Puntaroitavana – voisiko STY laajentaa toimintansa aurinkovoimaan?

Tuulivoimayhdistys kysyi viime kesän aikana jäsenkyselyllä yhteisömme kantaa STY:n toiminnan laajentamisesta teollisen aurinkovoiman edunvalvontaan. Vastauksista on selvästi noussut esiin, että laajentamisessa nähdään sekä etuja että haasteita.

Fingridin tuottamien tilastojen mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa voisi olla noin 8 000 MW aurinkovoimaa ja noin 21 000 MW tuulivoimaa. On selvää, että molemmat tulevat näyttelemään isoa roolia Suomen energiamurroksessa sekä vihreän teollisuuden mahdollistamisessa. Historiallisesti arvioituna uutisoitujen investointien määrä Suomeen on ennennäkemätön, yli 140 miljardia euroa. Uusiutuvan energian rooli on olla kaiken tämän mahdollistajana.

Teollisen kokoluokan aurinkovoiman kehityskaari näyttää muistuttavan kovasti maatuulivoiman vastaavaa reilu kymmenen vuotta sitten. Ala on pitkään ollut ”pojittelun” ja ”tytöttelyn” kohteena, ja alaan uskovia on ollut kovin rajatusti. Koska uskottavaa näkymää ei ole ollut, eivät sääntelykehikko tai alan edunvalvonta ole kehittyneet. Monen asian summana teollisen kokoluokan aurinkovoima on kuitenkin nyt viimein lyömässä läpi: useita ison kokoluokan hankkeita on suunnitteilla ja tulee rakenteille lyhyen ajan sisällä. Tämä on herättänyt viranomaiset huomaamaan, että alan regulaatio on puutteellista. Samalla toimijat ovat huomanneet, että teollisen kokoluokan aurinkosähkön edunvalvonta puuttuu. STY:ssä on eletty sama vaihe tuulivoiman kanssa, joten on järkeen käypää ja luonnollista, että tässä katseet kääntyvät STY:n suuntaan.

Tuulivoimayhdistys on tehnyt ja tekee monella tasolla erinomaista työtä. Aurinkovoiman mukaan otto toisi STY:lle lisäjalan, jonka päällä seistä. Tuulivoiman ja aurinkovoiman edunvalvonnan mahdollinen yhdistyminen toisi synergiaetuja, jotka vahvistaisivat yhdistystä monella eri mittarilla. STY:ssä on jo paljon jäseniä, jotka toimivat sekä tuuli- että aurinkovoiman parissa. Nämä yritykset voisivat keskittää edunvalvontansa yhteen yhdistykseen kahden sijaan. Lisäksi aurinko toisi yhdistykselle uusia jäseniä. Viranomaisille kontaktoitavana olisi edelleen tuttu etujärjestö, jolla paljon kokemusta edunvalvonnasta, regulaation luomisesta sekä jo olemassa olevat yhteydet eri sidosryhmiin ja päättäjiin.

Huolina kyselyn vastauksissa ovat nousseet esiin muun muassa kysymys resurssien riittävyydestä, jäsenten ja eri tuotantomuotojen tasapuolisen kohtelun varmistamisesta ja mahdollisista ristiriitatilanteista ja eriävistä näkemyksistä eri tuotantomuotojen välillä.

Nykyisen Tuulivoimayhdistyksen taustalta korostuu kaksi ryhmää, jotka ovat mahdollistaneet kaiken STY:n tekemisen ja joita ei tule unohtaa, kun yhdistymistä mietitään: yhdistyksen tuulivoima-alan jäsenet ja Tuulivoimayhdistyksen henkilökunta. Molempien näiden tahojen tuki tulee saada yhdistymisen taakse, jotta yhdistymistä voidaan harkita yhtään pidemmälle. Selvästi on käynyt ilmi, että tuulivoimayhdistyksen henkilöstön kohdalla tulee huolehtia oikeanlaisesta resurssoinnista ja jaksamisesta yhdistyksen eri toiminnoissa, niin jäsenpalveluissa, viestinnässä, tapahtumissa kuin edunvalvonnassa. Jo nyt tuulivoimapuolen edunvalvonnassa yhdistyksellä on ”kädet täynnä” ja mahdollinen toiminnan laajentaminen kasvattaisi kaiken kaikkiaan työmäärää. Oikeilla roolituksilla ja kasvatetuilla resursseilla tähän haasteeseen pystyttäisiin kuitenkin vastaamaan, jos laajentumiseen päädytään.

