Suomen uusiutuvien valiokuntien esittely: Viestintävaliokunta
Reetta Nurmo
Yritys: ABO Energy Oy
Työnimike: Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Valiokunta: Viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Viestintävaliokunnan tehtävänä on tukea Suomen uusiutuvat ry:n viestintää ja tuoda jäsenistön ääni mukaan. Yhtä lailla viestintävaliokunta on linkki jäsenyritysten viestintään, jolloin sitä voidaan hyödyntää alan viestien eteenpäin viemiseen jäsenyritysten kautta.
Kerro itsestäsi ja urastasi tuuli- ja aurinkovoiman parissa
Aloitin ABO Energyllä viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana helmikuussa 2023 ja jo kuukauden päästä istuin ensimmäisessä viestintävaliokunnan kokouksessa varajäsenen roolissa. Tuulivoimaviestintää olen ensimmäisen kerran urallani ollut tekemässä vuonna 2017, kun eräs alan toimija rantautui Suomeen. Konsulttina olen ollut myös muutama vuosi sitten järjestämässä ensimmäistä mediatilaisuutta teollisesta aurinkovoimasta Suomessa. Kuluneet vajaa pari vuotta ovatkin olleet sitten varsinainen syväsukellus suomalaiseen uusiutuvan energian alaan, sen sääntelyyn ja rooliin Suomen energiakentällä.
Mikä oli kimmokkeesi hakeutua Suomen uusiutuvien valiokuntatoimintaan mukaan?
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana minulle on kriittistä olla alati kartalla, missä ala menee ja mitkä asiat ovat pinnalle. Mukaan houkutteli myös helppo tapa törmäyttää omaa ajattelua mainioiden, muista yhtiöistä tulevien kollegojen kanssa sekä halu vaikuttaa alan kehitykseen ja maineeseen. Tällä alalla maine kun on yhteinen.
Oliko sinulla aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta toiminnasta?
Jos muut harrastivat lapsena joukkuelajeja ja soittamista, minä harrastin järjestötoimintaa. Paras koulu edunvalvontaan oli Suomen Lukiolaisten Liitto, jossa toimin aktiivisesti koko lukioajan ja vähän päälle. Olen pyörinyt puoluepolitiikan laitamilla koko aikuisikäni osittain omasta halusta ja osittain puolipakosta ystäväpiirin kautta. Konsulttina olen tehnyt vaikuttamista viestinnän keinoin kymmenille järjestöille ja yrityksille vuosien aikana. Nykyisessä tehtävässä on rauhoittavaa keskittyä yhteen toimialaan, josta kuitenkin riittää opittavaa vielä vuosiksi eteenpäin ja jonka merkitys yhteiskunnassa on kriittinen monella tavalla.
Miten valiokuntatyö on kehittynyt tai mihin suuntaan aiot kehittää toimintaa sinun puheenjohtajakaudellasi?
Viime vuosi oli meillä viestintävaliokunnassa etsikkoaikaa. Kiitos tämän prosessin ja valmistuvan Suomen uusiutuvien uuden strategian, tällä hetkellä työmme painopisteet tulevalle kaudelle näyttävät hyvin selkeiltä: tehtävämme on lähteä jalkauttamaan uutta strategiaa viestinnän keinoin. Käytännössä tuomme jäsenistön äänen ja näkemyksen järjestön viestintästrategiaan ja sen jälkeen viestintäsuunnitelmaan. Haluan tuoda mukaan myös parhaiden oppien ja innostavimpien esimerkkien jakamista, että voimme alana menestyä entistä paremmin.
Mitä asioita olette viimeksi käsitelleet?
