Aurinkopaneelien ja akkujärjestelmien logistiikka vaatii tarkkaa suunnittelua, aikataulutusta ja seurantaa

Uusiutuvan energian hankkeet eivät etene ilman toimivaa logistiikkaa. Aurinkopaneelien ja akkujärjestelmien kuljetukset edellyttävät tarkkaa suunnittelua, aikataulutusta, turvallisuusosaamista ja jatkuvaa seurantaa, jotta komponentit saapuvat oikeaan aikaan ja paikkaan asennuksia varten. Niiden kuljetusten vaatimukset poikkeavat myös toisistaan merkittävästi.

Energiasiirtymä näkyy Suomessa ja muualla Euroopassa kasvavana määränä muun muassa aurinko- ja akkuhankkeita. Kun investointipäätökset on tehty, siirtyy huomio nopeasti konkreettiseen toteutukseen ja toimitusketjuihin – ja tällöin logistiikan rooli korostuu.

”Aurinkopaneelien, akkujärjestelmien ja muiden energiakomponenttien kuljetukset vaativat huolellista ennakkosuunnittelua, oikeanlaista kalustoa sekä tarkkaa riskienhallintaa”, avaa NTC Transportin myynti- ja projektipäällikkö Ville Vartiainen.

Noin 70 vuotta logistiikka-alalla toiminut NTC Transport on suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut projektikuljetuksissa erityisesti uusiutuvan energian hankkeisiin, kuten aurinkopaneelien ja akkujärjestelmien kuljetukseen.

Aurinkopaneelien ja akkujen vaatimukset kuljetukselle

Aurinkopaneelien ja akkujärjestelmien kuljetusten vaatimukset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kuljetuksessa aurinkopaneelit luokitellaan niin kutsutuksi normaaliksi rahdiksi, eli perinteiseksi tavarantoimitukseksi, joten niiden kuljetus ei vaadi erikoistoimenpiteitä.

”Aurinkopaneelit edellyttävät kuitenkin huolellista pakkausta sekä suojaa tärinältä ja kosteudelta, sillä niiden kuljetuksen suurimpia haasteita ovat paneelien rikkoutuminen sekä tilankäyttö. Nämä pyritään ratkaisemaan huolellisella lastaussuunnittelulla sekä oikeilla pakkausratkaisuilla”, Vartiainen avaa.

Laskennallisesti aurinkopaneeleita mahtuu yhteen 40 jalan merikonttiin noin 0,5 megawatin (MW) edestä.

Akkujärjestelmissä akku on usein rakennettu ison kontin sisälle, jolloin järjestelmää on helppo kuljettaa. Akkukontteihin liittyy kuitenkin tulipalo- ja räjähdysriski, jonka vuoksi se katsotaan vaarallisen aineen kuljetukseksi. Riskiä hallitaan noudattamalla kansainvälisiä kuljetusmääräyksiä, käyttämällä asianmukaisia ja sertifioituja pakkauksia, seuraamalla lämpötilaa, varmistamalla riittävä ilmanvaihto sekä rajoittamalla kuljetettavien akkujen määrää.

” Lisäksi akkukontit ovat erittäin painavia, mikä asettaa erityisvaatimuksia kalustolle, reittisuunnittelulle ja mahdollisille erikoiskuljetusjärjestelyille. Nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi kuljetusmuotoihin, kustannuksiin ja aikatauluihin.”

Toimiva kuljetusketju on keskeinen osa uusiutuvan energian hanketta

Monet aurinkopaneeli- ja akkuhankkeet alkavat tuotannosta Aasiassa, usein Kiinassa. Tyypillisesti rahdin vastuu Suomeen saakka on lähettäjällä ja vastuu siirtyy vastaanottajalle tavaran saavuttua Suomen satamaan. Tästä eteenpäin korostuvat kotimaan kuljetusjärjestelyt ja työmaatoimitusten koordinointi.

