Uudistuneen yhdistyksen uusi strategia

Yhdistys laajensi toimialaansa, vaihtoi nimensä Suomen uusiutuviksi ja uudisti myös strategiansa sen myötä. Uusi strategia on ison toimijan strategia: kyse ei ole yksittäisistä teknologioista, vaan tavoitteissa näkyy, että edustamme Suomen nopeimmin kasvavia energiantuotantomuotoja.

Yhdistyksen hallitus määritteli strategian raamit syksyllä 2024, mutta työtä sen jalkauttamisessa on paljon – ja talkoisiin tarvitaan koko uusiutuvan energian ala ja laaja joukko sidosryhmiä. Yhdessä mahdollistamme sen, että Suomessa on uusiutuviin perustuva toimiva energiajärjestelmä, Suomi on halutuin investointikohde, uusiutuvan energian ala on vastuullisuuden suunnannäyttäjä ja se tunnistetaan energiamurroksen ykkösajurina. Suomen uusiutuvien tiimi ja ala laajemminkin on toimintatavoiltaan ketterä ja dynaaminen, mikä on vahvuus tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Yhdistyksellä on jäsenten tuki ja asiantuntijuus selkänojinaan, ja toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Toiminta on kasvollista, tehokasta ja avointa muutokselle. Edunvalvonnan tekeminen hyödyntää ammattitaitoista viestintää, eivätkä nämä olisi mahdollisia ilman taloudellista pohjaa, joka luodaan tapahtumia järjestämällä ja laadukkaita jäsenpalveluita tuottamalla. Hyvinvoiva henkilöstö sekä yhtenäinen, hyväntuulinen ala ovat yhdistyksen keskeisimpiä voimavaroja.

1. Energiamurroksen ykkösajuri

Alana olemme energiamurroksen ykkösajuri, sillä potentiaali lisätä nopeasti edullista uusiutuvan energian tuotantoa on Suomen tärkein valttikortti kilpailussa uuden sähkönälkäisen teollisuuden investoinneista. Haluamme, että roolimme energiamurroksen edistäjänä tunnistetaan yhteiskunnassa laajalti, ja on yleisesti tiedossa, että uusiutuvan energian ja uusien teollisuusinvestointien välillä on vahva kytkös. Tämä kytkös tuo Suomeen paljon vaurautta.

2. Vastuullisuuden suunnannäyttäjä

Uusiutuvan energian hankkeissa tehdään jo nykyisellään paljon luontotyötä, joka on alalla toimiville niin itsestään selvä osa tekemistä, ettei sitä edes tulla korostaneeksi. Haluamme kuitenkin tehdä enemmän, ja haluammekin jatkossa olla se, joka kirittää vastuullisuudessa myös muita aloja. Vastuullisuus on laaja teema, ja tunnistamme sen eri ulottuvuuksia ja vaikutamme niihin mahdollisuuksiemme rajoissa. Yhdistyksenä tuemme jäsentemme vastuullisuustyötä. Tekeillä on jo tiekartta, jonka avulla kuljemme alana kohti luontopositiivisuutta. Yhdistyksen vastuullisuustyöryhmään ovat kaikki jäsenet tervetulleita, sillä paikkoja ei haluta rajata näin tärkeän teeman osalta. Vastuullisuutta nostetaan esille yhdistyksen toiminnassa monin tavoin, mukaan lukien tapahtumat ja koulutustarjonta.

3. Suomi on Euroopan halutuin investointikohde

Suomella on paljon etuja investointikohteena, mutta sitä eivät taida kaikki maailmalla vielä tietää. Investointikohteita miettivät eivät vielä riittävän laajasti tiedä, että Suomessa on tilaa, vakaa investointiympäristö, valtavasti uusiutuvan energian potentiaalia ja vahva hankeportfolio. Sen sijaan moni taitaa vielä ihmetellä: ”Missä Suomi on?” tai ei ole koskaan Finlandista kuullutkaan. Uusiutuvan energian alaa laajemminkin viesti Suomesta hyvänä investointiympäristönä on tärkeää saada tehokkaasti leviämään. Se on tarina, jota meidän suomalaisten pitää yhdessä kertoa, kunnes Suomi on vakaasti kotimaisten lisäksi myös ulkomaisten investoreiden kartalla. Suomi on vakaa ja hyvä investointiympäristö, ja meidän pitää varmistaa, että se on tosiasia myös tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian investoinnit ja muut teolliset investoinnit kulkevat vahvasti käsi kädessä, joten viesti pitää kertoa muillekin kuin oman alamme rahoittajille. Tarvitsemme iskevän, tiiviin tarinan, ja sille suuren joukon tarinankertojia.

4. Uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä toimii!

Tuulivoima ja aurinkovoima ovat iso sähköntuottaja, tulevaisuudessa Suomen suurin. Jatkossa yhä suurempi osa energiasta nojaa tuottamaamme puhtaaseen sähköön, kun myös lämmitys, liikenne ja teollisuuden prosessit saavat käyttövoimansa sähköstä tai siitä tehtävistä polttoaineista. Vaihteleva tuotanto tuo sähköjärjestelmälle omat haasteensa, minkä tunnistamme ja tunnustamme. Haluamme olla aktiivisesti luomassa ratkaisuja näihin haasteisiin. Haasteita ratkaistaan kasvattamalla yhdistyksen sähkömarkkinaosaamista ja ennen kaikkea rakentamalla entistä vahvempia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä power-to-X-sektorin kanssa, sekä kehitämme aktiivisesti omaa näkemystämme toimivasta energiajärjestelmästä.

Uusiutuvien tuomaa työtä: Ville Vartiainen

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä

Nimi: Ville Vartiainen

Työpaikka: NTC-Transport Ab Oy

Koulutus: Logistiikan Tradenomi

Miten uusiutuva energia työllistää sinua? 

Olemme aktiivisesti mukana useissa uusiutuvan energian hankkeissa, kuten aurinkovoimaloiden ja energian varastointiratkaisujen (BESS) toteutuksessa. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia kuljetus- ja huolintapalveluita, varmistaen, että laitteistot ja komponentit toimitetaan turvallisesti, tehokkaasti ja aikataulussa perille. Sitoutumisemme logistiikan sujuvuuteen ja kestävään kehitykseen tukee uusiutuvan energian projektien onnistumista ja edistää vihreää siirtymää.

Mikä on parasta työssäsi?

Monipuolisuus ja haasteiden ratkaisukyky ovat keskeisiä vahvuuksiamme. Usein kohtamme tilanteita, joissa asiakkailta puuttuu tietty materiaali tai resurssi, joka on välttämätön projektin etenemiselle. Tällöin astumme kuvaan ja tarjoamme asiakkaillemme joustavia ja tehokkaita ratkaisuja, jotka varmistavat sujuvan toimitusprosessin ja projektin onnistuneen toteutumisen. Meidän asiantunteva tiimimme on valmiina auttamaan kaikissa odottamattomissa tilanteissa, jotta asiakkaat voivat luottaa siihen, että tarvittavat materiaalit saadaan nopeasti ja täsmällisesti perille.

Hauskin muisto työsi parista?

Joskus on mennyt puurot ja vellit sekaisin mutta näistäkin ollaan selvitty kunnialla. Esimerkiksi kerran muistan olleeni päivän etuajassa toimituspaikassa ja ihmetelleeni missä toimitus viipyy kunnes sain tarkistettua asian jolloin selvisi että toimitus olikin sovittu vasta seuraavalle päivälle.

Aurinkovoimalat hiilensitojina ja paikallisen monimuotoisuuden edistäjinä

Turvemaille sijoittuvien aurinkovoimaloiden myötä voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä ja samalla sitoa hiiltä.

Turvetuotantoalueet uusiokäyttöön

Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomessa on vilkasta, ja monet kehitteillä olevat hankkeet ovat toinen toistaan suurempia. Turpeen energiakäytön vähenemisen seurauksena Suomessa on vapautunut runsaasti alueita turvetuotannolta. Entiset turvetuotantoalueet ovat loistava mahdollisuus aurinkovoimalle – samalla kun tuotetaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa, voidaan alueella toteuttaa toimia, jotka palauttavat sinne hiiltä sitovan kasvillisuuden. Samalla voidaan parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että alapuolisten vesistöjen tilaa vähentämällä turvemaan ravinne- ja kiintoainepäästöjä.

Suot ja turvemaat – suuri mahdollisuus

Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet tästä on ojitettu metsätalouden, viljelyn ja turvetuotannon käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti aurinkovoimarakentamista pyritäänkin ohjaamaan ihmisen jo muokkaamille alueille, ja entiset turvetuotantoalueet ovat yksi tärkeimmistä kohteista.

Vesienhallinta ratkaisee onnistumisen

Aurinkovoimalaa entiselle turvetuotantoalueelle tai ojitettuun suometsään perustaessa avainkysymys on vesienhallinta. Rakentamisen aikana aluetta saatetaan joutua kuivattamaan, jota varten huolellinen vesienhallinnan suunnittelu pato- ja suodatusrakenteineen on tärkeää, jotta vältytään ylimääräisiltä ravinne- ja kiintoainepäästöiltä. Rakennusajan jälkeen pystytään siirtymään erilaiseen vesienhallintavaiheeseen ja nostamaan vedenpinnan taso alkuperäisiä suo-olosuhteita vastaavaksi.

