Uusiutuvat myrskyssä – seistään silti vakaina

Viimeiset pari vuotta ovat heittäneet sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon myrskyn silmään. Venäjän laajamittainen hyökkäys nosti rahoituksen korkoja ja raaka-aineiden kustannuksia. Samaan aikaan varttitase ja siihen liittyvät tasekustannukset ovat ainakin aluksi nousseet pilviin. Ja suoraan sanottuna Suomen hallituksen toimet aiheuttavat merkittäviä haasteita etenkin maatuulivoimalle, mutta myös teollisen kokoluokan aurinkovoimalle – vaikka hallitus samaan aikaan tavoittelee Suomelle johtavaa asemaa vihreässä siirtymässä. Kuluneen vuoden aikana on ollut kuitenkin hieno nähdä, miten alalla yhteishenki on pysynyt vahvana ja haasteita pyritään ratkomaan yhdessä, toisiimme nojaten.

Suomi tähtää vihreän siirtymän edelläkävijäksi, ja hallituksella on isot tavoitteet etenkin vedyntuotannon ja vetyjalosteiden osalla. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) uutisoikin elokuussa vihreän siirtymän dataikkunan päivityksen yhteydessä vihreän siirtymän investointien etenevän tänä vuonna odotettua paremmin. Iloinen uutinen on se, että investointeja on EK:n mukaan tänä vuonna menossa maaliin jo 10 miljardilla ja että energiaa käyttäviä investointeja on koko hankekannassa nyt jo 28 prosenttia, kun alkuvuodesta osuus oli 23 prosenttia. Vihreän teollisuuden toimijat ovat huomanneet Suomen potentiaalin.

Suomen sähköjärjestelmä on jo lähes hiilidioksidivapaa, ja pitkään isoin kysymys on ollut, miten teollisuus, liikenne ja lämmitys saadaan muutettua puhtaaksi. Selkeää on ollut, että kaikki ne toiminnot, jotka ovat järkeviä sähköistää, sähköistetään. Ja loput muutetaan päästöttömiksi vedyn ja siitä saatavien tuotteiden kautta. Vielä vuosi – pari sitten keskeistä tuntui olevan, kuinka sähköntuotannon kustannukset ja vedyntuotannon vaatimus edulliselle sähkölle saadaan kohtamaan. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan ei ole tätä yhtälöä helpottanut, sillä se on nostanut sekä raaka-aineiden että rahoituksen kustannuksia merkittävästi. Oman lusikkansa soppaan näyttää tuovan myös varttitase ja muut viimeisen vuoden aikana tapahtuneet sähkömarkkinajärjestelmän muutokset, jotka nostavat merkittävästi tasekustannuksia aiemmasta.

Hankkeiden – niin tuotannon kuin kulutuksenkin – talouden saaminen kannattavaksi ja talouslukujen yhteensovittaminen on tietenkin aivan keskeistä hankkeiden lopulliselle toteutukselle. Siihen vaikuttaa suhdanteiden lisäksi myös teknologian kehitys, johon ainakin itselläni on kova luotto. Mutta isompi haaste on investointiympäristön luotettavuuden heikentäminen äkkinäisillä päätöksillä (esimerkkinä hallituksen esitys datakeskusten sähkönveron korotuksesta) sekä koko toimintaympäristön vaarantaminen, josta oppikirjaesimerkkeinä toimivat alueidenkäyttölain luonnoksessa esitetty kiinteä etäisyys asutuksen ja tuulivoiman välillä sekä kaikkien yli 10 hehtaarin (ha) aurinkovoimahankkeiden kaavoittaminen.

