Yritysvastuun vaatimukset kasvavat – pysyykö tuulivoima-ala mukana?

Käynnissä on ennennäkemättömän kiivas siirtymä uusiutuvaan energiaan. Tuulivoima on tässä keskeinen tekijä. Tuulivoimayhtiöiden kannattaa ottaa huomioon yritysvastuun kiristyvät vaatimukset, joita nyt satelee sekä lainsäätäjien että sijoittajien suunnalta.

Vastuullisuustoimilta kaivataan vaikuttavuutta

Siinä missä aiemmin vastuullisuus on nähty viestintänä ja lakien noudattamisena, odotetaan yrityksiltä nyt yksityiskohtaista vastuullisuustekojensa mittaamista ja raportoimista. Tiedepohjaiset ilmastotavoitteet ovat isoille yrityksille arkipäivää, ja vaatimukset mitattavuudesta ja tiedeperustasta laajenevat myös muille vastuullisuuden sektoreille ja yhä pienemmille yrityksille. Uusi EU:n yritysvastuuraportointilainsäädäntö tuo yritysten raportointiin valtavasti lisää velvoitteita. Samalla Green Claims -direktiivi puuttuu yritysten katteettomiin viherväittämiin.

Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on huomispäivän taloudellista kestävyyttä

Viisaat yritykset ymmärtävät, että toiminnan aitoon ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen panostaminen vahvistaa liiketoiminnan taloudellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Toimintaympäristöstä nousevat riskit tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan varautua, ja toisaalta se, joka tunnistaa uudet mahdollisuudet ajoissa, voi saada kilpailuetua. Tarve luopua fossiilisista energianlähteistä on tuulivoima-alalle ilmeinen mahdollisuus, mutta mikäli vastuullisuuteen liittyviä riskejä ei tunnisteta, saattaa kilpailuetu jäädä saamatta.

Tuulivoima on hyvä ilmastolle – entä paikalliselle luonnolle ja ihmisille?

Tuulivoima-alan ei juuri tarvitse kantaa huolta toimintansa ilmastovaikutuksista, mutta luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin uhkiin sen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota. Ilmastotoimista tutun hierarkia-ajattelun mukaisesti kielteiset vaikutukset tulisi ensisijaisesti pyrkiä välttämään, toissijaisesti minimoimaan ja vasta viimeiseksi kompensoida haitat muualla. Mikäli ekologiseen kompensaatioon päädytään, tulee se tehdä tieteeseen perustuvan ohjeistuksen mukaisesti. Tärkeintä olisi välttää luontohaitat jo tuulivoiman sijoittumista suunniteltaessa.

Toinen ilmeinen lisähuomiota kaipaava teema on tuulivoiman sosiaalinen kestävyys, ja erityisesti sen linkitys alkuperäiskansaoikeuksiin. Nykylinjausten, joita on tehty saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmassa, Pohjos-Lapin maakuntakaavassa ja kuntien päätöksissä, mukaan saamelaisten kotiseutualueella Suomessa ei edistetä tuulivoiman rakentamista. Tästä huolimatta tuulivoimaan liittyviä selvityksiä on käynnissä Saamenmaalla, muun muassa Lapin liiton toimesta. Luottamuksen rakentamiseksi tuulivoimatoimijoiden, viranomaisten ja saamelaisten tulisi käydä jatkuvaa vuoropuhelua ja olla päätöksissä pitkäjänteisiä. Norjan Fosenin esimerkki, jossa yli 150 saamelaisten maille jo rakennettua tuuliturbiinia todettiin Norjan korkeimmassa oikeudessa laittomaksi paikallisten saamelaisten poronhoitajien vietyä asian oikeuteen, ei saa toistua Suomessa. Oikea-aikaisella osallistamisella olisi vältetty kallis virheinvestointi, joka on aiheuttanut myös raskasta mainehaittaa alalle. Vastuullisuuden uudet viitekehykset tulee nähdä mahdollisuutena. Ne antavat oikeutetun kilpailuedun niille yrityksille, jotka investoivat vaikuttaviin ja todennettuihin vastuullisuustekoihin.

