Kainuu kouluttaa vihreän siirtymän osaajat – Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke vauhditti vihreää siirtymää koulutuksen keinoin
Kainuussa on rakennettu uusiutuvan energian osaamisesta pysyvä osa alueen koulutus- ja elinkeinorakennetta. Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke vahvisti koulutuksen ja yritysten yhteistyötä, loi uusia oppimisympäristöjä Kajaaniin ja Kuusamoon sekä vakiinnutti tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvän koulutuksen osaksi Kainuun ammattiopiston pysyvää tarjontaa. Tulokset ylittivät tavoitteet niin laajuudessa, laadussa kuin vaikuttavuudessa – hanke on valtakunnallinen esimerkki siitä, miten koulutus voi vauhdittaa vihreää siirtymää.
EU:n ja ELY-keskusten tukeman Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen keskeinen tavoite oli vahvistaa Kainuun alueen uusiutuvan energian osaamista ja varmistaa, että alueella on tulevaisuudessa riittävästi koulutettua työvoimaa tuuli- ja aurinkoenergian rakentamiseen, kunnossapitoon ja järjestelmien ylläpitoon. Toiminta pohjautui sekä kansallisiin että EU-tason koulutus- ja ilmastopoliittisiin linjauksiin, joiden tavoitteena on kestävä energiamurros ja hiilineutraali Suomi 2035.
Osaamisen kehittämistä elinkeinoelämän tarpeista käsin
Hankkeen pedagoginen lähtökohta oli työelämälähtöisyys: koulutussisältöjä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alan yritysten ja järjestöjen kanssa. Koulutuksen rakenteita uudistettiin niin, että ne tukevat elinikäistä oppimista ja yksilöllisiä koulutuspolkuja, yhdistäen sähkö-, automaatio- ja kone- ja tuotantotekniikan osa-alueet uusiutuvan energian sovelluksiin.
Kainuun ammattiopiston opettajien osaamista syvennettiin täydennyskoulutuksilla ja työelämävierailuilla. Samalla rakennettiin uusia digitaalisia ja käytännönläheisiä oppimisympäristöjä, joissa hyödynnettiin lisättyä ja virtuaalista todellisuutta (AR/VR) turvallisuuden ja autenttisuuden lisäämiseksi.
Erityisen merkittävä saavutus oli Kajaanin ja Kuusamon kampukselle rakennettu aurinkoenergian oppimisympäristö, joka mahdollistaa aurinkosähköjärjestelmien asennuksen, mitoituksen ja mittauksen harjoittelun aidon kaltaisissa olosuhteissa. Oppimisympäristö on nyt pysyvä osa Kainuun ammattiopiston koulutusrakennetta ja palvelee sekä perustutkinto- että täydennyskoulutusta.
Yritysyhteistyö loi käytännön vaikutuksia ja uusia verkostoja
Hanke tiivisti merkittävästi oppilaitoksen ja yritysten välistä vuoropuhelua. Mukana oli 40 organisaatiota, mikä ylitti nelinkertaisesti alkuperäisen tavoitteen. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa:
- Vestas ja Nordex, kansainväliset tuulivoimateollisuuden toimijat
- Paikallis-Sähkö Oy ja Enerke Oy, alueelliset energia-alan ja sähköurakoinnin asiantuntijayritykset
- Suomen Uusiutuvat ry, uusiutuvan energian koulutuksen ja viestinnän yhteistyöverkosto
- Opetushallitus, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry, kansallisen koulutus- ja elinkeinopolitiikan keskeiset vaikuttajat
Yritysyhteistyö mahdollisti opiskelijoiden oppimisen todellisissa työympäristöissä ja auttoi kohdentamaan koulutuksen sisältöjä alan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Useat yritykset ovat sittemmin ilmoittaneet halunsa jatkaa yhteistyötä pysyvänä osana koulutuksen ja työelämän yhteistä kehitystyötä.
Koulutuspolitiikan näkökulmasta – alueellinen malli vihreän siirtymän koulutukselle
Hanke tuki suoraan Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) -ohjelman erityistavoitetta “Uutta osaamista työelämään”. Kainuussa tämä konkretisoitui mallina, jossa ammatillinen koulutus toimii osana vihreän siirtymän infrastruktuuria.
