Kuntavaaligallup: Mitä mieltä uusiutuvasta, Keskusta?
Kuntavaalien lähestyessä päätimme kysyä puolueiden kantaa uusiutuvaan energiaan ja näin he vastasivat.
Paikallinen demokratia ja mahdollisuus suunnitella oman kunnan alueiden käyttöä on kunnille keskeistä. Miten taataan, että kunnilla pysyy päätösvalta tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden sijoittamisesta?
Kaavoitus on keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Keskustan mielestä vahvasta kunnallisesta itsehallinnosta tulee pitää kiinni ja se tarkoittaa myös tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden sijoittumista. Energiahankkeet vaikuttavat eniten kuntiin, joihin ne rakentuvat ja siitä syystä myös päätökset niistä tulee tehdä kuntien ja paikallisten päättäjien toimesta.
Puhdas, edullinen ja nopeasti rakennettava energia on Suomen valttikortti, kun kilpailemme puhtaan siirtymän miljardi-investoinneista muiden maiden kanssa. Miten varmistetaan, että jatkossakin kunnat kaavoittavat tuuli- ja aurinkovoimaa?
Keskusta kannattaa kaikkea kotimaista uusiutuvaa energiaa ja tukee sen kestävää lisärakentamista ja hyödyntämistä. Tulevien energiahankkeiden varmistamiseksi energiayhtiöiden tulee ottaa entistä paremmin huomioon kunnan, kuntalaisten ja maanomistajien tarpeet.
Keskustan mielestä voimalaitosten kiinteistöverot tulee pitää nykyiseen tapaan täysin valtionavustusten tasausjärjestelmän ulkopuolella. Tämä on paras keino taata se, että kunnilla säilyy taloudellinen kannuste kaavoittaa tuuli- ja aurinkoenergiaa.
Keskusta pitää tärkeänä myös sitä, että siirtoverkkojen rakentamisessa lunastusmenettelyä kehitetään niin, että maanomistajat ovat paremmassa asemassa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tuottoperusteisella korvauksella ja vapaaehtoiseen, aitoon neuvotteluun perustuvalla toimintamallilla.
Miten puolueesi edistää puhdasta ja edullista, kotimaista tuuli- ja aurinkovoimaa?
Keskusta on sitoutunut edistämään kotimaista puhdasta energiaa. Teemme sen eteen töitä sekä paikallisesti että kansallisesti.
Keskusta oli aikoinaan aloitteellinen esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän perustamiseksi ja kivihiilen energiakäytön kieltämiseksi. Useassa kunnassa keskustalaiset päättäjät ovat olleet aktiivisia paikallisten uusiutuvan energiahankkeiden edistämisessä.
Keskustan mielestä uusiutuvan energian investointeja voidaan nopeuttaa sujuvoittamalla luvitusta esimerkiksi yhden luukun mallilla tai asettamalla lupakäsittelylle enimmäisaika.
Myös Itä-Suomessa on päästävä eteenpäin uusiutuvan energian edistämisessä. Osana puolustusmäärärahojen lisäystä on panostettava aluevalvonnan modernisointiin tavalla, joka vahvistaa puolustusta ja mahdollistaa tuulivoimarakentamisen myös alueilla, joissa aluevalvontamme merkitys on kriittinen.
Mikä pitää puolueväkesi hyvällä tuulella ja aurinkoisella mielellä kuntavaalikeväänä?
Iloiset ihmiset, makkaran tuoksu toreilla ja luottamus siihen, että suomalaiset arvostavat kuntavaaleissa ehdokkaita ja tulevia valtuutettuja, jotka ajavat kotiseutunsa asiaa sivistyksen ja edistyksen voimin.
Tutustu Suomen uusiutuvien kuntavaaliviesteihin verkkosivuillamme.
Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet esittäytyvät: Heikki Peltomaa
Keitä ovat vuoden 2024-2025 Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet ja mikä heidät on saanut innostumaan hallitustyöstä? Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan hallituksemme jäseniin.
Paras tuuli- tai aurinkomuistosi?