Kirjoittaja on yritysvastuun konsultti luonto ja sosiaalisen vastuun teemoissa sekä Suomen saamelaiskäräjien jäsen 2024-2027.

EU-vaaleissa päätetään Euroopan ilmastopolitiikan ja energiaturvallisuuden suunta

Eurovaalien äänestyspäivä on sunnuntaina 9.6.2024 ja pian siis tiedämme mihin suuntaan Unionin laiva kääntyy seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vaalien lopputulos tulee vahvasti vaikuttamaan Euroopan ilmastopolitiikkaan ja energiaturvallisuuteen, ja tästä syystä oma ääni kannattaa näissäkin vaaleissa ehdottomasti käyttää.

Eurovaalien asetelmat ovat mielenkiintoiset, sillä oikeistopuolueille povataan vaalivoittoa perinteisten Unionin tukipilareiden eli Euroopan kansanpuolueen (EPP), Sosialistien ja demokraattien (S&D), Uudistuva Eurooppa -ryhmän (RE) ja Vihreiden (G/EFA) kustannuksella. Myös parlamentin vasemmistoryhmä (GUE/NGL) näyttäisi olevan menettämässä paikkoja. Muutokset eivät välttämättä vaikuta valtavan suurilta, sillä Identiteetti ja demokratia -ryhmälle (ID) ennustetaan 10–15 paikan lisäystä ja Konservatiivit ja reformistit -ryhmälle (ECR) 10–20 paikan lisäystä. Nämä voivat kuitenkin keikauttaa 720 hengen parlamentin voimasuhteet merkittävällä tavalla uusiksi, jos keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue päättää ryhtyä yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa.

Tuulivoimalle ja uusiutuvalle energialle ylipäätään tällainen muutos olisi haitallinen. Laitaoikeiston puolueet ovat perinteisesti vastustaneet uusiutuvan energian lisäämistä ja ilmastotavoitteita. Vaikka EPP ei edes päättäisi lähteä yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa, on sen kuitenkin otettava sieltä tuleva haaste huomioon politiikassaan. Näin ollen uusiutuvaan energiaan myönteisimmin suhtautuvien puolueiden painoarvo pienenee ja ne saavat neuvoteltua huonompia kompromisseja EPP:n kanssa.

Miltä sitten näyttää Suomen tilanne – ketkä ovat tulevat 15 europarlamentaarikkoa?

Ennustaminen on aina vaikeaa, mutta eurovaaleissa yhteen paikkaan vaaditaan sen verran suuri ääniosuus, että mahdollisuuksia oikein arvaamiseen on. Tässä siis minun veikkaukseni. Kokoomus (EPP) voittaa vaalit ja asiantuntijat povaavat sille neljää paikkaa. SDP (S&D) on viime aikoina ollut kovassa nousussa mielipidemittauksissa, mutta eivät yleensä loista eurovaaleissa, joten heille kolme paikkaa. Perussuomalaiset (ECR) pitävät kaksi paikkaansa, samoin Keskusta (RE). Vihreät (G/EFA) menettävät yhden paikan ja kamppailevat kovasti toisen paikan pitämisestä. Vasemmisto (GUE/NGL) on nostamassa kannatustaan, mutta jää nähtäväksi riittääkö se toiseen paikkaan. Viimeisestä paikasta kamppailevat RKP (RE), jolla paikka on ollut, sekä vaaliliitto, jonka muodostavat Kristillisdemokraatit (EPP) ja Liike Nyt.

Lopuksi en malta olla tässä yhteydessä kirjoittamatta vähän myös USA:n marraskuisista presidentinvaaleista. Siellähän tilanne on erittäin tasainen ja todennäköisyys Donald Trumpin palaamiselle valtaan on melko suuri. Trump on kertonut vastustavansa tuulivoimaa ja hän levittää avoimesti harhaanjohtavaa tietoa tuulivoimasta. Trumpin voitto tietäisi pahaa myös globaalille ilmastopolitiikalle, sillä hän todennäköisesti irrottaisi USA:n jälleen Pariisin sopimuksesta ja heikentäisi muutenkin kaikin tavoin kansainvälisiä ponnistuksia ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Siitä tuskin seuraisi hyvää myöskään Euroopan uusiutuvalle energialle.

Eurovaalien äänestysprosentti on ollut perinteisesti heikohko, vaikka EU:ssa linjataan meille kaikille hyvin tärkeistä teemoista. Sinäkin voit vaikuttaa ja oma ääni kannattaa eurovaaleissa käyttää turvallisen ja puhtaan energiantulevaisuuden puolesta, jos näiden asioiden edistämiseen haluat tulevaisuudessa Eurooppaa kannustaa.

STY:n eurovaaliviestit löydät verkkosivuiltamme

Kainuun ammattiopiston henkilöstöä osallistui tuulivoima-alan perusturvallisuuskoulutukseen – tavoitteena kehittää alan koulutusta

Kainuun ammattiopiston sähkö- ja automaatioalan sekä koneasennuksen ja kunnossapidon henkilöstöä osallistui huhtikuussa GWO ”perusturvallisuus” koulutukseen Oulussa. Koulutus on pakollinen, mikäli mielii päästä vierailemaan tuulivoimalan huipulla. Koulutuksen käytyään henkilöstön jäsenet pääsivät nousemaan 155 metrin korkeudella olevan nasellin katolle.

”GWO BST oli yksi mielenkiintoisimpia koulutuksia mitä olen työurallani käynyt. Erityisesti Working at Heights, kiipeilyosuudet. Koulutuksesta sain ”natsat” nousta 155 metrin korkeudessa olevaan toimistotyöpisteeseen, jossa alas katsoessa puutkin näyttivät tulitikuilta”, Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen projektipäällikkö Ville Loukusa kertoo.

Kainuun ammattiopistossa on käynnissä kaksi hanketta: Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen sekä Tuulituo – Tuulivoima-alalle tekijöitä ja uutta osaamista Kainuuseen. KAOn tavoitteena on kehittää alan koulutusta niin Kainuussa kuin valtakunnallisestikin.

”Tulevan koulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että ymmärretään mitä kokemuksia tuulivoimateollisuudessa työskentely pitää sisällään; korkeita ja ahtaita paikkoja, huojuvan tornin tunne ja huipulla suhiseva tuuli. Asianmukainen koulutus ja turvalliset välineet toivat kuitenkin turvallisuuden tunteen, vaikka en ole aiemmin erityisesti pitänyt korkeista paikoista”, Ville jatkaa.

GWO on kansainvälinen järjestö, joka kehittää standardoituja turvallisuuskoulutuksia tuulivoimateollisuudelle. GWO ”Global Wind Organisation Basic Safety Training” (BST) on kansainvälinen koulutus, joka antaa perustiedot ja taidot työskennellä turvallisesti korkealla sekä perustason osaamisen korkealta pelastamiseen tuulivoimaympäristössä. BST-koulutusta järjestetään Suomessa tällä hetkellä muutamassa paikassa.

Alalla työskentelyyn vaaditaan myös ”Global Wind Organisation Basic Technical Training” (BTT) ”GWO:n tekninen peruskoulutus”. Tämä koulutus keskittyy tuulivoimateollisuuden teknisiin perustaitoihin ja -osaamiseen. BTT-koulutuksen järjestäjää ei ole Suomessa vielä tällä hetkellä ollenkaan.

”Meillä on tavoitteena olla Suomen ensimmäinen organisaatio, jolla on lupa järjestää BTT-koulutusta. Alustavia toimenpiteitä on suunniteltu Saksalaisen koulutus- ja auktorisointiorganisaation kanssa ja ensimmäisiin kouluttajakoulutuksiin meiltä olisi lähdössä pari opettajaa syksyn aikana”, Tuulituo – Tuulivoima-alalle tekijöitä ja uutta osaamista Kainuuseen -hankkeen projektipäällikkö Lasse Hyvönen kertoo.

Juttu on julkaistu aiemmin KAO:n blogissa.

Tuulen tuomaa työtä: Marianna Ahonen

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään

Nimi: Marianna Ahonen

Työpaikka: Suomen Tuulivoimayhdistys

Koulutus: Tradenomi AMK ja filosofian maisteri FM

Miten tuulivoima työllistää sinua?

Aloitin toukokuussa viestinnän asiantuntijana Suomen Tuulivoimayhdistyksessä. Tulen työskentelemään tiiviisti koko yhdistyksen ja myös jäsenten kanssa sisällöntuotannollisissa asioissa. Vastuulleni tulevat muun muassa yhdistyksen sosiaalisen median kanavien hallinta sekä verkkosivujen päivitykset, mutta työpöydältäni tulee varmasti löytymään ihanan monipuolisesti viestinnän eri tehtäviä.

Mikä on parasta työssäsi?

Ehdottomasti ihmisten kohtaaminen ja heidän tarinansa sekä se, että saan olla pieneltä osin mukana vihreän siirtymän edistämisessä. Tiedonjanoni on sammumaton, joten jatkuvasti kehittyvä ala on itselleni myös täydellinen työkenttä.

Mitä odotat tuulivoima-alalla työskentelyltä?

Jatkuvaa kehittymistä ja kehittämistä. Toivon totta kai, että pystyn itse omalta osaltani vastaamaan mahdollisimman hyvin alan viestinnän vaatimuksiin ja tuomaan tuulivoimaa lähemmäksi ihmisiä.

Mahtuvatko malminetsintä ja tuulivoima samoille alueille?

Suomen tuulivoima on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin, mutta investointihalukkuuden ja tuulivoiman tarpeen lisääntyessä yhtiöt tähyävät myös kohti Keski- ja Itä-Suomen alueita. Viime aikoina onkin tullut jo useita tapauksia, joissa malminetsintä- tai kaivosyhtiöt tavoittelevat samoja maa-alueita kuin tuulivoimayhtiöt. Keskustelua ja arvailua on kehkeytynyt puolin ja toisin ja ehkä vähäistä kilpailuakin samoista maa-alueista. Tarvitaanko kilpailua vai voisimmeko yhdessä pohtia kuinka toimiminen samoilla alueilla olisi mahdollista?

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vuoden 2022 tilastokatsauksen mukaan Suomessa malminetsinnästä raportoi 54 eri yhtiötä. Yhtiöt investoivat malminetsintään noin 80,4 miljoonaa euroa. Kiivainta malminetsintä on ollut jo muutaman vuoden ajan Lapissa, jonne keskittyy 80 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä.

Kaivoslain mukaisia malminetsintälupia Suomessa on pinta-alaltaan 2500 km2:n verran ja vireillä olevia lupahakemuksia 6500 km2. Kaikista malminetsinnän kustannuksista noin 80 prosentista vastaa 15 eri yhtiötä.

Ilman malminetsintää ei voi syntyä uutta kaivostoimintaa. Ja ilman kaivostoimintaa ei saada yhteiskunnalle välttämättömiä raaka-aineita. Vaikka Suomessa on käynnissä kerralla satoja malminetsinnän hankkeita, vain yksi tuhannesta hankkeesta saattaa johtaa kaivostoimintaan. Kaivostoimintaa edeltää jopa usean vuosikymmenen mittainen malminetsintä, yleensä vähintään 20 vuotta.

Malminetsintä ja sen vaikutukset rinnastetaan hyvin usein kaivostoimintaan. Malminetsinnän menetelmät ovat kuitenkin enimmilläänkin vain vähän ympäristöä kuormittavia. Työ on usein kausi- ja projektiluontoista. Etsintä aloitetaan laajoilta alueilta ja tiedon karttuessa tutkimuksia kohdistetaan aina vain pienemmälle alalle. Valitettavan usein tutkimukset yhdellä projektialueella saattavat päättyä jo muutaman vuoden jälkeen, kun työt eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vaikka tutkimuksilla löydettäisiin mielenkiintoisia metalleja sisältävää kiveä, sitä ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa louhia. Raaka-aineiden mielenkiinnon ja tarpeiden vaihdellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että nyt kannattamaton esiintymä voi olla hyödynnettävissä tulevaisuudessa.

Tuulivoima & malminetsintä: hankkeilla on paljon yhteistä

Sekä tuulivoima että malminetsintä herättävä paljon kysymyksiä, huolia ja keskustelua alueilla, joilla toimimme. Olemme tekemisissä monien samojen sidosryhmien kanssa: kunnat, maanomistajat, paliskunnat ja niin edelleen. Hankkeiden kirjo on hyvin monenlainen ja hankeajat ovat pitkiä. Yksittäinen maanomistaja saattaa tuntea, ettei hänelle jaeta tarpeeksi tietoa tai ettei hän pysty vaikuttamaan tarpeeksi. Hankkeista voi toisinaan myös levitä paljon väärää tietoa ja siksi viestinnän merkitys korostuu. Malminetsintäyhtiöissä haasteeseen on tartuttu esimerkiksi keskustelutilaisuuksien ja paikallislehdissä tiedottamisen kautta.

Jos kiinteistöön kohdistuu sekä tuulivoima että malminetsinnän hanke samanaikaisesti, olisiko mahdollista järjestää yhteistä viestintää, jotta maankäytön kokonaiskuva ei vääristy ja paisu maanomistajan silmissä? Vaikkei malminetsintä juurikaan muokkaa ympäristöä, mahdollinen kaivostoiminta jättää aina oman jälkensä kuten kaikki muukin ihmisen rakentama ympäristö. Onneksemme malminetsintä ja kaivostoiminta ovat hyvin säänneltyjä kuten tuulivoimarakentaminenkin, ja useita yhtymäkohtia voi löytää muun muassa luonnonsuojelu- ja ympäristölainsäädännöstä.

Sekä malminetsintä, kaivostoiminta että tuulivoima voisivat hyötyä toistensa ympäristöistä – varsinkin, jos hankkeiden välillä käydään puntarointia kunnissa. Malminetsinnällisesti voisi olla kiinnostavaa päästä tarkastelemaan tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa mahdollisesti pintaan nousevia uusia lohkareita ja maapeitteiden alta esiin tulevia uusia kalliopaljastumia.

Olisiko tuulivoiman mahdollista hyödyntää aukeita kaivosympäristöjä uusia tuulivoimaloita suunniteltaessa?

Alkuvaiheen malminetsintää on mahdollista ajoittaa ja sijoittaa suunnitelluille tuulivoima-alueille, kunhan yritykset ovat valmiita ennakkoluulottomaan ja aktiiviseen vuoropuheluun. Varhaisella viestinnällä puolin ja toisin voidaan välttää turhat yhteentörmäykset. Mahdollisuuksia yhteistyöhön on, kun niitä vain halutaan pohtia. Yhteistyöllä voidaan myös vaikuttaa toimialojen sosiaalisen toimilupaan eli siihen, miten eri hankkeet hyväksytään ympäröivässä yhteiskunnassa.

Molemmilla toimialoilla on tärkeä rooli vihreän siirtymän mahdollistamisessa; ilman kaivoksista saatavia raaka-aineita ei ole tuulivoimaa. Ilman kaivoksia ei myöskään turvata raaka-aineita esimerkiksi liikenteen sähköistymiseen. Sähköistyminen taas vaatii riittävästi puhtaan energian lähteitä. On sekä tuulivoimayhtiöiden että kaivosalan yritysten etu, että molemmat alat menestyvät.

Kaivosteollisuus ry:n Malminetsintäopas
kaivosteollisuus.fi/fi/kaivosala-suomessa/malminetsinta
Tukesin karttapalvelu
gtkdata.gtk.fi/Kaivosrekisteri