Voiko tuulivoima saada sosiaalisen toimiluvan?

Sosiaalinen toimilupa (social license to operate) tarkoittaa yhteisön hyväksyntää ja tukea hankkeelle. Sitä ei haeta lomakkeella, sitä ei myönnä mikään virallinen taho eikä se poista muiden lupien tarvetta. Silti se voi olla vaikein saatavissa oleva lupa.

Tavoitteena kaikkien tuki

Joissakin määritelmissä sosiaalisen toimiluvan tavoitteeksi asetetaan koko yhteisön tuki. Yksimielistä tukea voi olla mahdoton saavuttaa, mutta jo mahdollisimman kattava tuki monilta eri osapuolilta tarkoittaa laajaa yhteistä näkemystä hankkeen puolesta. Hankkeidemme myötä meistä tulee kiinteä osa naapurustoa. Meidän on kurotettava kohti yhteisöä ja sitouduttava hyvään ja vastuulliseen naapuruuteen.

Sosiaalista toimilupaa kohti kiivetään porras portaalta (kuva 1). Minkään askelman yli ei voi hypätä, mutta alemmalle portaalle voi tipahtaa helposti ja nopeasti. Kuten kaikessa vuorovaikutuksessa, luottamuksen rakentaminen käy hitaammin kuin sen särkyminen.

Matkalla kohti sosiaalista toimilupaa jäädään usein siihen, että hanketta siedetään. Joskus tämäkin tilanne on sitkeä työvoitto, jota edeltää vuosien tarmokas vuoropuhelu ja parhaiden ratkaisujen etsiminen sidosryhmien kanssa. Silti mielestäni pitää pyrkiä ylimmälle portaalle. Tarvitsemme haastavia tavoitteita saadaksemme aikaan muutosta. Osa muutoksesta voi edellyttää lainsäädännön uudelleentarkastelua, mutta usein riittävät muutokset omaan toimintaamme.

Mitä voin tehdä?

Hankkeista keskustellaan osallisten kanssa, mutta määräävämpänä tekijänä ratkaisuissa ovat usein mm. teknistaloudelliset, maanvuokraukseen, meluun, välkkeeseen ja luontohavaintoihin liittyvät asiat. Lähtökohtaisesti näin on, jotta saamme aikaan toteuttamiskelpoisia, lain ja asetusten vaatimukset täyttäviä hankkeita. Sidosryhmissä voi syntyä turhautumista, jos osallisten vaikutus suunnitteluun näyttää jäävän pieneksi. Tosiasiassa suunnittelun ja päätöksenteon taustalla vaikuttavat monet eri sidosryhmien kanssa käydyt keskustelut vaikutuksista, tärkeistä kohteista ja yhteisöjen tarpeista, mutta keskustelujen vaikuttavuuden dokumentointia ja esiin tuomista on parannettava.

Riittävä ja rehellinen tiedon jakaminen, vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja kyky kuunnella ovat keskeistä sosiaalisen toimiluvan portailla. Pidän tavoitteena avointa, tietopohjaista keskustelua. On mahdollista olla avoin erilaisille näkemyksille, vaikka olisi eri mieltä. Keskustelun ei tarvitse päättyä siihen tai johtaa kinasteluun, mikä toki vaatii kaikilta osapuolilta samanlaista uteliasta mieltä ja provosoitumattomuutta. Parhaimmillaan juuri näistä keskusteluista syntyy uusia
ideoita kaikkien eduksi.

Osa vuorovaikutusta on kommunikoida sidosryhmille, miksi näkemyksiä ei aina voida ottaa huomioon. Pohjalla pitää toki olla aito ja uusille ideoille avoin pohdinta. Läpinäkyvät perustelut ovat asiapohjainen lähtökohta mahdolliselle jatkokeskustelulle.

