Work by wind

Name: Lisa Susanne Hassler

Company: Eurowind Energy

Education: MSc in Economics and Business Administration

What do you do in wind sector?

I am following the graduate program at Eurowind Energy, which means that I rotate through three departments in two years to gain a deep understanding of the renewable energy sector and the company. Currently, I work with the development of Finnish wind projects in our branch in Helsinki.

What’s best in your job?

My job is great because it allows me to challenge myself and learn a lot by introducing me to different roles within renewable energy. Right now, I am really happy that my work has brought me to Finland. What’s not to like about going on excursions to the beautiful forests and countryside here?

The best or most memorable event/story during your career?

The most memorable event has to be the day I was able to climb one of our turbines. Climbing up the ladder yourself really gives you a feeling of how high the towers are in reality. And the view from the top across a wind park and towards the sea is incredible.

Aalto-yliopisto panostaa tuulivoimaan ja vetyyn

Aalto-yliopisto panostaa tutkimuksessa ja opetuksessa voimakkaasti kasvavan uusiutuvan energian rakentamisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Tutkimuksen painopiste on laajamittaisen arktisen maa- ja merituulivoiman, energiajärjestelmien ja vetytalouden yhdistämisessä. Kehitämme parhaillaan tuulivoima ja vetytekniikan opetusta ja esimerkiksi keväästä 2023 lähtien opiskelijat pääsevät vierailemaan yhteen Suomen suurimmista tuulipuistoista virtuaalitodellisuuden (VR) avulla. Opetuksessa painotetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä kokonaisratkaisuja.

Tuulivoima-alalla ollaan tällä hetkellä reippaassa myötätuulessa. On ollut mielenkiintoista seurata alan kehitystä jo 1990-luvun alusta lähtien. Esimerkkinä olen kertonut Aallon energiatekniikan opiskelijoilleni omista kokemuksistani 1990-luvulta, DI-opintojeni ajalta, jolloin tuulivoima oli vielä täysin marginaalinen sähköntuotantomuoto. Tuolloin opetuksessa tälle aiheelle oli omistettu yksi luento.

Kun aloitin Aallossa Professorina 2012, tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli vielä alle 1 %. Nyt reilu 10 vuotta myöhemmin 2022, jo 14.1 % Suomen sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla, ja 2022 aikana tuulivoiman tuotannon kasvu oli 44 %. Suurimmat kaupalliset turbiinit ovat teholtaan ~15 MW ja suunnitelmissa on jo 25 MW kokoisia jättiläisiä. Tähän pääseminen on vaatinut valtavaa panostusta ja pitkäjänteistä tutkimusta ja kehitystyötä eri aloilla, esimerkiksi lapojen materiaalien ja tehoelektroniikan kehitykseen ja virtausteknisiin ratkaisuihin liittyen.

Monia tutkimustarpeita

Suomeen suunnitellun tuulivoiman määrästä ja vetytalouden vaikutuksista energiajärjestelmäämme on monia skenaarioita. Valtioneuvosto esimerkiksi tarkastelee selvityksessään[1] eri skenaarioita tulevaisuudelle ja kunnianhimoisimman mukaan Suomeen tarvittaisiin 53 GW uutta tuulivoimaa vuoteen 2050 mennessä, vuoden 2020 kapasiteetin lisäksi. Tämän kapasiteetin mahdollistaminen Suomen olosuhteissa, vaatisi suuria investointeja, hankekehitystä, tuotekehitystä ja erityisesti kumulatiivisten luontovaikutusten parempaa ymmärtämistä. Tarvitsemme lisätietoa esimerkiksi Itämerelle tulevien suurien merituulivoimaloiden rakenteista ja perustusratkaisuista, merijään ja lapojen jäätymisen vaikutuksista sekä siitä, miten tuulivoiman vaihteleva tuotanto tulee huomioida koko energiajärjestelmää uudelleen kasattaessa.