Ei ole voittavaa yksittäistä muistoa vaan lukuisia pieniä onnistumisia ja tapahtumia. Yhdistävänä tekijänä kaikelle nautin suuresti uusiutuvan energia-alan ihmisistä ja olen aina viihtynyt olla alan ihmisten kanssa tekemisissä. Heissä ja meissä on jotain erityistä.
Miltä sinun tulevaisuuden energia-ala näyttää?
Näin ilmastohuolestuneenkin silmin tulevaisuuden energia-ala nojaa päästöttömään uusiutuvaan energiaan. Markkinoiden kehittyessä jatkuvasti nähdään lisätuulivoiman sekä aurinkovoiman ja akkuvarastojen muuttavan energiakenttää enemmän ja enemmän päästöttömään suuntaan.
Mikä rooli Suomen uusiutuvilla on tulevaisuuden energia-alalla?
Nyt ja tulevaisuudessa Suomen Uusiutuvat edustaa Suomen suurimpia energian tuotantomuotoja sekä ovat mukana luomassa tulevaisuuden uusiutuvan energian toimintakenttää.
Miksi koet tärkeäksi olla mukana Suomen uusiutuvien hallituksessa?
Suomen Uusiutuvat ry:n jäsenet ovat äänestäneet meidät tänne, koska uskovat meihin. Nyt meidän tehtävämme on osaltamme kiittää luottamuksesta ja luoda hyvää pohjaa alan toiminnalle. Hallituksessa on hyviä ja älykkäitä ihmisiä joilla oikeasti kova palo vaikuttaa alan tulevaisuuteen ja tehdä tätä työtä yhdessä. Tuntuu hyvältä olla osana tätä ryhmää.
Hyvä hanke voi tyssätä sopivan kuljetusreitin puutteeseen
ELY-keskus tarkentaa vaatimuksiaan, ja tuulivoimahankkeen liikenteelliset vaikutukset on oltava selvitettynä aiempaa yksityiskohtaisemmin jo YVA- ja kaavavaiheessa. Voimaloiden pääkomponenttien kuljetuksille on löydyttävä potentiaalinen reitti vaikutusalueen satamista. Reitti ei ole potentiaalinen, jos siellä on yksikin ylivoimainen este. Sellainen voi olla esimerkiksi painorajoitettu tai liian kapea silta, liian matala alikulkusilta, muuntamon kuljetukselle liian pieni tien kantavuus tai voimala-alueelle suunnitellun liittymätien vaikea tai mahdoton sijainti.
Elina Hassinen on Suomen johtavia erikoiskuljetusten asiantuntijoita ja toimii porilaisen perheyritys Vuorsola Oy:n varatoimitusjohtajana. Hänen mukaansa kuljetuksia yleensä pidetään ”pakollisena pahana” ja hän kokee itse ELY-keskuksen vaatimusten tiukennukset hyvänä asiana kaikille osapuolille.
”Puistoa ei synny ilman kuljetuksia. ELY-keskus antaa lupia, raameja ja pelisääntöjä, jotka ovat kuljetusyrittäjän näkökulmasta positiivinen asia. Saavutettavuutta tulisi miettiä jo varhaisessa vaiheessa. Komponentit tulevat meille maailman meriltä ja niille tarvitaan satama. Satamien saavutettavuudessa on eroja. Sopivan sataman täytyy olla tarpeeksi suuri ja soveltua isojen ja painavien komponenttien siirtämiseen, varastointiin ja lastaamiseen. Kriteerejä tulee lisäksi väylän syvyydelle ja nostokapasiteetille. Satamasta seuraava askel olisikin löytää optimaalinen kuljetusreitti satamasta kohteeseen”, Hassinen kuvaa kuljetuksien lähtötilannetta.
