Kotimarkkinoiden tuella on pitkäkestoisia vaikutuksia
Tuulivoimakapasiteetti kasvaa maailmalla nopeasti. Voimalavalmistajien alihankintaketjuihin on kuitenkin pitkä matka: strategisesti merkittävät komponentit kuten esimerkiksi vaihteistot ja taajuusmuuttajat vaativat voimalavalmistajilta pitkät sisäiset hyväksyttämisprosessit, jotta komponenttien yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa saadaan varmistettua.
Helposti erotettavat osat kuten lentoestevalot ovat huomattavasti yksinkertaisempia mutta ne tulevat silti lähes aina osana voimalatoimitusta. Tämä tarkoittaa ostopäätösten tapahtumista Suomen rajojen ulkopuolella.
Kansainvälistä osaamista Suomesta
Pienen teknologiavetoisen Obeluxin matka kansainvälisten voimalavalmistajien palaveripöytiin on ollut kivikkoinen. Yksi merkittävä syy tähän on lentoestevalopaketin pieni osuus voimalan kokonaiskustannuksesta. Uusien lentoestevalotoimittajien arvioimiseen ei ole käytetty resursseja ja monet voimalavalmistajat ovat käyttäneet samaa toimittajaa alusta alkaen.
Tiettyjen suomalaisten hankekehittäjien taustatuki on kuitenkin avannut pääsyn osaan näihin kovasti halutuista neuvottelupöydistä. Keskustelujen tuloksena Obelux on päässyt näyttämään osaamisensa ja vakiinnuttanut asemansa kyseisten voimalavalmistajien hovitoimittajana heidän kansainvälisissä projekteissaan. Koska tuotteiden suunnittelu ja kokoonpano tapahtuu täysin Suomessa, on Obeluxin tekemällä työllä ollut positiivinen vaikutus Suomen vientiin ja työllisyyteen.
Kotimarkkinan tukea kaivataan
Kotimarkkinoiden tuella on valtava merkitys siihen saavatko suomalaiset tuulivoima-alan toimijat mahdollisuuden näyttää osaamisensa. ”Think Global, Act Local” –sanonta toimii tässä tapauksessa hyvin. Jos suomalaiset komponenttitoimittajat pystyvät täyttämään myös kansainvälisten markkinoiden vaatimukset, tulevat he varteenotettaviksi toimittajavaihtoehdoiksi ainakin teoriassa. Käytäntöön asti tämä saadaan suomalaisten hankekehittäjien ja tilaajien vahvalla taustatuella.
Suomalaisten alan toimijoiden näyteikkuna saattaa sulkeutua hyvin pian riippuen tulevista tuulivoiman tukimekanismipäätöksistä. Mikäli tuulivoimarakentamiselle ei meillä saada jatkoa, suurimpien voimalatoimittajien katseet kääntyvät Suomesta pois ja toimittajarostereihin pääseminen tulee merkittävästi vaikeammaksi. Vientipotentiaali on siis todellinen ja suuri, mutta kotimarkkinaa tarvitaan sen realisoimiseksi. Kotimarkkinan olemassa olo voidaan varmistaa luomalla uusi markkinaehtoisempi tukimekanismi. Tästä syystä meillä saattaa olla nyt viimeiset hetket saada suomalaista tuulivoimaosaamista kansainvälisille markkinoille pienellä panostuksella. Hankekehittäjiltä ja tilaajilta tämä vaatii sanojen sijasta tekoja neuvottelupöydissä.
Kirjoittaja on Obelux Oy:n myyntijohtaja.
Turvallisesti tosi korkealla
Tuulivoimaloissa työskentely tapahtuu merkittävissä korkeuksissa, jolloin myös erikoistilanteisiin on välttämätön varautua. Voimaloiden huollosta ja asennuksista huolehtivat huoltoasentajat ovat koulutettuja korkeanpaikan työskentelyyn ja toimivat aina työparina – yksin voimalaan ei ole asiaa. Yllättävissä tilanteissa ulkopuolinen apu voi kuitenkin olla kullan arvoinen.