Arktiselle alueelle rakennettavista merituulivoimaloista ei ole vielä tarpeeksi kokemusta. Karkeasti arvioituna 10 MW kokoisiin turbiineihin perustuva 53 GW asennetun tehon tarvitsema pinta-ala olisi noin 12 000 km² (4.6 MW/km²). Vertailun vuoksi, Suomen viljelty peltopinta-ala on 23 000 km², Perämeren pinta-ala 36 800 km² ja Suomenlahti 30 000 km². 53 GW vastaisi vuotuista 180–200 TWh sähköntuotantoa (sähkö ja lämpö yhteensä 377 TWh vuonna 2021). Tuulivoiman voimakas lisääminen on siis haaste voimaloiden sopivalle sijoittelulle. Paitsi että tuuliolosuhteet vaihtelevat, tuulivoimarakentamisessa pitää pystyä huomioimaan kasvavissa määrin sen vaikutukset luontoon ja ihmisiin.

Aallon tutkimushankkeet

Aallossa on meneillään useita tuulivoimaloiden tekniikkaan liittyviä tutkimushankkeita, myös Suomen Akatemian huippuyksikkö. Yhtenä esimerkkinä kehitämme yhteistyössä alan teollisuuden kanssa verkon puolen vaihtosuuntaajille uusia säätömenetelmiä, joilla tuulivoimala saadaan käyttäytymään sähköverkon näkökulmasta perinteisen tahtigeneraattorin tavoin. Toisena esimerkkinä Suomen Akatemian rahoittamassa WindySea hankkeessa on tavoitteena tuottaa perusteet merituulivoimapuiston digitaaliselle kaksoselle, jota voidaan käyttää tulevaisuuden kylmien merialueiden olosuhteiden ja jääolojen ennustamiseen ja toisaalta tuulivoimapuistojen rakenteiden suunnitteluun ja optimointiin.

Power2X teknologioihin ja energian varastointiin liittyen Aallossa on myös monia hankkeita. Aalto sai 2023 vuoden alussa Suomen Akatemian Profi7 rahoitusta yhteensä 18.9 M€ hankkeeseen, josta yli kolmasosa käytetään vetytalouden ja laajamittaisen arktisen merituulivoiman yhdistämisen haasteiden ratkomiseen. Viimeisen 2 vuoden aikana tuulivoimaan liittyvien opinnäytetöiden määrä on myös huomattavasti kasvanut ja useita opiskelijoitamme on siirtynyt tuulivoima-alan palvelukseen.

Lisää alan koulutusta

Opetuksessa on myös selkeä suunta siihen, että pyrimme lisäämään tuulivoiman ja vetytalouden tarpeisiin vastaavia kursseja. Esimerkiksi keväällä 2023 alkaa uusi kurssi ”Hydrogen technologies” ja syksystä 2024 alkaen uusi kurssi tuulivoimalaitoksen suunnittelusta. Opetamme kattavasti tuulivoimalan sähkömekaanisen energianmuunnosjärjestelmän toimintaperiaatteita, mallinnusta ja suunnittelumenetelmiä. Yhtenä mielenkiintoisena seikkana opetuksen kehityshankkeen ansiosta vuodesta 2023 lähtien opiskelijat pääsevät vierailemaan yhteen Suomen suurimmista tuulipuistoista virtuaalitodellisuuden avulla.

Yhtenä isona kokoavana hankkeena valmistelemme myös uutta oppikirjaa uusiutuvasta energiasta (Mika Järvinen ja Hanna Paulomäki), mukaan lukien tuulivoima ja energian varastointiratkaisut ja se, kuinka käynnissä oleva siirtymä uusiutuvaan energiaan pitäisi toteuttaa, niin että ratkoessamme ilmastonmuutosta emme päädy lisäämään luontokatoa. Kirjan julkaisee Springer Nature ja se ilmestyy vuonna 2024. Kirjaa rahoittaa Tiina ja Antti Herlinin Säätiö ja mukana on noin 30 kirjoittajaa suomalaisista ja kansainvälisistä korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