Projektitoimituksissa aikataulutus on kriittistä. Työmailla asennukset etenevät usein vaiheittain ja komponenttien on saavuttava oikeaan aikaan, jotta vältytään viivästyksiltä ja ylimääräisiltä varastointikustannuksilta. Paneelit voidaan toimittaa suoraan konteissa työmaalle purettaviksi tai vaihtoehtoisesti purkaa satamassa ja kuljettaa työmaalle projektin tarpeiden mukaisesti.

”Logistiikan näkökulmasta uusiutuvan energian projektit ovat yhdistelmä tarkkaa ennakkosuunnittelua, turvallisuusosaamista ja aikatauluhallintaa. Toimiva kuljetusketju ei ole pelkkä taustatoiminto, vaan keskeinen osa uusiutuvan energian hankkeiden onnistunutta toteutusta”, Vartiainen avaa.

Uutisia akkuenergiavarastoista

Akkuenergiavarastokapasiteetin globaali kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut huimaa. Myös Euroopassa asennetun kapasiteetin kasvuluvut ovat tänä aikana olleet kaksinumeroisia.

Solar Power Europe -järjestö ennustaa asennetun kapasiteetin kasvavan Euroopassa nykyisestä noin 80 gigawattitunnista noin 400 gigawattituntiin vuoteen 2029 mennessä. Kasvusta suurin osuus saadaan voimalaitosluokan suurista energiavarastoista. Vauhti on nähtävissä Suomessakin: Fingridin mukaan liittymissopimuksia akkuenergiavarastoista kantaverkkoon on tehty 1800 megawatin ja liityntäkyselyjä jopa 30 000 megawatin edestä.

Kasvun taustalla on uusiutuvan energian kasvu ja akkuteknologian kehittyminen. Monikäyttöisillä akuilla voi osallistua sähköverkon taajuutta ylläpitävään reservimarkkinaan, tasapainottaa tuuli- tai aurinkovoimalan vaihtelevaa tuotantoa sekä tasoittaa intraday- ja SPOT- markkinoiden hintapiikkejä ja minimoida tasevirhemaksuja. Lisäksi akut pystyvät tuottamaan varavoimaa erilaisissa häiriötilanteissa, jolloin niillä on oma pieni osuutensa huoltovarmuuden ylläpitämisessä.

Taannoisen sähkömarkkinalain uudistuksen jälkeen mietinnät eri tuotantomuotoja ja akkuja koskevista hybridihankkeista ovat vauhdittuneet ja monissa suunnitteilla olevissa tuuli- ja aurinkovoimaprojekteissa on nykyisin ainakin varaus akkuenergiavaraston rakentamiselle.

Hintakehitys

Yleisin suurissa akkuenergiavarastoissa tällä hetkellä käytettävä akkuteknologia on litiumrautafosfaatti (LFP), jonka ylivoimainen osaaja on Kiina. Arviolta 90 prosenttia maailman kaikista LFP-kennoista valmistetaan Kiinassa.

Euroopassa on viimeisen parin vuoden aikana nähty kiinalaisten energiavarastotoimittajien taholta erittäin aggressiivista hinnoittelua, joka on johtunut muun muassa Yhdysvaltojen viimeaikaisesta tullipolitiikasta ja äärimmäisen kovasta sisäisestä kilpailusta kotimaassa. Kun vienti Yhdysvaltoihin on vaikeutunut, kiinalaiset valmistajat ovat yrittäneet myydä tuotteitaan kannattavuudestaankin tinkien mahdollisimman paljon Eurooppaan.

Viime vuoden loppupuolelta lähtien Kiinassa on poliittisin päätöksin ryhdytty toimenpiteisiin hintakilpailun vähentämiseksi ja teollisen tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Tämä, sekä virkistynyt sähköautojen kysyntä Euroopassa, näkyvät nyt muun muassa litiumkarbonaatin hinnan nousuna ja akkujen vientiveron alennuksen poistona ja sen myötä akkuenergiavarastojen hintojen selkeänä nousuna.