Ennakointi helpottaa toimintaa. Hyödynnä kaikkea jo kertynyttä tietoa siitä, miten asiat yleensä etenevät tai mitä tiedät ja opit paikallisista olosuhteista. Älä ennakoi manipuloidaksesi tai kieroillaksesi, vaan ennakoi ollaksesi varautunut. Tutustu toimintaympäristöösi, hanki tietoa paikallisista erityispiirteistä, tiedota ajoissa. Hyvä valmistautuminen tuo joustoa ja helpottaa vuorovaikutusta

Taloudellinen tuki suoraan yhteisölle on paikallisesti usein toivottu, mutta haastava yhteistyön muoto. Hankkeen kehittämisen ja lupien hakemisen ollessa vielä kesken, läpinäkyvinkin rahan siirtäminen voi olla kyseenalaista. Tähän toivoisin löytyvän hyviä ja hyväksyttäviä tapoja, jotta myös suoraa tukea paikallisille yhteisöille voitaisiin kohdentaa heidän tarpeisiinsa vastaten ja alueellista hyvinvointia lisäten. Hankkeiden jo rakentuessa yhteisön toimintaan osallistuminen onneksi helpottuu. Silloin alkavat konkretisoitua myös monet muut hankkeen hyödyt, kuten työllisyysvaikutus. Rakentamisvaihe onkin keskeinen vaihe vahvistaa sosiaalista toimilupaa.

Pitkäjänteistä suoraselkäisyyttä

Sosiaalisen toimiluvan peruspilareita ovat vastuullisuus, pitkäjänteisyys, tasavertaisuus ja läpinäkyvyys – toiminta, joka kestää aikaa ja tarkastelua. Lainmukaisuus on kaiken perusta.

Pitkäjänteisyys on jatkuvuutta, sitkeyttä ja sitoutumista. Toimijan sitoutumisen taso mitataan, kun välittömät tavoitteet on saavutettu ja alueelle ”tultu jäädäkseen” – vieläkö keskustelu ja läsnäolo paikallisyhteisölle jatkuu? Silloin rakennetaan yrityskuvaa, ja kuvaa koko alasta: pitääkö toimija sanansa ja lunastaa lupauksensa, korjaako tarvittaessa virheensä ja suhtautuu yhteisöön kunnioittavan asiallisesti?

Moni osallisten kanssa keskusteleva kollega on varmasti kuullut kysymyksen: ”Ottaisitko tämän omalle takapihallesi?” Tuon kysymyksen kautta voi pohtia sitä, miten haluaisi itse saada tietoa tulevasta hankkeesta, mahdollisista vaikutuksista ja ylipäätään tulevista muutoksista. On tärkeää muistaa, että toimimme yksilöiden – ihmisten – elinympäristöissä, emme kasvottoman massan keskellä.

Työntekijän innovaatio paransi valuvaiheen työturvallisuutta

Suvic on sitoutunut laadun ja turvallisuuden kehittämiseen johtamisjärjestelmänsä kautta. Ponnistelemme jatkuvasti luodaksemme kestäviä ratkaisuja, jotka heijastavat sitoutumistamme vastuulliseen liiketoimintaan. Yksi esimerkki tällaisesta, talon sisällä kehitetystä innovaatiosta ovat valumuottien kaiteet yhdistettynä muottia kiertävään kulkusiltaan. Ympäri käveltävät kaiteet helpottavat valutyön aikaista liikkumista perustuksella merkittävästi.

Idea lähti omasta vihoittelevasta polvesta

Primusmoottori idean ja sen nopean toteutuksen takana on Suvicilla työpäällikkönä työskentelevä Sami Sainio, jolla on pitkä kokemus niin betonin tuotannosta kuin tuulivoimaloiden rakentamisestakin. Ensimmäistä tuulivoimalaperustusta hän on valanut jo vuonna 2013. “Idea kaiteisiin syntyi elokuussa 2022, kun olin tuuraamassa valumestaria eräällä tuulivoimatyömaalla. Silloin minulla tuli mitta täyteen siitä raudoitteiden päällä jo valmiiksi kipeällä polvella seisoskelusta sekä valajien rautojen päällä hyppimisen seuraamisesta, ja mietin, että tähän täytyy olla joku toinen toimintatapa”, Sami kertoo tuskailleensa.