Tulokset osoittavat, että alueellinen koulutusorganisaatio voi toimia strategisena solmukohtana, joka yhdistää teknologisen innovaation, työelämän osaamistarpeet ja aluekehityksen.Hanke myös loi pohjaa tulevalle vetytalouden ja hybridienergiajärjestelmien koulutukselle, vastaten kansallisiin energiamurroksen linjauksiin.
Kestävä kehitys ja turvallisuus koulutuksen läpileikkaavina teemoina
Kaikessa toiminnassa korostuivat kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet. Virtuaaliset oppimisympäristöt vähensivät koulutusten hiilijalanjälkeä ja loivat saavutettavuutta myös niille opiskelijoille, joille fyysinen osallistuminen on haasteellista.
Turvallisuusnäkökulma oli erityisen keskeinen – niin sisältöjen, harjoitusympäristöjen kuin opetuskäytäntöjen tasolla. Tämä on linjassa GWO-standardien (Global Wind Organisation) vaatimusten kanssa ja toimii pohjana tulevien BST- ja BTT-koulutusmoduulien perustamiselle Kainuuseen.
Tulokset ylittivät tavoitteet
Hankkeeseen osallistui yhteensä 87 henkilöä, lähes tavoitteen mukaisesti, mutta organisaatioyhteistyön laajuus (40 kumppania) ylitti odotukset moninkertaisesti. Laadullisten tavoitteiden osalta hanke ylitti odotukset kaikissa keskeisissä mittareissa: oppimisympäristöjen laatu, opetushenkilöstön osaaminen, työelämäyhteistyö ja koulutuksen vetovoima vahvistuivat merkittävästi.
Erityisenä tuloksena voidaan pitää uusiutuvan energian koulutuksen vakiintumista Kainuun ammattiopiston pysyvään tarjontaan sekä koulutusmateriaalien ja digitaalisten sisältöjen julkista saatavuutta KAO:n verkkosivuilla ja Suomen uusiutuvat ry:n kanavissa.
Kainuulainen koulutus osana Euroopan vihreää siirtymää
Hanke vahvisti Kainuun asemaa osana Euroopan vihreää siirtymää ja energiateknologista uudistumista. Se loi rakenteita, jotka tukevat kestävää aluekehitystä, työllisyyttä ja osaamisen siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Samalla se toimii mallina sille, kuinka alueellinen koulutustoimija voi strategisesti kytkeytyä globaaleihin ilmasto- ja energiatavoitteisiin – konkretisoiden EU:n Green Deal -strategiaa koulutuksen ja osaamisen tasolla.
Yhteinen kiitos ja katse tulevaisuuteen
Kainuun ammattiopisto kiittää lämpimästi kaikkia hankkeen toteutuksessa mukana olleita yrityksiä, järjestöjä ja viranomaisia:
Vestas, Nordex, Paikallis-Sähkö, Enerke, Suomen Uusiutuvat ry, Opetushallitus, Teknologiateollisuus ry, Energiateollisuus ry sekä lukuisa joukko alueellisia ja kansallisia sekä kansainvälisiä yhteistyötahoja.
Yhteistyö on osoittanut, että uusiutuvan energian osaaminen ei ole vain teknistä tietoa – se on myös alueellisen elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke (1.8.2023–30.9.2025) toteutettiin Euroopan unionin osarahoituksella, osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa. Rahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), ja hankkeen hallinnoijana Kainuun ammattiopisto, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos.
Artikkelin kirjoittaja on Kainuun ammattiopiston suunnitteluopettaja Ville Loukusa, joka toimi Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeessa projektipäällikkönä.
Uusiutuvien tuomaa työtä: Matias Savolainen
Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.
Nimi: Matias Savolainen
Työpaikka: Rejlers
Työtehtävä: Kehityspäällikkö
Miten uusiutuva energia työllistää sinua?
Toimin Rejlersillä kehityspäällikkönä käyttökeskuspalveluissa, joissa valvotaan ja ohjataan tuulivoima- ja aurinkovoimapuistojen sekä akkuenergiakohteiden toimintaa. Työni keskittyy järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä automaation hyödyntämiseen, jotta uusiutuvan energian tuotanto ja jakelu toimivat tehokkaasti ja häiriöttömästi. Olen mukana hankkeen koko käyttökeskuspalveluiden elinkaaren ajan aina tarjoustoiminnasta käyttöönottoprojektin kautta jatkuvaan palvelutuotantoon.