[1] Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet (2022) Leena Sivill, Marika Bröckl, Nikita Semkin, Antti Ruismäki, Henriikka Pilpola, Olli Laukkanen, Hannele Lehtinen, Saana Takamäki, Petri Vasara, Jenni Patronen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:21, Valtioneuvoston kanslia

Forecan sähkön hintapuntari ennakoi miten sää vaikuttaa sähkön hintaan

Tuulivoimaloiden tuotanto merkittävässä roolissa

Forecan kehittämä sähkön hintapuntari arvioi tuuli- ja lämpötilaennusteiden perusteella tuulivoiman tuotantoa ja lämmityssähkön kulutusta Suomessa, sillä niillä molemmilla on merkittävä vaikutus pörssisähkön hintojen muodostumiseen. Energia-alan ammattilaiset ovat käyttäneet sääennusteita pitkään ennustaakseen sähkön tuotantoa ja kulutusta. Hintapuntarin avulla myös kuluttajat voivat nyt ennakoida sähkön spot-hintojen tulevaa kehitystä jopa 10 päivää etukäteen.

Sähkön hintapuntari sai alkunsa suomalaisten kipuillessa korkeista sähkön hinnoista. Pörssisähkösopimukset ovat yleistyneet ja keskustelu sähkön käytön ajoittamisesta hinnan mukaan käy kiivaana eri foorumeilla. Käytännössä pörssisähkön hinnat tiedetään korkeintaan vuorokauden eteenpäin, eikä aamupäivällä tiedetä vielä edes huomisen hintoja.
– Meille tuli kyselyitä palveluidemme käyttäjiltä, että eikö Foreca voisi ennustaa tuulivoiman tuotantoa kun kuitenkin ennustamme tuulta useita päiviä eteenpäin, kertoo Forecan kuluttajapalveluiden kaupallinen johtaja Tuomas Reivinen.

Forecan kehitystiimin päätettyä alkaa työstämään käyttäjien toivetta, esiin nousi monta muutakin asiaa mitkä olisi hyvä ottaa huomioon.
– Ensin meillä oli ajatus laittaa tuulivoimaloiden sijainnit näkyville tuulikarttoihimme, jotta ihmiset voisivat nähdä milloin tuuliolosuhteet ovat sähkön tuotannon kannalta suotuisat. Pian kuitenkin havahduimme siihen, että käyttäjien varsinainen tarve oli saada tietää alentaako tuulisuus sähkön hintaa tulevina päivinä, eikä pelkästään sitä kuinka kovaa tuulivoimaloiden siivet tulevat pyörimään, Reivinen taustoittaa.

Forecalla on pitkä kokemus datatieteistä sään ennustamisessa. Nyt sään ennustamisesta tuttuja menetelmiä päätettiin hyödyntää sähkön tuotannon ja kulutuksen ennustamiseen, jotta sähkön hintavaikutukseen päästäisiin käsiksi.
Tuulivoiman tuotannon kasvu laskee sähkön hintaa – ja nyt sen ennustetta voi seurata kuka tahansa.

Sähkömarkkinoilla edullisin tuotantotapa syrjäyttää aina kalliimmat tuotantotavat, ja kun tuotantokustannuksiltaan edullinen tuulivoiman tuotanto kasvaa, myytävän sähkön määrä lisääntyy ja pörssisähkön hintaan tulee laskupainetta. Hintapuntari ennakoikin sään alentavan sähkön hintaa tuulisena päivänä, kun suurin osa Suomen tuulivoimatuotannon kapasiteetista ennustetaan olevan käytössä.

Foreca laskee ennusteessaan tuulivoimapuistojen tuotantoasteet, eli kuinka suuri osa tuulivoimaloiden maksimikapasiteetista on käytössä niiden paikallisella tuulen nopeudella. Tuulivoimalat sijaitsevat pääosin Suomen länsirannikolla, mutta tuuliennusteiden tarkasteleminen vain yhdestä siellä suunnalla olevasta pisteestä ei anna riittävää kuvaa koko Suomen tuulivoiman tuotannosta.