Mukaan ajatuksen jatkojalostamiseen Sami osallisti luottomiehen, laadukkaita teräksisiä muotteja Sievissä pajallaan valmistavan Pekka Salmelan, joka on valmistanut muotteja Suvicille jo pitkään. Sami kertoo, että ennen kaikkea idea muotin kehittämiselle tuntui toteuttamiskelpoiselta, koska Suvicilla on haluttu panostaa ekstraa turvallisuusasioihin. “Meillä on painotettu, että innovointi on positiivista ja prosesseja halutaan kehittää, varsinkin niiden asioiden osalta, jotka liittyvät työturvallisuuteen.”

Malli tarjoaa merkittäviä parannuksia useiden työvaiheiden turvallisuuteen

Tyypillisessä kallioankkuriperustusten eli raffimuottien kaidemallissa kaide on kiinni suoraan muotin päällä, ja muotin päällä liikutaan raudoituksen päällä kävellen. Raudoituksessa liikkumisen haasteet koskevat monia, sillä valupaikalla liikkuu työmaahenkilökunnan ja raudoittajien lisäksi mm. laborantteja, raudoituksen tarkastajia ja valvojia. Uusi, paranneltu kulkusilta helpottaakin monien ammattilaisten toimintaa työmaalla.

Ensimmäistä kertaa uuden malliset muotit olivat käytössä Iin Isokankaan ja Palokankaan tuulipuistojen työmaalla kesällä 2023, jossa uudistus todettiin toimivaksi. “Valuporukka otti asian erittäin hyvin vastaan, kun he nopeasti huomasivat, kuinka paljon kiertävä kulkutaso helpottaa työskentelyä”, Sami kertoo.

Lisäksi uusi malli tarjoaa merkittäviä parannuksia useiden työvaiheiden toimintatapoihin. Sami kertoo, että oman polvikivun ehkäisyn ohella uusi kulkusillan sisältävä kaidemalli ratkaisee muitakin ongelmia: uudessa mallissa betonoinnin aikana tarvittava sähköistys, kaapelointi jne. kulkevat ylhäällä kaiteessa muotin ulkopuolella, eivätkä roiku vapaasti viriteltyinä valun päällä.

Työmaan kokemus on, että myös betonipinnat saatiin pysymään entistä paremmassa kunnossa, ja valusuoritus muuttui kertaluokkaa helpommaksi ja ammattimaisemmaksi. “Turvallisuuden ja työnteon mukavuuden lisäksi suurin yksittäinen asia on varmaankin viimeistelytöiden ja suojauksen helpottuminen – kenenkään ei tarvitse enää hyppiä keskeneräisen tai valmiin valun päällä. Tässä mallissa jälkihoidon, mahdollisen jälkitiivistyksen, jälkihoitoaineiden levittämisen ja kelinmukaisen suojauksen pystyy tekemään siististi ja turvallisesti kävelytason päältä.”

Turvallisuuden kehittäminen on panostus, joka maksaa itsensä takaisin

Vaikka muotti itsessään kestää yli yksittäisen työmaan ja noin 20 valukertaa, kuljettamisessa muotti saa iskuja, valupinnan jälki alkaa kärsiä ja muotti viedään aika ajoin huoltoon. Kaiteet ja kulkusillat voidaan kuitenkin siirtää uusiin muotteihin, jolloin niiden käyttöaste ja vuosien elinkaari jatkuvat muottien kiertäessä huollossa. Kulkujen ja kaiteiden valmistamisesta aiheutuva kustannus suhteessa niiden odotettuun käyttöikään ja tarjoamiin hyötyihin onkin siten marginaalinen.

Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan raudoitus- ja betonityöntekijöille tapahtuu Suomessa kolmanneksi eniten työtapaturmia, noin 60 tapaturmaa vuodessa. Puolet turmista aiheutuu terävästä esineestä, kaatumisesta tai putoamisesta ja esimerkiksi n. 31 % kaikista 2021 sattuneista vammoista liittyy työsuorituksen mukaan luokiteltuna liikkumiseen. Luvut eivät ole juurikaan enää viime vuosina parantuneet, joten kaikki turvallisuuslaitteisiin, työtapoihin ja -välineisiin liittyvät parannukset ovat tärkeitä ja osa ennaltaehkäisevää toimintaa.

