Alueidenkäyttölaki vaarantaa sähköntuotannon lisäämisen ja puhtaan teollisuuden investoinnit 

Ympäristöministeriö lähetti toukokuussa lausunnoille luonnoksen hallituksen esitykseksi alueidenkäyttölaiksi. Lakiluonnosta on valmisteltu pitkään jo edellisen hallituksen aikana. Nyt viime metreillä luonnokseen on sisällytetty sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat vihreän siirtymän investoinnit – niin tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit kuin niihin nojaavat teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistämisen sekä nousevan vetytalouden. 

Suomen taloudessa on ollut merkittäviä haasteita viime vuosikymmenen aikana, ja bruttokansantuotteen kehitys on polkenut paikallaan sekä jäänyt jälkeen Suomen verrokkimaista (Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, YLE.  Tällä hetkellä vihreä siirtymä, eli siirtyminen kohti kestävämpää ja vähäpäästöisempää taloutta, nähdään keskeisenä keinona sekä taloudellisen kasvun että ympäristön tilan parantamisessa.  

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vihreiden investointien dataikkunassa on listattuna Suomeen suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita jo yli 300 miljardin euron edestä. Osa dataikkunan hankkeista on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä tule koskaan toteutumaan. Mutta vaikka lopulta vain alle 20 % näistä hankkeista toteutuisi, tarkoittaisi se, että Suomen bruttokansantuote olisi seuraavan 30 vuoden ajan vuosittain 3 miljardia euroa nykyistä korkeammalla tasolla (Lähde EK ja GAIA. 2024)

Suomen sähköjärjestelmä on jo puhdas, kyse on teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä 

Suomen sähköjärjestelmä on jo nyt hyvin puhdas, 95 % Suomen sähkönkulutuksesta katettiin vuonna 2024 hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla. Suomen suurin sähköntuotantomuoto viime vuonna oli ydinvoima, maatuulivoima tuli vahvana kakkosena vastaten neljänneksestä Suomen sähköntuotannosta. Kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto oli vesivoima.  

Suomen sähkönkulutus on vain noin neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Loput kolme neljäsosaa kulutuksesta on pääosin peräisin teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä. Vaikka Suomen sähköjärjestelmä on ilmastopäästöjen suhteen lähes puhdasta, koko energiajärjestelmä ei sitä lähimainkaan vielä ole. Nyt iso kysymys onkin, kuinka teollisuus, liikenne ja lämmitys muutetaan puhtaammiksi. Vaihtoehdot ovat joko suora sähköistäminen tai vetytalouden hyödyntäminen. Ja niin kuin EK:n dataikkunakin osoittaa: tämä muutos tarkoittaa samalla Suomelle merkittävää talouskasvua.  

Teollisuuden vihreän siirtymän investoinnit sekä nouseva vetytalous tarvitsevat puhdasta ja edullista sähköntuotantoa toteutuakseen. Suomessa ne nojaavat vahvasti maatuulivoimaan, joka on edullisin sähköntuotantomuoto, mitä Suomeen voidaan rakentaa lisää. Tuulivoima on myös nopeasti rakennettavissa: kunhan maatuulivoimahankkeella on lainvoimainen kaava ja rakennuslupa, on se rakennettavissa hyvin nopeasti: hanke on sähköntuotannossa vuodessa – kahdessa vuodessa. Vain aurinkovoima on rakennettavissa vielä nopeammin. Aurinkovoima täydentääkin hyvin tuulivoimaa Suomessa: tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä pääasiassa eri aikaan ja eri selvitysten mukaan paikasta riippuen vain 5-10 % vuoden tunneista on sellaisia, että samalla verkkoliitynnällä verkkoon liitettävän aurinko- ja tuulivoimalan sähköntuotantoa pitää rajoittaa, koska ne tuottavat täydellä teholla samaan aikaan. Tuuli- ja aurinkovoimaa suunnitellaankin yhä useammin samalle alueelle. Tämä tehostaa verkon ja maan käyttöä. 