Hyvin suunnitteluilla erikoiskuljetuksilla voi säästää
”Maantieverkolle tehtävät toimenpiteet edellyttävät oikea-aikaista vuoropuhelua ja asioista sopimista tuulivoimatoimijan ja tienpitäjän välillä. Hanketoimijan onkin syytä ryhtyä selvittämään hankealueen saavutettavuutta tarpeeksi ajoissa, jotta vältytään hankkeelle, tienkäyttäjille tai tienpitäjälle koituvilta ongelmilta. Ennakointi on tarpeen, jotta kuljetusreiteillä selvitysten yhteydessä mahdollisesti havaitut ongelmat voidaan ratkaista ennen rakentamiseen ryhtymistä,” toteaa tienpidon asiantuntija Kaarlo Peteri Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
YVA-vaiheessa ELY-keskukselle riittää logistiikka-alan erikoisasiantuntijan tekemä niin sanottu desk top -suunnitelma optimaalisesta reitistä ja raportti tuulivoimapuiston saavutettavuudesta. ”Saavutettavuustarkastelu tulee tehdä siitä lähtökohdasta, että energiapuistoon on löydyttävä ainakin yksi mahdollinen reitti erikoiskuljetuksille. Hanke ei ole toteuttavissa, jos reittivaihtoehtoja ei löydy yhtään. Saavutettavuusselvityksessä tulisi myös tarkastella muita hankkeen aiheuttamien kuljetusten reittejä, esimerkiksi raskaan liikenteen osalta. Tuulipuiston rakentamisen aikaiset maa-aines- ja betonikuljetukset, erityisesti niiden suuri lukumäärä, ovat alemman tieverkon teille suuri rasite, vaikka ne eivät olekaan luvanvaraisia kuljetuksia”, Peteri painottaa.
Kuljetusten suunnittelu hyvissä ajoin on kaikkien hankkeessa mukana olevien edun mukaista. Oikaisu tai viivyttely ei yleensä tuo säästöjä.
”Komponentit ja lavat kasvavat kooltaan sekä painoltaan vuosi vuodelta. On suuri riski tuudittautua kolme vuotta sitten rakennetun naapurissa sijaitsevan tuulipuiston kuljetussuunnitelmaan”, Hassinen varoittelee. Myös tieympäristössä on voinut tapahtua suuriakin muutoksia.
Hankkeen kustannuksia voidaan myös laskea tarkemmin, jos reitti mitataan ja simuloidaan esimerkiksi siltojen ja ulottumarajoituksien osalta. Mahdollisia reitillä tarvittavia muutostöitä, kuten puuston poistoa ja liittymien levennyksiä voidaan mitoittaa ennakkoon. Myös kuljetuskalusto voidaan jo tässä vaiheessa optimoida.
”Esimerkiksi, jos komponentin osalta 100 000 kilon painoraja ylittyy, on otettava käyttöön erilainen kuljetuskalusto, jossa on useampia akseleita. Se puolestaan muuttaa lavetin kääntymisgeometriaa. Kuljetusreittiä voidaan testata etukäteen esimerkiksi siipisimulaattorilla. Joskus täytyy hieman ihmetellä, miksi itse voimala-alueen tiesuunnittelussa tehdään turhiakin mutkia. Voimalan osia kuljettavia, jopa 95 metriä pitkiä lavetteja avustetaan kauko-ohjauksella takana ajavasta autosta ja mutkan taaksehan ei voi nähdä puhumattakaan siitä, että kuorman kuljettaja näkisi mitä takana tapahtuu”, Hassinen hymähtää.
Maanrakentamisen ammattilaiset tekevät tiet voimala-alueelle, mutta hankesuunnittelijan on huomioitava uudet liittymät isommalta tieltä työmaalle. Liittymää ei aina voi sijoittaa parhaaseen paikkaan, sillä siihen vaikuttavat olemassa olevan tien liikennemäärät ja esimerkiksi riista-aidat.
Hassisen mukaan kuljetuksien ja puiston toteuttamisen kompastuskiveksi voi tulla yllättäen – muuntaja. Tuulipuistoa on voitu suunnitella jo hyvinkin pitkälle, ennen kuin mietitään miten muuntoasema ja muuntaja saadaan paikan päälle. Reitti tulisi selvittää jo esiselvitysvaiheessa. Hyvässä tilanteessa ollaan, jos reittejä löytyykin useampi ja voidaan valita paras mahdollinen, jolloin se vaikuttaa myös syntyviin kustannuksiin.
Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen reittisuunnitelmat tuovat uusia haasteita
Tällä hetkellä tuulipuistoja rakennetaan uusille alueille, joiden teillä ei ole ennen kuljetettu voimaloiden osia. Rannikon tiestö on tuttua, mutta esimerkiksi Kainuun vaaroilla olevat jyrkät soratiet tuovat uudenlaista haastetta kuljetusten suunnittelulle. Myös maaperän kantavuus voi tulla vastaan eikä kuljetuksia voida tehdä kelirikon aikaan.
Kuljetusreitin varrelta joudutaan usein poistamaan puustoa jopa talojen pihapiiristä. Näistä päästään yleensä hyvään sopimukseen omistajien kanssa. Viranomaisten kanssa on suunniteltava teiden ja liittymäalueiden levennykset, liikennemerkkien siirrot ja sähköjohtojen alitukset. Hyväkin valtatie voi osoittautua umpikujaksi, jos edessä on liian matala tai kantavuudeltaan heikko silta.
”Nykyisellä maantieverkostolla on turhan paljon korjausvelkaa. Dokumentoimme tiestön kunnon myös etukäteen, jotta voimme todentaa, ettei vauriota ole aiheutunut meidän kuljetuksistamme. Soratie voi pahimmillaan olla kuin sianselkä eli päältä pyöreä ja sitä me lähdemme tasoittamaan CE-standardoidulla murskeella. Kuljetusvaikutukset voivat siis olla myös tiestön kuntoa parantavia”, Hassinen muistuttaa.
Erikoiskuljetuksiin liittyy joukko viranomaislupia. Lupaviidakosta osa kuuluu normaaliin hankekehittäjän työhön, osaan taas kannattaa hyödyntää konsulttia tai erikoiskuljetuksiin erikoistunutta yritystä. Reitin saatavuuden arviointi on syytä tehdä hankkeen alkuvaiheessa huomioiden myös muuntamoiden kuljetukset. Kuljetukset eivät lopulta ole vain välttämätön paha, sillä ennakoinnilla ja ammattitaitoisella suunnittelulla saadaan säästöjä ja se viimeinenkin ylivoimainen este voidaan yleensä ylittää.
Hyppää tuulivoimakuljetuksen kyytiin! ⤵️
Lue lisää:
Tuulivoimarakentaminen tienpitäjän näkökulmasta:
https://www.doria.fi/handle/10024/186659
Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet esittäytyvät: Nils Borstelmann
Keitä ovat vuoden 2024-25 Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet ja mikä heidät on saanut innostumaan hallitustyöstä? Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan hallituksemme jäseniin.
Paras tuuli- tai aurinkomuistosi?
Se on edelleen se ensimmäinen kerta, kun sain mahdollisuuden kiivetä suureen tuulivoimalaan. Se oli kuumana kesäpäivänä vuonna 2010, kun saimme mahdollisuuden kiivetä yhteen niistä harvoista tuulivoimaloista, jotka on asennettu Berliinin osavaltioon. Oli todella raskasta kiivetä 135 metriin, kun tornin sisälämpötila oli reilusti yli 30 astetta. Mutta ainutlaatuinen tunne seistä konehuoneessa ja henkeäsalpaava näkymä korvasivat kaiken. Ihanan sään vuoksi se on minulle sekä tuuli- että aurinkomuisto.
Miltä sinun tulevaisuuden energia-ala näyttää?
Olen vakaasti sitä mieltä, että tulevaisuuden energiateollisuus ja energiajärjestelmä tulevat olemaan pääasiassa epävakaiden uusiutuvien energialähteiden tuotantoyksiköiden ja niistä johtuvien teknisten järjestelmäratkaisujen, kuten älykkäiden sähköverkkojen, varastoinnin, P2X:n, mutta tietenkin myös sääntelyvälineiden ja uusien markkinoiden, leimaamia.