Mikä on parasta työssäsi?
Työni paras puoli on sen positiivinen vaikutus energiamurrokseen ja vihreään siirtymään. Saan kehittää teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, jotka tukevat puhtaan energian tuotantoa ja käyttöä. Lisäksi työ tarjoaa jatkuvaa oppimista ja monipuolisia tehtäviä yhteistyössä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden sekä jakeluverkkoyhtiöiden ja kantaverkkoyhtiön kanssa. Järjestelmien ja niihin liittyvien asioiden (mm. tietoliikenneyhteydet ja kyberturva) parissa työskennellessä ohjelmistot ja teknologiat sekä myös uusiutuvan energian toimintaympäristö kehittyvät jatkuvasti, joten koskaan ei tule valmista, vaan tehtävää ja kehitettävää riittää.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Erityisesti mieleen on jäänyt asiakkaan tarpeesta liikkeelle lähtenyt uuden palvelun kehitysprojekti, jossa olin alun ideoinnista asti mukana. Projektin aikana suunniteltiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin Rejlersille kokonaan uusi palvelu, joka mahdollistaa asiakkaan uusiutuvan energian portfolion osallistumisen aFRR reservimarkkinaan. Projekti sisälsi mm. järjestelmän hankinnan sekä järjestelmäkehitystä ja integraation asiakkaan toiseen järjestelmään. Onnistunut käyttöönotto ja laadukas palvelutuotanto heti aloituksesta, osoittivat Rejlersin vahvan osaamisen sekä kehitetyn palvelukonseptin toimivuuden myös käytännössä, mikä oli palkitsevaa.
Vetytalous vaatii älyä ja joustoa – H2 Springboard näyttää suuntaa
Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset vetytalouden kehittämiseen, mutta sen etenemistä haastavat yhä korkeat investointikustannukset ja skaalautuvien ratkaisujen puute. ABB:n vetämä H2 Springboard -ohjelma vastaa muun muassa näihin haasteisiin kokoamalla yhteen yli 50 toimijan verkoston, jossa kehitetään älykkäitä järjestelmiä, jotka linkittävät sähkön, vedyn ja teollisuuden toisiinsa.
ABB:n H2 Springboard -ohjelma sai alkunsa Porin Vetyareenalla vuonna 2023 oivalluksesta, että Suomella on poikkeukselliset lähtökohdat vetytalouteen. Toteutus vaatii kuitenkin laajaa yhteistyötä ja ohjelma kokoaa yhteen vetyarvoketjujen keskeiset toimijat ja sijoittajat.
”Suomessa yhdistyvät uusiutuvan sähkön hyvä saatavuus, biomassat ja vahva teollinen pohja mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan toimijoita, jotka yhdistävät nämä vahvuudet investointeihin ja teknologiakehitykseen. H2 Springboard toimii juuri tällaisena alustana ja rakentaa samalla Suomelle kilpailuetua – ei vain teknologian kehittäjänä, vaan myös houkuttelevana investointikohteena”, kuvailee ABB:n H2 Springboard ekosysteemin johtaja Simo Säynevirta.
Energiamurros muuttaa sähköjärjestelmää perusteellisesti. Kun verkkoon liitetään yhä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa, vetylaitoksia, lämpöpumppuja ja suuria sähkökattiloita, tehotasapainoa ja taajuudensäätöä ei voi enää hoitaa pelkästään voimaloiden tuotantoa säätämällä. Uusiutuva tuotanto on sääriippuvaa ja ydinvoiman joustokyky rajallinen, joten jatkossa myös muiden resurssien on tarjottava joustoa järjestelmän tarpeisiin. H2 Springboard tavoitteena on kehittää näitä ratkaisuja kokonaisvaltaisesti.
Konkreettisia ratkaisuja ja joustavuutta koko arvoketjuun
Vedyntuotanto vaatii paljon uusiutuvaa energiaa, jonka vaihteleva tuotanto kuormittaa sähköjärjestelmää. ABB:n asiantuntijoiden mukaan vetytalouden ytimessä onkin kysymys kokonaisuuden hallinnasta eli siitä, miten eri sektoreiden tarpeet ja uusiutuvan sähkön vaihtelut sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.
