mukaan. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Sijoittajat ovat vastuunalaisia vain oman sijoituksensa verran. Lisäksi kommandiittiyhtiöiden (KG) rahallisilla sijoituksilla on merkittäviä verohelpotuksia Saksassa.
Bergin tuulipuiston kokonaisprojektiarvo on 21,6 miljoonaa euroa. 30 prosenttia kustannuksista rahoitettiin kommandiittiyhtiön sijoittajien osakepääomalla. Jäljelle jäävä 70 prosenttia rahoitettiin pankkilainalla. 5 000 euron minimi alkupääoma mahdollisti monien osallistumisen. Maltillisesti laskien tuotto-odotus sijoittajien alkupääomaan on noin 5,3 prosenttia.
Projektin laskennallinen ikä on 20 vuotta, mutta turbiinien voidaan olettaa olevan toiminnassa vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin. Näin ollen osanottajat voivat olettaa hyötyvänsä sijoituksestaan laskennallista odotetta enemmän.
Kansalaisten yhteisomisteisella yhtiöllä Bergissä on yhteensä 169 osakasta, joista useimmat ovat Bergin ja lähikylien asukkaita. Myös Bergin kunta ja useat naapurikunnat omistavat osakkeita. Lisäksi paikallinen pankki ja julkiset palvelut ovat osakkaina. Bergin kunnan osallistumisen vuoksi kaikki paikalliset asukkaat hyötyvät, sillä tuotto sijoitetaan lastentarhoihin ja erilaisiin nuoriso-, vanhus-, urheilu- ja kulttuuri-instituutioihin.
Mahdollisimman paljon erilaisia keinoja käytettiin ympäröivän väestön hyväksynnän varmistamiseksi. Paikallisia informoitiin projektista jatkuvasti, heille tarjottiin mahdollisuus osallistua projektin rahoittamiseen ja heille näytettiin kunnan osallistumisen hyödyt. Näin ollen tuulipuisto Bergissä on hyvin hyväksytty ja ihmiset ovat siitä ylpeitä.
Bergin kaltainen kansalaisosallistava rakentaminen on moraalisesti oikea, vihreä sijoitus, jolla on kohtuullinen tuotto. Se viitoittaa tietä pois vanhoilta sähkömarkkinoilta, joita valtavaa tuottoa tekevät muutamat suuret yhtiöt dominoivat, uusille markkinoille, joilla ihmiset, kunnat ja pienet yhtiöt osallistuvat ja hyötyvät.
Puhtaan, uusiutuvan energian tuotto on askel kohti tulevaisuutta, joka on vapaa ydinvoiman vaaroista ja kasvihuonekaasuista. Bergin projekti on hyvä esimerkki monista asioista; se ei tuota vain puhdasta energiaa, vaan myös hyödyttää asukkaita – heidän vahvalla tuellaan ja hyväksynnällään.
Kotimarkkinoiden tuella on pitkäkestoisia vaikutuksia
Tuulivoimakapasiteetti kasvaa maailmalla nopeasti. Voimalavalmistajien alihankintaketjuihin on kuitenkin pitkä matka: strategisesti merkittävät komponentit kuten esimerkiksi vaihteistot ja taajuusmuuttajat vaativat voimalavalmistajilta pitkät sisäiset hyväksyttämisprosessit, jotta komponenttien yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa saadaan varmistettua.
Helposti erotettavat osat kuten lentoestevalot ovat huomattavasti yksinkertaisempia mutta ne tulevat silti lähes aina osana voimalatoimitusta. Tämä tarkoittaa ostopäätösten tapahtumista Suomen rajojen ulkopuolella.
Kansainvälistä osaamista Suomesta
Pienen teknologiavetoisen Obeluxin matka kansainvälisten voimalavalmistajien palaveripöytiin on ollut kivikkoinen. Yksi merkittävä syy tähän on lentoestevalopaketin pieni osuus voimalan kokonaiskustannuksesta. Uusien lentoestevalotoimittajien arvioimiseen ei ole käytetty resursseja ja monet voimalavalmistajat ovat käyttäneet samaa toimittajaa alusta alkaen.