Lakiluonnoksen tuulivoiman etäisyyssääntely estää vihreän siirtymän talouskasvun 

Lausunnoilla olevassa alueidenkäyttölaissa ehdotetaan sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat edellä mainitun hyvän kehityksen.  

Suomessa tuulivoimaa säädellään jo nyt hyvin tarkasti ja meillä on maatuulivoimalle hyvin toimiva kaavoitus- ja luvitusjärjestelmä. Maakuntakaavassa etsitään yleispiirteisesi isoille, seudullisille tuulivoimahankkeille sijaintipaikat. Näitä alueita tarkennetaan ja seudullista tasoa pienempien hankkeiden sijoituspaikat valitaan kunnan tuulivoimaosayleiskaavalla, jossa arvioidaan hyvin yksityiskohtaisesti hankkeen vaikutukset ympäristöön ja muihin ihmistoimintoihin. Tähän asti yli 10 voimalan tai vähintään 45 megawatin kokoiset tuulivoimahankkeet ovat lisäksi käyneet läpi erillisen, hyvin yksityiskohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Nyt YVA-menettelyn raja on laskettu viiteen voimalaan, eli jatkossa käytännössä kaikki tuulivoimahankkeet tulevat käymään läpi erillisen YVA-menettelyn.  

Tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on määritetty tapauskohtaisesti, alueen erityispiirteet huomioiden maisemamallinnuksen, välkemallinnuksen (voimalan taakse muodostuvan valon ja varjon vaihtelu) ja melumallinnuksen perusteella. Ympäristöministeriö vasta päivitti maisemavaikutusten mallinnusohjettaan. Ympäristöministeriön melumallinnusohje ja tuulivoimaloiden ulkomelutasoa sääntelevä valtioneuvoston asetus muodostavat jo nyt yhden tiukimmista etäisyysvaatimuksista Euroopassa. Lisäksi hankkeiden vaikutukset tutkitaan perusteellisesti kaavoitusprosessissa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nykyinen sääntely varmistaa, että hankkeet sijoittuvat kestävällä tavalla niin luonnon kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Nyt esitetty muutos on merkittävä tiukennus suomalaiseen jo valmiiksi tiukkaan etäisyyssääntelyyn. 

Lakiluonnoksessa esitetään vähimmäisetäisyyttä tuulivoimalan ja asutuksen välille niin, että tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle asutuksesta, ellei voimala sijaitse maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella tai etäisyyttä lähempänä sijaitsevien asuinrakennusten omistajat tai vuokralaiset anna kirjallista lupaa voimalan sijoittamiseksi lähemmäksi.  

Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus tarkoittaa käytännössä noin 2-3 kilometrin etäisyyttä, sillä tänä päivänä kaavoituksessa varaudutaan teknologian kehitykseen ja vaikutukset arvioidaan tyypillisesti 300 – 350 metrisillä voimaloilla. Luvat saatuaan alueelle voi aina rakentaa vaikutuksiltaan pienemmän voimalan.  

FCG arvioi ympäristöministeriölle syksyllä 2024, että puhtaan teollisuuden vaatima sähkön lisäystarve ei vaarannu, mikäli etäisyydeksi asetetaan 800–1000 metriä. Nyt lakiluonnoksessa esitetty etäisyys on tästä huomattavasti pidempi. FCG ei arvioinut maakuntakaavamerkinnän vaikutusta hankkeisiin, sillä tiedossa ei syksyllä vielä ollut lakiluonnoksessa mukana olevaa kirjausta siitä, ettei etäisyysvaatimus koskisi maakuntakaavoitusta.  

Suomen uusiutuvat arvioi toukokuussa 2025 lakiluonnoksen etäisyyssääntelyn vaikutusta Suomen hankeportfolioon. Kävimme läpi yli 50 hanketta (yli 1000 voimalaa), joissa hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan kaavoituksessa ja YVA:ssa vähintään 300 metrisillä voimaloilla. Tyypillisesti maakuntakaavamerkintää tarkennetaan kunnan osayleiskaavalla, eivätkä kaikki voimalat sijaitse maakuntakaavan tuulivoima-alueella. Suomen uusiutuvien aineistossakin oli vain 8 hanketta (109 voimalaa), jotka sijaitsevat täysin maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella. Kaikissa muissa maakuntakaavaa tarkennetaan kunnan osayleiskaavoituksella. 