– Liityimme Tuulivoimayhdistyksen jäseniksi ja saimme sitä kautta tietoon tuulipuistojen sijainnit ja niiden tuotantokapasiteetit. Tuulivoimaennusteemme lasketaankin jokaisen tuulipuiston kohdalta erikseen, jotta saimme kehitettyä tarkan ennustemallin, Reivinen kertoo.

Normaalisti sääpalveluissa tuulet ennustetaan 10 metrin korkeudelle. Tuulivoimaloiden siivet pyörivät kuitenkin reilusti korkeammalla, jossa tuulee ihan eri tavalla. Tuulivoiman ennusteessa käytetäänkin 100 metrin korkeudelle ennustettuja tuulia, jotta ne vastaisivat paremmin tuulivoimaloiden keskimääräistä napakorkeutta.

Ennusteessa huomioidaan myös tuulivoimaloille ominaiset tehontuottokäyrät, sillä tuulivoimalan tuotanto ei muutu ihan suoraviivaisesti tuulen nopeuden kasvaessa. Karkeasti ottaen tuotanto kasvaa melko lineaarisesti täyteen tehoon tuulen nopeuden kasvaessa noin 3 m/s lukemista noin 10 m/s lukemiin, mutta kovilla myrskytuulilla tuulipuistojen tehoa voidaan joutua puolestaan rajoittamaan.

Ennuste – mutta tarkka sellainen

Nyt kehitetty tuulivoimatuotannon ennustemalli on osoittautunut yhtä tarkaksi kuin parhaimmat ennustamismenetelmät yleensäkin. Mutta kuten sääennusteissa ylipäänsä, ennustettavuus heikkenee mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, kun luonnon arvaamattomat muuttujat alkavat kertaannuttamaan pientäkin virhemarginaalia. Se on aina hyvä pitää mielessä, vaikka ennusteet ovatkin päteviä.

– 10 päivän päähän ulottuva ennuste on epävarmuudestaan huolimatta silti paras mahdollinen saatavilla oleva tieto tulevaisuudesta. Kaikki mahdollinen tieto on varmasti monille tarpeen. Ja toisaalta, ennuste myöskin tarkentuu tarkasteltavaa ajan hetkeä lähestyttäessä, Reivinen huomauttaa.

On kuitenkin hyvä huomioida, ettei hintapuntari ainakaan toistaiseksi ota huomioon kaikkia sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten sähkön vientiä ja tuontia, ydin- ja vesivoiman tuotantomääriä, tai muuta sähkön kulutusta kuin lämmityssähkö. Hintapuntari voikin näyttää tuuli- ja lämpötilaennusteiden mukaan keskimääräistä edullisempaa sähkön hintaa, mutta muut tekijät voivat kuitenkin nostaa sähkön hinnat silti korkeiksi.

– Hintapuntari huomioi siis vain Suomen sään vaikutuksen sähkön hintatasoon. Se on kuitenkin juuri se mikä aika paljon vaihtelee päivästä ja tunnista toiseen, Reivinen sanoo. •

Sähkön hintapuntari

Tuulivoima-alalle tarvitaan selkeämpiä koulutuspolkuja

Työntekijäpula tuulivoima-alalla ja erityisesti huollon ja kunnossapidon tehtävissä on suuri jo nyt, mutta tulevaisuudessa tilanne tulee pahenemaan entisestään. Merkittäviä syitä tilanteeseen ovat tuulivoimarakentamisen voimakas kasvu, pienenevät ikäluokat, koulutuksen monimutkaisuus sekä eri teollisuuden alojen kilpailu samoista osaajaprofiileista. Koulutuksen järjestäjien mukaan perustutkinto, joka perehdyttäisi tuulivoimaosaamiseen olisi nuorelle selkein polku ammattiin.