Tätä kirjoittaessa alueidenkäyttölain luonnoksen lausuntoaika on päättynyt, mutta ministeriö ei ole vielä julkaissut lausuntopalauteyhteenvetoa. Kesällä uutisista nähtiin, että valtaosa luonnoksesta jätetyistä lausunnoista kritisoi tuulivoiman ja asutuksen välille esitettyä kiinteää etäisyyttä. Päätäntävalta asiasta halutaan jättää kunnalle, missä vaikutukset – niin myönteiset (aluetalous) kuin kielteiset (ääni ja muutos maisemassa) – ovat. Myös hallinto-oikeudesta on tullut kuluvana vuonna linjauksia siitä, että aurinkovoiman kaavoituskynnys ei riipu hankkeen koosta, vaan alueesta, johon aurinkovoimaa suunnitellaan. Yli 80 ha hankkeen on voinut viedä eteenpäin suunnittelutarveratkaisulla, jos alueella ei ole ollut muita toimintoja, joiden vuoksi kaavoituskynnys olisi ylittynyt.

Tämän kolumnin tullessa ulos voi olla jo tiedossa, missä muodossa hallituksen esitys alueidenkäyttölaiksi lähtee eduskuntaan. Toivon päättäjien ymmärtävän – ja sen myös aiomme tuoda tiettäväksi – että lausunnoilla olleessa muodossaan tuulivoiman etäisyyssääntely tulee vaikeuttamaan puhtaan sähköntuotannon rakentamista Suomeen merkittävästi. Aurinkovoiman ehdotettu alhainen kaavoitusraja iskee hidastamalla ja merkittävästi kustannuksia nostamalla juuri niihin aurinkovoimahankkeisiin, joita olisi tässä hetkessä kustannustehokkainta suunnitella ja rakentaa.

Sähkön tuotannon suunnittelun ja rakentamisen vaikeuttaminen tarkoittaa menetettyjä investointieuroja sähköntuotantoon, mutta myös vaarantaa nuo paljon iloitut sähköä kuluttavat investoinnit. Vetyinvestoinnit ja muu teollisuus tarvitsevat puhdasta, edullista sähköä toteutuakseen. Sitä ei ole tarjolla ilman tuuli- ja aurinkovoimaa.

Ylimitoitettu sääntely pysäyttää investoinnit pitkäksi aikaa. Tästä on malliesimerkki Puolasta: Vaikka sääntely palautettiin aiemmalle tasolle, ei hankkeita ole rakennettavaksi. Hankkeiden suunnittelu ja uudelleen käynnistäminen vievät aikaa. Ja ottaa myös aikansa, ennen kuin rahoittajien usko markkinan pysyvyyteen saadaan palautettua.

Olemme tosiaan nyt myrskyn silmässä, mutta samaan aikaan alalla näkyy erinomainen yhteishenki, yhdessä ratkaisujen ja viestien etsiminen sekä ylipäänsä yhdessä tekeminen. Olen todella ylpeä kaikista alalla työskentelevistä – ja tietenkin myös omasta henkilökunnastamme. Tämä valtava yhteishenki luo toivoa siihen, että tästäkin myrskystä selvitään vakaasti seisten ja yhdessä toisiamme tukien.

Hyvällä tuulella ja aurinkoisin terveisin,

Anni

Kolumnin kirjoittaja Anni Mikkonen toimii Suomen uusiutuvien toimitusjohtajana.

Kainuuseen GWO-standardien mukainen oppimisympäristö uusiutuvan energian ammattilaisille

Kajaanissa toteutettava Tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan uusi oppimisympäristö ja laitteet -hanke vie Kainuun energia-alan koulutuksen uudelle tasolle. Hankkeen avulla luodaan kansainvälinen moderni ja sertifioitava oppimisympäristö, jossa voidaan kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia uusiutuvan energian parissa – turvallisesti, käytännönläheisesti ja kansainväliset vaatimukset täyttäen.

Uusi oppimisympäristö mahdollistaa GWO-standardien mukaiset koulutukset, joita tuulivoima-alalla edellytetään. Se tarjoaa opiskelijoille ja yrityksille aidon kaltaiset harjoitteluolosuhteet, joissa yhdistyvät teknologia, turvallisuus ja kestävä kehitys. Hankkeen myötä Kainuun ammattiopisto ja Edukai Oy pystyy tarjoamaan koulutusta, joka vastaa energia-alan nopeaan muutokseen ja kasvavaan osaajatarpeeseen.

