Unohtumaton kokemus: Team Rynkeby -pyöräily Jyväskylästä Pariisiin lasten hyväksi

Hyväntekeväisyyspyöräilyn loppusuora häämöttää, ja Klaara Tapper jatkaa matkaansa kohti Pariisia osana Team Rynkeby Järvi-Suomen joukkuetta. Matka on tarjonnut paitsi fyysisiä haasteita myös ainutlaatuisia hetkiä ja yhteisöllisyyttä yli maarajojen. Aiemmin kerroimme Klaaran valmistautumisesta ja ensimmäisistä kuulumisista matkalta. Tässä Klaaran tuoreimmat kuulumiset matkan varrelta:

Matkalla Alankomaista Belgian mäkiin, sumusta helteeseen ja Ranskaan

”Neljäs päivä Tour de Parisia startattiin Alankomaista. Kohtuullisen nopeasti maa vaihtui lyhyen lossimatkan myötä Belgiaan. Tästä alkoivat mäet. Belgiassa odotti yksi matkan kohokohdista: legendaarinen Mur de Huy -mäen nousu. Omalla kohdallani vähintään viimeinen kolmasosa mäestä kiivettiin pelkällä tahdonvoimalla, mutta huipulle päästiin kunniakkaasti. Perillä mahtava huolto oli jälleen tehnyt taikojaan kuohuviinin, mansikoiden ja vaahtokarkkien muodossa. Siitä oli hyvä jatkaa viimeiset muutamat kymmenet kilometrit Maas-joen vartta pitkin henkeä salpaavissa maisemissa ja leppoisan aurinkoisessa illassa. 176 km jälkeen tuntui jo siltä, että jotain oli tullut päivän aikana tehtyäkin.

Viides päivä koitti sumuisena. Lähdimme tuttuun tapaan seitsemän aikaan aamulla kiipeämään jokilaaksosta rinnettä ylös, missä aurinko pian tervehti meitä. Päivästä tulikin lämmin, lähes helteinen. Pääsimme nauttimaan mahtavista vauhdeista pitkillä laskuosuuksilla ja vastinparina jälleen näkemään hulppeita maisemia mäkien päältä. Joukkueeseen suurimman vaikutuksen teki Rocroin keskiaikainen linnoituskaupunki, missä pidimme kahvitauon. 189 km päätteeksi löysimme itsemme Ranskan Soissonsista.

Postikorttikylät, linnoitukset ja loppuhuipennus Pariisiin

Tourin toiseksi viimeinen päivä oli lyhyt, vain 84 km. Lieneekö kartan piirtäjillä ollut onnea matkassa, sillä kaksi viimeistä päivää olivat paahtavia. Mäkiä oli muutama, mutta vielä haastavammaksi matkan teki Ranskan maanteiden osin onneton kunto. Saimme kuitenkin ruhtinaallisen hengähdystauon Pierrenfondsissa, jälleen yhdessä postikorttimaisen kauniissa kylässä. Kylän keskellä ollut linna oli kuin suoraan sadusta ja paikallinen jäätelö taivaallista. Perillä Creilissä huolto pani jälleen parastaan järjestämällä koko porukalle lettukestit kuumassa kesäillassa.

Tourin viimeinen päivä oli yhtä kuuma kuin edellinen. Tunnelma nousi lämpöasteiden kanssa käsikynkässä: enää 80 km Pariisiin! Navigointitiimi suoriutui erinomaisesti haastavasta päivästä, joka vei pääasiassa esikaupunkialueiden läpi. Maalin lähestymisen huomasi kilometri kilometriltä lisääntyvien Rynkeby-joukkueiden määrässä: vastaan tuli niin ruotsalaisia, tanskalaisia kuin suomalaisia joukkueita. Päämäärä oli Pariisin velodromi, johon kokoontui yli 2700 Rynkeby-osallistujaa ja heidän perheenjäseniään.