Tiettyjen suomalaisten hankekehittäjien taustatuki on kuitenkin avannut pääsyn osaan näihin kovasti halutuista neuvottelupöydistä. Keskustelujen tuloksena Obelux on päässyt näyttämään osaamisensa ja vakiinnuttanut asemansa kyseisten voimalavalmistajien hovitoimittajana heidän kansainvälisissä projekteissaan. Koska tuotteiden suunnittelu ja kokoonpano tapahtuu täysin Suomessa, on Obeluxin tekemällä työllä ollut positiivinen vaikutus Suomen vientiin ja työllisyyteen.
Kotimarkkinan tukea kaivataan
Kotimarkkinoiden tuella on valtava merkitys siihen saavatko suomalaiset tuulivoima-alan toimijat mahdollisuuden näyttää osaamisensa. ”Think Global, Act Local” –sanonta toimii tässä tapauksessa hyvin. Jos suomalaiset komponenttitoimittajat pystyvät täyttämään myös kansainvälisten markkinoiden vaatimukset, tulevat he varteenotettaviksi toimittajavaihtoehdoiksi ainakin teoriassa. Käytäntöön asti tämä saadaan suomalaisten hankekehittäjien ja tilaajien vahvalla taustatuella.
Suomalaisten alan toimijoiden näyteikkuna saattaa sulkeutua hyvin pian riippuen tulevista tuulivoiman tukimekanismipäätöksistä. Mikäli tuulivoimarakentamiselle ei meillä saada jatkoa, suurimpien voimalatoimittajien katseet kääntyvät Suomesta pois ja toimittajarostereihin pääseminen tulee merkittävästi vaikeammaksi. Vientipotentiaali on siis todellinen ja suuri, mutta kotimarkkinaa tarvitaan sen realisoimiseksi. Kotimarkkinan olemassa olo voidaan varmistaa luomalla uusi markkinaehtoisempi tukimekanismi. Tästä syystä meillä saattaa olla nyt viimeiset hetket saada suomalaista tuulivoimaosaamista kansainvälisille markkinoille pienellä panostuksella. Hankekehittäjiltä ja tilaajilta tämä vaatii sanojen sijasta tekoja neuvottelupöydissä.
Kirjoittaja on Obelux Oy:n myyntijohtaja.
Turvallisesti tosi korkealla
Tuulivoimaloissa työskentely tapahtuu merkittävissä korkeuksissa, jolloin myös erikoistilanteisiin on välttämätön varautua. Voimaloiden huollosta ja asennuksista huolehtivat huoltoasentajat ovat koulutettuja korkeanpaikan työskentelyyn ja toimivat aina työparina – yksin voimalaan ei ole asiaa. Yllättävissä tilanteissa ulkopuolinen apu voi kuitenkin olla kullan arvoinen.
Tuulivoimarakentaminen on vilkasta Raahen alueella. Voimaloita on noussut paikalliseen maisemaan reilut parikymmentä ja lisää on tulossa. Uusi teollisuudenala tuo tullessaan uuden toimintaympäristön myös pelastusalan ammattilaisille. Raahen alueen tuulivoimatoimijat järjestivät helmikuussa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen työntekijöille koulutuksen, jossa kahdeksan palomiestä perehdytettiin tuulivoimalasta pelastamisen haasteisiin.