Ratkaisuja on etsittävä ja kehitettävä sekä laite-, laitos-, että energiaverkkojen tasoilla. Ohjelmassa mukana olevat sähkö- ja vetysiirtoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid ovat keskeisessä roolissa, sillä energian siirtoinfrastruktuuri on vetytalouden kivijalka.
”Sähköverkot ovat perinteisesti olleet passiivisia, ja pullonkaulat on ratkaistu verkkoa vahvistamalla, mikä on varma mutta kallis ja hidas keino. Uusiutuvan energian ja varastojen myötä tarvitaan myös aktiivisen verkonhallinnan menetelmiä, jotta siirtokyvyn haasteet voidaan ratkaista joustolla silloin, kun se on edullisempaa. Sähköä voidaan myös varastoida ja siirtää tehokkaasti muuttamalla se vedyksi. Yksi vetyputki voi kuljettaa saman energiamäärän kuin 10–15 rinnakkaista 400 kV:n suurjännitelinjaa. Vety tarjoaa ylivertaisen siirtokykynsä ja varastoitavuutensa ansiosta uusia mahdollisuuksia sähköjärjestelmän tasapainottamiseen”, kertoo ABB:n Electrification Distribution Solutions -osaston Sales & Marketing Director Heikki Autio.
Aution mukaan monet vetytalouden kannalta tärkeät teknologiat, kuten elektrolyyserit, polttokennot ja erilaiset nestekierto- tai kompressiojärjestelmät, ovat vielä kehitysvaiheessa. Koska järjestelmän joustavuus avainkysymys, tullaan niitä tulevaisuudessa ohjaamaan älykkäästi niin, että vedyn tuotanto mukautuu uusiutuvan sähkön saatavuuteen ja tukee koko sähköjärjestelmän tasapainoa.
”Vetytalouden rooli kulutusjoustona ja energiavarastona on tärkeä, kuitenkin isossa kuvassa ehkä vielä tärkeämpi on rooli teollisuuden puhtaassa laajentumisessa, eli teollisuuden kasvu ei jatkossa välttämättä tarkoita lisääntyneitä päästöjä.”
Teemu Valminen, ABB
Haasteita kustannuksissa ja rahoituksessa
ABB:n vetyasiantuntijoiden mukaan vetytalouden keskeiset haasteet liittyvät tällä hetkellä kustannuksiin, teknologian kehitysvaiheeseen ja rahoituksen saatavuuteen, jotka kaikki linkittyvät toisiinsa.
Vetytalouden kustannushaasteet liittyvät ennen kaikkea kalliisiin pääomainvestointeihin ja siihen, että vedyn tuottaminen sähköstä kuluttaa paljon energiaa suhteessa saatavaan lopputuotteeseen. Julkisessa keskustelussa korostuu usein teknologian hinta, mutta ABB:llä H2 Springboardin Ecosystem developerina työskentelevän Teemu Valmisen mukaan vielä tärkeämpi kustannustekijä on se, miten itse laitosprojektit toteutetaan: ”Energian hinta ratkaisee pitkälti vetytalouden kannattavuuden. Laitosten kustannuksia voidaan hallita älykkäällä, koko prosessin kattavalla energianhallinnalla, joka hyödyntää eri osajärjestelmien joustot. Integroitu energianhallinta mahdollistaa tuotannon optimoinnin ja sähkö- sekä vetyinfrastruktuurin jousto- ja reservimarkkinoiden hyödyntämisen.”
Toinen ratkaisu vaikuttaa energiantuotannosta syntyviin kustannuksiin on hybridienergiapuistot, joissa sähkö tuotetaan paikan päällä uusiutuvilla ja ohjataan suoraan vedyntuotantoon. Näin vältytään verkkoon liittymisen kustannuksilta.
Kaiken kehitystyön tavoitteena on edullinen vedyntuotanto, sillä hinta määrittää, kohtaavatko tuotanto ja kysyntä. Yksi vetytalouden keskeinen haaste on ABB:n asiantuntijoiden mukaan ostajien puute: elektrolyysillä tuotettu vety on toistaiseksi kallista, mikä jarruttaa kysyntää. Tämä vaikeuttaa myös rahoituksen saamista, sillä investoijat tarvitsevat varmuutta markkinan kehittymisestä.