Ensimmäisessä kokouksessa tärkein asia oli oppia tuntemaan toinen toistamme, koska valiokunnan jäsenistö vaihtui suurelta osin. Saimme lyhyen katsauksen Suomen uusiutuvien strategiaan ja sovimme, että ehdotamme hallitukselle edellä mainittuja tehtäviä tälle toimikaudelle. Keskustelimme jonkin verran myös työskentelytavoista. Pilotoimme viime kaudella yhteistyöskentelyä vastuullisuustyöryhmän kanssa työpajamenetelmällä. Haluaisimme jatkaa tällaista työtapaa ja ristiinpölyttämistä muiden valiokuntien ja työryhmien kanssa jatkossakin.
Millaisia yhteistyökuvioita valiokuntanne on rakentanut vuosien aikana?
Innostavimpia esimerkkejä menneeltä kahdelta kaudelta itselleni ovat olleet edellä mainittu yhteinen työpaja vastuullisuustyöryhmän kanssa ja ennen eduskuntavaaleja toteutettu alan yhteinen kannanotto Maaseudun Tulevaisuuden kannessa. Viime vuonna toteutettu Päivä tuulipuistossa -tempaus oli mielestäni myös yhteinen onnistuminen alan toimijoilta. Nyt haluaisin tiivistää yhteistyötä hallituksen ja muiden valiokuntien osalta ja tunnistaa entistä paremmin paikat, joissa viestintävaliokunta voisi edistää yhteisiä tavoitteita.
Mitkä ovat omat toiveesi valiokunnan toiminnassa?
Kohti strategisempaa ja virtaviivaisempaa tekemistä, konkreettisia tuloksia.
Mitkä ovat tärkeimmät lainsäädännölliset muutokset, joita toivot näkeväsi uusiutuvan energian alalla?
Omat toiveeni kohdistuvat ennen kaikkea yhtenäisiin ja jaettuihin toimintatapoihin sekä tulkintoihin. Pidän vaarallisena nyt valloillaan olevaa kehitystä, joissa yksittäiset virkahenkilöt soveltavat yhteisiä sääntöjä poiketen totutusta tai yksittäisten tutkijoiden näkemyksistä tulee totuus ilman varmennettua tutkimuspohjaa – tyypillisesti meille alan toimijoille epäedulliseen suuntaan. Valttimme maana kansainvälisessä investointiympäristössä on ollut hyvät ja selkeät pelisäännöt, joihin viranomaiset ja yrityssektori ovat sitoutuneet. Sitä ei ole varaa menettää.
Mitä haluaisit kertoa valiokuntatoiminnasta kiinnostuneille?
Ei ole toista yhtä oivallista tapaa lähteä luomaan uusia tuttavuussuhteita alan sisällä kuin valiokuntatyöskentely.
Tuulivoiman kehityspäällikkö ja aurinkovoimalobbari pyöräilevät pienten puolesta Pariisiin – hyvällä energialla
Ensi heinäkuussa tuhannet keltaiset polkupyörät kääntävät eturenkaansa kohti Pariisia. Mukana polkee myös uusiutuvan energian parissa työskenteleviä tuttuja kasvoja. Ennen matkaan lähtöä on kuitenkin runsaasti työtä, jossa yritysten rooli on merkittävä.
Team Rynkeby on eurooppalainen hyväntekeväisyysprojekti, jossa vuosittain noin pari tuhatta pyöräilijää yhdeksästä eri maasta polkee Pariisiin. Tanskalaislähtöinen projekti on aloitusvuodesta 2002 lähtien kerännyt yhteensä yli 100 miljoonaa euroa vakavasti sairaiden lasten hyväksi.
Suomesta mukana on 8 joukkuetta ja yli 200 pyöräilijää, jotka keräävät varoja lasten syöpien tutkimusta rahoittavalle Lasten syöpäsäätiö Aamulle, sekä syöpään sairastuneiden lasten perheitä tukevalle Sylvalle. Caverion Uusituvan Energian Palveluiden kehityspäällikkö Kimmo Kaappola oli jo mukana kaudella 2023-24 Oulun joukkueessa.
