Uusiutuvien tuomaa työtä: Klaara Tapper

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä

Nimi: Klaara Tapper

Työpaikka: Suomen uusiutuvat ry

Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri

Miten uusiutuva energia työllistää sinua?

Aloitin elokuussa 2024 Suomen uusiutuvat ry:n aurinkovoimasta vastaavana edunvalvontapäällikkönä. Tehtäväni on edistää uusiutuvalle energialle suotuisaa toimintaympäristöä ja tuoda jäsenistömme ääni kuuluviin päätöksenteossa.

Mitä odotat uusiutuvan energian parissa työskentelyltä?

Alussa odotan eksponentiaalista oppimiskäyrää: vauhdilla kasvavaan ja kehittyvään toimialaan on suunnattoman kiehtovaa perehtyä. Alalla toimii valtavasti asiantuntevaa, innostavaa ja mukavaa väkeä, mikä tekee työstä entistäkin antoisampaa.

Pidemmällä aikavälillä on takuulla kiehtovaa seurata etenkin aurinkovoimatuotannon kasvua Suomessa. Kotimainen energiaekosysteemimme saa uuden voimavaran, joka vauhdittaa fossiilisista energianlähteistä irtautumista ja vahvistaa Suomen omavaraisuutta.

Miksi uusiutuvaa energiaa?

Uusiutuva energia on Suomessa investointien vauhdittaja, energiaomavaraisuuden tukipilari ja kestävän kehityksen kivijalka. Puhdas, paikallinen energia toimii keskeisenä kasvun ja hyvinvoinnin ajurina.

Anna kommentteja – vaikuta! 

Suomen uusiutuvat on tuulivoima-alan ”joku” 

Se kuuluisa ”joku” on tehokas tyyppi, joka hoitaa kodeissa ja työpaikoilla monta juttua, jotka eivät selkeästi ole kenenkään tehtävänä tai ruumiillistu yhteen tahoon. Kun ”tuulivoima-ala” on jotakin mieltä, on kannanmuodostus ja määrittely tyypillisesti tapahtunut yhdistyksen piirissä: hallituksessa, valiokunnissa, toimistolla ja muissa verkostoissa. Ilman toimialajärjestöä kokoavana voimana ja kompromissin muodostajana olisi vain yksittäisten yritysten kantoja, jotka asiasta riippuen olisivat keskenään enemmän tai vähemmän samansuuntaisia. Jatkossa myös aurinkovoima-alan kanta muodostetaan Suomen uusiutuvien toimielimissä.  

Useimmiten alan yhtenäisen kannan muodostaminen on sujuvaa, sillä asioissa on helppoa nähdä suuri kuva, joka on alan toimintaedellytysten turvaamisen kannalta selkeä. Vaikeampiakin tapauksia on, kuten esimerkiksi kannanotto talousvyöhykkeen sääntelykehikon muodostamiseen tänä vuonna: yritysten näkemykset parhaasta mallista olivat keskenään niin erilaisia, että kaikkia toiveita ei voinut samaan aikaan ottaa huomioon. Yhdistys järjesti asian osalta asiasta kiinnostuneelle jäsenistölle keskustelutilaisuuksia, joissa keskusteltiin erilaisista vaihtoehdoista ja näkemyksistä. Erityisesti tällaisissa moninäkökulmaisissa asioissa keskustelu voi olla repivääkin, ja kaikilta osapuolilta vaaditaan kykyä ja halua ymmärtää erilaisia näkemyksiä ja antaa periksi omista tavoitteista kompromissin löytämiseksi. Yhdistyksen tavoitteena on aina kohdella jäseniä mahdollisimman tasapuolisesti ja pitää ala yhtenäisenä ja hyväntuulisena, joten voikin todeta, että onneksi näitä vaikeita kannanmuodostusasioita tulee harvoin – ne ovat vaikeita tapauksia kaikille osapuolille! 