Niin sanotun vettämisen tarkoituksena on saada rahkasammal ja muu suokasvillisuus uudelleen kasvuun, joko luonnostaan tai siirtoistutusten avulla. Suobiomassan kasvu sitoo hiiltä, ja ajan kuluessa hiili varastoituu syntyvään turpeeseen.

Luontoselvitykset ovat suunnittelun perusta

Kaikkien suunnittelutoimenpiteiden lähtökohtana ovat alueella tehdyt kattavat ympäristö- ja luontoselvitykset, joiden avulla tunnistetaan luonnon osalta kriittiset tekijät. Joskus esimerkiksi turpeen oton ja kuivattamisen loppumisen jälkeen alueelle on voinut muodostua linnuille tärkeä kosteikko.

Aurinkovoimahanke voi osaltaan olla varmistamassa, että kosteikon vedenpinnan taso pysyy suotuisana, eikä se esimerkiksi kuivu kesän kuivimpaan aikaan, joka voisi olla sinne asettuneille eliöille kohtalokasta. Kosteikot ovat myös hyviä vesienhallinnan kannalta hidastaessaan virtauksia ja pidättäessään kiintoainesta, jotta se ei päädy alapuolisiin vesistöihin. Kosteikoista voi ajan mittaan muodostua paikallisesti merkittäviä monimuotoisuuden keitaita, tarjoten erityisesti linnuille levähdys-, ruokailu- ja pesintäalueita.

Eläimistön huomiointi osana alueen suunnittelua

Usein aurinkovoimalat joudutaan aitaamaan, jolloin luontoyhteys alueella voidaan varmistaa riistakäytävän avulla. Mahdollisesta aluetta reunustavasta vihervyöhykkeestä voidaan suunnitella kasvistoltaan monipuolinen alue, jolloin se hyödyttää alueen eläimiä. Myös paneelialueelle voidaan sijoittaa paneeleja varjostamattomia pensasryhmiä linnuille ja hyönteisille suojapaikoiksi.

Tiestö tuo toimivuutta ja vaihtelevuutta

Aurinkovoimalan alueella tarvitaan luonnollisesti myös tiestöä huolto- ja pelastustoimenpiteitä varten. Tiestö voi toimia myös vesienhallintarakenteena mahdollistaen alueelle erilaisten elinympäristöjen luomisen, mikäli vaihtelevan maan korkeuden vuoksi tasaisten kosteusolosuhteiden luominen on vaikeaa. Osasta aluetta voidaan suunnitella tasaisesti kosteaa, kun taas toisaalla voidaan tehdä kausittain kuivuvaa aluetta – ja myös kasvisto sen mukaisesti.

Uusiutuvan energian ja luonnon yhteispeli

Oikein suunniteltuina aurinkovoimahankkeilla on Suomessa valtava potentiaali toimia edelläkävijöinä sovitettaessa yhteen uusiutuvan energian tuotanto ja ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet. Parhaimmillaan ne sitovat hiiltä sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta kestävällä tavalla.

Suomi on avoin puhtaalle businekselle

Suomi on nousemassa erittäin kilpailukykyiseksi puhtaaseen energiaan perustuvan teollisuuden ja osaamisen maaksi Euroopassa. Meillä on nyt ”kerran elämässä” -mahdollisuus torjua sekä ilmastonmuutosta että rakentaa kasvua ja luoda hyvinvointia Suomeen. Yritykset ovat mukana, kun ne pystyvät luomaan kannattavaa liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteistyötä paikallisesti ja kansainvälisesti. Suomi on avoin puhtaalle businekselle.

Suomi on avoin talous ja riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja yrityksistä. Kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista on erittäin kovaa. Suomi keskittyy puhtaan energian tuotantoon, vedyn ja sen johdannaisten (kuten e-polttoaineiden) valmistukseen, akkuteollisuuteen, energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä datakeskuksiin ja niihin liittyvään teknologiakehitykseen.
Puhdas sähkö on kilpailuvalttimme. Vuonna 2024 peräti 95 prosenttia Suomen sähköstä oli hiilidioksidivapaata, ja sen hinta oli Euroopan toiseksi kilpailukykyisin.