”Hain mukaan heti kun kuulin, että pyöräilyllä on tarkoituksena kerätä rahaa syöpää sairastaville lapsille. Erittäin positiivisena lisänä oli, että hankkeessa pystyi haastamaan itsensä ja kohottamaan kuntonsa. Kokemus oli niin positiivinen, että olen kaudella 2024-25 mukana Oulun joukkueessa tällä kertaa toisena kapteenina. Tulevalla kaudella Oulu on Suomen suurin joukkue yhteensä 40 ajajalla”, kertoo Kaappola.
Team Rynkebyn houkutus on edelleen vahva, vaikka muistoissa ovat yhä viime kauden haasteet. ”Kokemus oli kokonaisuutena erittäin positiivinen, vaikka ajoimmekin Euroopassa useita päiviä kaatosateessa ja saimme päällemme edellä pyöräilevän takarenkaan kuravedet!”
Suomen uusiutuvat ry:n aurinkovoimasta vastaava edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper on lähdössä matkaan ensimmäistä kertaa. Hänen edustamansa Järvi-Suomen joukkue on monipaikkainen: pyöräilijöitä asuu niin Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa kuin Imatrallakin.
”Monta vuotta Team Rynkeby on ollut haaveissa, ja viimein sain kerättyä rohkeuden hakea mukaan. Jos on tilaisuus yhdistää pyöräilyharrastus ja pienten potilaiden auttaminen, niin mikäpä sen parempaa. Myös yhdessä tekeminen ja itsensä haastaminen motivoivat”, Tapper kertoo.
Yritykset ovat keskeisessä roolissa
Projekti vaatii osallistujilta sitoutumista. Syksyn ja talven tärkeimmät painopisteet liittyvät varainhankintaan ja sponsorien etsimiseen. Merkittävä osa lahjoitettavista varoista saadaan sponsoreiksi ryhtyviltä yrityksiltä.
”Yritysten, niin paikallisten kuin valtakunnallistenkin, panos on ratkaisevan tärkeä. Viime kaudella keräsimme yli 700 000 euroa suomalaiselle syöpätutkimukselle sekä vakavasti sairaiden lasten ja heidän perheidensä tukemiseen”, kertoo Kaappola.
Yritykset voivat tulla mukaan erilaisilla sponsoritasoilla, joilla saa eritasoista näkyvyyttä. Näkyvyyttä saadaan mm. sponsorien logoilla ajoasuissa ja huoltoautoissa. Lisäksi Rynkeby-joukkueilla on erittäin aktiiviset some-tiimit, jotka tuovat esille niin yhteistyökumppaneita kuin itse hanketta.
Sponsoroinnin mahdollisuuksia on lukuisia. Esimerkiksi kultatason sponsoroinnilla saa logot sekä huoltoautoihin että tiimin pyöräilijöiden ajoasuihin. Se on yksi suosituimmista tukemisen muodoista.
”Myös yksittäisillä lahjoituksilla on suuri arvo. Pienempiä lahjoituksia voi tehdä OmaSylvan kautta Mobilepaylla. Lisäksi Rynkeby-tiimit järjestävät pitkin kevättä tapahtumia ja tempauksia, joihin kannustamme lähtemään mukaan. Näitä ovat mm. Koulujuoksu-tapahtumat sekä Spin of Hope -sisäpyöräilytapahtumat”, sanoo Tapper.
Pitkäjänteinen projekti
Vaikka matkan taittaminen pyörällä Pariisiin reilun viikon aikana on fyysisesti rankka suoritus, ei projektiin mukaan lähteminen vaadi huippu-urheilijan taustaa. Kuntoa rakennetaan pitkäjänteisellä harjoittelulla.
”Syksy on startannut peruskuntoharjoittelun merkeissä. Käymme viikoittain spinningissä ja viikonloppuisin on pitkä, noin kolmen tunnin kävely- tai sauvakävelylenkki. Lisäksi kukin tiimiläinen huolehtii riittävästä arkiliikunnasta, voimaharjoittelusta kuntosalilla sekä tietenkin tasapainoisesta ravinnosta ja levosta. Harjoittelun määrää ja intensiteettiä lisätään vähitellen, ja keväällä maan sulaessa hypätään tositoimiin maantielle”, kuvailevat Kaappola ja Tapper.