Ystävyyttä ja unohtumattomia hetkiä

Velodromille laskeutuminen jää ainiaaksi mieleen, sillä yleisön määrä ja hurraaminen löi täysin ällikällä. Urheilujuhla oli taattu. Päätösjuhlan ohessa perinteenä on vaihtaa pyöräilypaitoja jonkun muun maan pyöräilijän kanssa, ja minulla oli ilo saada vaihdossa saksalaisen kuskin paita. Juhlan päätteeksi joukkueella oli edessä vielä viimeinen koitos, todellinen maantiepyöräilyn lopputentti – vajaa 20 km matka hotellille halki Pariisin. Ajoimme turistien ja paikallisten ihmetellessä Seinen viertä Notre Damen, Ranskan parlamentin ja Louvren ohi, ja pakollisen Eiffel-tornin ihastelun jälkeen oli enää yksi tehtävä. Polkupyörien takarenkaat oli lähtöpäivänä kastettu Jyväsjärvessä, ja nyt ne saivat kaverikseen Seinessä kastetut eturenkaat.

Joukkueen yhteisen päätösillallisen myötä unohtumaton kesäleiri tuli päätökseensä. Jyväskylästä kilometrejä kertyi 1400, Joensuusta lähteneille hirmuille 1700. Pariisissa pyörät pakattiin huoltoautoihin ja lähetettiin kotia kohti, joukkueen jäsenet puolestaan hajaantuivat kuka minnekin päin Eurooppaa tai nopeinta reittiä kotiin.

Mitä jäi käteen?

Ei liene liioiteltua sanoa, että Team Rynkeby muuttaa elämiä. Jokainen kilometri poljettiin pienten potilaiden auttamiseksi, syöpään sairastuneiden lasten hyväksi. Varainkeruu jatkuu yhä, ja ensi vuoden kautta valmistellaan parhaillaan, mutta projekti antoi paljon muutakin. Matkaan tarttui epämääräisen rusketuksen (ranteesta hauikseen ja säärestä polveen sekä ajolasien jäljet kasvoilla) lisäksi uskomaton kokemus itsensä ylittämisestä ja yhteistyön voimasta. Ilman joukkuetta ei moisesta matkasta olisi tullut mitään. Joukkueen jäseniä on myös suuri kunnia kutsua ystäviksi – uskallan arvella, että koettu matka hitsasi porukan yhteen pysyvästi.

Jos miettii hetkeäkään, kannattaako moiseen projektiin ryhtyä, on vastaukseni ilman muuta kyllä. Tärkeintä ei ole teräksinen kunto (se tulee kyllä yhteisten treenien myötä), vaan motivaatio sitoutua vaativaan projektiin ja halu auttaa pieniä potilaita. Team Rynkeby yhdistää ihmisiä todella monenlaisista taustoista, mikä on ehdottomasti projektin parhaita puolia. Siksi suosittelen projektia lämmöllä!”

Uusiutuvien tuomaa työtä: Iida Mäkimattila

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.

Nimi: Iida Mäkimattila

Työpaikka: Borenius Attorneys Ltd

Koulutus: Oikeustieteen maisteri ja asianajaja

Miten uusiutuva energia työllistää sinua?

Työskentelen erilaisiin energiaprojekteihin liittyvien sopimusten, kuten projekti- ja maanvuokrasopimusten, parissa. Lisäksi avustan asiakkaitamme energiaprojektien rahoitukseen ja transaktioihin liittyvissä toimeksiannoissa. Vastaan myös säännöllisesti sähkö- ja muihin energiamarkkinaregulaatioon liittyviin kysymyksiin.

Mikä on parasta työssäsi?

Parasta on löytää yksinkertainen ratkaisu monimutkaisiin ongelmiin ja päästä kehittämään asiakkaiden ideoita heidän kanssaan. Erityisen palkitsevaa on nähdä, kun neuvonantomme edistää projekteja ja mahdollistaa vihreän siirtymän toteutumista käytännössä. Uusiutuvan energian alalla työskentelee poikkeuksellisen mukavia tyyppejä, mikä on suuri plussa.

Mieleenpainuvin muisto työsi parista?

Vaasan energiaviikot on jokavuotinen kohokohta, josta on kertynyt lukuisia hauskoja muistoja.

Hyvällä energialla eteenpäin – Klaara puolimatkassa kohti Pariisia

Aiemmin kerroimme, kuinka uusiutuvan energian asiantuntijat valmistautuvat Team Rynkeby -hyväntekeväisyyspyöräilyyn kerätäkseen varoja vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Nyt matka on alkanut, ja Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper polkee kohti Pariisia osana Järvi-Suomen joukkuetta. Uusiutuvat-lehti seuraa Klaaran vaiheita matkalta – hyvän asian, yhteisöllisyyden ja määrätietoisen sitoutumisen hengessä. Tässä ensimmäiset kuulumiset suoraan kentältä:

”Virallinen Tour de Paris 2025 on alkanut. Ennen varsinaista Touria osa joukkueista ajaa ns. prologin oman maansa kamaralla. Meidän Järvi-Suomen joukkueen pisimmät sissit vetää kaikkineen n. 1700 km:n matkan Joensuusta Pariisiin, meikä noin 1500 km Jyväskylästä alkaen. Vieläkin pidempiä reissuja on tiedossa: Kaappolan Oulun joukkueet hurjimmat lähtivät ilmeisesti matkaan Jäämereltä.