Tuulivoima on suhteellisen nuori teollisuudenala Suomessa, eivätkä sen työllistävät vaikutukset ole vielä laajasti opintojaan suunnittelevien tai koulutuksen järjestäjien tiedossa. Alan kasvu on kuitenkin hyvin nopeaa ja pysyviä työpaikkoja on nyt ja tulevaisuudessa tarjolla niin tuulivoiman hankesuunnittelun, rakentamisen kuin tuotannonkin eri vaiheissa.

Alan osaaminen voi olla mahdollisuus tai uhka

Tuulivoimaloiden pystyttämisvaiheen työvoima tulee tällä hetkellä pääosin Suomen ulkopuolelta, mutta suurin tarve asentajille on tuulivoimaloiden noin 30 vuotta kestävän tuotantovaiheen aikana, jolloin työtehtävät liittyvät voimaloiden huoltoon ja kunnossapitoon. Parhaimmillaan tuulivoima tuo asentajalle pysyvän työpaikan omalla paikkakunnalla kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Alalla on myös mahdollisuus vaihtelevuuteen ja ulkomailla työskentelyyn, sillä työnantajat ovat usein kansainvälisiä voimalavalmistajia. Koulutusympäristöt voivat olla virtuaalisia ja oppitunnilla voi olla samaan aikaan asentajia useista eri maista. Englannin kielen perustaito onkin yksi tärkeä osa-alue tuulivoimalan asentajan työssä, sillä eri raportointi-, vianetsintä- ja kunnossapitojärjestelmät ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä.

Tulevia vuosina ja koko vuosikymmenellä rakennetaan tuulivoimaa vielä ennätysvauhtia ja työtä on tarjolla. Toisaalta, jos osaajia ei ole saatavana ei investointiympäristöäkään koeta houkuttelevana.

Koulutus tuulivoima-asentajaksi on pirstaleista

Ohjausta tuulivoima-asentajaksi on ollut vaikea markkinoida ammattivalintaansa pohtiville nuorille, sillä alalle ei ole omaa suuntautumista osaamisalan tai perustutkinnon muodossa. Tuulivoima-alalla on erityispiirteitä, jotka poikkeavat muista osaamisaloista ja tällä hetkellä sopivat yhdistelmät pitäisi osata etsiä tutkintojen sisältä. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta löytyy kuitenkin hyvin tuulivoima-asentajalta vaadittavaa osaamista. Esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon voitaisiin luoda paikallinen tutkinnon osa tuulivoima-alan työvoimatarpeisiin.

Tämän lisäksi tutkintoon voisi tuoda tutkinnon osan mistä tahansa muusta ammatillisesta tutkinnosta. Koulutustarpeissa yhdistyy sähköalan osaaminen ja mekaaninen kunnossapito ja tuulivoima voisi olla esimerkiksi sähkö- tai kunnossapidon opintojen valinnainen suuntautumispolku. Koulutuksiin pitäisi saada mieluummin satapäin kuin kymmenittäin hakijoita.

Koulutuspolkuja etsitään yhdessä

Suomen Tuulivoimayhdistyksen koulutustyöryhmässä on aktiivisesti pyritty nostamaan keskusteluun tuulivoima-alan hälyttävä osaajapula. Myös Opetushallitus on ollut mukana keskusteluissa rekrytoijien ja oppilaitosten kanssa. Esille nousseita haasteita on luvattu ratkoa ja viedä eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Toivoisimme, että oppilaitokset ja tuulivoimatoimijat tarkastelisivat nyt voimassa olevia sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkintojen sisältöjä ja muodostaisivat kokonaisuuden, mitä tutkinnon osia tuulivoima-asentajan työssä tarvitaan. Samalla olisi syytä kartoittaa, jos jotain tiettyä tarvittavaa osaamista ei tutkinnoista tällä hetkellä löydy, yli-insinööri Tomi Ahokas Opetushallituksesta toteaa.