Kuntien eteneminen maakuntakaavojen tuulivoima-alueilla laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta on hyvin epävarmaa. Tästä syystä katsoimme etäisyyttä kahdella tapaa 1) oletuksella, että kunnat noudattavat lain henkeä ja hankkeista karsiutuvat ainoastaan ne voimalat, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolella, 2) worst-case scenaario, jossa kunnat eivät osayleiskaavoita myöskään niitä voimaloita, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueella laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä. Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus vähentäisi näissä hankkeissa suunnitteilla olevien voimaloiden määrää 64 – 83 %. Luvut eivät tarkoita sitä, että näin iso osa voimaloista olisi lakiluonnoksessa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta. Luvuissa on huomioitu se, että osa hankkeista kutistuisi tällä sääntelyllä niin paljon, ettei niitä olisi enää taloudellisesti kannattavaa ollenkaan rakentaa, joten peruuntuneiden voimaloiden määrässä on peruuntuneiden hankkeiden kaikki voimalat.  

Suomessa oli tammikuussa 2025 suunnittelussa 280 maatuulivoimahanketta (47 300 MW), joilla ei ole vielä aloitettu kaavoitusta tai kaavoitus on kesken siten, että se voidaan vielä kunnan poliittisella päätöksellä keskeyttää. Jos vaikutus näihin hankkeisiin toteutuu samassa suhteessa kuin aineistomme hankkeissa, tarkoittaa kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus 

• Kapasiteettina 30 – 40 gigawatin peruuntumista 

• Sähköntuotantona 90 – 120 TWh menetystä 

• Tuulivoimainvestointipotentiaalina 42 – 55 miljardin euron menetystä 

Lisäksi on syytä muistaa, että tämä ei ole ainoa asia, joka kutistaa suunnitteilla olevia hankkeita. Alueelta löytyy tyypillisesti luontoarvoja, joiden vuoksi hankkeet kutistuvat tai jopa peruuntuvat. 

Myös aurinkovoimalle ehdotetaan turhaa lisäsääntelyä 

Alueidenkäyttölain lausuntoversiossa on myös aurinkovoimasta kirjaus, joka vaarantaa Suomen hyvää kehitystä vihreän siirtymän tiellä. Lakiluonnoksen mukaan jokainen vähintään 10 hehtaarin aurinkovoimahanke pitäisi jatkossa kaavoittaa. Todella matala kaavoitusraja tulee vaarantamaan erityisesti keskisuurten aurinkovoimahankkeiden etenemisen, sillä kaavoitus lisää turhaan kustannuksia ja hankkeiden hallintoa siellä, missä kaavoitukselle ei ole todellista tarvetta.  

Tähän mennessä valtaosa aurinkovoimahankkeista on voitu viedä läpi vanhan maankäyttö- ja rakentamislain suunnittelutarveratkaisulla tai rakentamislain uudistamisen jälkeen sijoittamislupa sekä rakennuslupa – yhdistelmällä siellä, missä ei ole yhteensovitettavia toimintoja niin paljon, että kaavoitus olisi niiden vuoksi tarpeellista.  

On olemassa myös hallinto-oikeuden päätös siitä, että yli 80 hehtaarin aurinkovoimahanke ei tarvinnut kaavaa, koska alueella ei ollut yhteensovitettavia toimintoja, joiden vuoksi kaavoitus olisi ollut perusteltua. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa valituslupaa, joten hallinto-oikeuden päätös pysyi voimassa.  Lakiluonnoksessa esitetty kaikkien vähintään 10 hehtaarin hankkeiden kaavoittamisvaade on tähän verrattuna tarpeetonta ylisääntelyä.  

