Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit
Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.
Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.
Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.
Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.
Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.
On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.
Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.
Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.
Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.
Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.
Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.
Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.
Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.
Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.
Tutustu tuulipuistoon -päivä kannusti tutustumaan tuulivoimapuistoihin ja tuulivoimaan
Tutustu tuulipuistoon -päivää vietettiin Global Wind Dayn yhteydessä 15.6. Päivän ideana oli tuoda esille kuinka tuulivoimapuistot ovat asukkaiden, yrittäjien, kesämökkiläisten ja päättäjien käytettävissä. Tuulivoima-ala haluaa olla hyvä naapuri ja alueen aktiivinen toimija. Tuulivoiman tuotanto toimii hienosti rinnakkain metsästyksen ja muiden ulkoilma-aktiviteettien kanssa. Tutustu tuulipuistoon -päivästä on tarkoitus tehdä vuosittainen ja sen aikana on tarkoitus välittää tietoa tuulivoimasta, tuulivoimapuiston suunnittelusta ja rakentamisesta sekä puhtaan sähkön tuotannosta paikan päällä.
Jokaisenoikeudet
Ilmatar omistaa kahdeksan kaupallisessa tuotannossa olevaa tuulivoimapuistoa eri puolilla Suomea. Yleisesti ottaen tuulivoimapuistossa saa liikkua jokaisenoikeudella, mutta huomionarvoisia asioita löytyy yhtä lailla metsästämiseen kuin talvisajankin puistoliikkumiseen liittyen.
Ilmattaren hankekehityksessä itäisen Suomen tiiminvetäjänä toimiva Lauri Vierto toteutti vastikään oppaan tuulivoimapuistojen alueilla metsästäville, yhdessä kainuulaisen metsästysseuran kanssa.
– Tarve lähti liikkeelle Ilmattaren Kajaanissa sijaitsevan Löytösuon tuulivoimahankkeen luvitusprosessin yhteydessä. Hanke on alueella, jolla toimii jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista metsästysseuroista – Vuolijoen metsästysseura ry. Heidän kanssaan käymiemme keskusteluiden aikana heräsi tarve tiedon lisäämiselle metsästyksen ja tuulivoiman yhteensovittamisesta käytännönläheisen oppaan muodossa. Toteutimme oppaan Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa, se tarjoaa sekä metsästäjille että tuulivoimaa kehittäville ja rakentaville yrityksille konkreettisia neuvoja ja oppeja viestintään sekä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa.
Vierto kertoo, että opas on saanut runsaasti kiitosta selkeytensä ja käytännönläheisyytensä johdosta. Metsästys tuulipuistossa -opas löytyy sähköisessä muodossa.
Käytännön vinkkejä
Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen on vuosien saatossa esitellyt tuulivoimapuistoja monille vierailijoille. Moni saattaa kokea, että tuulivoimapuisto rajoittaisi liikkumista alueella tai ympäröivässä luonnossa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.
– Jokaisenoikeus pätee tuulivoima-alueilla. Kannustamme ihmisiä tutustumaan tuotannossa oleviin tuulipuistoihin esimerkiksi marjastuksen ja sienestämisen muodoissa. Toinen vierailuvinkkini liittyy tuulivoimalan ääneen. Sekä itselleni että tuulivoimapuistoissa käyneille sidosryhmillemme on ensimmäisellä kerralla yllättävintä ehkäpä se, kuinka hiljaisia tuulivoimaturbiinit ovat aivan juureltakin kuunneltuna, Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen kertoo.
Mäkinen muistuttaa, että tuulivoimapuiston tiet pidetään kunnossa vuoden ympäri, mutta rakentamisvaiheessa liikkuminen on rajoitetumpaa.
– Rakentamisvaiheessa on syytä huomioida hetkittäiset rajoitukset ajoneuvoilla liikkumisessa, ja kuten kaikkien korkeiden rakennelmien kanssa, talvella on syytä välttää turbiinien alla liikkumista jään putoamisvaaran vuoksi.
Sosiaalisessa mediassa valtakunnallisesta Tutustu tuulipuistoon -päivästä julkaistiin sisältöä aihetunnisteella #tutustutuulipuistoon.