Yhteistyö alueen ja alan toimijoiden, kuten Edukai Oy:n, Kainuun liiton, Nordexin, Vestaksen, Paikallis-Sähkön ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, on ollut hankkeen ytimessä. Yritysyhteistyö takaa, että koulutuksen sisältö ja laitteet vastaavat suoraan työelämän käytännön tarpeisiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin.

Hankkeen tuotoksena syntyy pysyvä oppimisympäristö, joka palvelee niin perustutkinto-opiskelijoita kuin täydennyskoulutettavia. Tilat ja laitteet mahdollistavat myös pelastus- ja turvallisuusharjoitukset, joita tarvitaan korkealla työskenneltäessä. Ympäristö tukee vahvasti Kainuun tavoitetta olla edelläkävijä vihreän siirtymän koulutuksessa ja kestävän kehityksen osaamisessa.

Lue lisää Kainuun ammattiopiston hankkeesta.

Kainuu kouluttaa vihreän siirtymän osaajat – Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke vauhditti vihreää siirtymää koulutuksen keinoin

Kainuussa on rakennettu uusiutuvan energian osaamisesta pysyvä osa alueen koulutus- ja elinkeinorakennetta. Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke vahvisti koulutuksen ja yritysten yhteistyötä, loi uusia oppimisympäristöjä Kajaaniin ja Kuusamoon sekä vakiinnutti tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvän koulutuksen osaksi Kainuun ammattiopiston pysyvää tarjontaa. Tulokset ylittivät tavoitteet niin laajuudessa, laadussa kuin vaikuttavuudessa – hanke on valtakunnallinen esimerkki siitä, miten koulutus voi vauhdittaa vihreää siirtymää.

EU:n ja ELY-keskusten tukeman Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen keskeinen tavoite oli vahvistaa Kainuun alueen uusiutuvan energian osaamista ja varmistaa, että alueella on tulevaisuudessa riittävästi koulutettua työvoimaa tuuli- ja aurinkoenergian rakentamiseen, kunnossapitoon ja järjestelmien ylläpitoon. Toiminta pohjautui sekä kansallisiin että EU-tason koulutus- ja ilmastopoliittisiin linjauksiin, joiden tavoitteena on kestävä energiamurros ja hiilineutraali Suomi 2035.

Osaamisen kehittämistä elinkeinoelämän tarpeista käsin

Hankkeen pedagoginen lähtökohta oli työelämälähtöisyys: koulutussisältöjä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alan yritysten ja järjestöjen kanssa. Koulutuksen rakenteita uudistettiin niin, että ne tukevat elinikäistä oppimista ja yksilöllisiä koulutuspolkuja, yhdistäen sähkö-, automaatio- ja kone- ja tuotantotekniikan osa-alueet uusiutuvan energian sovelluksiin.

Kainuun ammattiopiston opettajien osaamista syvennettiin täydennyskoulutuksilla ja työelämävierailuilla. Samalla rakennettiin uusia digitaalisia ja käytännönläheisiä oppimisympäristöjä, joissa hyödynnettiin lisättyä ja virtuaalista todellisuutta (AR/VR) turvallisuuden ja autenttisuuden lisäämiseksi.

Erityisen merkittävä saavutus oli Kajaanin ja Kuusamon kampukselle rakennettu aurinkoenergian oppimisympäristö, joka mahdollistaa aurinkosähköjärjestelmien asennuksen, mitoituksen ja mittauksen harjoittelun aidon kaltaisissa olosuhteissa. Oppimisympäristö on nyt pysyvä osa Kainuun ammattiopiston koulutusrakennetta ja palvelee sekä perustutkinto- että täydennyskoulutusta.