Vetytalous ei synny yhdessä yössä – mutta suunta on selvä
ABB:n asiantuntijoiden viesti on kirkas. ”Vety ei ole vain lupaava teknologia, vaan konkreettinen mahdollistaja puhtaalle teollisuudelle, energian varastoinnille ja koko sähköjärjestelmän joustavuudelle. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetytalouden eturintamassa”, tiivistää Antti Kettu, ABB:n Energy Industries -yksikön myyntipäällikkö.
Mutta koska vetytalous realisoituu isossa mittakaavassa?
Vetytalous ei synny hetkessä. Vedyn jousto-ominaisuudet ovat vasta kehitysvaiheessa, eikä teknologia ole vielä kunnolla integroitunut osaksi energiajärjestelmää. Pilottihankkeet ovat nyt keskeisessä roolissa. Samalla infrastruktuurin, niin sähkön- kuin vedynsiirron, kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja.
Vetytalouden kasvu edellyttää myös lisää uusiutuvaa sähköä. ”Nykyinen tuotanto menee todennäköisesti pitkälti sähköistyvään kaukolämpöön, teollisuuteen ja datakeskuksiin. Vetytalous realisoituu laajemmin seuraavassa aallossa, kun pienempien laitosten opit on saatu käyttöön”, arvioi Kettu.
H2 Springboard lyhyesti:
- Perustettu vuonna 2023 ABB:n aloitteesta
- Yli 50 kumppania teknologia-, teollisuus- ja rahoitussektoreilta
- Tavoitteena skaalautuvat vetyratkaisut koko arvoketjussa
- Korostaa joustoa, kustannustehokkuutta ja teollista yhteistyötä
- Yhtenä H2 Springboard -ohjelman konkreettisena yhteistyöesimerkkinä on 20 megawatin (MW) suurempaan mittaluokkaan monistuva, standardoitu vedyntuotantomoduuli
Vetytalouden hyödyt pähkinänkuoressa:
- Vety toimii energian varastointimuotona ja tasapainottaa sähköverkkoa tuotannon ja kulutuksen vaihdellessa
- Mahdollistaa fossiilivapaan teollisuuden
- Tuo investointeja Suomeen ja parantaa energiaomavaraisuutta
- Vähentää tarvetta kalliille sähköverkkoinvestoinneille
Aallonpohjia ja tuulenvirettä
Monet yrityselämän asiat kulkevat yleensä aalloissa. On nousukausia, huippukausia, laskukausia ja pohjakausia. Jokainen kausi edustaa sen ajan hetkeä, joka jollain aikavälillä menee ohi. Tapauskohtaisesti aaltojen nousu- ja laskukulmat sekä aallonpituudet vaihtelevat.
Otetaan aluksi pieni askel taaksepäin ja tuulivoiman tilannekuvaan vuonna 2017. Kyseisenä vuonna uusiutuvan energian tukijärjestelmä eli syöttötariffi oli täynnä. Sen vuoksi jo pienellä epätoivolla yritettiin edistää tuulivoimalle uutta tukijärjestelmää, joka sitten saatiinkin, tuloksena 1,3 terawattituntia tuotantotukea. Pieni voitto ja ymmärrys, ettei tällä vielä pitkälle mennä.
Jos joku tuolloin olisi sanonut tuulivoimaa olevan Suomessa vuonna 2025 lähes 9000 MW, olisi vastaanotto ollut epäuskoista, kuinka ihmeessä?
Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta viime vuosina tiukassa, eikä lähitulevaisuudessa ole muutosta nähtävissä. Tuotantoa on paljon ja kulutus vähäistä ja sähkön hinta on alhainen. Alueidenkäyttölaki on etenemässä, ja esitetyssä muodossaan ja läpi mennessään se rajoittaisi merkittävästi tuulivoiman uusien hankealueiden kehittämistä. Sähköjärjestelmäpuolella on otettu käyttöön varttitasejärjestelmä, joka näyttäisi nostavan merkittävästi nyt operoinnissa olevien tuotantohankkeiden tasehallintakustannuksia. Suomen uusiutuvat on hyvin tietoinen näistä(kin) haasteita ja omalla toiminnallaan pyrkii edistämään ratkaisuja.