Artikkeli on julkaistu 14.6.2024 Ilmattaren verkkosivulla.
Yritysvastuun vaatimukset kasvavat – pysyykö tuulivoima-ala mukana?
Käynnissä on ennennäkemättömän kiivas siirtymä uusiutuvaan energiaan. Tuulivoima on tässä keskeinen tekijä. Tuulivoimayhtiöiden kannattaa ottaa huomioon yritysvastuun kiristyvät vaatimukset, joita nyt satelee sekä lainsäätäjien että sijoittajien suunnalta.
Vastuullisuustoimilta kaivataan vaikuttavuutta
Siinä missä aiemmin vastuullisuus on nähty viestintänä ja lakien noudattamisena, odotetaan yrityksiltä nyt yksityiskohtaista vastuullisuustekojensa mittaamista ja raportoimista. Tiedepohjaiset ilmastotavoitteet ovat isoille yrityksille arkipäivää, ja vaatimukset mitattavuudesta ja tiedeperustasta laajenevat myös muille vastuullisuuden sektoreille ja yhä pienemmille yrityksille. Uusi EU:n yritysvastuuraportointilainsäädäntö tuo yritysten raportointiin valtavasti lisää velvoitteita. Samalla Green Claims -direktiivi puuttuu yritysten katteettomiin viherväittämiin.
Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on huomispäivän taloudellista kestävyyttä
Viisaat yritykset ymmärtävät, että toiminnan aitoon ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen panostaminen vahvistaa liiketoiminnan taloudellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Toimintaympäristöstä nousevat riskit tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan varautua, ja toisaalta se, joka tunnistaa uudet mahdollisuudet ajoissa, voi saada kilpailuetua. Tarve luopua fossiilisista energianlähteistä on tuulivoima-alalle ilmeinen mahdollisuus, mutta mikäli vastuullisuuteen liittyviä riskejä ei tunnisteta, saattaa kilpailuetu jäädä saamatta.
Tuulivoima on hyvä ilmastolle – entä paikalliselle luonnolle ja ihmisille?
Tuulivoima-alan ei juuri tarvitse kantaa huolta toimintansa ilmastovaikutuksista, mutta luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin uhkiin sen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Ilmastotoimista tutun hierarkia-ajattelun mukaisesti kielteiset vaikutukset tulisi ensisijaisesti pyrkiä välttämään, toissijaisesti minimoimaan ja vasta viimeiseksi kompensoida haitat muualla. Mikäli ekologiseen kompensaatioon päädytään, tulee se tehdä tieteeseen perustuvan ohjeistuksen mukaisesti. Tärkeintä olisi välttää luontohaitat jo tuulivoiman sijoittumista suunniteltaessa.
Toinen ilmeinen lisähuomiota kaipaava teema on tuulivoiman sosiaalinen kestävyys, ja erityisesti sen linkitys alkuperäiskansaoikeuksiin. Nykylinjausten, joita on tehty saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmassa, Pohjos-Lapin maakuntakaavassa ja kuntien päätöksissä, mukaan saamelaisten kotiseutualueella Suomessa ei edistetä tuulivoiman rakentamista. Tästä huolimatta tuulivoimaan liittyviä selvityksiä on käynnissä Saamenmaalla, muun muassa Lapin liiton toimesta. Luottamuksen rakentamiseksi tuulivoimatoimijoiden, viranomaisten ja saamelaisten tulisi käydä jatkuvaa vuoropuhelua ja olla päätöksissä pitkäjänteisiä. Norjan Fosenin esimerkki, jossa yli 150 saamelaisten maille jo rakennettua tuuliturbiinia todettiin Norjan korkeimmassa oikeudessa laittomaksi paikallisten saamelaisten poronhoitajien vietyä asian oikeuteen, ei saa toistua Suomessa. Oikea-aikaisella osallistamisella olisi vältetty kallis virheinvestointi, joka on aiheuttanut myös raskasta mainehaittaa alalle. Vastuullisuuden uudet viitekehykset tulee nähdä mahdollisuutena. Ne antavat oikeutetun kilpailuedun niille yrityksille, jotka investoivat vaikuttaviin ja todennettuihin vastuullisuustekoihin.