Meidän tiimi ajoi tosiaan J-citystä Tampereelle ja sieltä Helsinkiin.

Kansalaistorilta ajettiin poliisisaattueessa Vuosaaren satamaan ja sieltä lautalla reilun vuorokauden matka Travemündeen Saksaan. Perillä pimenevässä lämpimässä illassa polkaistiin vielä viimeiset kilometrit Lyypekkiin, missä vietettiin eka yö.

Tourin varsinainen ensimmäinen päivä oli 172 km taival Lyypekistä Walsrodeen. Kilometrit kertyivät hämmästyttävän kevyesti: jalka ei (ainakaan vielä) paina ja mäkisiin Keski- ja itä-Suomen reitteihin tottunut joukkue sai nautiskella tasaisista maastoista. Myös saksalaiset maantiet tuntuvat tähänastisen otannan perusteella olevan loistavassa tai vähintään hyvässä kunnossa. Tämäkin helpottaa ajoa. Paikalliset pikkukylät, hämärät lehdot ja laajat peltoaukeat olivat (ja ovat) kaunista katseltavaa, eikä niihin millään kyllästy.

Toinen virallinen päivä oli 185 km. Saksassa pysyttiin edelleen: reittinä Walsrode-Ostbevern. Tämä reitti Ala-Saksin maakunnasta Nordrhein-Westfaleniin oli uusiutuvan energian intoilijan karkkikauppa. Reininlaakson tuulivoimapuistot edustavat eri kausien voimalatyyppejä, joita oli riemastuttavaa ihailla vehreässä maalaismaisemissa. Bongasimme myös reissun tähän mennessä ensimmäisen teollisen mittaluokan aurinkovoimalan.

Päivän loppupuolella tasainen maasto sai muotoja. Mäkiin tottunut tiimi pääsi kiipeämään pari tiukemmankin puoleista nousua, mikä kerrassaan riemastutti osaa joukkueesta. Sadekuurot ja aurinko vaihtelivat pitkin päivää, mutta yhtä iloisena päästiin hotellille ja illalliselle.

Tourin kolmas päivä (tiistai) vie meidät Saksasta Alankomaiden puolelle. Sieltä matka jatkuu Belgian mäkien kautta Ranskaan ja lopulta la 12.7. Pariisiin kaikkien Euroopan joukkueiden kera.

Päivät Tourilla koostuvat pääosin ajamisesta ja syömisestä. Kullakin joukkueella on matkassa kullanarvoinen huoltotiimi, joka ruokkii ja juottaa kuskit, auttaa pyörien teknisten ongelmien kanssa ja hoitaa esim. hotellikirjautumiset. Huolto on aivan ratkaisijan roolissa Tourilla, ilman heitä mistään ei tulisi mitään.

Tourin kolmas päivä oli Järvi-Suomen joukkueen etapeista pisin: n. 205 km. Saksan hienot maalaismaisemat siivittivät matkaa totutun sutjakkaasti. Erityisen mieleenpainuvaa oli jylhän Rein-joen ylitys, sekä huollon loihtimat fantastiset lounasburgerit. Paria kevyttä sadekuuroa lukuun ottamatta sää suosi ja reitti oli pääosin tasaista – joskin päivän päätti äärimmäisen miellyttävä alamäki, jota pitkin kirjaimellisesti laskeuduimme Alankomaihin.

Tourin neljäs päivä (virallisen osuuden puoliväli!) vie Alankomaista Belgiaan. Kyseessä lienee Tourin mäkisimmät osuudet: 175 km vuorikiipeily. Sieltä matka jatkuu viimeisinä päivinä Ranskaan ja edelleen Pariisiin lauantaina 12. heinäkuuta kaikkien Euroopan joukkueiden kera.”

Toivomme turvallista matkaa koko tiimille kohti Pariisia.