“On hieman alkeellista ajatella työturvallisuutta vain kuluna, sillä työturvallisuus nimenomaan johtaa parempaan tehokkuuteen parempien välineiden, kehittyneempien työtapojen ja harvempien poissaolojen kautta”, Suvicin HSEQ Manager Eetu Pajala ynnää.

“Yrityksemme aivan keskeinen arvo on, että työntekijöillä on vapaus kehittää entistä parempia toimintatapoja mielenkiintoisella alalla, jonka konventiot ovat jatkuvassa murroksessa. Tuemme kaikkia työntekijöitämme niin toimistoilla kuin työmaillakin pohtimaan aktiivisesti sekä omaa työtänsä että yhteistä tekemistä, ja haastamaan sitä, miten tekemistä voisi muuttaa entistä turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi”, Suvicin toimitusjohtaja Ville Vesanen kertoo.

Artikkeli on julkaistu aiemmin myös Suvicin verkkosivuilla.

Millä tuulella presidenttiehdokkaamme ovat?

Lähetimme Suomen presidenttiehdokkaille sähköpostitse kolme kysymystä, joilla halusimme selvittää heidän näkemystään kotimaisesta tuulivoimasta. Kysyimme heiltä:

1. Millaisena näette tuulivoiman roolin Suomen huoltovarmuuden ja energiavarmuuden takaajana?

2. Tuulivoima nousee lähivuosina Suomen suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi ja se on myös uusteollisten hankkeiden merkittävin ajuri, joka tuo merkittävät aluetalousvaikutukset sijaintialueelleen. Samaan aikaan maanpuolustuksen rooli on korostunut ja Itä-Suomen elinvoimaisuuden rooli on tunnistettu suhteena maanpuolustukseen. Millaisessa roolissa näette tuulivoiman myös Itä-Suomen kehityksen moottorina?

3. Tuulivoimaa on saatavilla parhaiten hyvällä tuulella. Mikä saa teidät hyvälle tuulelle tai missä paikassa olette aina hyvällä tuulella?

Mika Aaltola

1. ”Energian saanti on Suomen huoltovarmuuden kriittinen elementti, johon moni muu huoltovarmuuselementti nojautuu. Puhtaampi energia on Suomelle keskeistä vaarallisten riippuvuuksien ehkäisemiseksi. Energialähteiden monipuolistuminen ja vihreä siirtymän on Suomelle erityisen tärkeää: riippuvuuksia tulee vähentää ja samalla vihreä siirtymä on sekä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeää, mutta myös Venäjän suhteellisen vallan vähenemisen kannalta tärkeää. Tuulivoimalla on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa. Suomessa tuotettu energia pysyy omissa käsissä paremmin. Energian tuotannon varmuus ja energia saatavuus on tärkeää myös investointien houkuttelemiseksi maahan. Työpaikkoja syntyy sinne, missä on runsaasti energiaa”.

2. ”Itärajan puolustushaasteisiin ja alueen elinvoimaisuuteen on joka tapauksessa tehtävä merkittäviä satsauksia. Itä-Suomen elinvoima on tärkeä maanpuolustuksellinen asia. Tuulivoiman roolia Itä-Suomessa tulee arvioida yhdessä Puolustusvoimien kanssa, huomioiden tutkavaikutukset ja Venäjän doktriini jossa se iskee siviiliyhteiskunnan energialähteisiin. Olen sitä mieltä, että tuulivoima ja puolustus vaatii uusia innovaatiota. Yhteistyö energian tuottajien ja puolustusvoimien välillä voi taata voittaa-voittaa -ratkaisun molemmille. Tästä on esimerkkejä esimerkiksi Britanniasta”.

3. ”Perhe saa minut hyvälle tuulelle. Pojan hymy sulattaa sydämen. Eli perheen kanssa touhuaminen on parasta hyvän tuulen tekemistä paikasta riippumatta”.