Idea koulutuksen järjestämisestä syntyi kun Puhuri tutustutti paikallisia pelastusviranomaisia tuulipuistoihinsa. Tutustumiskierroksilla nousi esille ajatus viranomaisten tarkemmasta perehdyttämisestä tuulivoimalasta pelastamiseen. Koulutusta Puhurin osalta koordinoiva Timo Annola totesi, että yhteistyö paikallisen pelastuslaitoksen kanssa ei voisi olla muuta kuin hedelmällistä. ”Koulutus tuntui erinomaiselta keinolta tarjota Raahen alueen pelastusviranomaisille lisää työvälineitä ja varmuutta työskentelyyn vilkkaalla tuulivoima-alueella, ja samalla tuplata voimaloissa työskentelevien huoltoasentajien turvallisuus onnettomuustilanteissa,” kertoo Annola.
Kaksi päivää kestävä GWO (Global Wind Organisation) -standardin mukainen koulutus järjestettiin Oulun kiipeilykeskuksessa Wind Controller Oy:n sertifioidussa koulutustilassa, jossa käytännön toimia pääsee harjoittelemaan 12 metristä harjoitustelinettä hyväksikäyttäen. Koulutukseen kuuluu mm. teoriaosuus, erilaisten evakuointitilanteiden simulointeja sekä suojavälineisiin ja tuulivoimaloiden omiin evakuointilaitteisiin tutustumista.
Korkeus tuo haasteita
Koulutukseen valittiin kahdeksan palomiestä – kaksi jokaisesta työvuorosta. Jokilaakson pelastuslaitoksella on siis tästä eteenpäin paikalla aina joku tuulivoimalasta pelastamiseen perehtynyt. Vaikka tuulivoimalasta pelastamista vaativia tilanteita sattuu äärimmäisen harvoin, on niihin hyvä varautua. Pelastusviranomaisen apua voidaan tarvita, jos esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa huoltoasentaja ei saa tuotua työpariaan omin neuvoin alas.
”Vaikka tilanne ei olekaan todennäköinen, on meillä silti hyvä olla valmius auttaa tuulivoimalaan jumiin jäänyttä. Näissä korkeuksissa työskentely tuo omat haasteensa ja siitä syystä onkin tärkeää tietää mitä on tekemässä”, kertoo koulutukseen osallistunut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen korkeanpaikan työskentelyn pääkouluttaja Miika Tuomaala.
Vaikka korkealta pelastaminen onkin jo entuudestaan palomiehelle tuttua, koulutus toi Tuomaalan mukaan uutta tietoa tuulivoimaloista, niiden kalustosta ja siitä, miten kalustoa käytetään. Uutta oli myös tikkaiden nousuvaunuihin roikkumaan jääneen henkilön pelastaminen. Tikaspelastamisen lisäksi koulutustilan simulaattori tarjosi mahdollisuuden harjoitella voimalan oman evakuointilaitteen käyttöä sekä voimalan katolta turvavaljaissa pudonneen pelastamista.
”Koulutus oli hyvin toteutettu ja antoi paljon. Tästä kiitos kuuluu osaaville kouluttajille ja toimiville puitteille,” Tuomaala kiittelee. Koulutukseen osallistuneet palomiehet tulevat tarvittaessa siirtämään oppejaan myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksen muulle henkilöstölle. Tuomaala arvelee, että tulevaisuudessa myös muiden vilkkaiden tuulivoima-alueiden pelastuslaitosten henkilöstö tulee perehtymään tuulivoimaloissa työskentelemiseen.
Koulutuksen Jokilaaksojen pelastuslaitokselle tarjosivat Puhuri Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy, TuuliSaimaa Oy, Raahen Energia Oy, Siemens Wind Power ja Wind Controller Oy. Jokilaaksojen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Se toimii 17 kunnan alueella eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla.
Tuulivoimaosaajien matkassa
Toimittaja-valokuvaaja vietti muutamia päiviä tuulivoimaloiden huoltoon erikoistuneen JBE Service Oy:n mukana Ruotsin Lapissa.
Aurinko paistaa, ilma tuntuu raikkaalta. Olemme Ruotsissa tunturin laella, noin kahdeksansataa metriä merenpinnan yläpuolella. Täältä näkee mukavan kauas. Norjan puolella sijaitsevat lumiset vuorenhuiput ovat alle sadan kilometrin päässä. Ympärillä avautuu loppumaton metsänäkymä lukuisine lampineen. Näkymät ovat varsin upeat. Mainio työpaikkaetu näin nättinä päivänä.