Pohdinta yhdistyksen toiminnan laajentamiseksi myös teollisen kokoluokan aurinkovoimaan jatkuu, eikä STY:n hallitus ole vielä päättänyt, aikooko se esittää yhdistyksen kokoukselle toiminnan laajentamista vai ei. Yhdistyksen päätöshän näin isoon muutokseen tarvitaan: STY:n sääntöjen mukaan olemme tuulivoiman edunvalvontajärjestö. Jotta muutos voitaisiin tehdä, on muutosta kannatettava ¾ kokouksessa annettavista äänistä.

Uskon, että resursseista tämä ei kuitenkaan jäisi kiinni: Suomesta löytyy myös ihmisiä, jotka ”rakastavat” aurinkovoimaa samalla tavalla kuin nykyhenkilöstö ”rakastaa” tuulivoimaa. Heidät vain tulisi löytää ja palkata Suomen parhaimman etujärjestön kirjoille tekemään edunvalvontaa ja toimivaa toimintaympäristöä.

Vanhat turvetuotantoalueet muuntuvat tuuli- ja aurinkovoimapuistoiksi

Tuulivoimahankkeen suunnittelun kulmakivet entisillä turvetuotantoalueilla

Vanhat turvetuotantoalueet soveltuvat erittäin hyvin tuuli- ja aurinkovoimarakentamiseen. Ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia ja lähes puuttomia alueita, jotka sijaitsevat usein myös etäällä asutuksesta. Turvetuotantoalueiden tiet ovat leveitä ja hyvin kantavia, sillä tiestö on rakennettu kestämään ympärivuotiset turvetoimitukset täysperävaunuyhdistelmillä.

– Turvetuotantoalueiden hankesuunnittelussa on otettava huomioon alueen maaperä, jäljellä olevan turpeen määrä sekä vesien liikkuminen. Entisten suonpohjien luontaiset olosuhteet on selvitettävä tarkkaan, sillä ne saattavat vaihdella pienen alueen sisällä paljonkin. Turvekerros vaikuttaa paljon rakennettavuuteen ja rakentamisen kustannuksiin. Kuiva, tasainen ja kantava kivennäismaa niukan turvekerroksen alla olisi ihanteellisin vaihtoehto rakennettaessa tuuli- ja aurinkovoimaa vanhalle turvesuolle”, Neovan tuuli- ja aurinkovoiman kehittämisestä vastaava projektijohtaja Lauri Alanen kertoo.

Neovan tavoitteena on olla tulevaisuudessa merkittävä toimija Suomen tuuli- ja aurinkovoimassa. Yhtiön noin 55 000 hehtaarin maanomistus Suomessa mahdollistaa isojen hankekokonaisuuksien suunnittelun. Tällä hetkellä Neovalla on käynnissä kymmenkunta julkistettua tuuli- ja aurinkovoimahanketta, jotka sijoittuvat osittain tai kokonaan entisille turvetuotantoalueille.

Turvatuotantoa varten rakennetut vesienkäsittelyrakenteet, kuten sarkaojat, jäävät hankealueille. Sade- ja sulamisvedet pääsevät hallitusti liikkumaan näitä rakenteita pitkin alueelta pois. Sen sijaan matalammille alueille, joita on pidetty kuivana pumppaamalla ja joihin vedellä on luontaisesti tapata kerääntyä kosteikoksi, voi rakentaminen olla liian haastavaa.

Turvetuotannon ympäristölupamenettelyä varten alueilla on toteutettu ympäristövaikutus-selvitykset, joita voidaan osittain hyödyntää tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden ympäristö-vaikutusten arvioinnissa.

Paikallistuntemus Neovan hankekehittämisen vahvuutena

Neovan vahvuutena on yhtiön suomalainen omistustausta sekä pitkä turvetuotantohistoria monilla alueilla, minkä vuoksi Neova on ennestään tuttu yhteistyökumppani monille maanomistajille. Turvetuotannon parissa paikallisesti työskentelevillä asiantuntijoilla on tärkeä rooli hankekehityksessä. Heillä on vankka tuntemus hankealueiden tiestöstä, ympäristöasioista ja ympäröivistä toiminnoista. Heiltä saa myös suunnittelun tueksi tarkat tiedot tuotantoalueiden luontaisista ominaisuuksista, vesiolosuhteista ja turvepaksuuksista. Paikalliset osaajat auttavat projektipäällikköitä myös käytännön urakointikysymyksissä.