Uusiutuva energia on jo muuttanut Suomen sähkökentän lähes kokonaan CO2-päästövapaaksi – Suomen viimeinen hiilivoimalaitos suljettiin huhtikuussa 2025. Uusia sähköä kuluttavia investointeja on julkaistu olevan rakenteilla yli 20 miljardin euron arvosta – ja tämä pelkästään datacentereiden osalta. Lisäksi kaukolämpöpiirejä lämmitetään pian yli 3000 megawatin edestä sähkökattiloilla, polttamisen sijaan. Kotkassa on myös julkistettu noin 800 miljoonan euron akkumateriaalitehtaan rakentaminen aloittaminen.
Muutaman vuoden päästä, edellä mainittujen ollessa verkossa, oletetaan sähkön hinnan aloittavan nousun, joka taas johtaa kysyntään uusiin sähköntuotannon investointeihin. Varovaisen positiivista tuulenvirettä vihreän siirtymän kulutushankkeiden aloitukselle siis on. Nyt ja tuolloin, vain maatulivoima ja aurinkovoima pystyvät vastaamaan uuden tuotannon kasvuun nopealla aikataululla.
Uusiutuvalla energialla on merkittävä rooli niin Suomessa kuin globaalisti. Näkymät ovat Suomessa nyt vuoteen 2017 verrattuna huomattavasti paremmat – ollen nyt jopa erinomaiset.
Silti tällä hetkellä käsissämme on verrattain suuria haasteita, joihin vaikuttaminen on tärkeää Suomen uusiutuvien ja alamme yritysten omaan viestintään panostamalla. Näin itse edistämme ja mahdollistamme uuden nousuaallon syntyä.
Ilon kautta,
Heikki
wps Suomi Oy:n toimitusjohtaja Heikki Peltomaa toimii Suomen hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026.
Uusiutuvien tuomaa työtä: Hitachi Energy Finland
Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.
Yrityksen nimi: Hitachi Energy Finland
Toimiala: Sähkövoimatekniikka, sähköverkkoautomaatio, sähköverkkoliitynnät
Perustamisvuosi: 2020 (Hitachi osti ABB:n Power Grids -liiketoiminnan. Yhtiön taustalla yli 100 vuoden historia osana Strömbergiä ja ABB:tä)
Miten uusiutuva energia työllistää teitä?
Hitachi Energy on sähköistyksen globaali teknologiajohtaja, jonka toiminnan tarkoitus on edistää parempaa ja kestävän kehityksen mukaista energiatulevaisuutta ja tukea matkaa kohti hiilineutraalia sähköistä energiajärjestelmää. Me vastaamme aikamme kiireellisimpään energia-alan haasteeseen – sähkön kasvavan kysynnän tasapainottamiseen ja samalla sähköjärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tätä tarkoitusta me toteutamme kehittämällä ja valmistamalla teknologioita ja ratkaisuja, jotka tukevat liikenteen ja teollisuuden sähköistymistä, uusiutuvan tuotannon kasvua, kriittisen infrastruktuurin sähkönsaantia (kuten datakeskukset ja sairaalat) sekä verkkoyhtiöiden työtä verkkojen laajentamiseksi ja vahvistamiseksi vastaamaan vihreän energiasiirtymän tarpeisiin. Näitä teknologioita ovat esimerkiksi muuntajat ja reaktorit, joita kehitämme ja valmistamme Suomen suurimmalla muuntajatehtaalla Vaasassa. Muuntajat ovat energiamurroksen avainteknologioita, jotka edistävät yhteiskuntien siirtymistä kohti hiilineutraalia energiatulevaisuutta ja tukevat vihreää energiasiirtymää ja nopeaa sähköistymistä. Esimerkiksi Vaasan-tehtaallamme valmistetut WindSTAR-tuulimuuntajat ovat varmistamassa puhdasta tuulisähköä miljooniin koteihin monilla maailman suurimmista merituulipuistoista. Verkkoliityntäratkaisumme ja sähköasemamme liittävät tuuli- ja aurinkovoimaloita sähköverkkoon ympäri maailman. Yli 50 % Suomessa tuotetusta tuulisähköstä virtaa käyttäjille Hitachi Energyn toimittamien muuntajien ja sähköasemien läpi. Digiratkaisumme toimivat uusiutuvan tuotannon tukena kestävän, joustavan ja luotettavan energiajärjestelmän rakentamisessa – esimerkkinä Suomessa kehitetty kriittisen infrastruktuurin ohjaus- ja valvontajärjestelmä MicroSCADA, joka on käytössä yli 170 maassa ja valvoo sähkönsaantia arviolta yli 10 %:lle maailman väestöstä. Olemme markkinajohtaja kaikissa liiketoiminnoissamme ja meillä on maailman suurin asennettu laitekanta, jonka ylläpitoa, modernisointia ja toimintavarmuutta tuemme palveluosaamisellamme.