Saavuimme Arjeplog-nimiseen pieneen kylään seuraamaan tuulivoimalan korjauksen etenemistä. Tarkoitus olisi nostaa roottori takaisin paikalleen, kun vaihdelaatikko on vaihdettu ja asennukset on saatettu päätökseen. Asennus- ja nostotöiden etenemisestä vastaa Jarmo Berg ja hänen yrityksensä JBE Service Oy.
Jarmo perusti JBE Servicen kesällä 2012. ”Yrittäjyys on kiinnostanut jo vuosia ja toimiala kasvaa vauhdilla, joten usko tulevaisuuteen on vahvaa”, Jarmo toteaa. ”Yritystoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Toivon toiminnan kasvavan tasaisesti ja tavoitteena on saada myös pidempiä huoltosopimuksia”, Jarmo lisää.
”Aloitin urani tuulivoima-alalla Winwindin palveluksessa. Työskentelin yhtiössä yli 6 vuotta. Winwindillä opin tuulivoimaloiden valmistus-, pystytys- ja kunnossapitotöistä sekä niiden johtamisesta”, Jarmo kertoo. Hän teki myös paljon töitä ulkomailla, jonka hän kokee hyvin opettavaisena ja tärkeänä vaiheena.
Tuulivoimasta keskusteltaessa arvellaan usein, että tuulipuistot työllistävät lähinnä pystytysvaiheessa ja silloinkin ulkomaalaisia asentajia. ”Tuulivoimaloiden kunnossapitoon tarvitaan aina myös paikallisvoimia, tosin valtaosa meidänkin projekteista on tähän saakka ollut ulkomailla”, Jarmo kertoo. JBE Service työllistää tällä hetkellä seitsemän vakituista työntekijää. ”Kesän aikana meillä työskenteli myös viisi määräaikaista työntekijää. Yrityksellämme on lisäksi hyvät yhteistyökumppanit, joten resursseja löytyy tarvittaessa. Olemme tehneet yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa, jotka kouluttavat tuulivoima-asentajia. Kesä ja syksy ovat olleet kiireisiä, mutta sehän on vain positiivista”, Jarmo toteaa.
Uskon, että työpaikkahaastattelussa keskustellaan varmasti korkeapaikankammosta sekä fyysisistä ominaisuuksista. Olen nimittäin nousemassa hissillä tuulivoimalan huipulle konehuoneeseen, joka sijaitsee noin 80 metrissä. Hissi kolahtaa määränpäähän, ja kiipeilen loppumatkan laitteiden seassa kohti konehuonetta. Jään miettimään torneja, joissa ei ole hissejä. Luulisi kunnon pysyvän kohdallaan, kun kiipeilee ylös ja alas tikkaita päivittäin, puolia on satoja. ”Aikaisemmin kun kiipeili torneissa tiheämmin, niin oli kovemmassa kunnossa, parhaimmillaan matkaan meni noin 3.5 minuuttia”, Jarmo muistelee.
Konehuoneeseen saavuttua ympärillä on monenlaisia laiteita, minulle ne eivät luonnollisestikaan kerro mitään. Konehuoneesta kuuluu leppoisaa puheensorinaa ja naurua. ”Hyvällä huumorilla on olennainen osa työyhteisössä”, kertovat työntekijät Hannu Berg ja Veli ”Pappa” Pekkala. ”Tärkeintä on tietää mitä tekee, ja että tekemisellä on seuraukset”, toteaa Hannu. Olosuhteet ovat varsin haastavia. Konehuoneet ovat ahtaita ja täynnä laitteita, ja voimalat sijaitsevat luonnollisesti tuulisilla paikoilla, joten kylmyydeltä pitää osata suojautua varsinkin talvella. Hyvältä työntekijältä vaaditaan joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä oma-aloitteisuutta. ”Minulla on tällä hetkellä toimiva tiimi”, toteaa Jarmo.