EU:n akkuasetus

Euroopan unioni sääti vuonna 2023 akkuasetuksen tavoitteenaan pienempi ympäristöjalanjälki, tehokkaampi kiertotalous ja vastuullinen raaka-aineketju. Energiavarastoissa olevat akut kuuluvat teollisuusakuiksi luokiteltuna laajennetun ja kollektiivisen tuottajavastuun piiriin 18.8.2025 alkaen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että akun markkinoille saattaja eli tuottaja vastaa nyt akun jätehuollosta ja kierrätyksestä koko sen elinkaaren ajan ja on velvollinen ottamaan vastaan ja kierrättämään kaikki saman akkuluokan akut, vaikkei itse olisi myynyt niitä. Tuottaja voi olla akuston suomalainen valmistaja tai taho, joka tuo akuston maahan mistä tahansa muusta maasta ja saattaa sen siten ensimmäisenä markkinoille. Jos esimerkiksi hankekehittäjä ostaa akuston ulkomailta itse suoraan, se katsotaan tuottajaksi.

Käytännössä tuottajavastuun pystyy hoitamaan ostamalla energiavarasto suomalaiselta taholta tai liittymällä tuottajayhteisöön, joka vastaa keräyksestä, kierrätyksestä ja viranomaisraportoinnista. Asetus on lainvoimainen, joten akkuenergiavaraston ostajan tai myyjän kannalta tärkeää on huomioida kierrätysmaksu hinnassa jo nyt. Kansallinen täytäntöönpano asiassa täydentyy kuitenkin edelleen ja viranomaisohjeistukset aiheesta tarkentuvat.

”Tämä on sitten tietoa, eikä mitään faktaa”

Tämän vuoden energiamurroksen edistäjä palkinnon voitti LUT-yliopisto ja tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen. Palkinto annettiin niin palkintoraadin tuomariäänin kuin yleisön äänestyksen perusteella, eli kyseessä oli yksimielinen voittaja kaikilla standardeilla. Tuomarikeskustelujen perusteluissa oli esillä huoli siitä, että tiede jää näinä päivinä monesti jalkoihin, kun on sopivampia vaihtoehtoisia totuuksiakin tarjolla. Samainen huomio on varmasti tuttu monelle uusiutuvan energian hankekehittäjälle projekteissa eri keskustelujen kautta.

Jo Suomen tuulivoimayhdistyksen – ja sittemmin Suomen uusiutuvien yksi kaiken tekemisen perustuksen kulmakivistä on ollut ja on edelleen tiede ja tutkimus. Suomen uusiutuvissa emme arvaile, vaan tiedon puuttuessa teetämme selvityksen, jotta voimme kommunikoida asian ulos tutkittuna tietona. Jäsenyrityksillämme on näin hyvä tiedeperäinen ”selkänoja”, jonka kautta ne voivat viedä hankkeitaan perustellusti eteenpäin.

Varsinkin tuulivoimapuolella on tehty aikojen saatossa lukuisia tutkimuksia sekä selvityksiä. Omissa kirjoissa niin sanotut game changer-selvitykset ovat liittyneet infraäänen vaikutuksista ihmisiin (THL, VTT, 2020) sekä lintujen törmäämiseen tuulivoimaloihin (FCG 2019). Nämä molemmat aihepiirit olivat aikoinaan isoja teemoja, ja aika ajoin ne nousevat keskusteluihin vielä nykyäänkin. Nyt käytössämme on tieteelliseen tutkimukseen perustuvia selvityksiä, joilla ihmisten huolet pystytään hälventämään sekä suurimmat huutelijat hiljenemään.