Team Rynkebyn matkassa pyöräilee monimuotoinen joukko. Nuorimmat osallistujat ovat parikymppisiä opiskelijoita, varttuneimmat jo eläkeiän ylittäneitä. Motivaatio ja sitoutuminen projektiin ratkaisee.
”Pyöräilytaustasta on hyötyä, mutta on joukkueessamme myös jäsen, joka ei kuulemma ole eläissään koskenutkaan maantiepyörään. Ja juuri hän vetää kaikkein rajuimmat yhteistreenit!”, Tapper kertoo.
Aivan omin päin pyöräilijät eivät kuitenkaan suuntaa Pariisia kohti. Matkalla Euroopan läpi pyöräilijöiden rinnalla kulkee huoltotiimi, joka vastaa muonituksesta ja auttaa pyöräilykaluston teknisissä haasteissa.
Uusiutuvat-lehti seuraa ensi kesänä energisen kaksikon matkaa kohti Pariisia.
Nordi oli mukana tämän vuoden TeknoTET-hankkeessa
LUT-yliopisto tekee teknologia-alan opiskelua ja työmahdollisuuksia tutuiksi yläkoululaisille. Yliopisto houkuttelee tyttöjä tekniikan alalle tarjoamalla TET-harjoittelupaikan erilaisissa tekniikan alan yrityksissä ja Nordi oli tänä vuonna myös mukana kyseisessä hankkeessa.
Lappeenrannan toimistolle saatiin harjoitteluun kaksi yhdeksäsluokkalaista nuorta Joutsenon yläasteelta viikoksi, jonka aikana oppilaat pääsivät tutustumaan nordilaisten työtehtäviin eritavoin. Tarkoituksena oli antaa oppilaille monipuolinen kuva työtehtävistä sekä lisätä heidän kiinnostustansa tekniikan aloja kohtaan.
Hanke käynnistyi vuonna 2023, joten tämä on toinen syksy, kun yläkoululaisille mahdollistetaan työelämääntutustumista TeknoTET-hankkeen avulla. Harjoittelu kestää yhteensä kaksi viikkoa, joista ensimmäisen aikana oppilaat tutustuvat LUT yliopistossa teknologian opiskeluun. Toisen viikon oppilaat viettävät yrityksissä. Tänä vuonna syksyn tetti-harjoitteluun lähti mukaan 12 yritystä.
Nordille harjoitteluun tulivat Joutsenon yläkoulusta yhdeksäs luokkalaiset Ella ja Olga. Oppilaat saivat esittää toiveensa mieleisistään työpaikoista mukaan hakeneiden yritysten joukosta. Harjoittelupaikat pyrittiin toteuttamaan toiveiden pohjalta. Nordille oppilaat houkutteli yrityksen läheinen sijainti. Yritys ei kuitenkaan ollut oppilaille ennestään tuttu.
Oppilaat olivat innostuneet TeknoTET:in ideasta: ”Me haimme mukaan TeknoTET:iin, koska esittely siitä oli mahtava. Idea vaikutti kiinnostavalta ja tekemistä vaikutti olevan paljon. Emme myöskään tienneet ennestään paljon tekniikan aloista, ja luulimmekin sen olevan vain matematiikkaa ja kemiaa.”
Nordi lähti myös innolla mukaan hankkeeseen. Hankkeen idea on merkityksellinen ja Nordin tiimillä on kirjavat uratarinat, joista on varmasti hyötyä tällaisissa hankkeissa. Kyseinen tiimi toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että urapolut voivat olla hyvin erinäköisiä, ja tekniikan alalla tarvitaan monipuolista osaamista ja toimiva tiimi tarvitsee monenlaisia vahvuuksia. Tetin aikana oppilaat pääsivätkin haastattelemaan nordilaisia heidän työtehtävistään sekä urapoluistaan.