Alan etu edellä 

Suomen uusiutuvat ry kirjoittaa lausuntonsa alan edun mukaisesti. Alan etu ei kuitenkaan ole yhdistyksessä automaattisesti tiedossa – eihän meillä yhdistyksessä ole omia hankkeita tai voimaloita operoinnissa. Yhdistys tarvitsee jäsentensä apua ja panosta kannanmuodostuksessa. Lausuntomme on usein pitkälti jäsenten toiveiden näköinen, toki huomioiden, että yhdistys kommentoi aina yleisellä tasolla. Työmme on silloin vaikeaa, kun emme saa jäsenistöltä kommentteja lausunnoilla olevaan asiaan.  Aina emme yksinkertaisesti tiedä, mitä pitäisi lausua tai mihin pitäisi kiinnittää huomiota, etenkin jos kyseessä on tekninen ja tiettyä kapeaa sektoria koskeva asia. 

Olemmekin pyrkineet kehittämään prosessia siten, että jäsenten olisi mahdollisimman helppoa antaa kommenttinsa ja toisaalta yksittäiset kommentit olisi mahdollisimman helppoa jalostaa yhdeksi lausunnoksi. Näkemykset ja kommentit lausuntoihin pyydetään nykyään verkkolomakkeella. Sen käyttö on ollut vielä vähäistä, ja meille saakin antaa palautetta itse prosessin parantamiseksi.  

Lomakkeen kehittämisen ajatuksena on, että kommentit saadaan kootusti ja varmasti talteen, kun ne eivät saavu usein ruuhkaisiin postilaatikoihin yksittäisinä viesteinä. Lomake mahdollistaa myös yleisen tason kommentoinnin avoimien tekstikenttien muodossa. 

Suuri määrä ja usein kireä aikataulu 

Lausuntopyyntöjen määrä vaihtelee jonkin verran hallituskauden vaiheen mukaan: hallituskauden loppupuolta kohden lausuntopyyntöjä tuppaa tulemaan suurempia määriä, kun viimeisiä hallitusohjelman kirjauksia toimeenpannaan ennen hallituksen vaihtumista. Valitettavan usein lausuntopyynnöt tulevat hyvin kireällä aikataululla. Lausunnon koostaminen vie väistämättä jonkin hetken, joten myös yhdistykseltä tulevat toiveet kommentoida lausunnoilla olevaa asiaa tulevat usein hyvin napakalla aikataululla ja valmiin lausunnon kommentointimahdollisuudet ovat hyvin rajallisia.  

Yhdistys on jättänyt viime vuosina 20-30 lausuntoa vuosittain mitä moninaisimmista asioista. Useimpiin lausuntopyyntöihin pyrimme lausumaan jotakin, sillä se on osaltaan tapa varmistaa mahdollisuus osallistua myös jatkossa. Sisällöltään tyhjää lausuntoa ei luonnollisesti kannata jättää, joten on arvokasta, jos jäsenistöstä tulee näkemystä myös siihen, mitä hyvää ja kannatettavaa lausuttavana olevassa ehdotuksessa on. 

Aktiivisuus kannattaa 

Niin paljon se antaa kuin se ottaakin, on vanha ja moneen tilanteeseen sopiva sanonta. Niin myös tälläkin kertaa: olemalla aktiivinen ja tarjoamalla omaa ja tiimisi osaamista yhteisten asioiden hoitoon, on todennäköisempää, että lopputulos on yrityksesi kannan mukainen. Luonnollisestikaan yhden yrityksen kanta ei muodosta koko alan kantaa ja asiat valuvat suodattimen läpi yhdistyksen lausuntoihin, mutta tarjottuja näkemyksiä kuunnellaan herkällä korvalla.  

Pidäthän myös mielessä, että kaikki viranomaisten ja muiden tahojen lausuntopyynnöt eivät automaattisesti tule Suomen uusiutuville tai osu työntekijöiden haaviin muutoinkaan. Tuulivoimaan suoraan liittyvät lausuntopyynnöt tulevat tyypillisesti yhdistykselle lausuntopyyntöinä, mutta kannattaa hoksauttaa yhdistyksen henkilökuntaa etenkin epäsuoremmin tuulivoimaan liittyvistä mutta alan kannalta tärkeistä lausuntopyynnöistä. Näin voit varmistaa, että yhdistys on lausumassa asiasta. 