Suuret hankkeet vaativat aikaa

Suomessa on julkistettu kymmeniä suuria puhtaan siirtymän teollisia investointiaikeita. Suuri osa hankkeista on alkuvaiheessa, ja vasta harvoja investointipäätöksiä on tehty. Isot hankkeet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä. Tämä kestää vuosia ja vaatii merkittäviä, kasvavia panostuksia.
Positiivisen investointipäätöksen jälkeenkin voi vielä viedä vuosia ennen kuin tuotanto on täydessä käynnissä. Hankkeissa on myös lukuisia riskejä, joiden takia ne voivat muuttua tai peruuntua. Puhtaan siirtymän suunta on oikea, mutta olemme vasta alkuvaiheessa.

Investointikyselyt

Merkittävä osa uusista hankekyselyistä maailmalta tulee Business Finlandiin kuuluvalle Invest in Finland -tiimille. Monet ovat aiempien referenssien kautta. Työstämme niitä paikallisten aluekehitysyhtiöiden kanssa yhdessä. Osa kyselyistä puolestaan tulee suoraan alueille, jolloin tuemme heidän tekemistään.

Yhdessä voimme parantaa puhtaiden investointien onnistumisen todennäköisyyksiä monella tavalla. Jokaisen investointihankkeen on lopulta osoitettava taloudellinen kannattavuutensa vakuuttaakseen sijoittajat. Vain parhaat saavat rahoituksen. Kaikki alkaa hyvästä suunnittelusta, avoimesta kommunikaatiosta ja ratkaisukeskeisyydestä paikallisen väestön ja muiden osallisten kesken. Suomen lupaprosessi sekä ELY ja AVI ovat saaneet myönteistä palautetta.

Alueilla iso rooli

Alueet voivat edistää teollisia keskittymiä alustoina teollisuudelle hyödyntäen kiertotalousajattelua, edistäen ympäristöarvoja ja minimoiden riskejä. Panostukset energiainfran kehittämiseen vievät myös investointeja eteenpäin. Kasvava sähkön kysyntä edellyttää, että sähköntuotannon kasvu on mahdollista kilpailukykyisesti ja paikallisesti hyväksyttävästi jatkossakin. Paikallisten pk-yritysten mukanaolo hankkeissa tuo alueelle osaamista ja luo uusia työpaikkoja. Osaajia ja osaamista tarvitsee kehittää, ja monilla paikkakunnilla tarvitaan myös infrastruktuuri-investointeja. Yhdessä voimme luoda vahvemman ja kilpailukykyisemmän teollisuuden, joka vastaa kansainvälisiin haasteisiin ja vaatimuksiin.

Suomi on valmis

Suomi on valmiina hyödyntämään tämän investointibuumin tarjoamat mahdollisuudet. Tämä vaatii kaikilta tahtoa, uskoa pitkäjänteiseen tekemiseen ja jatkuvaa oppimista – yhdessä!

Kiitokset teille tuhansille, jotka olette mukana tekemisessä!

Susi lampaan vaatteissa – uusi etäisyyssääntö tuulivoimalle, missä aiheessa mennään?

Lupaukset on pidettävä

Viime lehdessä lupasin seuraavassa kolumnissani avata maatuulivoiman hallitusohjelman kirjauksia tarkemmin. Silloin olin myös ajatuksessa, että jo tässä vaiheessa kevätkautta 2025 tietäisimme hyvin, missä tarkemmin mennään hallitusohjelman kirjauksessa ”kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto”. Silloin olisi voinut myös kirjoittaa tyhjentävämmin niin aiheesta kuin sen prosessista. Nyt aiheesta kirjoittaminen menee enemmän aihekuvauksen puolelle.

Hallitusohjelman kirjaus

On silti hyvä käydä läpi hallitusohjelmassa olevaa kirjausta uudesta etäisyyssäännöstä, sillä Suomen uusiutuvien edunvalvontatiimi on tehnyt töitä kirjauksen vuoksi sekä uusiutuvan energian ja tuulivoima-alan puolesta tiukasti yli puoli vuotta.

Miteitähän muutosta aloitettaessa, pitää tietää erittäin hyvin tilannekuva muutoksen aiheen osalta. Jo tuossa kohtaa törmäämme ensimmäiseen ristiriitaan, mitä uuteen ja tiukempaan etäisyyssääntöön tulisi. Voimassa olevan tuulivoiman etäisyyssääntelyn muodostaa tällä hetkellä valtioneuvoston asetus ääniohjearvoista ja ympäristöministeriön ohjeistus melumallinnuksesta.