Vihreän siirtymän hyvää kehitystä ei tule vaarantaa – hyväksyttävyys on jo korkealla ja sitä voidaan nostaa muilla toimilla 

Tuulivoiman etäisyyssääntelyn sisällyttämistä lakiluonnokseen on perusteltu hankkeiden hyväksyttävyyden edistämisellä.  Tuulivoima on kuitenkin toiseksi halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa ja kaavoja hyväksytään demokraattisissa prosesseissa, joten väitteet tuulivoiman huonosta hyväksyttävyydestä eivät pidä paikkansa. Osansa lisäsääntelystä saamassa oleva aurinkovoima on kaikkein halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa.  

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tuulivoiman hyväksyttävyydestä vastaajat arvioivat hyväksyttävyyttä lisääviä toimia, eivätkä nähneet minimietäisyyttä sellaisena. Hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä tulisikin parantaa muilla keinoin kuin säätämällä kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.  

Tuuli – ja aurinkovoimarakentamisen merkittävän vaikeuttamisen ja Suomen sähköntuotannon lisäystavoitteiden vaarantamisen sijaan hyväksyttävyyttä tulisi pyrkiä kasvattamaan lisäämään vuorovaikutusta kunnan asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntatasolta on muitakin esimerkkejä toimista, joilla paikallista hyväksyttävyyttä on vahvistettu.  

Puhdasta, hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä tarvitseva teollisuus suunnittelee investointeja Suomeen. Nämä investoinnit toisivat Suomeen uutta teollisuutta ja vientiä ja siirtäisivät Suomen nykyisen teollisuuden ilmastoneutraaliin aikakauteen. Samalla Suomi saisi talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.  

Suomella on kaikki mahdollisuudet tuottaa puhdasta sähköä suuret määrät kilpailukykyiseen hintaan. Tätä, meidän ainoaa kilpailukykytekijäämme, ei tule nyt vaarantaa alueidenkäyttölain luonnokseen sisällytetyillä tuuli- ja aurinkovoiman lisäsääntelyllä. 

Uusiutuvien tuomaa työtä: Timo Huhtinen

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.

Nimi: Timo Huhtinen

Työpaikka: Sitowise

Koulutus: DI, YKS 245 (YKS-pätevyys tarkoittaa FISE ry:n myöntämää kaavanlaatijan pätevyyttä)

Miten uusiutuva energia työllistää sinua?

Teen konsulttina tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeisiin liittyviä ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, osayleiskaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Olen myös mukana rakentamislupa-aineistojen laadinnassa. Tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyjä ja osayleiskaavojen on tehnyt vuodesta 2013 alkaen.

Teen myös YVA- ja kaavaprosessien läpivientiä. YVA- ja kaava-asiakirjojen laadinnan lisäksi työ sisältää viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen aineistojen valmistelua ja esittelyä niissä, kuntien kanssa käytäviä neuvotteluja kaavoitukseen liittyen, YVA-prosessin ja kaavoituksen vaiheiden ja vuorovaikutuksen yhteensovittamista sekä yleisötilaisuuksien aineistojen valmistelua ja esittämistä.

Mikä on parasta työssäsi?

Työ on haastavaa ja vaikeaa, mutta juuri siksi hyvin motivoivaa. Hankkeet maapallon pelastamisen kannalta ovat tärkeitä, koska niiden avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta ja niiden avulla on mahdollisuus päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Haasteena on, että esimerkiksi viranomaistoiminnassa näillä myönteisillä vaikutuksilla ei tunnu olevan mitään painoarvoa. Tuntuu siltä, että viranomaiset pyrkivät vaikeuttamaan hankkeiden toteuttamista ja vaativat aina vain enemmän ja enemmän erilaisia selvityksiä, joiden perusteella hankkeiden toteuttamiskelpoisuus voitaisiin kyseenalaistaa.

Mieleenpainuvin muisto työsi parista?

Mieleenpainuvinta työssäni ovat yleisötilaisuudet, jotka nykyisin pidetään lähes poikkeuksetta hybriditilaisuuksina. Suomalaiset ovat hyvin käyttäytyvää kansaa. Lähes poikkeuksetta yleisötilaisuuksien keskusteluissa puhujat saavat esittää kysymyksensä ja kommenttinsa rauhassa ja muut kuuntelevat kiltisti.