On hyvä, että yritykset jättävät aktiivisesti omia lausuntojaan. Samaan aikaan alan yleisen kannan esille tuominen on arvokasta ja korostaa myös yritysten omia viestejä. ”Ala” ei ole yksittäinen ”joku” vaan joukko aktiivisia jäsenyrityksiä, joilla on halu viedä koko alaa eteenpäin, kohti mahdollisimman jouhevaa toimintaympäristöä.  

Yhdistyksen jättämät lausunnot löytyvät verkkosivuiltamme.

Suomen uusiutuvien valiokuntien esittely: Verkkovaliokunta

Tuomas Kupila
Yritys: Taaleri Energia Oy
Työnimike: Technical Asset Manager, Electrical Operations
Valiokunta: Verkkovaliokunnassa kolme vuotta, joista yksi puheenjohtajana

Verkkovaliokunta keskittyy verkkoyhteyksien kustannusten läpinäkyvyyteen, verkkoyhteyksiä koskevien sopimusten pankkikelpoisuuteen, liitäntäkaapelikysymyksiin, siirtojohtoihin maan sisällä ja ulkopuolella sekä muihin verkkoyhteyksiin liittyviin kysymyksiin.

Valiokunnan jäsenet määrittelivät työryhmien aiheet ja tavoitteet, ja jakautuvat ryhmiin oman asiantuntemuksensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan sekä tekevät tiivistä yhteistyönä tärkeiden sidosryhmien, kuten Fingridin kanssa.

Kerro itsestäsi ja tuulivoima-urastasi

Taalerilla olen työskennellyt uusiutuvien parissa vuodesta 2018 lähtien ja tätä ennen olin vajaa kymmenen vuotta Vattenfallilla ja nimenvaihdon jälkeen Eleniassa muutamissa eri positioissa suunnittelu-, käyttö- ja kumppaniyhteistyötehtävissä. Taalerilla vastaan Suomen tuulipuisto-kohteidemme sähköinfran operatiivisesta toiminnasta ja osallistun sekä hankekehitykseen että rakentamisvaiheeseen sähkötekniikan osalta niin tuuli-, aurinko- kuin energiavarastohankkeissa Suomessa sekä tarvittaessa myös ulkomailla. Eräs alalla minua pidempään työskennellyt kollega esittelee itsensä joskus tittelillä ”electrical everything” ja mielestäni tämä sopii pilke silmäkulmassa myös omaan toimenkuvaani.

Olen kotoisin Jyväskylästä, mutta opiskelujen myötä jäänyt Tampereelle, missä asun nelihenkisen perheeni kanssa. Vapaa-ajalla teen nelikymppiselle perheenisälle klassisia toimia, jotka liittyvät lasten harrastuksiin – minut voi bongata mm. jalkapallokentän laidalta. Itselleni rakkaat harrastukset ovat kesällä (joskus toki talvellakin) pyöräily ja talvella hiihto, mutta näiden lisäksi olen mieltynyt luonnossa vaelteluun sekä kalasteluun mahdollisimman pohjoisessa ja erityisesti paikoissa, joissa mobiiliyhteyksiä ei ole.

Mikä oli kimmoke hakeutua Suomen Tuulivoimayhdistyksen valiokuntatoimintaan?

Kun verkkovaliokuntaa käynnisteltiin STY:ssä kolmisen vuotta sitten, pyysi Anni muistaakseni minua toimintaan mukaan ja mielelläni siihen lähdinkin. Tätä ennen verkkoon liittyviä asioita käsiteltiin muiden valiokuntien sisällä ja jäsenet sekä osin myös verkkoyhtiöt yrittivät tahollaan ratkoa kiihtyvään tahtiin muuttuvan ympäristön tuomia haasteita. Valiokunnan käynnistyessä ja jo sitä ennen oli selvästi nähtävissä merkkejä paitsi uusiutuvien hankekehityksen, myös rakentamisen sekä operoinnin osalta olevan tarvetta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota nimenomaan verkon puolelta tuleviin vaateisiin ja niistä tiedottamiseen.

Oliko sinulla aikaisempaa kokemusta vastaavantyyppisestä toiminnasta?