Li Andersson

1. ”Mielestäni uusiutuva energia on keskeisessä roolissa sekä huolto- ja energiavarmuuden takaajana että ilmastokriisiin vastaamisessa. Suomen on lisättävä meri- ja maatuulivoiman sekä aurinkoenergian tuotantoa. Luvitus ja sen nopeuttaminen sekä yksinkertaistaminen ovat tässä avainasemassa, ympäristövaatimuksista sinänsä joustamatta. Myös siirtoverkkojen riittävästä kapasiteetista on huolehdittava. Merituulivoima on toivottavasti tulevaisuudessa vakautensa vuoksi tärkeässä osassa energiajärjestelmässä. Meribiodiversiteettivaikutukset on minimoitava hauraan Itämeren vuoksi. Tarvitsemme myös merkittävästi lisää sähkön varastointikapasiteettia sekä joustoja sähköjärjestelmäämme”.

2. ”Mielestäni on ehdottomasti pyrittävä siihen, että esteet tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomessa saadaan poistettua. Puolustusvoimien tutkien ja tuulivoiman yhteensovittaminen Itä-Suomessa on alueellisesti ja kansallisesti tärkeää”.

3. ”Hauska liikunta, hyvä musiikki ja laadukas kirjallisuus sekä muut kulttuurielämykset saavat minut aina hyvälle tuulelle. Mökilläni Kristiinankaupungissa olen myös aina hyvällä tuulella”.

Sari Essayah

1. ”Se on merkittävä molemmissa rooleissa ja tässä on hyvä muistuttaa hallituksen juuri tekemästä periaatepäätöksestä Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla tapahtuvan merituulivoiman huutokaupasta, joka tulee mahdollistamaan puhtaan energiasiirtymän ja lisäämään noin kolmanneksella puhtaan energian tarjontaa”.

2. ”Itä-Suomen elinvoiman kannalta on tärkeää, että alueen elinvoimasta pidetään huolta ja sen tulee alueena päästä myös mukaan puhtaaseen energiasiirtymään. Uskon, että tulevaisuudessa sekä tuulivoiman tekniset ratkaisut kuin myös tutkien tekniikka kehittyvät, ja osa nykyisistä esteistä voi olla voitettu. Samalla on pidettävä huolta tuulivoiman sosiaalisesta hyväksyttävyydestä, ja tämä tarkoittaa energiaketjun tuottojen oikeudenmukaista jakautumista mm. metsän ja maanomistajien kesken ja esimerkiksi lunastuslain uudistamista”.

3. ”Oli tyyntä tai myrskyä, niin koti on paras paikka”.

Pekka Haavisto

1. ”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vauhditti nopeasti vihreää siirtymää. Täällä tuotettu sähkö on nyt 90-prosenttisesti hiilidioksidipäästötöntä vesi-, ydin, tuuli- tai aurinkovoimaa. Puhtaat energiamuodot houkuttelevat myös investointeja Suomeen – monella sektorilla arvostetaan nyt puhdasta energiaa.

Tuulivoiman rooli on tulevaisuudessa yhä keskeisempi Suomen huolto- ja energiavarmuudessa. Fossiiliset polttoaineet ovat pääasiassa tuontitavaraa ja niistä on huoltovarmuudenkin takia pyrittävä nopeasti eroon. Tuulivoimalla tuotettu puhdas sähkö auttaa meitä tulevaisuudessa eroon myös fossiilisiin polttoaineisiin nojaavista tavoista tuottaa esimerkiksi lannoitteita”.

2. ”Tuulivoima tulee vauhdittamaan myös vetytalouteen siirtymistä – puhtaan energian kautta voimme tehdä vihreää terästä tai synteettisiä polttoaineita. Tämä vaatii panostusta vetytalouteen kaikkialla Suomessa. Olen puhunut erityisesti ”itävedyn” puolesta.

Tuulivoiman ja maanpuolustuksen intressit ovat yhteensovitettavissa. Kenraali Rädyn tuulivoimaraportin ehdotukset tulee toteuttaa. On myös harkittava malleja, joissa tuulivoimateollisuus olisi mukana jollakin osuudella tutkakaluston modernisoinnissa niin, että maanpuolustuksen ja energiateollisuuden intressit voidaan yhteensovittaa.