Turvetuotantoalueiden turvallisuusriskien ehkäisy

Turvallisuus on kartoitettava tarkkaan hankealueilla, joilla osittain jatketaan turvetuotantoa. Turvetuotantoalueiden kuiva pintakerros on paloherkkää, joka syttyy kesän tuulisella ja kuivalla säällä helposti pienestäkin kipinästä. Sen vuoksi tuotannossa olevan turvetuotantoalueen ja tuulivoimalan välissä tulee olla riittävä suojaetäisyys tai muu tulipalon leviämistä estävä rakenne. Tuotantoalueilla on talviaikaan vilkas liikenne, kun turvetoimitukset asiakkaille ovat käynnissä. Näissä tapauksissa on huomioitava, ettei läheisistä tuulivoimaloista aiheudu jäänheittoriskiä turveaumojen luona työskenteleville henkilöille tai alueella liikkuville rekoille.

Aikaansa edellä tuulivoimassa

Neova ei ole ensimmäistä kertaa mukana tuulivoima-alalla, sillä yhtiö on aikanaan rakennuttanut ja omistanut kahdeksan voimalan tuulipuiston Iin Kuivaniemessä. Ensimmäisen tuulivoimalan rakentaminen aloitettiin vuonna Viimeisin, vuonna 2003 käyttöön otettu, voimala oli kahden megawatin tehollaan Suomen suurin tuulivoimala. Puisto tuotti aikanaan lähes viidenneksen Suomen vuotuisesta tuulienergiasta ja silloin Vapo-nimellä toiminut yritys oli maan merkittävimpiä tuulivoiman tuottajia. Vapo myi tuulivoimapuiston pois vuonna 2012.

Neova päätti siirtää energialiiketoimintansa panostukset uusiutuviin energiamuotoihin ja käynnistää tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksen vuonna 2020. – Kartoitimme ensin omien kiinteistöjen mahdollisuudet tuulivoimahankkeisiin. Selvitys osoitti monia kiinnostavia kohteita ja varsinaiset tuulivoiman hankekehitykset käynnistyivät vuoden 2021 aikana. Laajan maanomistuksen vuoksi suurin osa hankkeista on hybridihankkeita, joissa suunnitellaan tuulivoiman yhteyteen mittavasti aurinkovoimaa.

– Hybridihankkeiden lisäksi suunnitelmissa on kehittää lukuisia teollisen kokoluokan aurinkovoimapuistoja entisille turvetuotantoalueille. Potentiaalisia aurinkovoimakohteita löytyy yhtiön omista maa-alueista yli 10 000 hehtaaria. Ensimmäisten aurinkovoimapuistojen kehitystyöt käynnistyivät vuonna 2022, Alanen kertoo

Neovan tuuli- ja aurinkovoimatiimi on kasvanut kolmessa vuodessa noin kymmenen ammattilaisen liiketoiminta-alueeksi. – Tavoitteenamme on kasvattaa tuuli- ja aurinkovoimasta merkittävä osa Neovan liiketoimintaa. Neovan strategiana on kehittää tuuli- ja aurinkovoimahankkeet rakentamisvalmiiksi. Välttämättä Neova ei itse rakenna hankkeita tai jää niihin omistajaksi, mutta se ei myöskään ole poissuljettua. Onhan yhtiöllä jo aikaisempaa historiaa tuulipuiston toteuttamisesta ja omistamisesta”, Alanen toteaa.

Entistäkin vihreämpää tuulivoimaa

Modvion on uuden teknologiansa avulla rakentanut maailman korkeimman puusta valmistetun tuulivoimatornin – Suomessa tuotetuista paneeleista.

Puusta valmistettuja tuulivoimaloiden komponentteja on suunniteltu useaan otteeseen. Tällä kertaa asian äärellä on ruotsalainen Modvion. Yritys rakentaa nykyvoimaloiden korkeuksiin yltäviä torneja puusta valmistetuista moduleista. Puun käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun terästä ja betonia käytetään vähemmän; itse puumateriaali varastoi pitkäaikaisesti hiilidioksidia, joka on sitoutunut puiden kasvaessa. Tuloksena on hiilinegatiivinen tuulivoimalatorni, joka varastoi enemmän hiilidioksidia kuin sen tuotannossa syntyy.