Varsinaista valiokuntakokemusta minulla ei ollut, mutta useissa eri työryhmissä olen työurallani ollut ja olen edelleen mukana – tällä hetkellä esimerkiksi Fingridin Kantaverkkotoimikunnassa.

Miten valiokuntatyö on kehittynyt sinun aikanasi?

Sanoisin, että ainakin kolme vuotta käynnissä olleen verkkovaliokunnan osalta tekeminen on tietyllä tavalla vakioitunut niin rakenteiden kuin tekemisen ja vaikuttamisen tapojen osalta. Sitoutuminen on mielestäni ollut tosi hyvää koko ajan ja varajäsenen nimeäminen varsinaisen jäsenen lisäksi on tuonut jatkuvuutta ja tehokkuutta tekemiseen – varmaan myös vaihtelua ja joustavuutta osallistujillekin. Tällä toimikaudella vaihdoimme valiokunnan toimintakielen englanniksi, jotta kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Mitä asioita olette viimeksi käsitelleet?

Edellisessä kokouksessamme käsittelimme mm. alueverkkoyhtiöille esitettyjä yhtenäisiä liittymissopimuksen solmimiseen liittyviä käytänteitä, Työ- ja elinkeinoministeriön sähkömarkkinalain uudistukseen tähtääviä tavoitteita sekä aikataulua, muutosehdotuksia Fingridin kantaverkkopalvelujen rakenteeseen ja tulevia kantaverkkoyhtiön ehdottamia muutoksia voimalaitosten, energiavarastojen sekä hybridikohteiden verkkokoodeihin (VJV2024 ja SJV2024).

Millaisia yhteistyökuvioita valiokuntanne on rakentanut vuosien aikana?

Ehkä merkittävimpinä voisi mainita pysyvän ja formaalin kontaktin verkko- ja liitettävyysasioissa mm. FG:n sekä Energiateollisuuden suuntaan koko alan osalta.

Mitkä ovat omat toiveesi valiokunnan toiminnassa?

Valiokunnan aktiivisuus ja omatoimisuus on ollut yksi olennaisista syistä pysyä mukana toiminnassa ja toivon sekä uskon sen jatkuvan näin myös tulevaisuudessa. Päätöksemme toimia ns. pienryhmä-metodilla ja keskittyä vain rajalliseen määrään olennaisia asioita on ollut mielestäni toimiva. Sen avulla kokonaisuuksia on varmasti ollut helpompi hahmottaa ja valittu tapa on myös mahdollistanut jäsenten kiinnostuksen kohteiden sekä moninaisen osaamisen kirjon tehokkaan hyödyntämisen.

Auringon ja myös hybridien eri variaatioiden mukana olo tuulen lisäksi tulee varmasti olemaan asia, joka pitää verkkovaliokunnassakin miettiä edistettävien asioiden osalta.

Mitkä ovat tärkeimmät lainsäädännölliset muutokset, joita toivot näkeväsi tuulivoima-alalla?

Jos ajattelen asiaa verkkovaliokunnan kannalta niin toivoisin näkeväni mahdollisimman pian sähkömarkkinalain osalta muutoksen, joka aidosti mahdollistaa energiavarastoja sisältävien hybridikohteiden rakentamisen koska niitä Suomi tarvitsee osana vihreää siirtymää. Kanta- ja alueverkon kehittämisen ja hankkeiden liitettävyyden mahdollistamisen osalta toivon ympäristöä, jossa mahdollistetaan Suomen kilpailukykyä ylläpitävä teollisen mittakaavan kohteiden verkkoon kytkeminen.

Mitä haluaisit sanoa valiokuntatoiminnasta kiinnostuneilla?

Rohkaisisin hakemaan valiokuntatoimintaan mukaan, jos haluat päästä tekemään vaikuttamistyötä äärimmäisen fiksujen ja innostuneiden ihmisten kanssa – niin alan sisältä kuin sidosryhmienkin osalta.