Pääsin muutama vuosi sitten Hangossa sijaitsevan merentutkimuslaitoksen kutsumana yhteen Itämeren suojeluhankkeeseen liittyvään tilaisuuteen. Kutsuttujen kirjo oli laaja, ja näin maatuulivoimahankkeiden kehittäjänä mietin, että olikohan kutsu oikeasti tarkoitettu minulle. Alkupuheenvuorossa kerrottiin tapahtuman osittain olevan osa tutkimuslaitoksen tiedeviestintä-projektiaan, kuinka puhua ”tiedettä” ulos siten, että suuri yleisö ymmärtää sanoman – ei ainoastaan tiedeyhteisön jäsenet. Otin ajatuksen ilolla vastaan ja sain samalla aivan erilaisen kokemuksen tuolle päivälle.

Meille uusiutuvan energian toimijoille on erityisen oleellista saada hankkeen sosiaalinen hyväksyttävyys mahdollisimman korkealle tasolle. Jotta sinne päästään, se tarkoittaa muun muassa satoja erilaisia tapaamisia ja eri suuntiin käytäviä keskusteluja, joiden ohella meidän tulee viestiä eri tavoin ulos myös kaikkein oleellisimmasta tutkitusta tiedosta – ja ymmärrettävällä tavalla. Ihmiset janoavat tietoa heidän lähialueelleen tulevasta hankkeestaan ja kaikilla kuuntelijoista ei ole tieteellistä taustaa. Paraskin tutkimus jää hyödyttömäksi, jollei sitä osata viestiä ulos ymmärrettävästi. Perussääntö ”mummon ja viisivuotiaan lapsen tulee ymmärtää mitä yrität kertoa”, pätee edelleen.

”Tämä on sitten tietoa, eikä mitään faktaa”: kerrottiin minulle kovin kiihtyneen ihmisen toimesta erään hankkeen infotilaisuudessa, aiheena oli infraäänet. Perusteellisten ja hyväksyttyjen tutkimusten tulokset ja johtopäätökset tulee kommunikoida ulos siten, että kaikki ymmärtävät oikean ja ”vaihtoehtoisen totuuden” eron. Toivottavasti tämän jälkeen tieto ja fakta ovat ihmisille yksi ja sama asia. Onnea vielä Petteri Laaksonen ja LUT hyvästä työstä ja ansaitusta palkinnosta.

Ilon kautta, Heikki

wpd Suomi Oy:n toimitusjohtaja Heikki Peltomaa toimii Suomen uusiutuvien hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026.

Work by Renewables: Emma Jafari

This series of articles introduces people and companies working in the renewable energy sector.

Name: Emma Jafari

Workplace: Ampner Oy

Education: PhD in Electrical and Computer Engineering

1. How does renewable energy play a role in your work?

Renewable energy plays a central role in my work because integrating wind and solar plants into the power system requires careful technical analysis to ensure grid stability and reliability. I work on power system studies that evaluate how renewable generation interacts with the grid during different operating conditions. These studies help ensure that renewable power plants meet grid code requirements and can operate safely alongside conventional generation while supporting the transition to a more sustainable energy system.

2. What is the best part of your job?

The best and most rewarding part of my job is solving complex technical problems that have been introduced in the power system with the increase in the share of renewable energy resources. Power grids are large, interconnected systems that can face various stability and reliability issues. Being able to analyze the causes and possible solutions, develop models and allow new energy technologies to integrate safely into the grid is intellectually challenging and meaningful.

3. What is your most memorable experience from your work?

One of the most memorable aspects of my work has been collaborating with my team. What stands out is the open exchange of ideas and the enthusiasm everyone brings to solving complex technical problems. People are always willing to share insights, challenge assumptions, and support each other in finding the best solution. Contributing to that kind of collaborative environment, where the focus is on high-quality engineering and delivering projects successfully, has been both motivating and rewarding.