”Alan vetovoiman lisäämiseen ja koulutuksen tarjontaan liittyy lukuisia eri tekijöitä, jolloin yhden asian ratkaisu ei pelkästään riitä. Tuulivoima-alan rekrytoijien ja koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö, alan markkinointi ja koulutusjärjestelmän joustavoittaminen ovat merkittävässä roolissa”, Ahokas toteaa.

Selvitykset kartoittavat tulevaisuuden osaamistarpeita

Tuulivoimahankkeet voivat törmätä työvoimapulaan ja odotteluun jo suunnittelun kaavoitus- ja luvitusvaiheessa, sillä myös biologeista, kaavoittajista, geologeista ja meteorologeista on kova kysyntä. Tuulivoimaisten maakuntien alueilla onkin syntynyt hankkeita, joissa kartoitetaan koulutuksen ja osaamisen tarpeita. Muun muassa Tuokes-hanke * selvittää edellytyksiä tuulivoima-alan osaamiskeskittymän perustamiselle ja oppimisympäristön toteuttamiselle sekä tuulivoima-alan perus- ja muuntokoulutuksen kehittämiselle Keski-Pohjanmaalla. Myös Kainuussa on tehty selvitys tuulivoiman aluetalous- ja työllisyyspotentiaaleista sekä osaamisen kehittämistarpeista **.

Tuulivoima-asentajan profiili

Tuulipuistojen huolto- ja kunnossapito, turbiinikomponenttien monipuoliset tarkastukset, korjaukset ja vaihtotoimenpiteet, sähkö- ja mekaaniset vianetsintä ja korjaukset
Peruskoulutus ja kiinnostus sähköstä, mekaniikasta tai hydrauliikasta
Vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa, laatu ja henkilöturvallisuus ovat erittäin tärkeitä
Valmiudet järjestelmien käyttöön, kuten kunnonvalvonta ja kauko-ohjaus
Tietokoneen käytön perusosaaminen ja valmius oppia lisää, sillä tehtäviin kuuluu säännöllinen raportointi ja viestintä eri järjestelmien kautta
Englannin kielen perustaito ja rohkeus puhua kieltä
Ajokortti B / BE
Työturvakortti – yrityksillä usein myös mahdollisuus tarjota koulutus
Korkea turvallisuustietoisuus
Yhteisiin ohjeisiin, toimintamalleihin ja laatustandardeihin sitoutuminen ja niiden noudattaminen
Palveluhenkisyys keskeistä, asiakaskontaktit huolloista ja korjauksista
Pari- ja tiimityöskentely on keskeinen elementti
Työ on vaihtelevaa ja vaatii ratkaisukeskeistä otetta
Työ sisältää matkustamista kotimaassa ja mahdollisesti ulkomailla
Työn edellytys on hyvä fyysinen kunto ja korkean paikan työskentelyyn vaadittavien terveystarkastusten läpäiseminen
Valmius työskennellä korkeissa ja ahtaissa paikoissa, esimerkiksi huoltohississä
Kyky ja kiinnostus oppia uutta, innokas asenne
Valmius GWO-koulutukseen (korkean paikan työskentelyn vaatimukset)

Mitä tuulivoima-ala tarjoaa?

Työpaikka kotipaikkakunnalla globaalissa yrityksessä
Nopeasti kehittyvä teollisuuden ala, käytössä uusinta teknologiaa
Merkityksellistä työtä osana vihreää siirtymää ja puhtaampaa tulevaisuutta
Tasa-arvoa – työ soveltuu eri ikäisille, kaikkien sukupuolien, kielien sekä kulttuurien edustajille

Tuulivoima-asentajan koulutukseen soveltuvia tutkintoja, joita tällä hetkellä on tarjolla

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto
Energia-alan ammattitutkinto
Energia-alan erikoisammattitutkinto
Kaikki voimassa olevat tutkinnon perusteet löytyvät ePerusteet -palvelusta eperusteet.opintopolku.fi