Toki äänessä ovat pääosin hankkeiden vastustajat, mutta heillä on eniten huolia mielessä, ja ne pitää saada tuoda esiin yleisötilaisuuksissa, joissa pyritään myös vastaamaan kaikkiin kysymyksiin.

Hankkeiden toteuttamisen kannalta on haastavaa, että selvitysvaatimukset ja hankkeiden toteuttamisedellytykset muuttuvat koko ajan. Tämä on hankkeiden kehittäjien ja kehityksen rahoittajien näkökulmasta osittain kohtuutonta. Tuulivoimahankkeen toteutuminen edellyttää aina myös kunnan päätöksentekijöiden enemmistön hyväksyntää. Viime kädessä siis kunnanvaltuuston enemmistön kannatusta hankkeelle. Kunnalla on kaavoitusmonopoli, eli päättäjillä on täysi valta hyväksyä tai hylätä hanke, jos he niin haluavat tehdä.

Konsulttityön tavoitteena on edistää hankkeen toteuttamista. Omassa työssäni tavoitteena on saada aikaan hankkeen toteuttamisen mahdollistama lainvoimainen osayleiskaava. Jos kaavaa ei edellytetä esimerkiksi aurinkoenergiahankkeissa, tavoitteena on lainvoimainen rakentamislupa. Vasta näiden saamisen jälkeen hankkeessa voidaan keskittyä rakentamisen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset ovat muuta energiantuotantoa pienemmät

Suomen uusiutuvat selvitti yhdessä One Planetin kanssa maatuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksia. Selvityksen mukaan niiden luontovaikutukset ovat pienemmät kuin muilla energiantuotantomuodoilla.

Tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen on ennustettu jopa yli kymmenkertaistuvan Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana. Huoli uuden energiainfrastruktuurin vaikutuksista Suomen luontoon on aiheellinen ottaen huomioon Suomen lajien ja luontotyyppien nopean uhanalaistumiskehityksen. Suomen pohjoisen luonnon ja uhanalaisen eliöstön näkökulmasta kiihtyvä ilmastonmuutos on kuitenkin merkittävästi suurempi uhka kuin lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen, jolla pyritään korvaamaan ilmastonmuutosta kiihdyttävää energiantuotantoa.

Käynnistimme yhdessä Suomen uusiutuvien kanssa syksyllä 2024 RELEX-säätiön rahoittaman kattavan luontotyön, jonka ensimmäisessä osassa tuotimme selvityksen Suomen maatuuli- ja teollisen mittakaavan aurinkovoimarakentamisen luontovaikutuksista. Helmikuussa julkaistu selvitys osoittaa, että verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset ovat kohtalaisen pienet, mutta siitä huolimatta ne on tärkeä tunnistaa, jotta tuuli- ja aurinkovoimarakentamisessa pystytään entistä paremmin vähentämään kielteisiä luontovaikutuksia ja tekemään toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

Koska luontovaikutusten mittaamiselle ei ole olemassa yhtä ainoaa selkeää mittaria, on tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksia tutkittu ja verrattu muihin energiantuotantomuotoihin luontokadon merkittävimpien ajureiden, eli maan- ja merten käytön, ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen kulutuksen sekä saaste- ja vieraslajivaikutusten kautta. Tuuli- ja aurinkovoiman merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät rakennusmateriaaleista ja niiden tuotannosta, joiden luontovaikutukset sijoittuvat Suomen rajojen ulkopuolelle.

Merkittävimmät kielteiset luontovaikutukset Suomessa syntyvät tuuli- ja aurinkovoiman maankäytöstä, joka pirstoo, pienentää ja heikentää paikallisia elinympäristöjä. Luontovaikutusten osalta on kuitenkin syytä suhteuttaa vaikutuksia myös muihin ihmisen aiheuttamiin paineisiin luonnolle. Selvitys osoittaa muun muassa, että enimmilläänkin tuulivoiman suora maankäyttövaikutus kohdistuu alle prosenttiin Suomen metsäpinta-alasta, kun taas metsätalouden käytössä on yli 90 prosenttia metsäpinta-alastamme.