Alueidenkäyttölaki vaarantaa sähköntuotannon lisäämisen ja puhtaan teollisuuden investoinnit 

Ympäristöministeriö lähetti toukokuussa lausunnoille luonnoksen hallituksen esitykseksi alueidenkäyttölaiksi. Lakiluonnosta on valmisteltu pitkään jo edellisen hallituksen aikana. Nyt viime metreillä luonnokseen on sisällytetty sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat vihreän siirtymän investoinnit – niin tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit kuin niihin nojaavat teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistämisen sekä nousevan vetytalouden. 

Suomen taloudessa on ollut merkittäviä haasteita viime vuosikymmenen aikana, ja bruttokansantuotteen kehitys on polkenut paikallaan sekä jäänyt jälkeen Suomen verrokkimaista (Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, YLE.  Tällä hetkellä vihreä siirtymä, eli siirtyminen kohti kestävämpää ja vähäpäästöisempää taloutta, nähdään keskeisenä keinona sekä taloudellisen kasvun että ympäristön tilan parantamisessa.  

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vihreiden investointien dataikkunassa on listattuna Suomeen suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita jo yli 300 miljardin euron edestä. Osa dataikkunan hankkeista on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä tule koskaan toteutumaan. Mutta vaikka lopulta vain alle 20 % näistä hankkeista toteutuisi, tarkoittaisi se, että Suomen bruttokansantuote olisi seuraavan 30 vuoden ajan vuosittain 3 miljardia euroa nykyistä korkeammalla tasolla (Lähde EK ja GAIA. 2024)

Suomen sähköjärjestelmä on jo puhdas, kyse on teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä 

Suomen sähköjärjestelmä on jo nyt hyvin puhdas, 95 % Suomen sähkönkulutuksesta katettiin vuonna 2024 hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla. Suomen suurin sähköntuotantomuoto viime vuonna oli ydinvoima, maatuulivoima tuli vahvana kakkosena vastaten neljänneksestä Suomen sähköntuotannosta. Kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto oli vesivoima.  

Suomen sähkönkulutus on vain noin neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Loput kolme neljäsosaa kulutuksesta on pääosin peräisin teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä. Vaikka Suomen sähköjärjestelmä on ilmastopäästöjen suhteen lähes puhdasta, koko energiajärjestelmä ei sitä lähimainkaan vielä ole. Nyt iso kysymys onkin, kuinka teollisuus, liikenne ja lämmitys muutetaan puhtaammiksi. Vaihtoehdot ovat joko suora sähköistäminen tai vetytalouden hyödyntäminen. Ja niin kuin EK:n dataikkunakin osoittaa: tämä muutos tarkoittaa samalla Suomelle merkittävää talouskasvua.  

Teollisuuden vihreän siirtymän investoinnit sekä nouseva vetytalous tarvitsevat puhdasta ja edullista sähköntuotantoa toteutuakseen. Suomessa ne nojaavat vahvasti maatuulivoimaan, joka on edullisin sähköntuotantomuoto, mitä Suomeen voidaan rakentaa lisää. Tuulivoima on myös nopeasti rakennettavissa: kunhan maatuulivoimahankkeella on lainvoimainen kaava ja rakennuslupa, on se rakennettavissa hyvin nopeasti: hanke on sähköntuotannossa vuodessa – kahdessa vuodessa. Vain aurinkovoima on rakennettavissa vielä nopeammin. Aurinkovoima täydentääkin hyvin tuulivoimaa Suomessa: tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä pääasiassa eri aikaan ja eri selvitysten mukaan paikasta riippuen vain 5-10 % vuoden tunneista on sellaisia, että samalla verkkoliitynnällä verkkoon liitettävän aurinko- ja tuulivoimalan sähköntuotantoa pitää rajoittaa, koska ne tuottavat täydellä teholla samaan aikaan. Tuuli- ja aurinkovoimaa suunnitellaankin yhä useammin samalle alueelle. Tämä tehostaa verkon ja maan käyttöä. 

Lakiluonnoksen tuulivoiman etäisyyssääntely estää vihreän siirtymän talouskasvun 

Lausunnoilla olevassa alueidenkäyttölaissa ehdotetaan sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat edellä mainitun hyvän kehityksen.  