Kirjoittaja on yritysvastuun konsultti luonto ja sosiaalisen vastuun teemoissa sekä Suomen saamelaiskäräjien jäsen 2024-2027.
EU-vaaleissa päätetään Euroopan ilmastopolitiikan ja energiaturvallisuuden suunta
Eurovaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 9.6.2024 ja pian siis tiedämme mihin suuntaan Unionin laiva kääntyy seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vaalien lopputulos tulee vahvasti vaikuttamaan Euroopan ilmastopolitiikkaan ja energiaturvallisuuteen, ja tästä syystä oma ääni kannattaa näissäkin vaaleissa ehdottomasti käyttää.
Eurovaalien asetelmat ovat mielenkiintoiset, sillä oikeistopuolueille povataan vaalivoittoa perinteisten Unionin tukipilareiden eli Euroopan kansanpuolueen (EPP), Sosialistien ja demokraattien (S&D), Uudistuva Eurooppa -ryhmän (RE) ja Vihreiden (G/EFA) kustannuksella. Myös parlamentin vasemmistoryhmä (GUE/NGL) näyttäisi olevan menettämässä paikkoja. Muutokset eivät välttämättä vaikuta valtavan suurilta, sillä Identiteetti ja demokratia -ryhmälle (ID) ennustetaan 10–15 paikan lisäystä ja Konservatiivit ja reformistit -ryhmälle (ECR) 10–20 paikan lisäystä. Nämä voivat kuitenkin keikauttaa 720 hengen parlamentin voimasuhteet merkittävällä tavalla uusiksi, jos keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue päättää ryhtyä yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa.
Tuulivoimalle ja uusiutuvalle energialle ylipäätään tällainen muutos olisi haitallinen. Laitaoikeiston puolueet ovat perinteisesti vastustaneet uusiutuvan energian lisäämistä ja ilmastotavoitteita. Vaikka EPP ei edes päättäisi lähteä yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa, on sen kuitenkin otettava sieltä tuleva haaste huomioon politiikassaan. Näin ollen uusiutuvaan energiaan myönteisimmin suhtautuvien puolueiden painoarvo pienenee ja ne saavat neuvoteltua huonompia kompromisseja EPP:n kanssa.
Miltä sitten näyttää Suomen tilanne – ketkä ovat tulevat 15 europarlamentaarikkoa?
Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta eurovaaleissa yhteen paikkaan vaaditaan sen verran suuri ääniosuus, että mahdollisuuksia oikein arvaamiseen on. Tässä siis minun veikkaukseni. Kokoomus (EPP) voittaa vaalit ja asiantuntijat povaavat sille neljää paikkaa. SDP (S&D) on viime aikoina ollut kovassa nousussa mielipidemittauksissa, mutta eivät yleensä loista eurovaaleissa, joten heille kolme paikkaa. Perussuomalaiset (ECR) pitävät kaksi paikkaansa, samoin Keskusta (RE). Vihreät (G/EFA) menettävät yhden paikan ja kamppailevat kovasti toisen paikan pitämisestä. Vasemmisto (GUE/NGL) on nostamassa kannatustaan, mutta jää nähtäväksi riittääkö se toiseen paikkaan. Viimeisestä paikasta kamppailevat RKP (RE), jolla paikka on ollut, sekä vaaliliitto, jonka muodostavat Kristillisdemokraatit (EPP) ja Liike Nyt.
Lopuksi en malta olla tässä yhteydessä kirjoittamatta vähän myös USA:n marraskuisista presidentinvaaleista. Siellähän tilanne on erittäin tasainen ja todennäköisyys Donald Trumpin palaamiselle valtaan on melko suuri. Trump on kertonut vastustavansa tuulivoimaa ja hän levittää avoimesti harhaanjohtavaa tietoa tuulivoimasta. Trumpin voitto tietäisi pahaa myös globaalille ilmastopolitiikalle, sillä hän todennäköisesti irrottaisi USA:n jälleen Pariisin sopimuksesta ja heikentäisi muutenkin kaikin tavoin kansainvälisiä ponnistuksia ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Siitä tuskin seuraisi hyvää myöskään Euroopan uusiutuvalle energialle.
Eurovaalien äänestysprosentti on ollut perinteisesti heikohko, vaikka EU:ssa linjataan meille kaikille hyvin tärkeistä teemoista. Sinäkin voit vaikuttaa ja oma ääni kannattaa eurovaaleissa käyttää turvallisen ja puhtaan energiantulevaisuuden puolesta, jos näiden asioiden edistämiseen haluat tulevaisuudessa Eurooppaa kannustaa.
STY:n eurovaaliviestit löydät verkkosivuiltamme
Kainuun ammattiopiston henkilöstöä osallistui tuulivoima-alan perusturvallisuuskoulutukseen – tavoitteena kehittää alan koulutusta
Kainuun ammattiopiston sähkö- ja automaatioalan sekä koneasennuksen ja kunnossapidon henkilöstöä osallistui huhtikuussa GWO ”perusturvallisuus” koulutukseen Oulussa. Koulutus on pakollinen, mikäli mielii päästä vierailemaan tuulivoimalan huipulla. Koulutuksen käytyään henkilöstön jäsenet pääsivät nousemaan 155 metrin korkeudella olevan nasellin katolle.
”GWO BST oli yksi mielenkiintoisimpia koulutuksia mitä olen työurallani käynyt. Erityisesti Working at Heights, kiipeilyosuudet. Koulutuksesta sain ”natsat” nousta 155 metrin korkeudessa olevaan toimistotyöpisteeseen, jossa alas katsoessa puutkin näyttivät tulitikuilta”, Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen projektipäällikkö Ville Loukusa kertoo.
Kainuun ammattiopistossa on käynnissä kaksi hanketta: Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen sekä Tuulituo – Tuulivoima-alalle tekijöitä ja uutta osaamista Kainuuseen. KAOn tavoitteena on kehittää alan koulutusta niin Kainuussa kuin valtakunnallisestikin.
”Tulevan koulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että ymmärretään mitä kokemuksia tuulivoimateollisuudessa työskentely pitää sisällään; korkeita ja ahtaita paikkoja, huojuvan tornin tunne ja huipulla suhiseva tuuli. Asianmukainen koulutus ja turvalliset välineet toivat kuitenkin turvallisuuden tunteen, vaikka en ole aiemmin erityisesti pitänyt korkeista paikoista”, Ville jatkaa.
GWO on kansainvälinen järjestö, joka kehittää standardoituja turvallisuuskoulutuksia tuulivoimateollisuudelle. GWO ”Global Wind Organisation Basic Safety Training” (BST) on kansainvälinen koulutus, joka antaa perustiedot ja taidot työskennellä turvallisesti korkealla sekä perustason osaamisen korkealta pelastamiseen tuulivoimaympäristössä. BST-koulutusta järjestetään Suomessa tällä hetkellä muutamassa paikassa.
Alalla työskentelyyn vaaditaan myös ”Global Wind Organisation Basic Technical Training” (BTT) ”GWO:n tekninen peruskoulutus”. Tämä koulutus keskittyy tuulivoimateollisuuden teknisiin perustaitoihin ja -osaamiseen. BTT-koulutuksen järjestäjää ei ole Suomessa vielä tällä hetkellä ollenkaan.
”Meillä on tavoitteena olla Suomen ensimmäinen organisaatio, jolla on lupa järjestää BTT-koulutusta. Alustavia toimenpiteitä on suunniteltu Saksalaisen koulutus- ja auktorisointiorganisaation kanssa ja ensimmäisiin kouluttajakoulutuksiin meiltä olisi lähdössä pari opettajaa syksyn aikana”, Tuulituo – Tuulivoima-alalle tekijöitä ja uutta osaamista Kainuuseen -hankkeen projektipäällikkö Lasse Hyvönen kertoo.
Juttu on julkaistu aiemmin KAO:n blogissa.