Työharjoitteluviikon aikana oppilaat pääsivät tutustumaan Nordin työntekijöihin sekä heidän työtehtäviinsä tietoturvan rajoissa. Oppilaille pyrittiin keksimään monipuolisesti tekemistä sekä näyttämään millaista tietokoneella työskentely on. Vaikka Nordin työntekijät asuvat eripuolilla Suomea, pääsivät he tutustumaan kaikkiin työntekijöihin joko paikan päällä Lappeenrannassa tai Teamisin välityksellä.
”Tetti-viikolla Nordilla olemme tutustuneet aurinko- ja tuulivoimaan, rakentaneet oman aurinkopuiston pienoismallin sekä tutustuneet Nordin työntekijöihin. Olemme oppineet Nordilla paljon uutta sähköstä ja energiasta tekemällä erilaisia tehtäviä niihin liittyen. Olisi ollut hauska tutustua vielä enemmän nordilaisten työtehtäviin, ja nähdä mitä he itse tekevät päivän aikana.”
Viikko opetti myös Nordille paljon uutta, sillä yritys oli ensimmäistä kertaa mukana hankkeessa. Nordin projekti-insinööri Tuomas Kujala kommentoi Tetti-viikkoa seuraavasti: ”Viikko vierähti nopeasti ja muuttuvien tilanteiden takia suunnitelmia muokattiin matkan varrella, mutta kaikesta selvittiin kuitenkin hyvin. Oppilaat ottivat avoimesti vastaan erilaisia tehtäviä, joita olimme heille kehittäneet ja he suoriutuivat niistä hienosti. Saimme myös oppilailta arvokasta palautetta siltä varalta, jos saamme vielä uudestaan tettiläisiä Nordille.”
Kaiken kaikkiaan viikko oli positiivinen kokemus sekä oppilaille että nordilaisille. Oppilaat kommentoivatkin Tetti-jaksoa seuraavasti: ”Osa tekniikan aloista vaikutti kiinnostavilta LUT:ssa näkemiemme esitysten pohjalta. Jotkut tekniikan aloista vaikuttivat kuitenkin liian matemaattisilta, joten emme uskoneet, että ne sopisivat meille. Nyt kuitenkin harjoittelun jälkeen uskomme, että myös meille sopivia tekniikan aloja löytyy. Tekniikan alat ovat kumminkin tärkeitä tulevaisuuden kannalta.
”Nordin työntekijät olivat auttavaisia ja tukivat meitä Tetin aikana. Käsitys Nordista muuttui myös viikon aikana todella paljon positiivisempaan suuntaan, sillä tekemistä oli enemmän mitä ajattelimme. Kivoin kokemus tällä viikolla oli aurinkopuiston rakentaminen sekä ruokailut.”
Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet esittäytyvät: Veli-Pekka Alkula
Keitä ovat vuoden 2024 Suomen uusiutuvien hallituksen jäsenet ja mikä heidät on saanut innostumaan hallitustyöstä? Tässä juttusarjassa pääset tutustumaan hallituksemme jäseniin.
Veli-Pekka Alkula, OX2, Suomen ja Baltian maajohtaja 1.11.2024 alkaen
Paras tuuli- tai aurinkomuistosi?
Hyviä muistoja on niin paljon, että mikään yksittäinen ei niistä erotu selkeästi. Parhaat muistot ovat kuitenkin ehdottomasti niistä tilanteista, kun erilaisten haasteiden ja moninaisten vuosia kestäneiden vaiheiden jälkeen kaikki lukemattomat palaset lopulta loksahtavat kohdilleen ja tuulivoimahanke saavuttaa merkittävän virstanpylvään, kuten luvituksen valmistumisen tai investointipäätöksen.
Miltä sinun tulevaisuuden energia-ala näyttää?