Suomessa tuulivoimaa säädellään jo nyt hyvin tarkasti ja meillä on maatuulivoimalle hyvin toimiva kaavoitus- ja luvitusjärjestelmä. Maakuntakaavassa etsitään yleispiirteisesi isoille, seudullisille tuulivoimahankkeille sijaintipaikat. Näitä alueita tarkennetaan ja seudullista tasoa pienempien hankkeiden sijoituspaikat valitaan kunnan tuulivoimaosayleiskaavalla, jossa arvioidaan hyvin yksityiskohtaisesti hankkeen vaikutukset ympäristöön ja muihin ihmistoimintoihin. Tähän asti yli 10 voimalan tai vähintään 45 megawatin kokoiset tuulivoimahankkeet ovat lisäksi käyneet läpi erillisen, hyvin yksityiskohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Nyt YVA-menettelyn raja on laskettu viiteen voimalaan, eli jatkossa käytännössä kaikki tuulivoimahankkeet tulevat käymään läpi erillisen YVA-menettelyn.  

Tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on määritetty tapauskohtaisesti, alueen erityispiirteet huomioiden maisemamallinnuksen, välkemallinnuksen (voimalan taakse muodostuvan valon ja varjon vaihtelu) ja melumallinnuksen perusteella. Ympäristöministeriö vasta päivitti maisemavaikutusten mallinnusohjettaan. Ympäristöministeriön melumallinnusohje ja tuulivoimaloiden ulkomelutasoa sääntelevä valtioneuvoston asetus muodostavat jo nyt yhden tiukimmista etäisyysvaatimuksista Euroopassa. Lisäksi hankkeiden vaikutukset tutkitaan perusteellisesti kaavoitusprosessissa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nykyinen sääntely varmistaa, että hankkeet sijoittuvat kestävällä tavalla niin luonnon kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Nyt esitetty muutos on merkittävä tiukennus suomalaiseen jo valmiiksi tiukkaan etäisyyssääntelyyn. 

Lakiluonnoksessa esitetään vähimmäisetäisyyttä tuulivoimalan ja asutuksen välille niin, että tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle asutuksesta, ellei voimala sijaitse maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella tai etäisyyttä lähempänä sijaitsevien asuinrakennusten omistajat tai vuokralaiset anna kirjallista lupaa voimalan sijoittamiseksi lähemmäksi.  

Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus tarkoittaa käytännössä noin 2-3 kilometrin etäisyyttä, sillä tänä päivänä kaavoituksessa varaudutaan teknologian kehitykseen ja vaikutukset arvioidaan tyypillisesti 300 – 350 metrisillä voimaloilla. Luvat saatuaan alueelle voi aina rakentaa vaikutuksiltaan pienemmän voimalan.  

FCG arvioi ympäristöministeriölle syksyllä 2024, että puhtaan teollisuuden vaatima sähkön lisäystarve ei vaarannu, mikäli etäisyydeksi asetetaan 800–1000 metriä. Nyt lakiluonnoksessa esitetty etäisyys on tästä huomattavasti pidempi. FCG ei arvioinut maakuntakaavamerkinnän vaikutusta hankkeisiin, sillä tiedossa ei syksyllä vielä ollut lakiluonnoksessa mukana olevaa kirjausta siitä, ettei etäisyysvaatimus koskisi maakuntakaavoitusta.  

Suomen uusiutuvat arvioi toukokuussa 2025 lakiluonnoksen etäisyyssääntelyn vaikutusta Suomen hankeportfolioon. Kävimme läpi yli 50 hanketta (yli 1000 voimalaa), joissa hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan kaavoituksessa ja YVA:ssa vähintään 300 metrisillä voimaloilla. Tyypillisesti maakuntakaavamerkintää tarkennetaan kunnan osayleiskaavalla, eivätkä kaikki voimalat sijaitse maakuntakaavan tuulivoima-alueella. Suomen uusiutuvien aineistossakin oli vain 8 hanketta (109 voimalaa), jotka sijaitsevat täysin maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella. Kaikissa muissa maakuntakaavaa tarkennetaan kunnan osayleiskaavoituksella. 

Kuntien eteneminen maakuntakaavojen tuulivoima-alueilla laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta on hyvin epävarmaa. Tästä syystä katsoimme etäisyyttä kahdella tapaa 1) oletuksella, että kunnat noudattavat lain henkeä ja hankkeista karsiutuvat ainoastaan ne voimalat, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolella, 2) worst-case scenaario, jossa kunnat eivät osayleiskaavoita myöskään niitä voimaloita, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueella laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä. Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus vähentäisi näissä hankkeissa suunnitteilla olevien voimaloiden määrää 64 – 83 %. Luvut eivät tarkoita sitä, että näin iso osa voimaloista olisi lakiluonnoksessa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta. Luvuissa on huomioitu se, että osa hankkeista kutistuisi tällä sääntelyllä niin paljon, ettei niitä olisi enää taloudellisesti kannattavaa ollenkaan rakentaa, joten peruuntuneiden voimaloiden määrässä on peruuntuneiden hankkeiden kaikki voimalat.  