”Maailman on siirryttävä uusiutuvaan energiaan. Eikä pelkästään uusiutuvaan energiaan, vaan nettonollapäästöihin. Kaikki tämä luo kiireen tuoda teknologiaamme markkinoille. Käyttämällä paikallista uusiutuvaa puuta tornimateriaalina voidaan vähentää tuulivoimalan elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä noin 30 prosentilla, kertoo Modvionin perustaja ja toimitusjohtaja Otto Lundman.

Pienemmät moduulit helpottavat tornin osien kuljettamista

Yli 150 metriä korkeat tornit ovat jo nyt laajalti käytössä ja voimalakokojen odotetaan edelleen kasvavan. Voimalakoon kasvu luo haasteita esimerkiksi niiden kuljetukselle, mistä syystä tornilohkojen modulaarisuus on yksi mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia, myös Modvionin tapauksessa. Tornien modulaarisuus mahdollistaa tavallisen kuorma-autokaluston käyttämisen, mikä helpottaa reittisuunnittelun paineita. Modvionin tornit ovat edullisempia mitä korkeammiksi ne nousevat, joten ne soveltuvat erittäin hyvin Suomen markkinoille, missä käytetään tyypillisesti suuria tornikorkeuksia.

Käytetty materiaali on suomalaisen Metsä-Woodin toimittama LVL-kertopuu. Se koostuu monista ohuista puukerroksista, jotka lisäävät puutuotteen lujuutta. LVL on noin 50 prosenttia vahvempaa kiloa kohti verrattuna tuulivoimatorneissa käytettyihin teräsmateriaaliin. Tuloksena on kevyempi torni, jonka hyöty kasvaa mitä korkeammaksi se rakennetaan. Lisäksi puiset tornit voivat vaikuttaa yleiseen hyväksyttävyyteen: viimeaikainen Ruotsissa tehty kysely osoittaa, että poliitikot ja kuntien edustajat suhtautuvat myönteisemmin puusta rakennettuihin tuulivoimaloihin.

Puutornin rakentaminen ei eroa tavallisesta modulaarisen tornin rakentamisesta. Tornimodulit yhdistetään rakennuspaikalla ensin sylinterin muotoisiksi tornilohkoksi. Tämän jälkeen tornilohkot pinotaan päällekkäin putkimaiseksi torniksi, johon konehuone asennetaan terässovittimen avulla.

Wind of Chance

Modvionin ensimmäinen kaupallisen vaiheen puutorni, joka on nimetty Scorpions-yhtyeen kappaleen ”Wind of Change” mukaan, on valmistettu Modvionin tehtaalla, aivan Göteborgin ulkopuolella, missä kuusentuoksu leijailee tehtaan läpi. 105 metriä korkea tuulivoimatorni on pystytetty tänä syksynä Skarassa, Ruotsissa, ja se otetaan käyttöön vuoden 2023 lopussa. Torni on varustettu Vestasin V90-2.0MW-turbiinilla.

”Ensimmäisen kaupallisen turbiinimme asentaminen on meille valtavan tärkeä askel, sillä se osoittaa että ainutlaatuinen teknologiamme toimii suuressa mittakaavassa. Modvion on nyt valmis suureen läpimurtoonsa, ja tavoitteena on tulla merkittäväksi toimijaksi maailmanlaajuisilla tuulivoimamarkkinoilla. Suomi on meille ensivaiheen kiinnostava markkina”, sanoo Otto Lundman.

Tuulivoimamarkkina on suuri ja kasvaa joka vuosi. Tällä hetkellä tuulivoimatornimarkkinan arvo on vuosittain 40 miljardia euroa, ja sen odotetaan kasvavan (CAGR-kasvu +8%) globaalin tarpeen lisääntyessä edulliselle ja kestävälle energialle. Asennettujen gigawattien määrä kasvaa, kun taas asennettujen tuulivoimaloiden määrän odotetaan hieman laskevan, koska turbiinien koko suurenee nopeasti. Keskimääräisen maailmanlaajuisen turbiinin odotetaan olevan 6,6 MW vuonna 2030, Suomessa sitäkin enemmän. Tämä lisää kysyntää korkeille torniratkaisuille. Se, mikä oli markkinan marginaalia, on nyt nopeasti muuttumassa valtavirraksi – korkeat tornit ovat valtava ja kasvava segmentti, muuallakin kuin Pohjoismaiden metsäisillä alueilla.