Yritysyhteistyö loi käytännön vaikutuksia ja uusia verkostoja

Hanke tiivisti merkittävästi oppilaitoksen ja yritysten välistä vuoropuhelua. Mukana oli 40 organisaatiota, mikä ylitti nelinkertaisesti alkuperäisen tavoitteen. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa:

Vestas ja Nordex, kansainväliset tuulivoimateollisuuden toimijat

Paikallis-Sähkö Oy ja Enerke Oy, alueelliset energia-alan ja sähköurakoinnin asiantuntijayritykset

Suomen Uusiutuvat ry, uusiutuvan energian koulutuksen ja viestinnän yhteistyöverkosto

Opetushallitus, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry, kansallisen koulutus- ja elinkeinopolitiikan keskeiset vaikuttajat

Yritysyhteistyö mahdollisti opiskelijoiden oppimisen todellisissa työympäristöissä ja auttoi kohdentamaan koulutuksen sisältöjä alan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Useat yritykset ovat sittemmin ilmoittaneet halunsa jatkaa yhteistyötä pysyvänä osana koulutuksen ja työelämän yhteistä kehitystyötä.

Koulutuspolitiikan näkökulmasta – alueellinen malli vihreän siirtymän koulutukselle

Hanke tuki suoraan Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) -ohjelman erityistavoitetta “Uutta osaamista työelämään”. Kainuussa tämä konkretisoitui mallina, jossa ammatillinen koulutus toimii osana vihreän siirtymän infrastruktuuria.

Tulokset osoittavat, että alueellinen koulutusorganisaatio voi toimia strategisena solmukohtana, joka yhdistää teknologisen innovaation, työelämän osaamistarpeet ja aluekehityksen.Hanke myös loi pohjaa tulevalle vetytalouden ja hybridienergiajärjestelmien koulutukselle, vastaten kansallisiin energiamurroksen linjauksiin.

Kestävä kehitys ja turvallisuus koulutuksen läpileikkaavina teemoina

Kaikessa toiminnassa korostuivat kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet. Virtuaaliset oppimisympäristöt vähensivät koulutusten hiilijalanjälkeä ja loivat saavutettavuutta myös niille opiskelijoille, joille fyysinen osallistuminen on haasteellista.

Turvallisuusnäkökulma oli erityisen keskeinen – niin sisältöjen, harjoitusympäristöjen kuin opetuskäytäntöjen tasolla. Tämä on linjassa GWO-standardien (Global Wind Organisation) vaatimusten kanssa ja toimii pohjana tulevien BST- ja BTT-koulutusmoduulien perustamiselle Kainuuseen.

Tulokset ylittivät tavoitteet

Hankkeeseen osallistui yhteensä 87 henkilöä, lähes tavoitteen mukaisesti, mutta organisaatioyhteistyön laajuus (40 kumppania) ylitti odotukset moninkertaisesti. Laadullisten tavoitteiden osalta hanke ylitti odotukset kaikissa keskeisissä mittareissa: oppimisympäristöjen laatu, opetushenkilöstön osaaminen, työelämäyhteistyö ja koulutuksen vetovoima vahvistuivat merkittävästi.

Erityisenä tuloksena voidaan pitää uusiutuvan energian koulutuksen vakiintumista Kainuun ammattiopiston pysyvään tarjontaan sekä koulutusmateriaalien ja digitaalisten sisältöjen julkista saatavuutta KAO:n verkkosivuilla ja Suomen uusiutuvat ry:n kanavissa.

Kainuulainen koulutus osana Euroopan vihreää siirtymää

Hanke vahvisti Kainuun asemaa osana Euroopan vihreää siirtymää ja energiateknologista uudistumista. Se loi rakenteita, jotka tukevat kestävää aluekehitystä, työllisyyttä ja osaamisen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Samalla se toimii mallina sille, kuinka alueellinen koulutustoimija voi strategisesti kytkeytyä globaaleihin ilmasto- ja energiatavoitteisiin – konkretisoiden EU:n Green Deal -strategiaa koulutuksen ja osaamisen tasolla.

Yhteinen kiitos ja katse tulevaisuuteen

Kainuun ammattiopisto kiittää lämpimästi kaikkia hankkeen toteutuksessa mukana olleita yrityksiä, järjestöjä ja viranomaisia:
Vestas, Nordex, Paikallis-Sähkö, Enerke, Suomen Uusiutuvat ry, Opetushallitus, Teknologiateollisuus ry, Energiateollisuus ry sekä lukuisa joukko alueellisia ja kansallisia sekä kansainvälisiä yhteistyötahoja.