Meneillään on vaihdelaatikon nosto. Pelkät valmistelut vaativat useita päiviä. Elementit, joita liikutellaan tuulivoimalan huipulle painavat kymmeniä tonneja. Virheisiin ei ole varaa. Liityn kamerani kanssa miesten seuraan reunalle, jossa he ovat kiinnittämässä viimeisiä letkuja ennen vaihdelaatikon nostoa. Täytyy sanoa, että reunalla oleminen hirvittää. Miehet työskentelevät tottuneesti ilman korkean paikan kammoa. Minua hirvittää eniten tornin huojuminen, joka lisää akrofobiaa entisestään.
Vaihdelaatikko nousee paikalleen suunnitellussa aikataulussa ilman suurempia ongelmia.
Tuuliennusteet antavat lupaavia tuulennopeuksia torstai-iltapäivälle. Roottorin tuulipinta-alat ovat valtavia, koska niiden halkaisijat ovat yli satametrisiä. Turvallisuusohjeita ja tuulirajoja on siis syytä noudattaa tarkkaan. ”Roottorin nosto on tuulivoimalan nostotöistä vaativin”, Jarmo toteaa. Jarmo johtaa nostoa tottuneesti radiopuhelimen kanssa ja antaa ohjeita tarvittaessa. ”Nosturikuskien on oltava ammattitaitoisia ja rauhallisia kavereita”, Jarmo sanoo. Noston aikana käytetään kahta nosturia, toisella nosturilla tasapainotetaan roottorin kulma oikeaksi. Nostossa tarvitaan myös lihasvoimaa: köysimiehien tehtävänä on hallita roottorin sivuttaisliikkeitä. Tuulenpuuskat noston aikana ovat ei-toivottuja vieraita.
Täytyy todeta, että nostotöiden seuraaminen on vaikuttava kokemus: suuria elementtejä liikutellaan noin hallitusti. Kiipeän vielä konehuoneen katolle seuraaman roottorin paikalleen asennusta. Roottori saadaan asemoitua ja kiinnitettyä paikoilleen. Voimala vaatii vielä pari työpäivää sekä koekäytön. Tämän jälkeen voimala on taas käyttökunnossa ja valmiina tuottamaan puhdasta uusiutuvaa energiaa.
Cleantech-teknologiat lisäävät työllisyyttä ja parantavat vaihtotasetta
Suomalaisen cleantech-teollisuuden pärjääminen on pitkälle omissa käsissämme. Yhteiskunnan valinnat ohjaavat alan teollisuuden menestystä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) julkaisi toukokuussa 2015 Gaia Consulting Oy:n toteuttaman selvityksen eri cleantech-teknologioiden vaikutuksista Suomessa vuonna 2030. Selvityksen tarkoituksena oli koota tietoa, jonka pohjalta on hyvä lähteä muodostamaan kestävää cleantech-politiikkaa Suomelle. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Sitra, työ-ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Energiateollisuus ry, Suomen Lähienergialiitto ry sekä Uusi Energiapolitiikka -verkosto.
Raportin mukaan panostamalla cleantech-markkinoihin Suomi hyötyisi parantuvasta vaihtotaseesta, työllisyyden kasvusta ja suuremmista päästövähennyksistä. Kasvavalla kotimaisella tuulivoimakapasiteetilla on oma tärkeä osansa näiden vaikutusten saavuttamisessa; maatuulivoimalla ja suurilla biokaasukattiloilla on energiantuotantoteknologioiden suurin päästövähennyspotentiaali. Tämän lisäksi niillä on myös merkittävä työllisyysvaikutus, sillä eniten työpaikkoja energiantuotannossa tuovat juuri biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut sekä tuulivoiman huolto ja kunnossapito.