Nykytilanne

Tämä yhdistelmä muodostaa yhden Euroopan tiukimmista etäisyyssääntelyistä, koska Suomessa mallinnuksella pitää osoittaa, että 40 desibelin meluraja ei ylity öiseen aikaan lähellä olevan asuinkiinteistön pihamaalla. Etäisyydeksi asuintalosta tuulivoimalaan muodostuu tuolla tapaa yleensä noin 800–1000 metriä.

Sääntelyn ollessa jo vaativa ja käytössä, mitä siinä tapauksessa etäisyyssäännöstä pitäisi oikein määritellä?

Hallituksen linjaus

Hallitusohjelmassa asia siitä huolimatta seisoo ja linjausta on viety hallituksen sisällä eteenpäin. Elokuussa 2024 varmistui, että kirjaus tuulivoiman etäisyyssäännöstä tulisi alueidenkäyttölakiin, joka entuudestaan pitää sisällään muun muassa pykälät tuulivoiman yleiskaavasta. Alkusyksystä selvisi myös, että Suomen hallituksen sisällä on ajatuksia jopa 2500 metrin, ja sitäkin pidemmästä etäisyysvaatimuksesta.

Sen jälkeen oli päivänselvää, mikä oli Suomen uusiutuvien tärkein edunvalvonnan aihe siitä eteenpäin. Niin suuret vaikutukset tuulivoiman rakentamiseen olisi etäisyyssäännöllä, joka ei perustu vaikutuksiin, kuten nykyinen toimiva sääntely.

Vaikutukset ja ristiriidat

Ja siinä onkin merkittävä perustelu sille, miksi vastustaa ylimitoitettua etäisyyssääntöä. Kiinteä etäisyysvaatimus, kuten edellä mainittu 2500 metriä, romuttaisi vaikutuksiin perustuvan luvitusjärjestelmän, ja demokratiatasolla se vähentäisi kaavoituksessa paikallista kunnan päätösvaltaa. Suomen tuulivoimarakentamisen mallin merkittäviä vahvuuksia on juuri kunnan lähidemokratian vahva määräysvalta lähienergian tuottamisessa. Tuo, jos mikä, vahvistaa tai ylläpitää tuulivoiman oikeudenmukaisuutta. Tästä päästäänkin toiseen ristiriitaan, sillä hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tuulivoimarakentamisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen.

Mitä muuta aiheuttaisi sellainen etäisyyskäytäntö, joka ei perustu vaikutuksiin ja tapauskohtaiseen arviointiin, vaan olisi jopa mielivaltainen määräys? Minne jatkossa sitten rakennettaisiin uusiutuvaa energiaa tuulivoiman muodossa, koska tarvetta joka tapauksessa on?

Tuulivoimarakentamisen haasteet Itä- ja Etelä-Suomessa

Itä-Suomessa tuulivoimarakentaminen on haastavaa muista syistä. Etäisyyssääntelyn vuoksi tuulivoimaa ei rakennettaisi nimeksikään eteläiseen Suomeen – siis Pohjois-Pohjanmaata etelämmäs. Kolmantena ristiriitana tuulivoimaa pitäisi rakentaa pohjoisessakin entistä etäämmäs luontoarvoiltaan herkkiin erämaihin. Uskallan todeta, ettei alamme halua sitä, se on arvojemme vastaista.

Ristiriita hallitusohjelmassa

Neljäs ristiriita löytyy hallitusohjelman sisältä. Ohjelmassa todetaan, että tuulivoimaa koskevat toimet toteutetaan siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty.

Kirjaus on erittäin tolkullinen ja ymmärrettävä. Petteri Orpon hallitus tavoittelee uutta kasvua Suomeen. Suurimmat tiedossa olevat kasvuinvestoinnit perustuvat luotettavaan näkymään puhtaan sähkön saatavuudesta. Puhdas sähkö on Suomen valttikortti ja vahvuus investointien houkuttelussa. Saman viestin Suomen uusiutuvat on kertonut myös Risto Murron johtamaan Kasvuriiheen: uusiutuva energia mahdollistaa teollisuuden investoinnit.

Miten tämä päättyy?

Miten tämä episodi sitten tulee päättymään? Kyllähän sitä hieman pitää rohjeta ennustaa. Hallituksen esitys alueiden käyttölaista ja siinä olevasta etäisyyssäännöstä annetaan eduskuntaan vasta kuntavaalien jälkeen. Sellaisesta aikataulusta voi olla joillekin hyötyä. Entä varsinainen ratkaisu? En osaa sanoa tarkasti muuta kuin sen, mitä hallitusohjelmassa on.

Sähköntuotannon lisäys ei esty. Lupaukset on pidettävä.