Yhteistyö on osoittanut, että uusiutuvan energian osaaminen ei ole vain teknistä tietoa – se on myös alueellisen elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke (1.8.2023–30.9.2025) toteutettiin Euroopan unionin osarahoituksella, osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa. Rahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), ja hankkeen hallinnoijana Kainuun ammattiopisto, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos.

Artikkelin kirjoittaja on Kainuun ammattiopiston suunnitteluopettaja Ville Loukusa, joka toimi Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeessa projektipäällikkönä.

Uusiutuvien tuomaa työtä: Matias Savolainen

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.

Nimi: Matias Savolainen

Työpaikka: Rejlers

Työtehtävä: Kehityspäällikkö

Miten uusiutuva energia työllistää sinua?

Toimin Rejlersillä kehityspäällikkönä käyttökeskuspalveluissa, joissa valvotaan ja ohjataan tuulivoima- ja aurinkovoimapuistojen sekä akkuenergiakohteiden toimintaa. Työni keskittyy järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä automaation hyödyntämiseen, jotta uusiutuvan energian tuotanto ja jakelu toimivat tehokkaasti ja häiriöttömästi. Olen mukana hankkeen koko käyttökeskuspalveluiden elinkaaren ajan aina tarjoustoiminnasta käyttöönottoprojektin kautta jatkuvaan palvelutuotantoon.

Mikä on parasta työssäsi?

Työni paras puoli on sen positiivinen vaikutus energiamurrokseen ja vihreään siirtymään. Saan kehittää teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, jotka tukevat puhtaan energian tuotantoa ja käyttöä. Lisäksi työ tarjoaa jatkuvaa oppimista ja monipuolisia tehtäviä yhteistyössä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden sekä jakeluverkkoyhtiöiden ja kantaverkkoyhtiön kanssa. Järjestelmien ja niihin liittyvien asioiden (mm. tietoliikenneyhteydet ja kyberturva) parissa työskennellessä ohjelmistot ja teknologiat sekä myös uusiutuvan energian toimintaympäristö kehittyvät jatkuvasti, joten koskaan ei tule valmista, vaan tehtävää ja kehitettävää riittää.

Mieleenpainuvin muisto työsi parista?

Erityisesti mieleen on jäänyt asiakkaan tarpeesta liikkeelle lähtenyt uuden palvelun kehitysprojekti, jossa olin alun ideoinnista asti mukana. Projektin aikana suunniteltiin, kehitettiin ja käyttöönotettiin Rejlersille kokonaan uusi palvelu, joka mahdollistaa asiakkaan uusiutuvan energian portfolion osallistumisen aFRR reservimarkkinaan. Projekti sisälsi mm. järjestelmän hankinnan sekä järjestelmäkehitystä ja integraation asiakkaan toiseen järjestelmään. Onnistunut käyttöönotto ja laadukas palvelutuotanto heti aloituksesta, osoittivat Rejlersin vahvan osaamisen sekä kehitetyn palvelukonseptin toimivuuden myös käytännössä, mikä oli palkitsevaa.

Vetytalous vaatii älyä ja joustoa – H2 Springboard näyttää suuntaa

Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset vetytalouden kehittämiseen, mutta sen etenemistä haastavat yhä korkeat investointikustannukset ja skaalautuvien ratkaisujen puute. ABB:n vetämä H2 Springboard -ohjelma vastaa muun muassa näihin haasteisiin kokoamalla yhteen yli 50 toimijan verkoston, jossa kehitetään älykkäitä järjestelmiä, jotka linkittävät sähkön, vedyn ja teollisuuden toisiinsa.

ABB:n H2 Springboard -ohjelma sai alkunsa Porin Vetyareenalla vuonna 2023 oivalluksesta, että Suomella on poikkeukselliset lähtökohdat vetytalouteen. Toteutus vaatii kuitenkin laajaa yhteistyötä ja ohjelma kokoaa yhteen vetyarvoketjujen keskeiset toimijat ja sijoittajat.