Tutustu myös muita tuulivoima-alan ammatteja esitteleviin videoihimme

* Tuokes-hanke
** Selvitys tuulivoiman aluetalous- ja työllisyyspotentiaaleista sekä osaamisen kehittämistarpeista Kajaanin AMK:lle (2022) www.kktk.fi/about-3

Perheyritys ponnisti tuulivoiman laaja-alaiseksi infrarakentajaksi

Tuulivoimaloiden rakentaminen on suuri infraurakka, jonka aikana muun muassa rakennetaan tiestöä tai parannellaan jo olemassa olevia tiepohjia, siirrellään ja muokataan maata, rakennetaan nostoalueita ja voimalaperustuksia sekä tuulivoimatuotannon tarvitsemia sähkö- ja tietoliikenneverkostoja. Hankkeet ovat laajoja kokonaisuuksia ja usein voimalat rakennuttavan hankeyhtiön etu on, että suuri osa palveluista voidaan ostaa yhdeltä toimijalta. Perheyritys Veljekset Kellola yhdistää osaamiseensa maanrakennuspuolen lisäksi myös vahvan kokemuksen metsäkoneurakoinnista.

Veljekset Kellola Oy:n juuret löytyvät vuoden 1990 Raahesta. Vuosikymmenen alussa veljeksistä Marko alkoi tarjoamaan maa- ja metsätalousurakoinnin palveluita, ja vuonna 1998 mukaan toimintaan lähti myös veli Mikko – ja niin Veljekset Kellola sai alkunsa. Tällä hetkellä yritys tarjoaa infrarakentamisen urakoita tuulivoimatyömaille ympäri Suomea.

”Alkuvuosina kahden hengen yrityksen toiminta oli pienimuotoisempaa maa- ja metsäkoneurakointia, jossa toinen veljeksistä urakoi metsäkoneella ja toinen kaivinkoneella. Vuonna 2012 mukaan toimintaan lähti myös kolmas veli Juha. Samoihin aikoihin kivenheiton päähän yrityksen toimistosta perustettiin Raahen kultakaivos ja urakkahanat kaivoksen suuntaan alkoivat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa ja henkilöstön määrää. Yritys on kasvanut tasaisesti ja tällä hetkellä työllistämme alihankkijat mukaan lukien noin 80 – 90 henkilöä”, kertoo Veljekset Kellolan operatiivinen johtaja Juho Pöyskö. Pöyskö on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta 2012, aluksi koneenkuljettajana ja sittemmin myös työjohtajana ja työpäällikkönä.

Tuulivoima tuli mukaan yrityksen toimintaan samoihin aikoihin, kun Pöyskö aloitti työt Veljekset Kellolan palveluksessa. Raaheen alettiin tuolloin rakentamaan suurta tuulivoimapuistoa ja yritys pääsi urakoimaan tuulivoimatyömaalle pääurakoitsijan alihankkijana ja sama pääurakoitsija alkoi käyttämään Veljekset Kellolan palveluita myös muissa Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavissa tuulivoimahankkeissa. Nyt yritys on ollut rakentamassa suomalaista tuulivoimaa jo reilun kymmenen vuoden ajan ja toimii itse tuulivoimatyömaiden pääurakoitsijana. Takana on arviolta reilun 200 tuulivoimalapaikan rakennustyöt.

Valttikorttina monipuolisuus

Yksi Veljekset Kellolan valttikorteista on monipuolisuus sekä laaja osaaminen maanrakennuspuolen lisäksi myös metsätyöpuolelta. Moni näkee yrityksen pääasiassa maanrakennuspuolen toimijana, mutta sillä on omistuksessaan myös yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä metsäkoneurakoitsijoista. Pöyskön mukaan yrityksen toimintaperiaate eroaakin tältä osin muiden urakoitsijoiden seasta: Veljekset Kellola voi hoitaa tuulivoimatyömaan urakoinnin aina metsätöistä saakka. Yrityksen liikeidea kiteytyykin siihen, että tilaaja pääsee mahdollisimman vähällä, eikä sen tarvitse käyttää montaa urakoitsijaa.