Suomessa oli tammikuussa 2025 suunnittelussa 280 maatuulivoimahanketta (47 300 MW), joilla ei ole vielä aloitettu kaavoitusta tai kaavoitus on kesken siten, että se voidaan vielä kunnan poliittisella päätöksellä keskeyttää. Jos vaikutus näihin hankkeisiin toteutuu samassa suhteessa kuin aineistomme hankkeissa, tarkoittaa kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus 

• Kapasiteettina 30 – 40 gigawatin peruuntumista 

• Sähköntuotantona 90 – 120 TWh menetystä 

• Tuulivoimainvestointipotentiaalina 42 – 55 miljardin euron menetystä 

Lisäksi on syytä muistaa, että tämä ei ole ainoa asia, joka kutistaa suunnitteilla olevia hankkeita. Alueelta löytyy tyypillisesti luontoarvoja, joiden vuoksi hankkeet kutistuvat tai jopa peruuntuvat. 

Myös aurinkovoimalle ehdotetaan turhaa lisäsääntelyä 

Alueidenkäyttölain lausuntoversiossa on myös aurinkovoimasta kirjaus, joka vaarantaa Suomen hyvää kehitystä vihreän siirtymän tiellä. Lakiluonnoksen mukaan jokainen vähintään 10 hehtaarin aurinkovoimahanke pitäisi jatkossa kaavoittaa. Todella matala kaavoitusraja tulee vaarantamaan erityisesti keskisuurten aurinkovoimahankkeiden etenemisen, sillä kaavoitus lisää turhaan kustannuksia ja hankkeiden hallintoa siellä, missä kaavoitukselle ei ole todellista tarvetta.  

Tähän mennessä valtaosa aurinkovoimahankkeista on voitu viedä läpi vanhan maankäyttö- ja rakentamislain suunnittelutarveratkaisulla tai rakentamislain uudistamisen jälkeen sijoittamislupa sekä rakennuslupa – yhdistelmällä siellä, missä ei ole yhteensovitettavia toimintoja niin paljon, että kaavoitus olisi niiden vuoksi tarpeellista.  

On olemassa myös hallinto-oikeuden päätös siitä, että yli 80 hehtaarin aurinkovoimahanke ei tarvinnut kaavaa, koska alueella ei ollut yhteensovitettavia toimintoja, joiden vuoksi kaavoitus olisi ollut perusteltua. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa valituslupaa, joten hallinto-oikeuden päätös pysyi voimassa.  Lakiluonnoksessa esitetty kaikkien vähintään 10 hehtaarin hankkeiden kaavoittamisvaade on tähän verrattuna tarpeetonta ylisääntelyä.  

Vihreän siirtymän hyvää kehitystä ei tule vaarantaa – hyväksyttävyys on jo korkealla ja sitä voidaan nostaa muilla toimilla 

Tuulivoiman etäisyyssääntelyn sisällyttämistä lakiluonnokseen on perusteltu hankkeiden hyväksyttävyyden edistämisellä.  Tuulivoima on kuitenkin toiseksi halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa ja kaavoja hyväksytään demokraattisissa prosesseissa, joten väitteet tuulivoiman huonosta hyväksyttävyydestä eivät pidä paikkansa. Osansa lisäsääntelystä saamassa oleva aurinkovoima on kaikkein halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa.  

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tuulivoiman hyväksyttävyydestä vastaajat arvioivat hyväksyttävyyttä lisääviä toimia, eivätkä nähneet minimietäisyyttä sellaisena. Hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä tulisikin parantaa muilla keinoin kuin säätämällä kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.  

Tuuli – ja aurinkovoimarakentamisen merkittävän vaikeuttamisen ja Suomen sähköntuotannon lisäystavoitteiden vaarantamisen sijaan hyväksyttävyyttä tulisi pyrkiä kasvattamaan lisäämään vuorovaikutusta kunnan asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntatasolta on muitakin esimerkkejä toimista, joilla paikallista hyväksyttävyyttä on vahvistettu.  