Tuulivoimarakentaminen on vilkasta Raahen alueella. Voimaloita on noussut paikalliseen maisemaan reilut parikymmentä ja lisää on tulossa. Uusi teollisuudenala tuo tullessaan uuden toimintaympäristön myös pelastusalan ammattilaisille. Raahen alueen tuulivoimatoimijat järjestivät helmikuussa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen työntekijöille koulutuksen, jossa kahdeksan palomiestä perehdytettiin tuulivoimalasta pelastamisen haasteisiin.
Idea koulutuksen järjestämisestä syntyi kun Puhuri tutustutti paikallisia pelastusviranomaisia tuulipuistoihinsa. Tutustumiskierroksilla nousi esille ajatus viranomaisten tarkemmasta perehdyttämisestä tuulivoimalasta pelastamiseen. Koulutusta Puhurin osalta koordinoiva Timo Annola totesi, että yhteistyö paikallisen pelastuslaitoksen kanssa ei voisi olla muuta kuin hedelmällistä. ”Koulutus tuntui erinomaiselta keinolta tarjota Raahen alueen pelastusviranomaisille lisää työvälineitä ja varmuutta työskentelyyn vilkkaalla tuulivoima-alueella, ja samalla tuplata voimaloissa työskentelevien huoltoasentajien turvallisuus onnettomuustilanteissa,” kertoo Annola.
Kaksi päivää kestävä GWO (Global Wind Organisation) -standardin mukainen koulutus järjestettiin Oulun kiipeilykeskuksessa Wind Controller Oy:n sertifioidussa koulutustilassa, jossa käytännön toimia pääsee harjoittelemaan 12 metristä harjoitustelinettä hyväksikäyttäen. Koulutukseen kuuluu mm. teoriaosuus, erilaisten evakuointitilanteiden simulointeja sekä suojavälineisiin ja tuulivoimaloiden omiin evakuointilaitteisiin tutustumista.
Korkeus tuo haasteita
Koulutukseen valittiin kahdeksan palomiestä – kaksi jokaisesta työvuorosta. Jokilaakson pelastuslaitoksella on siis tästä eteenpäin paikalla aina joku tuulivoimalasta pelastamiseen perehtynyt. Vaikka tuulivoimalasta pelastamista vaativia tilanteita sattuu äärimmäisen harvoin, on niihin hyvä varautua. Pelastusviranomaisen apua voidaan tarvita, jos esimerkiksi sairaskohtauksen sattuessa huoltoasentaja ei saa tuotua työpariaan omin neuvoin alas.
”Vaikka tilanne ei olekaan todennäköinen, on meillä silti hyvä olla valmius auttaa tuulivoimalaan jumiin jäänyttä. Näissä korkeuksissa työskentely tuo omat haasteensa ja siitä syystä onkin tärkeää tietää mitä on tekemässä”, kertoo koulutukseen osallistunut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen korkeanpaikan työskentelyn pääkouluttaja Miika Tuomaala.
Vaikka korkealta pelastaminen onkin jo entuudestaan palomiehelle tuttua, koulutus toi Tuomaalan mukaan uutta tietoa tuulivoimaloista, niiden kalustosta ja siitä, miten kalustoa käytetään. Uutta oli myös tikkaiden nousuvaunuihin roikkumaan jääneen henkilön pelastaminen. Tikaspelastamisen lisäksi koulutustilan simulaattori tarjosi mahdollisuuden harjoitella voimalan oman evakuointilaitteen käyttöä sekä voimalan katolta turvavaljaissa pudonneen pelastamista.
”Koulutus oli hyvin toteutettu ja antoi paljon. Tästä kiitos kuuluu osaaville kouluttajille ja toimiville puitteille,” Tuomaala kiittelee. Koulutukseen osallistuneet palomiehet tulevat tarvittaessa siirtämään oppejaan myös Jokilaaksojen pelastuslaitoksen muulle henkilöstölle. Tuomaala arvelee, että tulevaisuudessa myös muiden vilkkaiden tuulivoima-alueiden pelastuslaitosten henkilöstö tulee perehtymään tuulivoimaloissa työskentelemiseen.
Koulutuksen Jokilaaksojen pelastuslaitokselle tarjosivat Puhuri Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy, TuuliSaimaa Oy, Raahen Energia Oy, Siemens Wind Power ja Wind Controller Oy. Jokilaaksojen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Se toimii 17 kunnan alueella eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla.