On selvää, että tuulivoimaa tarvitaan Suomeen lisää. Sijaintipaikkojen valinnassa on syytä käyttää harkintaa. On huomioitava maanpuolustuksen lisäksi myös muun muassa luontoarvot, lintujen muuttoreitit ja paikallisten ihmisten hyväksyntä. On hyvä, että kunta voi kaavoituksella päättää tuulivoiman sijoittumisesta ja tätä kautta paikallisten ääni pääsee kuuluviin. Saamenmaalle tuulivoimaa ei tule rakentaa, ellei sille ole saamelaisten hyväksyntää”.

3. ”On tärkeää, että kaikki pitävät myös omat propellinsa pyörimässä. Se vaatii hyvää työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja sellaisia harrastuksia, jotka aika ajoin vievät ajatukset muualle. Omiin harrastuksiini kuuluvat muun muassa vanha puuvene, jossa riittää aina jotakin nikkarointia, ja talvella myöhäisillan hiihtolenkit metsäladulla. Ja hyvät kirjat”.

Olli Rehn

1. ”Tuulivoima on tärkeä ja keskeinen osa Suomen monipuolista ja hajautettua energiapalettia. Energiajärjestelmämme kyky vastata viime vuosien kriiseihin ei ole muodostunut sattumalta. Se on seurausta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta, jolla on luotu pohjaa vahvistuvalle omalle energiantuotannolle ja fossiilista polttoaineista irtautumiselle.

Ollessani Sipilän hallituksen elinkeinoministerinä vuosina 2015–2016 vastuullani oli energia- ja ilmastostrategian valmistelu. Strategian keskeiset tavoitteet tuntuivat tuolloin tietysti hyvin kunnianhimoisilta: kivihiilen alasajo, tuontienergian painaminen puoleen ja uusiutuvan energian osuuden nostaminen yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tuulivoiman osalta tavoitteena oli, että v. 2030 tuulivoimalla tuotetaan 8 terawattituntia sähköä. Tuo tavoite on jo selkeästi täyttynyt ja vanhentunutkin, koska v. 2022 tuulivoimalla tuotettiin jo 11,5 terawattituntia sähköä. Tämä on omiaan kuvaamaan sitä, että puhtaan energian murros on kiihtymässä ja että kotimainen päästötön energia on muodostumassa Suomelle aidoksi vahvuudeksi, johon kannattaa ja pitää satsata entisestään.

Monipuolinen, yhä vahvemmin kotimaiseen puhtaaseen energiaan perustuva energiapaletti on mahdollistanut nopean ja verrattain kivuttoman irtautumisen Venäjän energiantuonnista. Suomi on selvinnyt muun muassa lisääntyvän tuulivoiman ja Olkiluoto 3:n käyttöönoton ansiosta.

Seuraavat kehitysaskeleet tuulivoiman lisäämisessä liittyvät puolustusvoimien tutkien ja tuulivoiman yhteensovittamiseen Itä-Suomessa, merituulivoimahankkeisiin sekä sähköverkkojen vahvistamiseen. Nämä hyödyttävät koko maata sekä itse energiatuotannon että työpaikkojen ja talouden osalta. Olennaista tuulivoimahankkeissa on myös aina varmistaa paikallinen hyväksyttävyys ja asialliset korvaukset maanomistajille”.

2. ”Itä-Suomen elinvoima on koko Suomen kannalta iso turvallisuuspoliittinen kysymys. Tällä hetkellä itäinen Suomi kantaa isoa vastuuta maanpuolustuksesta, kun aluevalvonta rajoittaa tuulivoimarakentamista, joka muualla, etenkin läntisessä Suomessa luo pohjaa teollisille investoinneille ja kiinteistöverojen tuotoille.

Maanpuolustus on tietysti aina ensisijaista. Tähän on kuitenkin löydettävä ratkaisuja, jotka edistävät investointeja aluevalvontaa heikentämättä. Kannatan selvityshenkilö, kenraaliluutnantti Arto Rädyn esitysten ripeää toteuttamista, jotta tuulivoimaa voidaan rakentaa myös itäisessä Suomessa.

Mallia voi esimerkiksi hakea Iso-Britanniasta, jossa tuulivoimarakentajat rahoittavat puolustusvoimien aluevalvontateknologian kehitystä ja hankintoja. Meidän kannattaa hyödyntää Nato-jäsenyyden tarjoamat mahdollisuudet tietojen vaihtoon erilaisista teknologisista ratkaisuista, ja hakea yhteispohjoismaisia ratkaisuja aluevalvonnan vahvistamiseen.

Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovitus liittyy myös kysymykseen Fingridin siirtoverkoista. Tässä on muna-kana-ongelma. Kun näkymä sähköntuotannon ja teollisuuden investoinneista puuttuu, ei sähkönsiirtoon investoida, ja se taas heikentää itäistä Suomea investointiympäristönä. Siksikin on tärkeää päästä asiassa eteenpäin, molemmilta osin – sekä siirtoverkkojen että tuulivoimainvestointien”.

3. ”Merkityksellinen miljöö, mieluisat harrastukset sekä perheen ja läheisten läsnäolo tuovat hyvälle, levolliselle tuulelle. Koti on minulle turvasatama, minkä lisäksi viihdyn futisviheriöllä ja perheemme mökillä Puulaveden rannalla Mikkelissä.

Liikunta ja lukeminen pitävät mielen virkeänä. Futista pelaan Puotinkylän Valtin ikämiesten jengissä, siellä en mieti seuraavaa puhetta tai vaalitenttiä, vaan keskityn peliin. Vaimoni Merjan kanssa tykkäämme pyöräillä kesäisin ja hiihtää talvisin. Tuolloin liikunnan lisäksi hyötynä on myös kahdenkeskinen, yhteinen aika”.

Alexander Stubb

1. ”Ympäri Suomen maa- ja merialueita hajautettu tuulivoimatuotanto turvaa sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta. Tuulivoiman tuotantoteho on tehnyt loikan viime ja tämän vuoden aikana. Tällä on ollut merkittävä vaikutus Olkiluoto 3:n käynnistymisen lisäksi siihen, että olemme vuositasolla omavaraisia puhtaan sähkön tuotannossa, eikä sähkön tuonnin loppuminen Venäjältä iskenyt meihin”.

2. ”Aluevalvonta ja tuulivoima pitää sovittaa yhteen. Teknologia kehittyy, mutta myös aluevalvonnan tarpeet ja mahdollisuudet kehittyvät. Uusiutuva teollisuus tarvitsee puhdasta sähköä ja on tärkeä pitää huolta Itä-Suomen pitämisestä elinvoimaisena ja että työpaikkoja on siellä jatkossakin. Toisaalta energian siirtoyhteyksin saadaan puhdasta sähköä myös Itä-Suomeen ja esimerkiksi aurinkovoimainvestointeja”.

3. ”Olen pääsääntöisesti hyväntuulinen. Olen hyvällä tuulella, kun työ, vapaa-aika ja lepo ovat tasapainossa”.

Jutta Urpilainen

1. ”Tuulivoima ja aurinkovoima ovat globaalisti nopeimmin kasvavia puhtaan sähkön tuotantotapoja. Tuulivoimaa rakennetaan Suomeenkin lisää, sillä se vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä, on edullista, tuo työpaikkoja ja kiinteistöverotuoja kunnille. Tuulivoiman rooli ja merkitys osana vihreää siirtymää on siis merkittävä. Se, että tuulivoimaa rakentuu ympäri Suomen, on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta ja se tasaa tuuliolosuhteista johtuvia vaihteluita. Tuulivoima osaltaan lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta”.

2. ”Olisi tärkeää, että löydetään ratkaisuja, joilla tuulivoimaa voidaan rakentaa myös itäiseen Suomeen, vaikka maanpuolustukselliset tekijät aiheuttavat tässä erityiskysymyksiä ja vaativat erityistä yhteensovittamista tuulivoimahankkeiden kanssa”.