Vestas on sijoittanut Modvioniin pyrkimyksenä luoda täysin kestäviä tuotteita ja vähähiilistä arvoketjua. Sijoittajia Vestasin lisäksi ovat muun muassa Euroopan komission EIC-rahasto, Almi Invest Greentech, Course Corrected VC ja Symbia VC, ja Modvion tekee yhteistyötä myös muun muassa Vattenfallin, RWE:n ja Enel Green Powerin kanssa. Seuraavan kehitysvaiheen rahoittamiseksi Modvion suunnittelee nyt uutta 20 miljoonan euron rahoituskierrosta laajentaakseen toimintaansa ja toimittaakseen ensimmäisen 6 MW tuulivoimala-asennuksen. Suomi on johtava maa Euroopassa LVL:n valmistuksessa, jota käytetään Modvionin torneissa. Onko Suomen tuulivoimateollisuus valmis olemaan, sille ominaiseen tapaan, kehityksen kärjessä ja panostamaan kotimaisuuden kasvattamiseen materiaali- ja komponenttivalinnoissa?

Sosiaalista kestävyyttä johdetaan sisäisesti ja ulospäin

Sosiaalinen kestävyys on liiketoiminnan johtamisen keskeinen kysymys, ajattelipa asiaa yrityksen kilpailukyvyn tai vastuullisuuden kokonaisuuden kantilta. Yritystoiminnan sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa toimenpiteitä ja vaikutuksia, jotka kohdistuvat yhteiskuntaan ja yrityksen omiin työntekijöihin. Näistä molemmista huolehtiminen pitkäjänteisellä tavalla mahdollistaa myös kestävän ja arvolähtöisen yrityskulttuurin kehittymisen.

Kun yhtiön sosiaalisia vaikutuksia kehitetään vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, voidaan saada aikaan vastaavaa todellista vaikuttavuutta ja kasvua, kuin ympäristövastuun puolella on tapahtumassa vihreän siirtymän askelmissa. Sosiaalisen vaikuttavuuden ja sen aikaansaaman muutoksen seuraamista pitää kehittää, jotta toimintaa voidaan suunnata liiketoiminnan, työyhteisön ja yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan. Sosiaalisen ulottuvuuden mittarit ovat vielä rajallisia ja keskeneräisiä verrattuna vaikkapa ympäristövastuun konkreettisiin mittareihin. Niiden kehittäminen kuitenkin jatkuu koko ajan, ja haluamme olla tässä eturintamassa mukana.

Yrityksessä sosiaalista kestävyyttä johdetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja merkityksellisyyden tunne on sille kilpailukyvyn rinnalla tärkeä lähtökohta. Sosiaalisen vastuullisuuden toteuttaminen onkin yrityksen ja sen vaikutuspiiriin kuuluvien ihmisten yhteisen tarinan elämistä todeksi.

Millaista tarinaa haluamme elää?

Pohjimmiltaan on kyse siitä, miten kohtelemme toinen toisiamme ja miten ihmisoikeudet toteutuvat omalla työpaikalla ja esimerkiksi yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toiminnassa. Yrityksen aikaansaamat vaikutukset yhteiskuntaan, aluetalouteen ja yhteisöihin kuuluvat kaikki sosiaalisen vastuun sateenvarjon alle.

Omalla työpaikalla jokaisen työntekijän, esihenkilön ja johtajan henkilökohtainen identiteetti on ammatillisen identiteetin ytimessä. Sieltä nousevat arvot, merkityksellisyyden tunne ja halu sitoutua. Yrityksen johdon tehtävä on luoda sopivat olosuhteet psykologisesti turvalliselle ja avoimelle työyhteisölle, jossa jokainen ihminen haluaa toimia ja vaikuttaa yhdenvertaisena osana päivittäistä toimintaa. Sosiaalisen vastuun monipuolinen toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti myös rekrytoinnissa ja työntekijöiden sitoutumisessa.