Tuulivoimaosaajien matkassa
Toimittaja-valokuvaaja vietti muutamia päiviä tuulivoimaloiden huoltoon erikoistuneen JBE Service Oy:n mukana Ruotsin Lapissa.
Aurinko paistaa, ilma tuntuu raikkaalta. Olemme Ruotsissa tunturin laella, noin kahdeksansataa metriä merenpinnan yläpuolella. Täältä näkee mukavan kauas. Norjan puolella sijaitsevat lumiset vuorenhuiput ovat alle sadan kilometrin päässä. Ympärillä avautuu loppumaton metsänäkymä lukuisine lampineen. Näkymät ovat varsin upeat. Mainio työpaikkaetu näin nättinä päivänä.
Saavuimme Arjeplog-nimiseen pieneen kylään seuraamaan tuulivoimalan korjauksen etenemistä. Tarkoitus olisi nostaa roottori takaisin paikalleen, kun vaihdelaatikko on vaihdettu ja asennukset on saatettu päätökseen. Asennus- ja nostotöiden etenemisestä vastaa Jarmo Berg ja hänen yrityksensä JBE Service Oy.
Jarmo perusti JBE Servicen kesällä 2012. ”Yrittäjyys on kiinnostanut jo vuosia ja toimiala kasvaa vauhdilla, joten usko tulevaisuuteen on vahvaa”, Jarmo toteaa. ”Yritystoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Toivon toiminnan kasvavan tasaisesti ja tavoitteena on saada myös pidempiä huoltosopimuksia”, Jarmo lisää.
”Aloitin urani tuulivoima-alalla Winwindin palveluksessa. Työskentelin yhtiössä yli 6 vuotta. Winwindillä opin tuulivoimaloiden valmistus-, pystytys- ja kunnossapitotöistä sekä niiden johtamisesta”, Jarmo kertoo. Hän teki myös paljon töitä ulkomailla, jonka hän kokee hyvin opettavaisena ja tärkeänä vaiheena.
Tuulivoimasta keskusteltaessa arvellaan usein, että tuulipuistot työllistävät lähinnä pystytysvaiheessa ja silloinkin ulkomaalaisia asentajia. ”Tuulivoimaloiden kunnossapitoon tarvitaan aina myös paikallisvoimia, tosin valtaosa meidänkin projekteista on tähän saakka ollut ulkomailla”, Jarmo kertoo. JBE Service työllistää tällä hetkellä seitsemän vakituista työntekijää. ”Kesän aikana meillä työskenteli myös viisi määräaikaista työntekijää. Yrityksellämme on lisäksi hyvät yhteistyökumppanit, joten resursseja löytyy tarvittaessa. Olemme tehneet yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa, jotka kouluttavat tuulivoima-asentajia. Kesä ja syksy ovat olleet kiireisiä, mutta sehän on vain positiivista”, Jarmo toteaa.
Uskon, että työpaikkahaastattelussa keskustellaan varmasti korkeapaikankammosta sekä fyysisistä ominaisuuksista. Olen nimittäin nousemassa hissillä tuulivoimalan huipulle konehuoneeseen, joka sijaitsee noin 80 metrissä. Hissi kolahtaa määränpäähän, ja kiipeilen loppumatkan laitteiden seassa kohti konehuonetta. Jään miettimään torneja, joissa ei ole hissejä. Luulisi kunnon pysyvän kohdallaan, kun kiipeilee ylös ja alas tikkaita päivittäin, puolia on satoja. ”Aikaisemmin kun kiipeili torneissa tiheämmin, niin oli kovemmassa kunnossa, parhaimmillaan matkaan meni noin 3.5 minuuttia”, Jarmo muistelee.