”Suomessa yhdistyvät uusiutuvan sähkön hyvä saatavuus, biomassat ja vahva teollinen pohja mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan toimijoita, jotka yhdistävät nämä vahvuudet investointeihin ja teknologiakehitykseen. H2 Springboard toimii juuri tällaisena alustana ja rakentaa samalla Suomelle kilpailuetua – ei vain teknologian kehittäjänä, vaan myös houkuttelevana investointikohteena”, kuvailee ABB:n H2 Springboard ekosysteemin johtaja Simo Säynevirta.

Energiamurros muuttaa sähköjärjestelmää perusteellisesti. Kun verkkoon liitetään yhä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa, vetylaitoksia, lämpöpumppuja ja suuria sähkökattiloita, tehotasapainoa ja taajuudensäätöä ei voi enää hoitaa pelkästään voimaloiden tuotantoa säätämällä. Uusiutuva tuotanto on sääriippuvaa ja ydinvoiman joustokyky rajallinen, joten jatkossa myös muiden resurssien on tarjottava joustoa järjestelmän tarpeisiin. H2 Springboard tavoitteena on kehittää näitä ratkaisuja kokonaisvaltaisesti.

Konkreettisia ratkaisuja ja joustavuutta koko arvoketjuun

Vedyntuotanto vaatii paljon uusiutuvaa energiaa, jonka vaihteleva tuotanto kuormittaa sähköjärjestelmää. ABB:n asiantuntijoiden mukaan vetytalouden ytimessä onkin kysymys kokonaisuuden hallinnasta eli siitä, miten eri sektoreiden tarpeet ja uusiutuvan sähkön vaihtelut sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

Ratkaisuja on etsittävä ja kehitettävä sekä laite-, laitos-, että energiaverkkojen tasoilla. Ohjelmassa mukana olevat sähkö- ja vetysiirtoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid ovat keskeisessä roolissa, sillä energian siirtoinfrastruktuuri on vetytalouden kivijalka.

”Sähköverkot ovat perinteisesti olleet passiivisia, ja pullonkaulat on ratkaistu verkkoa vahvistamalla, mikä on varma mutta kallis ja hidas keino. Uusiutuvan energian ja varastojen myötä tarvitaan myös aktiivisen verkonhallinnan menetelmiä, jotta siirtokyvyn haasteet voidaan ratkaista joustolla silloin, kun se on edullisempaa. Sähköä voidaan myös varastoida ja siirtää tehokkaasti muuttamalla se vedyksi. Yksi vetyputki voi kuljettaa saman energiamäärän kuin 10–15 rinnakkaista 400 kV:n suurjännitelinjaa. Vety tarjoaa ylivertaisen siirtokykynsä ja varastoitavuutensa ansiosta uusia mahdollisuuksia sähköjärjestelmän tasapainottamiseen”, kertoo ABB:n Electrification Distribution Solutions -osaston Sales & Marketing Director Heikki Autio.

Aution mukaan monet vetytalouden kannalta tärkeät teknologiat, kuten elektrolyyserit, polttokennot ja erilaiset nestekierto- tai kompressiojärjestelmät, ovat vielä kehitysvaiheessa. Koska järjestelmän joustavuus avainkysymys, tullaan niitä tulevaisuudessa ohjaamaan älykkäästi niin, että vedyn tuotanto mukautuu uusiutuvan sähkön saatavuuteen ja tukee koko sähköjärjestelmän tasapainoa.

”Vetytalouden rooli kulutusjoustona ja energiavarastona on tärkeä, kuitenkin isossa kuvassa ehkä vielä tärkeämpi on rooli teollisuuden puhtaassa laajentumisessa, eli teollisuuden kasvu ei jatkossa välttämättä tarkoita lisääntyneitä päästöjä.”
Teemu Valminen, ABB

Haasteita kustannuksissa ja rahoituksessa

ABB:n vetyasiantuntijoiden mukaan vetytalouden keskeiset haasteet liittyvät tällä hetkellä kustannuksiin, teknologian kehitysvaiheeseen ja rahoituksen saatavuuteen, jotka kaikki linkittyvät toisiinsa.