Mikä rooli Suomen uusiutuvilla on tulevaisuuden energia-alalla?
Suomen uusiutuvilla on keskeinen rooli tässä energiateollisuudessa. Suomen johtavana uusiutuvan energian yhdistyksenä Suomen uusiutuvat varmistaa, että tulevaisuuden energiajärjestelmä täyttää ihmisten ja teollisuuden odotukset: luotettavan, puhtaan, alueellisen ja ennen kaikkea kilpailukykyisen energiansaannin. Suomen uusiutuvat saavuttaa tämän monilla tasoilla. Aktiivisella viestinnällä ja tiedottamisella väestölle, poliittisille päättäjille ja monille eri sidosryhmille.
Miksi koet tärkeäksi olla mukana Suomen uusiutuvien hallituksessa?
Osana hallitusta minulla on mahdollisuus aktiivisesti muokata yhdistyksen strategista suuntaa ja painopisteitä. Minulla on mahdollisuus tuoda yhdistyksen työhön yrityksemme kokemusta monilta eri markkinoilta ja teknologioista ja siten kehittää ratkaisuja ja ideoita Suomen energiateollisuudelle. Näin ollen ymmärrykseni mukaan voin osaltani parantaa toimintaedellytyksiä ja teollisuutemme tulevaisuutta kaikille yhdistyksen jäsenille.
Maakotkan suojelu huomioidaan tuulivoimahankkeissa
Tuulivoimarakentamisen tavoitteena on tasapainon löytäminen siinä luontoympäristössä, jonne uusiutuvaa energiaa rakennetaan. Tästä syystä tuulivoima-ala on aktiivinen toimija myös maakotkakannan elinvoimaisuuden ja uusiutuvan energian rakentamisen yhteensovittamisessa. Tuulivoimahankkeissa jo nykyiselläänkin tehtävällä hyvällä suunnittelutyöllä sekä käytönaikaisilla toimenpiteillä vaikutuksia voidaan ehkäistä tehokkaasti. Ala suhtautuu positiivisesti vuoropuheluun sekä uusiin ratkaisuihin, joilla maakotkan elinvoimaisuutta voidaan tukea ja samalla edistää tuulivoimarakentamista.
Maakotka (Aquila chrysaetos) on yksi suurimmista lintulajeistamme. Vielä 1800-luvun lopulla maakotka pesi Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomessa. Voimakas vaino sekä elinympäristön muuttuminen metsätalouden tehostumisen ja soiden ojitusten myötä romahduttivat maakotkakannan hävittäen lajin eteläisestä Suomesta. 1960-luvulla maakotka pesi enää pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen erämaa-alueilla.
Lajin ahdinkoon havahduttiin ja maakotka rauhoitettiin vuonna 1962. Suojelutoimien seurauksena kanta lähti kasvuun 1970-luvun lopulla ja nykyään pesivien parien määrä on vuosittain 362–494 paria. Kannan vahvistumisesta huolimatta maakotka luokitellaan Suomessa edelleen vaarantuneeksi ja se on listattu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajiluetteloon erityisesti suojeltavaksi lajiksi.
Vaikutusten syntymistä ennaltaehkäistään huolellisella suunnittelutyöllä
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maakotkakanta on kaksinkertaistunut. Kanta on jatkanut kasvuaan myös samaan aikaan maatuulivoimarakentamisen lisääntyessä. Pitkän linjan lintuharrastaja ja tuulivoimayhtiö Arenso Oy:n ympäristöinsinööri Petteri Mäkelä on paitsi harrastuksensa niin myös työnsä puolesta seurannut jo pitkään Suomen lintukantojen kehitystä. ”Maakotkakanta on kasvanut hyvässä sopusoinnussa maatuulivoiman kanssa. Yksi syy tähän voi yksinkertaisesti olla se, että tuulivoiman ympäristöarviointiprosessit ovat toimivia ja vaikutuksia on arvioitu hyvin”, Mäkelä pohtii.