Konehuoneeseen saavuttua ympärillä on monenlaisia laiteita, minulle ne eivät luonnollisestikaan kerro mitään. Konehuoneesta kuuluu leppoisaa puheensorinaa ja naurua. ”Hyvällä huumorilla on olennainen osa työyhteisössä”, kertovat työntekijät Hannu Berg ja Veli ”Pappa” Pekkala. ”Tärkeintä on tietää mitä tekee, ja että tekemisellä on seuraukset”, toteaa Hannu. Olosuhteet ovat varsin haastavia. Konehuoneet ovat ahtaita ja täynnä laitteita, ja voimalat sijaitsevat luonnollisesti tuulisilla paikoilla, joten kylmyydeltä pitää osata suojautua varsinkin talvella. Hyvältä työntekijältä vaaditaan joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä oma-aloitteisuutta. ”Minulla on tällä hetkellä toimiva tiimi”, toteaa Jarmo.
Meneillään on vaihdelaatikon nosto. Pelkät valmistelut vaativat useita päiviä. Elementit, joita liikutellaan tuulivoimalan huipulle painavat kymmeniä tonneja. Virheisiin ei ole varaa. Liityn kamerani kanssa miesten seuraan reunalle, jossa he ovat kiinnittämässä viimeisiä letkuja ennen vaihdelaatikon nostoa. Täytyy sanoa, että reunalla oleminen hirvittää. Miehet työskentelevät tottuneesti ilman korkean paikan kammoa. Minua hirvittää eniten tornin huojuminen, joka lisää akrofobiaa entisestään.
Vaihdelaatikko nousee paikalleen suunnitellussa aikataulussa ilman suurempia ongelmia.
Tuuliennusteet antavat lupaavia tuulennopeuksia torstai-iltapäivälle. Roottorin tuulipinta-alat ovat valtavia, koska niiden halkaisijat ovat yli satametrisiä. Turvallisuusohjeita ja tuulirajoja on siis syytä noudattaa tarkkaan. ”Roottorin nosto on tuulivoimalan nostotöistä vaativin”, Jarmo toteaa. Jarmo johtaa nostoa tottuneesti radiopuhelimen kanssa ja antaa ohjeita tarvittaessa. ”Nosturikuskien on oltava ammattitaitoisia ja rauhallisia kavereita”, Jarmo sanoo. Noston aikana käytetään kahta nosturia, toisella nosturilla tasapainotetaan roottorin kulma oikeaksi. Nostossa tarvitaan myös lihasvoimaa: köysimiehien tehtävänä on hallita roottorin sivuttaisliikkeitä. Tuulenpuuskat noston aikana ovat ei-toivottuja vieraita.
Täytyy todeta, että nostotöiden seuraaminen on vaikuttava kokemus: suuria elementtejä liikutellaan noin hallitusti. Kiipeän vielä konehuoneen katolle seuraaman roottorin paikalleen asennusta. Roottori saadaan asemoitua ja kiinnitettyä paikoilleen. Voimala vaatii vielä pari työpäivää sekä koekäytön. Tämän jälkeen voimala on taas käyttökunnossa ja valmiina tuottamaan puhdasta uusiutuvaa energiaa.
Cleantech-teknologiat lisäävät työllisyyttä ja parantavat vaihtotasetta
Suomalaisen cleantech-teollisuuden pärjääminen on pitkälle omissa käsissämme. Yhteiskunnan valinnat ohjaavat alan teollisuuden menestystä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) julkaisi toukokuussa 2015 Gaia Consulting Oy:n toteuttaman selvityksen eri cleantech-teknologioiden vaikutuksista Suomessa vuonna 2030. Selvityksen tarkoituksena oli koota tietoa, jonka pohjalta on hyvä lähteä muodostamaan kestävää cleantech-politiikkaa Suomelle. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Sitra, työ-ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Energiateollisuus ry, Suomen Lähienergialiitto ry sekä Uusi Energiapolitiikka -verkosto.
Raportin mukaan panostamalla cleantech-markkinoihin Suomi hyötyisi parantuvasta vaihtotaseesta, työllisyyden kasvusta ja suuremmista päästövähennyksistä. Kasvavalla kotimaisella tuulivoimakapasiteetilla on oma tärkeä osansa näiden vaikutusten saavuttamisessa; maatuulivoimalla ja suurilla biokaasukattiloilla on energiantuotantoteknologioiden suurin päästövähennyspotentiaali. Tämän lisäksi niillä on myös merkittävä työllisyysvaikutus, sillä eniten työpaikkoja energiantuotannossa tuovat juuri biopolttoaineiden ja bioenergian jalostusketjut sekä tuulivoiman huolto ja kunnossapito.