Puhdasta, hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä tarvitseva teollisuus suunnittelee investointeja Suomeen. Nämä investoinnit toisivat Suomeen uutta teollisuutta ja vientiä ja siirtäisivät Suomen nykyisen teollisuuden ilmastoneutraaliin aikakauteen. Samalla Suomi saisi talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.  

Suomella on kaikki mahdollisuudet tuottaa puhdasta sähköä suuret määrät kilpailukykyiseen hintaan. Tätä, meidän ainoaa kilpailukykytekijäämme, ei tule nyt vaarantaa alueidenkäyttölain luonnokseen sisällytetyillä tuuli- ja aurinkovoiman lisäsääntelyllä. 

Uusiutuvien tuomaa työtä: Timo Huhtinen

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.

Nimi: Timo Huhtinen

Työpaikka: Sitowise

Koulutus: DI, YKS 245 (YKS-pätevyys tarkoittaa FISE ry:n myöntämää kaavanlaatijan pätevyyttä)

Miten uusiutuva energia työllistää sinua?

Teen konsulttina tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeisiin liittyviä ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, osayleiskaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Olen myös mukana rakentamislupa-aineistojen laadinnassa. Tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyjä ja osayleiskaavojen on tehnyt vuodesta 2013 alkaen.

Teen myös YVA- ja kaavaprosessien läpivientiä. YVA- ja kaava-asiakirjojen laadinnan lisäksi työ sisältää viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen aineistojen valmistelua ja esittelyä niissä, kuntien kanssa käytäviä neuvotteluja kaavoitukseen liittyen, YVA-prosessin ja kaavoituksen vaiheiden ja vuorovaikutuksen yhteensovittamista sekä yleisötilaisuuksien aineistojen valmistelua ja esittämistä.

Mikä on parasta työssäsi?

Työ on haastavaa ja vaikeaa, mutta juuri siksi hyvin motivoivaa. Hankkeet maapallon pelastamisen kannalta ovat tärkeitä, koska niiden avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta ja niiden avulla on mahdollisuus päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Haasteena on, että esimerkiksi viranomaistoiminnassa näillä myönteisillä vaikutuksilla ei tunnu olevan mitään painoarvoa. Tuntuu siltä, että viranomaiset pyrkivät vaikeuttamaan hankkeiden toteuttamista ja vaativat aina vain enemmän ja enemmän erilaisia selvityksiä, joiden perusteella hankkeiden toteuttamiskelpoisuus voitaisiin kyseenalaistaa.

Mieleenpainuvin muisto työsi parista?

Mieleenpainuvinta työssäni ovat yleisötilaisuudet, jotka nykyisin pidetään lähes poikkeuksetta hybriditilaisuuksina. Suomalaiset ovat hyvin käyttäytyvää kansaa. Lähes poikkeuksetta yleisötilaisuuksien keskusteluissa puhujat saavat esittää kysymyksensä ja kommenttinsa rauhassa ja muut kuuntelevat kiltisti.

Toki äänessä ovat pääosin hankkeiden vastustajat, mutta heillä on eniten huolia mielessä, ja ne pitää saada tuoda esiin yleisötilaisuuksissa, joissa pyritään myös vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

Hankkeiden toteuttamisen kannalta on haastavaa, että selvitysvaatimukset ja hankkeiden toteuttamisedellytykset muuttuvat koko ajan. Tämä on hankkeiden kehittäjien ja kehityksen rahoittajien näkökulmasta osittain kohtuutonta. Tuulivoimahankkeen toteutuminen edellyttää aina myös kunnan päätöksentekijöiden enemmistön hyväksyntää. Viime kädessä siis kunnanvaltuuston enemmistön kannatusta hankkeelle. Kunnalla on kaavoitusmonopoli, eli päättäjillä on täysi valta hyväksyä tai hylätä hanke, jos he niin haluavat tehdä.

Konsulttityön tavoitteena on edistää hankkeen toteuttamista. Omassa työssäni tavoitteena on saada aikaan hankkeen toteuttamisen mahdollistama lainvoimainen osayleiskaava. Jos kaavaa ei edellytetä esimerkiksi aurinkoenergiahankkeissa, tavoitteena on lainvoimainen rakentamislupa. Vasta näiden saamisen jälkeen hankkeessa voidaan keskittyä rakentamisen suunnitteluun ja rakentamiseen.