Joustava energiankäyttö voi tuoda mittavat hyödyt Suomen taloudelle

Olemme yhteiskuntana halunneet vähähiilistää energiajärjestelmäämme ja tässä olemme jo lähes onnistuneet; sähköstä 95 % on päästötöntä, ja se on myös lähes Euroopan halvinta. Tuulivoimalla on tässä kehityksessä ollut merkittävä rooli. Samalla, kun olemme ajaneet alas lähes kaiken fossiilisen sähköntuotannon, olemme sanoneet hyvästi järjestelmälle, jossa hinnat olivat melko ennakoitavat ja jossa kulutus ohjaa tuotantomääriä.

Nopea muutos tuotantorakenteessa toi suuret hintavaihtelut ja tämä yllätti niin markkinat kuin sähkönkäyttäjät. Emme ehkä toimialana osanneet riittävästi kertoa siitä, että sähkönhinta tulee elämään voimakkaasti sen mukaan, tuuleeko vaiko ei. Oppimiskäyrä on kuitenkin ollut verraten nopea, markkinoille on tullut varastointiratkaisuja sekä joustavaa energiankäyttöä. Kun sähkökäyttäjät pystyvät mukauttamaan kulutustaan sähkön hinnan mukaan, voivat he hyötyä siitä taloudellisesti, samalla sähköverkon investointitarve vähenee ja järjestelmän tehokkuus paranee.

Kun sähköstä on niukkuutta ja hinta nousee, niin myös sähkökulutus on alkanut joustamaan alaspäin. Tiedämme jo Helenin omasta datasta, että sähkön pienkuluttajat, joilla on spot-pohjainen sähkösopimus, joustavat kalliiden hintojen aikana noin 15 prosenttia. Tällä alkaa jo olla merkitystä sähköjärjestelmän kannalta.

Teollisuuden osuus on 42 prosenttia Suomen sähkön käytöstä (Energiateollisuus, tilastot 2025). Helenin Afryllä teettämän selvityksen mukaan teollisuuden joustopotentiaali on huomattava. Joustavaa energiankäyttöä hyödyntämällä teollisuudella olisi mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan.  Jousto ei välttämättä edellytä teollisilta toimijoilta merkittäviä panostuksia, vaan pienet, tarkasti ajoitetut muutokset energiankäytössä korkeiden sähkön hintojen aikana voivat tuoda paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle jopa 100 miljoonan euron hyödyt vuodessa ilman oleellista vaikutusta kokonaistuotantoon.

Mitkä ovat jouston esteet? Selvitys nosti kolme tekijää, joiden tulee täyttyä, jotta kulutusjousto on teollisuudelle houkuttelevaa: 

1. Joustavuuden on oltava yhteensopivaa laitoksen teknisten ominaisuuksien kanssa.
2. Joustavuuden on oltava taloudellisesti kannattavaa.
3. Yrityksen on oltava halukas hyödyntämään joustavuutta.

Suomessa on jo useita yrityksiä, jotka aktiivisesti hyödyntävät kulutusjoustoa, mutta edelleen potentiaalia on paljon. Usein teknis-taloudelliset kriteerit täyttyvät, jolloin jouston hyödyntämisen este on osaaminen ja sitä kautta halukkuus joustaa. Teollisuuden kulutusjoustoa voitaisiin hyvin edistää energiatehokkuussopimusten kautta osaamisen lisäämisellä ja pienillä porkkanoilla. Jatkossa energian oikea-aikaisella käytöllä on isompi merkitys kuin määrällä.

Kun teollisuus kykenee mukauttamaan energiankäyttöään markkinatilanteen mukaan, sähkön hintapiikit tasaantuvat koko yhteiskunnassa. Tämä myös mahdollistaa tuuli- ja ydinvoiman hyödyntämisen täysimääräisesti ja ei tarvita kalliita tukimekanismeja. Joustava kulutus on avain siihen, että puhdas energia saadaan tehokkaasti käyttöön ja Suomi pysyy kilpailukykyisenä sekä houkuttelevana investointiympäristönä.