Tuuli- ja aurinkovoiman kielteisiä luontovaikutuksia pystytään tehokkaasti minimoimaan sijoittamalla voimalaitokset muualle kuin luonto- ja lajistoarvoiltaan herkimmille ja rikkaimmille alueille. Luonnonvarojen vastuullinen hankinta ja rakennusosien sekä materiaalien kierrättäminen on myös tärkeässä roolissa luontovaikutusten pienentämisessä.

Suomen uusiutuvat on yhdessä jäsenyritystensä kanssa asettanut alalle yhteisen luontotavoitteen. Mittavassa luontotyössä on selvitetty tuuli- ja aurinkovoima-alan luontovaikutuksia ja kehitetty luontopositiivisia toimintamalleja. Katso luontotyökartta Suomen uusiutuvien verkkosivuilta.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Suomen uusiutuvien luontohankkeessa.

Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen

Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.

”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.

Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”

”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.

Sähkökattiloissa kypsyy puhdas siirtymä

Uusiutuvan energian nopea kasvu on mullistanut Suomen energiantuotantoa, mutta sen vaihteleva tuotanto asettaa haasteita sähköjärjestelmälle. Ratkaisuksi on kehitetty joustavia energiaratkaisuja, kuten teollisen mittaluokan sähkökattiloita, jotka hyödyntävät edullista sähköä lämmöntuotannossa. Näiden avulla voidaan tasapainottaa energiantuotantoa, varastoida ylimääräistä sähköä ja edistää siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat rynnistäneet osaksi Suomen energiajärjestelmää viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nopeasti. Kuvaavin esimerkki on tuulivoima, jonka kapasiteetti on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2024 mennessä noin 42-kertaiseksi, ollen nykyään jo lähes 8 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylittääkin nykyisin jopa ydinvoimatuotannon määrän silloin kun tuulee.

Uusiutuvan energiantuotannon ominaispiirteisiin kuuluukin tuotannon vaihtelevuus kulloinkin vallitsevan säätilan mukaisesti.

”Säätä emme pysty hallitsemaan, joten volatiliteettia emme pääse karkuun. Viisainta onkin sopeutua kääntämällä tuotannon vaihtelevuus kilpailueduksi. Tätä periaatetta noudattaen Helen on investoinut merkittävästi joustavan ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän rakentamiseksi, mistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat maailmallakin huomiota herättäneet teollisen mittaluokan sähkökattilaprojektimme”, kertoo Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.

Sähkökattilat ovat tehokas tapa muuntaa sähköä lämmöksi, ja ne voivat toimia joustavasti uusiutuvan energian tuotannon vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun sähköä tuotetaan runsaasti, edullinen tuotanto voidaan varastoida sähkökattiloiden avulla myöhemmin hyödynnettäväksi lämmöksi.

”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla.”

Helen onkin investoinut sähkökattilaprojekteihin eri puolilla Helsinkiä. Hanasaaressa on otettu käyttöön kolme sähkökattilaa, joiden tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmityksen vuositarvetta. Helen on myös päättänyt rakentaa Hanasaaren alueelle vielä isomman, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen sekä sen yhteyteen 1 000 MWh:n lämpövaraston.

Helen on ottamassa sähkökattiloita käyttöön myös Salmisaaressa, minkä lisäksi yhtiö on tehnyt investointipäätökset sähkökattiloiden rakentamisesta Eiranrantaan ja Patolaan. Kaikkiaan Helenillä on tällä hetkellä joko investointi- päätökset tai jo valmiina lähes 600 megawatin edestä sähkökattilatehoa.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla, kuten sähkökattiloilla, ladaten samalla lämpö- varastoja”, Tolonen sanoo.

Joustava energiajärjestelmä hyödyttääkin sekä asiakkaita edullisempana energiana että ympäristöä puhtaammalla tuotannolla. Samalla se tasapainottaa myös markkinaa käyttäen puhtaan siirtymän tuotantomuotojen ominaisuuksia tehokkaimmalla tavalla.