Maakotkan suojelu otetaan jo nykyisellään hyvin huomioon niin tuulivoimahankkeen suunnittelussa kuin käyttövaiheenkin aikana. Tuulivoimarakentamista maakotkan elinpiirin läheisyydessä ohjaa luonnonsuojelulaki sekä Euroopan Unionin (EU) luonto- ja lintudirektiivi. Mikäli maakotkan pesä on Natura-alueella, on se tällöin lähes poikkeuksetta myös Natura-alueen suojeluperusteena.
Laji tulee huomioida tuulivoimahankkeiden kaavoitus- ja ympäristövaikutusprosesseissa, joissa ulkopuoliset asiantuntijat tekevät tarkempia hankekohtaisia selvityksiä. Jos maakotkareviiri sijoittuu hankkeen vaikutusalueelle, tehdään siitä erillinen selvitys, jossa arvioidaan tuulivoimahankkeen vaikutuksia maakotkalle. Tarkempaan selvitystyöhön kuuluu maastotarkkailu, jossa ulkopuolinen asiantuntija tarkkailee pesimäkauden sekä kevät- ja syysmuuton aikana maakotkien käyttäytymistä, lentokorkeutta ja -aikaa reviirillä. Näin saadaan asiantuntevaa ajantasaista tietoa kotkien reviirin käytöstä. Maastotarkkailuiden lisäksi tietoa maakotkan liikkeistä voidaan kerätä satelliittiseurannalla. Satelliittipaikantimia asennetaan kotkille nykyään pääasiassa suurien tutkimushankkeiden yhteydessä. Myös BirdLifella sekä joillain yksittäisillä yrityksillä, kuten Arensolla, on omia asennettuja paikantimia. Mäkelä on työssään käsitellyt niillä kerättyä dataa ja kertoo satelliittidatan ja maastotarkkailutietojen täydentävän hyvin toisiaan antaen paljon arvokasta tietoa hankesuunnittelun tueksi.
Tuulivoima-ala noudattaa ohjeistuksia
Tuulivoima-ala noudattaa mielellään myös ohjeistuksia, joilla pyritään tasapainoiseen ratkaisuun maakotkan elinvoimaisuuden ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisessa. Tällä hetkellä tuulivoimarakentamisessa noudatetaan vuodelta 2022 peräisin olevaa Metsähallituksen Hyvät käytännöt maakotkalle aiheutuvien vaikutusten arviointiin -ohjeistusta.
Ohjeistus antaa tarkat raamit elinpiiri- sekä törmäysmallinnusten tekemiseksi, jotka laaditaan maakotkan reviirille suunniteltavalle hankkeelle osana vaikutusten arviointia. Törmäysmallinnuksella arvioidaan törmäysriskiä tuulivoimalaan, kun taas elinpiirimallinnusta käytetään maakotkan ydinreviirin mallintamiseksi. Elinpiirimallilla pyritään ennustamaan maakotkan liikkeitä ja Mäkelän mukaan käytäntö on osoittanut sen toimivan varsin hyvin, kun mallinnuksen tuloksia on verrattu maastotarkkailuilla tai satelliitin avulla tehtyihin havaintoihin. Myös ympäröivien hankkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan hankekohtaisissa maakotkaselvityksissä niin ikään Metsähallituksen ohjeistuksen mukaisesti.
Lisäksi Ympäristöministeriö kaavailee Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa (2016) -julkaisun ohjeistuksen päivittämistä, minkä tuulivoima-ala ottaa erittäin myönteisesti vastaan.
Tuulivoimahankkeen suunnittelussa tavoitteena on aina, että kyseinen maakotkareviiri pysyy elinvoimaisena, eikä sen tilaa heikennetä. Kattavan suunnittelun ja selvitystyön voidaankin katsoa olleen onnistunutta, koska lisääntyneen tuulivoimarakentamisen aikana on maakotkakanta edelleen jatkanut kasvuaan, ja laji on elinvoimaisempi kuin aiemmin.