Parasta aikaa me rakennamme uutta Hitachi Energy Park -tuotanto- ja teknologiakeskusta Vaasan-seudulle Mustasaareen. Tämä 170 miljoonan euron investointi on osa yhtiön globaalia miljardien investointikokonaisuutta ja kaksinkertaistaa muuntajien tuotantokapasiteetin Suomessa tukemaan vihreää energiasiirtymää, sähköistymistä ja sähkön huoltovarmuutta ja myös laajentaa muuntajien tuotevalikoimaamme suurempiin muuntajiin. Me olemme sähkövoimateknologian edelläkävijöitä, vihreän energiasiirtymän ja sähköistyksen vauhdittajia ja uusiutuvan tuotannon tukena teknologioillamme ja osaamisellamme aurinko- ja tuulipuistojen sähköjärjestelmän suunnittelusta, toteutukseen ja ylläpitoon sekä tuotetun puhtaan sähkön siirron ja jakelun luotettavaan varmistamiseen.
Teknologiamme tukevat yli kolmen miljardin ihmisen sähkönsaantia osana jokapäiväistä elämää. Meillä on yli vuosisadan kokemus kriittisten teknologioiden edelläkävijänä, muun muassa suurjänniteteknologioissa, muuntajissa, automaatiossa ja tehoelektroniikassa. Meillä on asennuskantaa yli 140 maassa ja teemme yhteistyötä ja solmimme pitkäaikaisia kumppanuuksia verkkoyhtiöiden, teollisuuden, liikenteen, datakeskusten ja infrastruktuurin aloilla. Pääkonttorimme sijaitsee Sveitsissä, ja työllistämme globaalisti yli 50 000 henkilöä 60 maassa. Suomessa meitä on noin 700.
Millaisena näette uusiutuvan energia-alan tulevaisuuden?
Vihreä energiasiirtymä ja sähköistyminen etenee ja vauhti vain kasvaa. Muutos on välttämätön ja väistämätön. Kaikki mikä voidaan sähköistää, tullaan sähköistämään ja muutos tehdään paljolti uusiutuvalla energialla. Alan näkymät ovat hyvät: työtä ja tekemistä riittää tuleville vuosille. Me investoimme miljardeja maailmanlaajuisesti voimakkaasti kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Myös Suomessa rakennamme parasta aikaa täysin uutta tuotanto- ja teknologiakeskusta, joka kaksinkertaistaa muuntajakapasiteettimme ja laajentaa tuotevalikoimaamme myös suurempiin muuntajiin. Samalla rekrytoimme 200 uutta tekijää. Näin vastaamme markkinan ja asiakkaidemme kysyntään. Teknologioitamme tarvitaan, jotta uusiutuva tuotanto on tehokasta ja häviöt mahdollisimman pieniä, tuotettu puhdas energia saadaan luotettavasti kulutukseen ja aurinko- ja tuulipuistot toimivat luotettavasti parhaalla mahdollisella hyötysuhteella.
Parhaat puolet uusiutuvan energian parissa työskentelyssä?
Energia-ala on murroksessa ja välttämätön muutos tehdään yhdessä. Se vaatii kumppanuuksia, yhteistyötä ja ennakkoluulotonta innovointia. Työ on merkityksellistä ja innostavaa ja alalla on paljon hyvää energiaa. Alalla tehdään aidosti merkityksellistä työtä paremman energiatulevaisuuden eteen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi aikakautemme kiireellisimpiä haasteita ja mahdollisuus tehdä työtä tämän tavoitteen eteen motivoi. Meillä työtä tehdään suurella sydämellä ja energialla kumppaniyhteistyössä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Energiamurros tarvitsee tekijänsä ja rekrytoimme tulevien vuosien aikana Suomen-yhtiöömme noin 200 uutta tekijää.
Tutustu yritykseen heidän verkkosivuillaan.