Tuulivoimaloiden kierrättäminen edistää elinkaariajattelua ja on jopa taloudellisesti kannattavaa

2010-luvun aikana Suomeen rakennettiin merkittävä määrä tuulivoimaloita. Tällä aikavälillä rakennettujen tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 20–30 vuotta, joten vuodesta 2030 eteenpäin tullaan tuulivoimaloita purkamaan ja kierrättämään enenevissä määrin. Suomessa tuulivoimaloiden kierrättämisestä ei ole aiemmin tehty elinkaariarviointeja, joten halusin tarkastella tuulivoimalan kierrättämisen elinkaarivaikutuksia diplomityössäni. Diplomityötä varten täytyi mallintaa mahdollisimman tarkasti kokonainen tuulivoimala, joka STY:n tilastojen perusteella oli 2010–2020 välillä rakennettujen tuulivoimaloiden mukaan keskimäärin Vestaksen V126-mallin kokoinen ja tehoinen.

Elinkaarimalli perustui Vestaksen omien tuulivoimalamallien elinkaariarviointeihin. Toteuttamani elinkaarimalli diplomityössä ei mene yhtä tarkaksi elinkaariarvioinniksi kuin Vestaksen, sillä sen raporteissa on hyödynnetty tuulivoimalan täydellistä BOM:ia, johon minulla ei ollut pääsyä. Elinkaarimalli toteutettiin raporteista saatavilla olevien materiaali- ja prosessivirtojen mukaisesti.

Hiilijalanjälki ei ole aina kaikki kaikessa

Elinkaaren päästöissä säästetään noin 1300–1500 t CO2-ekv per tuulivoimala, kun tuulivoimala kierrätetään. Elinkaariarvioinnin tulokseksi saatiin myös, että tuulivoimalan sijainnilla voi olla merkittävää vaikutusta tuulivoimalan elinkaarenhiilijalanjälkeen. Erot sijaintien välillä eivät kuitenkaan johdu kuljetuksista johtuvista päästöistä vaan siitä, että sijaintien välillä vallitsevat erilaiset tuulisuusolosuhteet. Tutkituista sijainneista Kalajoella sijaitsevalla voimalalla oli parhaimmat tuuliolosuhteet, minkä vuoksi elinkaaren hiilijalanjälki oli noin 15 % pienempi verrattuna muihin sijainteihin. Tuulivoimaloiden lapojen kemiallinen kierrättäminen oli hiilijalanjäljen ja veden käytön kannalta rasittavin, mutta kyseinen menetelmä on myös kiertotalouden kannalta parhain. Tällä hetkellä lapojen kemiallisessa kierrättämisessä pyritään siihen, että materiaaleja pystyttäisiin käyttämään uudelleen uusissa komposiittimateriaaleissa.

Purku- ja kierrätyskustannukset vaihtelevat merkittävästi

Diplomityössä tarkasteltiin myös purku- ja kierrätyskustannuksia tuulivoimalalle. Laskenta pohjautui STY:n aikaisempaan purkukustannusraporttiin sekä tutkimuksiin komposiittimateriaalien kemiallisesta kierrättämisestä. Diplomityön tuloksena kustannusarvioinnista saatiin, että kustannukset ovat erittäin riippuvaisia perustusten betonin käsittelykustannuksista. Laskennasta mm. selvisi, että mikäli perustuksia ei voida jättää maaperään ja betoni hyödynnetään lähialueiden maarakentamisesta, koituu yhden tuulivoimalan purkamisesta ja kierrätyksestä noin 23 000–126 700 € kuluja. Lapojen osalta tulokseksi saatiin, että murskauskierrätyksellä lapojen käsittelykustannukset ovat noin 8 500–12 700 € ja kemiallisesti kierrättämällä käsittelykustannukset ovat noin 20 300–22 400 € kolmea lapaa kohti. Tulokset eroavat hieman STY:n aikaisemmasta purkukustannusraportista siksi, että diplomityössäni tarkasteltu voimala on hieman pienempi ja materiaalikoostumukseltaan erilaisempi.

Mikäli diplomityöni tuloksista herää kysymyksiä tai haluatte keskustella tarkemmin taustalaskennasta, minut tavoittaa sähköpostitse etunimi.sukunimi@gmail.com tai LinkedIn kautta.

Tutustu diplomityöhön

Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit

Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.

Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.

Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.

Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.

Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.

On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.

Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.

Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.

Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.

Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.

Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.

Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.

Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.

Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.