”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”
Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan vielä tämän vuoden puolella. Vain vajaa vuosi sitten solmitun sopimuksen ratifiointivauhti on ollut ennennäkemättömän nopeaa. Ainakin, jos sitä vertaa esimerkiksi aiempaan Kioton ilmastosopimukseen. Siitä sovittiin jo vuonna 1997, mutta se saatiin lopulta ratifioitua ja astui voimaan vasta vuonna 2005.
Pariisin ilmastosopimuksen myötä maailman maat ovat sitoutuvat pitämään ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa ja tavoittelevat lämpenemisen pitämistä 1,5-asteen tuntumassa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää koko energiasektorin murrosta.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesikin Pariisin ilmastosopimuksesta syyskuussa YK:n huippukokouksen yhteydessä osuvasti: ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä.” Energiamurros näyttää etenevän maailmalla todella nopeasti.
Suomessa ollaan samaan aikaan valmistelemassa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Strategian tavoitteena on löytää ne keinot, joilla Suomi täyttää oman reilun osansa niin EU:n ilmasto- ja energiatavoitteista kuin Pariisin ilmastosopimuksestakin.
Suomen strategiaa valmisteleva ministeri Olli Rehn on luvannut, että yhtenä vaihtoehtona tarkastellaan skenaariota, jossa Suomi siirtyy kokonaan uusiutuviin energialähteisiin.
Joidenkin mielestä tämä voi tuntua radikaalilta. Perustuuhan energiantuotantomme pitkälle fossiilisiin polttoaineisiin, turpeen energiakäyttöön ja ydinvoimaan. Käytännössä kuitenkin kaikki muut vaihtoehdot kuin nopea siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä, ovat mahdottomia.
Yhtenä ratkaisuna Suomen hallituksen tavoitteena on biomassan käytön lisääminen energiantuotannossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että bioenergian hyväksyttävyys uusiutuvana energiamuotona sekä sen laskennallinen nollapäästöisyys EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla pitäisi varmistaa.
Tähän liittyy kuitenkin monia ongelmia. Ensinnäkin tiede ei tue näkemystä, että biomassan energiakäyttö olisi nollapäästöistä ja kaikella bioenergialla olisi sama ilmastovaikutus. Näin ollen ei ole perusteltua määritellä bioenergiaa ”poliittisesti” nollapäästöiseksi.
Toisekseen bioenergian ja biomassojen käytön lisäämisellä on negatiivista vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle. Hakkuukierron lyhentäminen muuttaa metsien ikärakenteita, mikä on yksi lajien uhanalaisuuden suurista syistä.
Kolmanneksi puun käyttötarkoituksella on keskeinen vaikutus käytön ilmastovaikutukseen. Jos puun käyttöä lisätään, tulisi käyttö kohdistaa energiakäytön sijaan pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten puurakentamiseen.
Biomassaa kannattaa energiantuotannossa (tai liikenteessä) käyttää vain siellä, missä sille ei ole nähtävillä vaihtoehtoja. Esimerkiksi liikenne voidaan pitkälle sähköistää lukuun ottamatta ehkä raskaita kuljetuksia ja lentoliikennettä, jossa biomassan käyttö voi olla perusteltua.
Mitä siis yritän sanoa? Tarkoitanko sitä, että kansallisen energia- ja ilmastostrategian tulisi lähteä siitä, että luovumme niin fossiilisista polttoaineista kuin ydinvoimasta ilman, että lisäämme biomassan energiakäyttöä.
Pitäisikö Suomen pystyä ratkaisemaan energiatarve pelkästään tuulivoimalla ja aurinkoenergialla, maalämmöllä ja aaltoenergialla sekä lisäämällä energiatehokkuutta ja energian säästöä. Joku voisi sanoa: utopiaa, mahdotonta, ei tule koskaan toteutumaan.
Haaste on kieltämättä valtava. Vaihtoehtona on ilmaston lämpenemisen kiihtyminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen aiheuttamat peruuttamattomat ja vakavat muutokset, joihin yhteiskunnat eivät todennäköisesti pysty sopeutumaan. Ban Ki-moonin sanat kuitenkin auttavat: ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä.”
Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja