Aurinkovoimalat hiilensitojina ja paikallisen monimuotoisuuden edistäjinä
Turvemaille sijoittuvien aurinkovoimaloiden myötä voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä ja samalla sitoa hiiltä.
Turvetuotantoalueet uusiokäyttöön
Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomessa on vilkasta, ja monet kehitteillä olevat hankkeet ovat toinen toistaan suurempia. Turpeen energiakäytön vähenemisen seurauksena Suomessa on vapautunut runsaasti alueita turvetuotannolta. Entiset turvetuotantoalueet ovat loistava mahdollisuus aurinkovoimalle – samalla kun tuotetaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa, voidaan alueella toteuttaa toimia, jotka palauttavat sinne hiiltä sitovan kasvillisuuden. Samalla voidaan parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että alapuolisten vesistöjen tilaa vähentämällä turvemaan ravinne- ja kiintoainepäästöjä.
Suot ja turvemaat – suuri mahdollisuus
Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet tästä on ojitettu metsätalouden, viljelyn ja turvetuotannon käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti aurinkovoimarakentamista pyritäänkin ohjaamaan ihmisen jo muokkaamille alueille, ja entiset turvetuotantoalueet ovat yksi tärkeimmistä kohteista.
Vesienhallinta ratkaisee onnistumisen
Aurinkovoimalaa entiselle turvetuotantoalueelle tai ojitettuun suometsään perustaessa avainkysymys on vesienhallinta. Rakentamisen aikana aluetta saatetaan joutua kuivattamaan, jota varten huolellinen vesienhallinnan suunnittelu pato- ja suodatusrakenteineen on tärkeää, jotta vältytään ylimääräisiltä ravinne- ja kiintoainepäästöiltä. Rakennusajan jälkeen pystytään siirtymään erilaiseen vesienhallintavaiheeseen ja nostamaan vedenpinnan taso alkuperäisiä suo-olosuhteita vastaavaksi.
Niin sanotun vettämisen tarkoituksena on saada rahkasammal ja muu suokasvillisuus uudelleen kasvuun, joko luonnostaan tai siirtoistutusten avulla. Suobiomassan kasvu sitoo hiiltä, ja ajan kuluessa hiili varastoituu syntyvään turpeeseen.
Luontoselvitykset ovat suunnittelun perusta
Kaikkien suunnittelutoimenpiteiden lähtökohtana ovat alueella tehdyt kattavat ympäristö- ja luontoselvitykset, joiden avulla tunnistetaan luonnon osalta kriittiset tekijät. Joskus esimerkiksi turpeen oton ja kuivattamisen loppumisen jälkeen alueelle on voinut muodostua linnuille tärkeä kosteikko.
Aurinkovoimahanke voi osaltaan olla varmistamassa, että kosteikon vedenpinnan taso pysyy suotuisana, eikä se esimerkiksi kuivu kesän kuivimpaan aikaan, joka voisi olla sinne asettuneille eliöille kohtalokasta. Kosteikot ovat myös hyviä vesienhallinnan kannalta hidastaessaan virtauksia ja pidättäessään kiintoainesta, jotta se ei päädy alapuolisiin vesistöihin. Kosteikoista voi ajan mittaan muodostua paikallisesti merkittäviä monimuotoisuuden keitaita, tarjoten erityisesti linnuille levähdys-, ruokailu- ja pesintäalueita.
Eläimistön huomiointi osana alueen suunnittelua
Usein aurinkovoimalat joudutaan aitaamaan, jolloin luontoyhteys alueella voidaan varmistaa riistakäytävän avulla. Mahdollisesta aluetta reunustavasta vihervyöhykkeestä voidaan suunnitella kasvistoltaan monipuolinen alue, jolloin se hyödyttää alueen eläimiä. Myös paneelialueelle voidaan sijoittaa paneeleja varjostamattomia pensasryhmiä linnuille ja hyönteisille suojapaikoiksi.
Tiestö tuo toimivuutta ja vaihtelevuutta
Aurinkovoimalan alueella tarvitaan luonnollisesti myös tiestöä huolto- ja pelastustoimenpiteitä varten. Tiestö voi toimia myös vesienhallintarakenteena mahdollistaen alueelle erilaisten elinympäristöjen luomisen, mikäli vaihtelevan maan korkeuden vuoksi tasaisten kosteusolosuhteiden luominen on vaikeaa. Osasta aluetta voidaan suunnitella tasaisesti kosteaa, kun taas toisaalla voidaan tehdä kausittain kuivuvaa aluetta – ja myös kasvisto sen mukaisesti.
Uusiutuvan energian ja luonnon yhteispeli
Oikein suunniteltuina aurinkovoimahankkeilla on Suomessa valtava potentiaali toimia edelläkävijöinä sovitettaessa yhteen uusiutuvan energian tuotanto ja ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet. Parhaimmillaan ne sitovat hiiltä sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta kestävällä tavalla.
Suomi on avoin puhtaalle businekselle
Suomi on nousemassa erittäin kilpailukykyiseksi puhtaaseen energiaan perustuvan teollisuuden ja osaamisen maaksi Euroopassa. Meillä on nyt ”kerran elämässä” -mahdollisuus torjua sekä ilmastonmuutosta että rakentaa kasvua ja luoda hyvinvointia Suomeen. Yritykset ovat mukana, kun ne pystyvät luomaan kannattavaa liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteistyötä paikallisesti ja kansainvälisesti. Suomi on avoin puhtaalle businekselle.
Suomi on avoin talous ja riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja yrityksistä. Kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista on erittäin kovaa. Suomi keskittyy puhtaan energian tuotantoon, vedyn ja sen johdannaisten (kuten e-polttoaineiden) valmistukseen, akkuteollisuuteen, energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä datakeskuksiin ja niihin liittyvään teknologiakehitykseen.
Puhdas sähkö on kilpailuvalttimme. Vuonna 2024 peräti 95 prosenttia Suomen sähköstä oli hiilidioksidivapaata, ja sen hinta oli Euroopan toiseksi kilpailukykyisin.
Suuret hankkeet vaativat aikaa
Suomessa on julkistettu kymmeniä suuria puhtaan siirtymän teollisia investointiaikeita. Suuri osa hankkeista on alkuvaiheessa, ja vasta harvoja investointipäätöksiä on tehty. Isot hankkeet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä. Tämä kestää vuosia ja vaatii merkittäviä, kasvavia panostuksia.
Positiivisen investointipäätöksen jälkeenkin voi vielä viedä vuosia ennen kuin tuotanto on täydessä käynnissä. Hankkeissa on myös lukuisia riskejä, joiden takia ne voivat muuttua tai peruuntua. Puhtaan siirtymän suunta on oikea, mutta olemme vasta alkuvaiheessa.
Investointikyselyt
Merkittävä osa uusista hankekyselyistä maailmalta tulee Business Finlandiin kuuluvalle Invest in Finland -tiimille. Monet ovat aiempien referenssien kautta. Työstämme niitä paikallisten aluekehitysyhtiöiden kanssa yhdessä. Osa kyselyistä puolestaan tulee suoraan alueille, jolloin tuemme heidän tekemistään.
Yhdessä voimme parantaa puhtaiden investointien onnistumisen todennäköisyyksiä monella tavalla. Jokaisen investointihankkeen on lopulta osoitettava taloudellinen kannattavuutensa vakuuttaakseen sijoittajat. Vain parhaat saavat rahoituksen. Kaikki alkaa hyvästä suunnittelusta, avoimesta kommunikaatiosta ja ratkaisukeskeisyydestä paikallisen väestön ja muiden osallisten kesken. Suomen lupaprosessi sekä ELY ja AVI ovat saaneet myönteistä palautetta.
Alueilla iso rooli
Alueet voivat edistää teollisia keskittymiä alustoina teollisuudelle hyödyntäen kiertotalousajattelua, edistäen ympäristöarvoja ja minimoiden riskejä. Panostukset energiainfran kehittämiseen vievät myös investointeja eteenpäin. Kasvava sähkön kysyntä edellyttää, että sähköntuotannon kasvu on mahdollista kilpailukykyisesti ja paikallisesti hyväksyttävästi jatkossakin. Paikallisten pk-yritysten mukanaolo hankkeissa tuo alueelle osaamista ja luo uusia työpaikkoja. Osaajia ja osaamista tarvitsee kehittää, ja monilla paikkakunnilla tarvitaan myös infrastruktuuri-investointeja. Yhdessä voimme luoda vahvemman ja kilpailukykyisemmän teollisuuden, joka vastaa kansainvälisiin haasteisiin ja vaatimuksiin.
Suomi on valmis
Suomi on valmiina hyödyntämään tämän investointibuumin tarjoamat mahdollisuudet. Tämä vaatii kaikilta tahtoa, uskoa pitkäjänteiseen tekemiseen ja jatkuvaa oppimista – yhdessä!
Kiitokset teille tuhansille, jotka olette mukana tekemisessä!
Susi lampaan vaatteissa – uusi etäisyyssääntö tuulivoimalle, missä aiheessa mennään?
Lupaukset on pidettävä
Viime lehdessä lupasin seuraavassa kolumnissani avata maatuulivoiman hallitusohjelman kirjauksia tarkemmin. Silloin olin myös ajatuksessa, että jo tässä vaiheessa kevätkautta 2025 tietäisimme hyvin, missä tarkemmin mennään hallitusohjelman kirjauksessa ”kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto”. Silloin olisi voinut myös kirjoittaa tyhjentävämmin niin aiheesta kuin sen prosessista. Nyt aiheesta kirjoittaminen menee enemmän aihekuvauksen puolelle.
Hallitusohjelman kirjaus
On silti hyvä käydä läpi hallitusohjelmassa olevaa kirjausta uudesta etäisyyssäännöstä, sillä Suomen uusiutuvien edunvalvontatiimi on tehnyt töitä kirjauksen vuoksi sekä uusiutuvan energian ja tuulivoima-alan puolesta tiukasti yli puoli vuotta.
Miteitähän muutosta aloitettaessa, pitää tietää erittäin hyvin tilannekuva muutoksen aiheen osalta. Jo tuossa kohtaa törmäämme ensimmäiseen ristiriitaan, mitä uuteen ja tiukempaan etäisyyssääntöön tulisi. Voimassa olevan tuulivoiman etäisyyssääntelyn muodostaa tällä hetkellä valtioneuvoston asetus ääniohjearvoista ja ympäristöministeriön ohjeistus melumallinnuksesta.
Nykytilanne
Tämä yhdistelmä muodostaa yhden Euroopan tiukimmista etäisyyssääntelyistä, koska Suomessa mallinnuksella pitää osoittaa, että 40 desibelin meluraja ei ylity öiseen aikaan lähellä olevan asuinkiinteistön pihamaalla. Etäisyydeksi asuintalosta tuulivoimalaan muodostuu tuolla tapaa yleensä noin 800–1000 metriä.
Sääntelyn ollessa jo vaativa ja käytössä, mitä siinä tapauksessa etäisyyssäännöstä pitäisi oikein määritellä?
Hallituksen linjaus
Hallitusohjelmassa asia siitä huolimatta seisoo ja linjausta on viety hallituksen sisällä eteenpäin. Elokuussa 2024 varmistui, että kirjaus tuulivoiman etäisyyssäännöstä tulisi alueidenkäyttölakiin, joka entuudestaan pitää sisällään muun muassa pykälät tuulivoiman yleiskaavasta. Alkusyksystä selvisi myös, että Suomen hallituksen sisällä on ajatuksia jopa 2500 metrin, ja sitäkin pidemmästä etäisyysvaatimuksesta.
Sen jälkeen oli päivänselvää, mikä oli Suomen uusiutuvien tärkein edunvalvonnan aihe siitä eteenpäin. Niin suuret vaikutukset tuulivoiman rakentamiseen olisi etäisyyssäännöllä, joka ei perustu vaikutuksiin, kuten nykyinen toimiva sääntely.
Vaikutukset ja ristiriidat
Ja siinä onkin merkittävä perustelu sille, miksi vastustaa ylimitoitettua etäisyyssääntöä. Kiinteä etäisyysvaatimus, kuten edellä mainittu 2500 metriä, romuttaisi vaikutuksiin perustuvan luvitusjärjestelmän, ja demokratiatasolla se vähentäisi kaavoituksessa paikallista kunnan päätösvaltaa. Suomen tuulivoimarakentamisen mallin merkittäviä vahvuuksia on juuri kunnan lähidemokratian vahva määräysvalta lähienergian tuottamisessa. Tuo, jos mikä, vahvistaa tai ylläpitää tuulivoiman oikeudenmukaisuutta. Tästä päästäänkin toiseen ristiriitaan, sillä hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen.
Mitä muuta aiheuttaisi sellainen etäisyyskäytäntö, joka ei perustu vaikutuksiin ja tapauskohtaiseen arviointiin, vaan olisi jopa mielivaltainen määräys? Minne jatkossa sitten rakennettaisiin uusiutuvaa energiaa tuulivoiman muodossa, koska tarvetta joka tapauksessa on?
Tuulivoimarakentamisen haasteet Itä- ja Etelä-Suomessa
Itä-Suomessa tuulivoimarakentaminen on haastavaa muista syistä. Etäisyyssääntelyn vuoksi tuulivoimaa ei rakennettaisi nimeksikään eteläiseen Suomeen – siis Pohjois-Pohjanmaata etelämmäs. Kolmantena ristiriitana tuulivoimaa pitäisi rakentaa pohjoisessakin entistä etäämmäs luontoarvoiltaan herkkiin erämaihin. Uskallan todeta, ettei alamme halua sitä, se on arvojemme vastaista.
Ristiriita hallitusohjelmassa
Neljäs ristiriita löytyy hallitusohjelman sisältä. Ohjelmassa todetaan, että tuulivoimaa koskevat toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty.
Kirjaus on erittäin tolkullinen ja ymmärrettävä. Petteri Orpon hallitus tavoittelee uutta kasvua Suomeen. Suurimmat tiedossa olevat kasvuinvestoinnit perustuvat luotettavaan näkymään puhtaan sähkön saatavuudesta. Puhdas sähkö on Suomen valttikortti ja vahvuus investointien houkuttelussa. Saman viestin Suomen uusiutuvat on kertonut myös Risto Murron johtamaan Kasvuriiheen: uusiutuva energia mahdollistaa teollisuuden investoinnit.
Miten tämä päättyy?
Miten tämä episodi sitten tulee päättymään? Kyllähän sitä hieman pitää rohjeta ennustaa. Hallituksen esitys alueiden käyttölaista ja siinä olevasta etäisyyssäännöstä annetaan eduskuntaan vasta kuntavaalien jälkeen. Sellaisesta aikataulusta voi olla joillekin hyötyä. Entä varsinainen ratkaisu? En osaa sanoa tarkasti muuta kuin sen, mitä hallitusohjelmassa on.
Sähköntuotannon lisäys ei esty. Lupaukset on pidettävä.
Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet esittäytyvät: Erkka Saario
Keitä ovat vuoden 2024-2025 Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet ja mikä heidät on saanut innostumaan hallitustyöstä? Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan hallituksemme jäseniin.
Paras tuuli- tai aurinkomuistosi?
Paras muistoni on ensimmäinen markkinaehtoinen investointipäätös, jota olin tekemässä 2019 Piiparinmäen tuulipuistosta.
Miltä sinun tulevaisuuden energia-ala näyttää?
Toimiva, nykyiset ja tulevat tarpeet täyttävä energiajärjestelmä vaatii työtä ja tekijöitä. Energia-ala tulee tarjoamaan suurelle joukolle suomalaisia erittäin mielenkiintoisia tehtäviä, joilla on sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä niin taloudellisen hyvinvoinnin kuin ilmastonmuutoksenkin näkökulmista.
Mikä rooli Suomen uusiutuvilla on tulevaisuuden energia-alalla?
Yhdistyksen rooli kasvaa jäsenistön ja toiminnan merkittävyyden kasvun myötä. Toivon yhdistyksestä muodostuvan monessakin mielessä rajat ylittävä, eri osapuolet yhdistävä ja eteenpäin vievä voima.
Miksi koet tärkeäksi olla mukana Suomen uusiutuvien hallituksessa?
Haluan olla mahdollistamassa edellä kuvaamaani visiota.
Uusiutuvan energian hankkeet vastuullisuuden suunnannäyttäjinä
Viime aikoina kotimaan mediassa on esiintynyt näkemyksiä, joiden mukaan uusiutuvan energian hankekehityksessä ei huomioitaisi riittävästi luontoarvoja ja että hankkeita edistettäisiin ilman aiheeseen liittyvää valvontaa tai ohjausta. Todellisuudessa uusiutuvan energian hankkeiden suunnitteluun sisältyvät infrarakentamisen perusteellisimpiin kuuluvat selvitykset hankkeiden vaikutuksista.
Tuulivoiman kyseenalaistaminen ei sinänsä ole mikään uusi juttu. Näin on tehty lukuisilla eri kulmilla ja suunnilleen koko maatuulivoiman olemassaolon ajan. Tähän voi erityisellä ylpeydellä todeta, että etujärjestömme (entinen Suomen Tuulivoimayhdistys, nykyinen Suomen Uusiutuvat) johdolla ala on aina ansiokkaasti kumonnut vääriä käsityksiä – ei kuten metsästä huutaen, vaan asiallisesti tieteellisten selvitysten tai erilaisten tutkimusten kautta. Jäsenyritykset saavat juuri sitä tukea, jota kukin kulloinkin tarvitsee. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksia ei tuoteta viikonlopussa, vaan niiden valmistumiseen kuluu aikaa tyypillisesti kuukausia, usein lähes vuosi ja joskus jopa vuosia.
Median rooli ja julkinen keskustelu
Tämän hetken mediakeskustelu ei johdu kuitenkaan nähdäkseni tutkimusten ja selvitysten puuttumisesta, vaan yhtenä syynä näen alan syvällisemmän journalistisen tarkastelun vähäisyyden sekä yleisen asioihin perehtymättömyyden. Joissain tapauksissa voi myös olla kyse siitä, että tuulivoiman herättämät voimakkaat tunteet tekevät siitä houkuttelevan aiheen klikkiotsikointiin ja -uutisointiin.
YVA-prosessi varmistaa ympäristövaikutusten arvioinnin
Yksi hankekehityksen kulmakivistä on ympäristövaikutusten arviointiprosessi, joka tunnetaan tuttavallisemmin YVA:na. Samainen prosessi ei koske vain uusiutuvaa energiaa, vaan kaikkia sellaisia hankkeita, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Tasapuoliseen journalismiin kuuluisi myös uutisoida YVA:an liittyvät osa-alueet ja niiden tärkeät sisällöt. Välke, ääni, vaikutukset muun muassa luontoon, ihmisiin, ympäristöön, Natura-alueisiin ja erityisesti myös yhteisvaikutukset muiden alueen hankkeiden kanssa kuuluvat oleellisesti hankkeiden YVA:an. Jos selvitys ei ole tehty kunnolla, ympäristön vaikutusarvioinnin laatua tarkkaileva yhteysviranomainen ei hyväksy YVA:a, vaan sitä pitää siinä tapauksessa täydentää. Ilman hyväksyttyä YVA:a ei hankkeita voi rakentaa.
Proaktiivinen tiedonjako on avainasemassa
Alamme tärkeä tehtävä on siis olla proaktiivisia ja jakaa oikeaa tietoa – myös medialle. Suomen Uusiutuvien henkilöstö tapaa työkseen päivittäin päättäjiä sekä vaikuttajia yhteisillä asioillamme, ja he hoitavat omaa osuuttaan tietämyksen jakamisessa omien resurssiensa rajoissa. Jäsenistöstä erityisesti hankekehitysyhtiöt ovat tekemisissä suurten ihmisjoukkojen kanssa ja monessa kunnassa, sillä monilla, jollei kaikilla, hankekehittäjillä on YVA tai todennäköisesti monta YVA:a käynnissä. Tuon arviointiprosessin aikana on monia lakisääteisiä sekä muita avoimia infotilaisuuksia, joihin meidän jäsenyritysten tulisi parhaamme mukaan houkutella myös paikallista mediaa. Ympäristöteemat ovat paljon pinnalla, joten aiheen ajankohtaisuus houkuttaa. Tunnemmeko omien hankealueidemme mediat? Olemmeko muistaneet kutsua heidät kylään jo rakennettuihin puistoihin tai tilaisuuksiin kuulemaan hankkeista?
Tuodaan esiin alan vastuullisuus
Teemme paljon luontotyötä, mutta emme aina muista kertoa siitä. Kerrotaan siis, kuinka hankekehityksessä oikeasti otetaan huomioon ympäristö ja luonto, ja ennaltaehkäistään paljon luontovaikutuksia. Olemme tarkkaan reguloitu ala, joka toimii energia-alan vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja hoitaa hienosti vastuitaan luontoa kohtaan hankekehityksen ja rakentamisen eri vaiheissa. Tätä ansiokasta työtä ei pidä piilottaa, vaan tuoda se ylpeydellä esille samalla, kun työmme lopputulokset mahdollistavat Suomen vihreän siirtymän.
Julkaistu Uusiutuvat lehden 01-2025 numerossa