Meneillään oleva energiamurros on mittasuhteiltaan hyvinkin samanlainen muutos, jonka internet aiheutti tiedonvälitykselle. Muutoksen suuruus jää kuitenkin helposti huomaamatta, kun olemme sen keskellä. Energiamurroksen mukanaan tuoma sähkön voimakas hintavaihtelu on käytännön esimerkki muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa aivan tavallisten kansalaisten arkeen ja mielenkiintoon energia-asioita kohtaan.
Olemme tottuneet siihen, että merkittävä osa energiankulutuksestamme on perustunut tuontiin. Kun nyt olemme pitkästä aikaa sähkön osalta vuositasolla omavaraisia, seuraava looginen askel on olla omavarainen kaiken kulutetun energian osalta. Energiaomavaraisuudella on merkittävä vaikutus kansantalouteen ja se tuo aina myös turvallisuutta. Energiaomavaraisuudesta onkin sitten jo lyhyt matka energian nettoviejäksi. Aivan samoin kuin metsäteollisuudessa on energiateollisuudessa kuitenkin hyvä tavoitella sitä, että jalostamme energian kotimaassa mahdollisimman pitkälle. Paitsi vedystä ja erilaisista polttoaineista, kyse voi olla myös energiaintensiivisen teollisuuden lopputuotteista tai datan käsittelystä.
Mikä rooli Suomen uusiutuvilla on tulevaisuuden energia-alalla?
Jatkossakin tomerasti yhtä köyttä vetävästä jäsenistöstä koostuva yhdistys tulee olemaan entistäkin keskeisemmässä roolissa kotimaisessa energiakentässä. Koska monipuolinen energiapaletti on kaikkien etu, turha vastakkainasettelu muiden sähköntuotantomuotojen kanssa ei ole tulevaisuudessakaan tarpeen.
Miksi koet tärkeäksi olla mukana Suomen uusiutuvien hallituksessa?
Koen tärkeäksi olla mukana vaikuttamassa alan edunvalvontaan, koska uusiutuvan energian hankkeet ovat niiden eri vaiheissa herkkiä sääntelylle ja etenkin sen muutoksille. Sääntely ei kuitenkaan ole mörkö, vaan sitä tarvitaan ja nimenomaan valtakunnallisesti yhtenäisesti tulkittuna. Juuri nyt on mielenkiintoista päästä edistämään uutena asiana kotimaista aurinkovoimaa kaikin tuulivoimasta vuosien varrella ammennetuin opein on sitten kyse sääntelyyn vaikuttamisesta tai faktoihin perustuvan viestinnän tukemisesta.
Minulle henkilökohtaisesti hallitustyö tuo erilaisia näkökulmia ja oivalluksia. Toisaalta pystyn itse tuomaan tekemiseen maakuntien näkökulmaa ruuhka-Suomen ulkopuolelta eli sieltä, mihin uusiutuvan energian hankkeet käytännössä toteutetaan.
Sähköjärjestelmän luotettavuus energiamurroksessa vaatii yhteistyötä
Sähköjärjestelmän luotettavan toiminnan perustekijöitä on kolme. Kaksi näistä, verkon käyttäjän eli verkkoasiakkaan aktiivinen toiminta sekä tehokkaat, kehittyvät sähkömarkkinat kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Lisäksi tarvitaan luotettava, riittävä sähköverkko, jolla markkinat voivat toimia. Yhdessä asiakkaiden ja markkinoiden kanssa ne muodostavat sähköjärjestelmän. Vastuu sähköjärjestelmän toiminnasta Suomessa on kantaverkkoyhtiö Fingridillä. Tosin ilman sähkön tuotantoa, käyttöä, varastoja ja jakeluverkkoja jäljelle ei jäisi juuri muuta kuin suuria teräsrakenteita.