”Voimme olla mukana tuulivoimahankkeessa aivan suunnitteluvaiheesta lähtien; käymme tekemässä koekaivauksia tai esiselvityksiä esimerkiksi siitä, löytyykö paikalta kiviaineksia. Kun hanketta aletaan toteuttamaan, voimme tehdä alussa tarvittavan puun poiston ja myymisen. Tämän jälkeen teemme tiestön ja voimaloiden nostokentän sekä pohjat perustuksille. Voimme toteuttaa myös itse voimalaperustukset ja raudoitustyöt. Tämän lisäksi meiltä hoituu tarvittavat kaapelointityöt tuulipuistoon. Puiston rakennusvaiheen jälkeen hoidamme tarvittaessa myös tiestön kesä- ja talvikunnossapidon”, Pöyskö listaa.

Kasvua tuulivoimasta

Suurin Veljekset Kellolan toimiala on maanrakennus, joka kattaa noin 70 prosenttia yrityksen tekemistä urakoista. Tuulivoimalla on merkittävä rooli yrityksen työllistäjänä, sillä tällä hetkellä noin 60 prosenttia sen liikevaihdosta tulee tuulivoimaurakoista ympäri Suomea. Tuulivoimaurakoiden osuus on kasvanut viime vuosina ja kasvua odotetaan jatkossakin.

”Yrityksenä nojaamme siihen, että usko tuulivoima-alaan ja sen kasvuun on kova. Siihen on satsattu ja satsataan jatkossakin. Työtilanne on nyt hyvä, tarjouspyyntöjä tulee tasaisesti ja töitä olisi enemmän kuin ehdimme tehdä. Jonkin verran jarruja hankkeisiin ovat lyöneet kantaverkon haasteet ottaa uutta tuotantoa vastaan, mutta uskomme, että sen mitä emme voi rakentaa tänään, rakennamme huomenna. Yritysten kannalta on hyvä, jos rakentamisen tahti pysyy tasaisena”, Pöyskö toteaa.

Yritys katselee kasvutoiveiden kera myös länsinaapurin suuntaan, sillä kalustoa olisi vaikka Ruotsiin saakka.

Tärkeänä osana energiamurrosta

Mikä tuulivoimaurakoissa sitten palkitsee maanrakennusurakoitsijan?

Pöyskö ei mieti vastausta kauaa: ”Olemme perhearvoihin pohjaava yritys ja kyllähän se on palkitsevaa olla mukana rakentamassa uusiutuvaa energiaa. Voimme katsoa valmiita tuulivoimaloita ja sanoa, että me olemme olleet mukana rakentamassa tuotakin tuulivoimapuistoa. Ja vaikka teemme pitkälti samoja asioita työmaasta riippumatta, ovat työntekijätkin selvästi eri tavalla sitoutuneita työskentelemään luonnon keskellä ja uusiutuvaa energiaa edistäen.”

Tuulivoimaurakat tuovat myös eri työkulttuurien kohtaamiset Suomen metsäisiin maisemiin. Eri maiden toisistaan eroavat toimintatavat tuovat ajoittain omat haasteensa työhön, mutta samalla ne usein tarjoilevat urakoiden mieleenpainuvimmat hetket. Eräs urakka on jäänyt erityisesti Pöyskön mieleen esimerkkinä kulttuurien kohtaamisesta.

”Yhdessä urakassa työnvalvojat tulivat Espanjasta ja työt meinasivat pysähtyä alkuunsa, sillä 18 asteen pakkanen ja maansiirtoauton nastattomat renkaat olivat liikaa valvojille. He linjasivat, että rakentaminen pitää keskeyttää heti. Meitä suomalaisia tämä tietysti huvitti, koska puhuttiin aivan tavallisesta talvikelistä ja olosuhteet olivat itseasiassa erinomaiset. Siinä saimme sitten hetken selitellä, että tilanteessa ei ole mitään vaarallista ja että tämä on täysin normaalia Suomessa”, Pöyskö naurahtaa.