Vaikutuksia voidaan vähentää ja elinvoimaisuutta tukea myös tuulipuiston käytön aikana
Tuulipuiston toiminnan aikana maakotkakantaa voidaan tukea monin eri keinoin, kuten haaskaruokinnalla sekä tekopesiä rakentamalla. Ympäristöä muokkaamalla voidaan myös vaikuttaa maakotkan käyttäytymiseen: avoimia saalistusalueita voidaan lisätä toisessa osassa reviiriä, kauempana tuulivoimaloista ja toisaalta tuulivoimapuiston läheisyydessä voidaan suosia tiheämpää metsärakennetta, jolloin elinympäristö ei olisi maakotkalle niin houkutteleva. ”Näistä tulee tietysti sopia aina erikseen alueen maanomistajien kanssa”, Mäkelä täydentää ja jatkaa: ”Mikäli hankesuunnittelun aikana suunnitelmasta joudutaan poistamaan tuulivoimaloita, on tämä laskennallisesti hyvin kallis toimenpide. Samalla rahalla voitaisiin tehdä paljon enemmän ja vaikuttavampia toimenpiteitä maakotkan suojelemiseksi, kuten elinympäristöä muokkaamalla ja erilaisilla kompensaatiotoimilla. Nämä olisivat tehokkainta toteuttaa keskitetymmin yhdessä alan kaupallisten toimijoiden kanssa, jolloin niiden kokoluokka ja vaikuttavuus olisivat vielä suurempia”.
Merilinnuston osalta Arenso Oy on Porin Tahkoluodossa menestyksekkäästi käyttänyt myös lintututkaa vähentämään voimaloiden linnustovaikutuksia. Samaa teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös sisämaassa. Tutka- ja kamerajärjestelmiä käytetään havaitsemaan tuulivoimalaa lähestyvä lentävä objekti, jolloin voimala voidaan pysäyttää törmäyksen estämiseksi. Järjestelmistä on saatu paljon hyviä kokemuksia ympäri maailmaa. Suomessa ei toistaiseksi ole lainsäädäntöä, joka antaisi selkänojaa viranomaisille ja hanketoimijoille siihen, että kyseisiä järjestelmiä voitaisiin huomioida vaikutusten arvioinnissa lievennyskeinona. Tähän alalla toivotaan muutosta.
Tasapainon löytäminen on kaikkien yhteinen intressi
Uusiutuva energia-ala arvostaa suuresti hyvää ja ratkaisuhenkistä keskustelua eri toimijoiden kesken. Ala haluaa olla aktiivinen toimija maakotkakannan elinvoimaisuuden ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisessa.
Suomen uusiutuvat ry kutsuikin viime keväänä yhteisen keskustelun äärelle tuulivoima-alan sekä päiväpetolintujen ja villieläinhoitoloiden suomalaiset asiantuntijat. Tavoitteena oli löytää yhteistyössä vastuullinen toimintamalli muun muassa tuulivoimaloiden aiheuttamien yksittäisten vahinkojen korvaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ala on myös sitoutunut kartuttamaan tutkimustietoa tuulivoiman vaikutuksista maakotkaan. Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti vuonna 2023 WINDLIFE – Metsäeläinten esiintyminen ja elinympäristöjen käyttö tuulivoimaloiden lähialueilla –hankkeen, jossa yhtenä tutkimuskohteena on maakotka. Mukana hankkeessa on Suomen uusiutuvat sekä 14 tuulivoimayhtiötä.
Ilmastonmuutos on suurin uhka eläinkunnan ja kasvillisuuden monipuolisuudelle sekä elinvoimalle. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet ovat myös kuntien ja erilaisten yhteisöjen arjen ilmastoteko. Siksi alana vaalimme aina tasapainoa, koska yhteiselomme hyötyy uusiutuvasta energiasta.
Lähteet:
Metsähallitus (https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-suojelu/maakotka/)
Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä poronhoitoalueen merikotkan pesinnöistä vuonna 2024, Metsähallitus 2024 (https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/raportti-maakotkan-muuttohaukan-tunturihaukan-seka-poronhoitoalueen-merikotkan-pesinnoista-vuonna-2024/)