Kantaverkkoyhtiön keskeinen keino tämän vastuun hoitamisessa on luotettavalle toiminnalle pohjan luovien ehtojen ja vaatimusten määrittäminen. Sähköjärjestelmän toiminnan keskeinen edellytys onkin käytännössä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen niin teknisten vaatimusten osalta kuin päivittäisen operatiivisen toiminnan järjestämisessäkin.
Sähkön tuotannon, varastoinnin ja käytön merkitys sähköjärjestelmän toiminnalle korostuu entisestään siirryttäessä kohti puhdasta energiajärjestelmää. Siirtymän tahti on ollut Suomessa kiivas. Tällä hetkellä päivittäin voi nähdä suuria vaihteluja tuotannossa ja kulutuksessa, mihin sääriippuvan tuotannon lisäksi vaikutta enenevissä määrin myös energian käytössä, nyt ensivaiheessa lämmityksen sähköistymisessä tapahtuva muutos.
Näiden vaihteluiden hallinta on keskeinen osa sähköjärjestelmän varmaa toimintaa. Kantaverkkoyhtiöt Pohjoismaissa hankkivat tehotasapainon hallinnan keinot pääosin palveluina niin sanottujen reservimarkkinapaikkojen kautta. Murros on kasvattanut Suomessa merkittävästi reservien hankintamääriä; palveluiden hankinnan kokonaisarvo on lähes kolmikertaistunut vuodesta 2020 vuoteen 2023, jolloin Fingrid hankki reservejä noin 180 miljoonalla eurolla. Reservit ovat verkkoon liittyjille mahdollisuus merkittävään taloudelliseen lisähyötyyn. Samalla ne varmistavat osaltaan luotettavan sähkön edellytyksiä.
Uudet teknologiat, toimijat ja toimintamallit muuttavat järjestelmän toimintaa ja mahdollisuuksien lisäksi tuovat mukanaan haasteita. Uusissa, yllättävissä tilanteissa ratkaisevaa on kaikkien keskeisten toimijoiden kyky reagoida muutokseen pikemmin minuuteissa kuin tunneissa. Esimerkkejä tästä tarpeesta saadaan jo lähes viikoittain etenkin sään mutta ajoittain myös sähkön hinnan vaihtelun aiheuttaessa hetkellisesti haastavasti ennakoitavia muutoksia niin sähköjärjestelmän tehotasapainossa kuin siirtotilanteessakin. Niinpä aktiivinen toiminta ja nopea reagointikyky muutoksiin niin tukkusähkö- kuin reservimarkkinoilla onkin perusedellytys sähköjärjestelmän luotettavuudelle ja siten myös sähköenergiamarkkinan vakaalle alustalle.
Sähköjärjestelmässä käynnissä oleva perustavanlaatuinen ja monitahoinen muutos tuo mukanaan paljon uutta, jota sähköjärjestelmässä toimivien eri osapuolten tulee pystyä sovittamaan yhteen tuttujen toimintamallien kanssa. Se vaatii tiivistä yhteistyötä ja ymmärryksen luomista haasteista, esteistä ja mahdollisuuksista.
Sääriippuvaisen uusiutuvan tuotannon liittämisessä olemme tähän asti onnistuneet erinomaisella tavalla. Liittämisen rinnalla seuraavan onnistumisen tulee olla laaja-alainen ja aktiivinen osallistuminen reservimarkkinapaikoille sekä entistä paremman valmiuden luominen järjestelmässä tapahtuvien vaihteluiden huomioimiselle osana päivittäistä liiketoimintaa. Tässä maailmanajassa on myös avattava entistä konkreettisempaa keskustelua siitä, miten uusiutuva, sääriippuva tuotanto ottaa entistä suuremman roolin myös haastavien häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinnassa, joissa sähköjärjestelmän käyttö myös aina nojaa vahvasti markkinoiden toimivuuteen. Laaja-alainen, tehokas toiminta eri markkinapaikoilla tulisikin nähdä jatkossa toiminnan kulmakivenä, joka tukee vahvasti myös vastuullisuuden, riskien- sekä jatkuvuuden hallinnan näkökulmia.