Vetytalouden kustannushaasteet liittyvät ennen kaikkea kalliisiin pääomainvestointeihin ja siihen, että vedyn tuottaminen sähköstä kuluttaa paljon energiaa suhteessa saatavaan lopputuotteeseen. Julkisessa keskustelussa korostuu usein teknologian hinta, mutta ABB:llä H2 Springboardin Ecosystem developerina työskentelevän Teemu Valmisen mukaan vielä tärkeämpi kustannustekijä on se, miten itse laitosprojektit toteutetaan: ”Energian hinta ratkaisee pitkälti vetytalouden kannattavuuden. Laitosten kustannuksia voidaan hallita älykkäällä, koko prosessin kattavalla energianhallinnalla, joka hyödyntää eri osajärjestelmien joustot. Integroitu energianhallinta mahdollistaa tuotannon optimoinnin ja sähkö- sekä vetyinfrastruktuurin jousto- ja reservimarkkinoiden hyödyntämisen.”

Toinen ratkaisu vaikuttaa energiantuotannosta syntyviin kustannuksiin on hybridienergiapuistot, joissa sähkö tuotetaan paikan päällä uusiutuvilla ja ohjataan suoraan vedyntuotantoon. Näin vältytään verkkoon liittymisen kustannuksilta.

Kaiken kehitystyön tavoitteena on edullinen vedyntuotanto, sillä hinta määrittää, kohtaavatko tuotanto ja kysyntä. Yksi vetytalouden keskeinen haaste on ABB:n asiantuntijoiden mukaan ostajien puute: elektrolyysillä tuotettu vety on toistaiseksi kallista, mikä jarruttaa kysyntää. Tämä vaikeuttaa myös rahoituksen saamista, sillä investoijat tarvitsevat varmuutta markkinan kehittymisestä.

Vetytalous ei synny yhdessä yössä – mutta suunta on selvä

ABB:n asiantuntijoiden viesti on kirkas. ”Vety ei ole vain lupaava teknologia, vaan konkreettinen mahdollistaja puhtaalle teollisuudelle, energian varastoinnille ja koko sähköjärjestelmän joustavuudelle. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla vetytalouden eturintamassa”, tiivistää Antti Kettu, ABB:n Energy Industries -yksikön myyntipäällikkö.

Mutta koska vetytalous realisoituu isossa mittakaavassa?

Vetytalous ei synny hetkessä. Vedyn jousto-ominaisuudet ovat vasta kehitysvaiheessa, eikä teknologia ole vielä kunnolla integroitunut osaksi energiajärjestelmää. Pilottihankkeet ovat nyt keskeisessä roolissa. Samalla infrastruktuurin, niin sähkön- kuin vedynsiirron, kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja.

Vetytalouden kasvu edellyttää myös lisää uusiutuvaa sähköä. ”Nykyinen tuotanto menee todennäköisesti pitkälti sähköistyvään kaukolämpöön, teollisuuteen ja datakeskuksiin. Vetytalous realisoituu laajemmin seuraavassa aallossa, kun pienempien laitosten opit on saatu käyttöön”, arvioi Kettu.

H2 Springboard lyhyesti:

Perustettu vuonna 2023 ABB:n aloitteesta
Yli 50 kumppania teknologia-, teollisuus- ja rahoitussektoreilta
Tavoitteena skaalautuvat vetyratkaisut koko arvoketjussa
Korostaa joustoa, kustannustehokkuutta ja teollista yhteistyötä
Yhtenä H2 Springboard -ohjelman konkreettisena yhteistyöesimerkkinä on 20 megawatin (MW) suurempaan mittaluokkaan monistuva, standardoitu vedyntuotantomoduuli

Vetytalouden hyödyt pähkinänkuoressa:

Vety toimii energian varastointimuotona ja tasapainottaa sähköverkkoa tuotannon ja kulutuksen vaihdellessa
Mahdollistaa fossiilivapaan teollisuuden
Tuo investointeja Suomeen ja parantaa energiaomavaraisuutta
Vähentää tarvetta kalliille sähköverkkoinvestoinneille