Konkreettiset teot työturvallisuuden, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden, inklusiivisuuden sekä toimitus- ja arvoketjun sosiaalisen vastuullisuuden edistämiseksi vievät kaikki tätä tärkeää asiaa eteenpäin. Kun ihmisresurssien mahdollistama liiketoiminta tuottaa yhteiskunnallista hyvää ja yritys lisäksi toteuttaa sosiaalista osallisuutta vahvistavaa toimintaa, ollaan oikealla polulla. Uteliaisuudella ja kehittämislähtöisellä otteella saadaan koko ajan entistä enemmän hyvää aikaan. Valmista ei tule koskaan, joten matkasta saa ja voi nauttia kaikkine huippuineen ja laaksoineen.

Blogin inspiraation lähteenä toimi 12.9. toteutettu vastuullisuustapahtuma No bullsh*t 2023, jonka järjestivät EK, Perheyritysten liitto, FIBS (Finnish Business & Society), Keskuskauppakamari, Business Finland ja Design Forum Finland. https://nobullshit.events/

Blogin kirjoittaja Paula Mäkeläinen (HTM, Sosionomi) on Suomen Hyötytuuli Oy:n vastuullisuuspäällikkö, jolle on tärkeää vaikuttaa myönteisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin. Merkityksellinen tekeminen yhdessä asiantuntijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa tekee tämän mahdolliseksi.

Blogikirjoitus on julkaistu aiemmin täällä.

Tuulivoima siivittää Suomea menestykseen!

Suomen sähköinen tulevaisuus näyttää upealta! Suomen teollisuus, lämmitys ja liikenne ovat menossa kovaa vauhtia sähköistymisen tielle. Uusiutuvan energian ansiosta Suomi on erittäin houkutteleva maa teollisille investoijille. Teolliset investoinnit tuovat Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia. Maailmalla syntyy yhä enemmän kysyntää tuotteille, joiden valmistuksesta ei synny hiilidioksidipäästöjä: päästötön teräs, polttoaineet, lannoitteet ja monet muut tuotteet. Markkinoilla alkaa olla imua puhtaille tuotteille ja siihen kysyntään Suomi voi vastata.

Suomi voi samalla näyttää maailmalle mallia maasta, joka kykenee tasapainoisesti rakentamaan teollisuutta ja pitämään samalla huolta suuresta yhteisestä kodistamme – maapallosta. Jätämme tämän kotimme lapsillemme aiempaa paremmassa kunnossa torjumalla vastuullisesti ilmastonmuutosta ja pitämällä huolta luonnon monimuotoisuudesta.

Uudenlainen teollistuminen tarvitsee hurjan määrän sähköä. Fingridin arvion mukaan teollisuuden investointien tuloksena Suomen sähkönkulutus voi kasvaa tällä vuosikymmenellä jopa 50
prosenttia! Mikä tahansa sähkö ei kuitenkaan näissä kisoissa pärjää. Sähkön pitää olla päästötöntä, edullista ja varmaa. Ja sitä sähköä meiltä Suomesta löytyy.

Sähköistämisessä Suomen kilpailuetu perustuu vuosien varrella rakennettuun monipuoliseen,
puhtaaseen ja tehokkaaseen sähköntuotantoon. Tämän vuosikymmenen aikana sähkön tuotannon merkittävä kasvu voidaan toteuttaa kilpailukyvyltään erinomaisella maatuulivoimalla – yhdellä edullisimmista uusiutuvista energialähteistä. Sitä on tulossa ja paljon, jos sähkön kysyntää vain riittää. Suomen kannalta oli onnenpotku, että tuulivoimasta kehittyi juuri nyt se sähköntuotantomuoto, jossa meillä on selvä kilpailuetu. Edes tuulivoiman epäilijät eivät rohkene kuvaamaan sitä vaihtoehtoista skenaariota, jossa tuulivoima olisi pois tuotantopaletistamme.

Sähköistymiskehitys on erinomainen asia myös meidän tavallisten sähkönkuluttajien näkökulmasta. Suomi tulee Euroopan kartalla olemaan maa, joka tarjoaa kansalaisille edullista, puhdasta ja varmaa sähköä. Ja tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden valita aktiivisemman tai passiivisemman roolin sähkön käyttäjinä. Kiinteä sähkön hinta. Vaihteleva sähkön hinta. Sinä päätät! Käyttämäsi sähkö on puhdasta: suomalaisten pistorasiat voisivat jo tänään olla väriltään vihreitä – niin pieni on sähkömme hiilidioksidisisältö.

Päästötön, edullinen ja varma sähkö tuo investointeja Suomeen. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin kovaa. Menestystarinan toteuttamiseksi on tehtävä viisaita valintoja ja kovaa työtä.