3. ”Hyvään tuuleen vaikuttavat sellaiset perusasiat kuin lepo, ravinto ja liikunta. Hyvälle tuulelle minut saavat läheiset ihmiset ja arkipäiväiset onnistumiset niin kotona kuin myös töissä. Päätöksentekijälle on aina palkitsevaa, kun jokin prosessi nytkähtää eteenpäin, tuloksia syntyy ja näkee, miten oma työ konkreettisesti vaikuttaa. Erityinen hyvänmielen paikka minulle on kotikaupunki Kokkola – kun juna saapuu Kokkolan asemalle, tuntee saapuvansa kotiin”.

Jussi Halla-aho ja Harry Harkimo eivät vastanneet haastattelupyyntöömme.

Puntaroitavana – voisiko STY laajentaa toimintansa aurinkovoimaan?

Tuulivoimayhdistys kysyi viime kesän aikana jäsenkyselyllä yhteisömme kantaa STY:n toiminnan laajentamisesta teollisen aurinkovoiman edunvalvontaan. Vastauksista on selvästi noussut esiin, että laajentamisessa nähdään sekä etuja että haasteita.

Fingridin tuottamien tilastojen mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa voisi olla noin 8 000 MW aurinkovoimaa ja noin 21 000 MW tuulivoimaa. On selvää, että molemmat tulevat näyttelemään isoa roolia Suomen energiamurroksessa sekä vihreän teollisuuden mahdollistamisessa. Historiallisesti arvioituna uutisoitujen investointien määrä Suomeen on ennennäkemätön, yli 140 miljardia euroa. Uusiutuvan energian rooli on olla kaiken tämän mahdollistajana.

Teollisen kokoluokan aurinkovoiman kehityskaari näyttää muistuttavan kovasti maatuulivoiman vastaavaa reilu kymmenen vuotta sitten. Ala on pitkään ollut ”pojittelun” ja ”tytöttelyn” kohteena, ja alaan uskovia on ollut kovin rajatusti. Koska uskottavaa näkymää ei ole ollut, eivät sääntelykehikko tai alan edunvalvonta ole kehittyneet. Monen asian summana teollisen kokoluokan aurinkovoima on kuitenkin nyt viimein lyömässä läpi: useita ison kokoluokan hankkeita on suunnitteilla ja tulee rakenteille lyhyen ajan sisällä. Tämä on herättänyt viranomaiset huomaamaan, että alan regulaatio on puutteellista. Samalla toimijat ovat huomanneet, että teollisen kokoluokan aurinkosähkön edunvalvonta puuttuu. STY:ssä on eletty sama vaihe tuulivoiman kanssa, joten on järkeen käypää ja luonnollista, että tässä katseet kääntyvät STY:n suuntaan.

Tuulivoimayhdistys on tehnyt ja tekee monella tasolla erinomaista työtä. Aurinkovoiman mukaan otto toisi STY:lle lisäjalan, jonka päällä seistä. Tuulivoiman ja aurinkovoiman edunvalvonnan mahdollinen yhdistyminen toisi synergiaetuja, jotka vahvistaisivat yhdistystä monella eri mittarilla. STY:ssä on jo paljon jäseniä, jotka toimivat sekä tuuli- että aurinkovoiman parissa. Nämä yritykset voisivat keskittää edunvalvontansa yhteen yhdistykseen kahden sijaan. Lisäksi aurinko toisi yhdistykselle uusia jäseniä. Viranomaisille kontaktoitavana olisi edelleen tuttu etujärjestö, jolla paljon kokemusta edunvalvonnasta, regulaation luomisesta sekä jo olemassa olevat yhteydet eri sidosryhmiin ja päättäjiin.

Huolina kyselyn vastauksissa ovat nousseet esiin muun muassa kysymys resurssien riittävyydestä, jäsenten ja eri tuotantomuotojen tasapuolisen kohtelun varmistamisesta ja mahdollisista ristiriitatilanteista ja eriävistä näkemyksistä eri tuotantomuotojen välillä.

Nykyisen Tuulivoimayhdistyksen taustalta korostuu kaksi ryhmää, jotka ovat mahdollistaneet kaiken STY:n tekemisen ja joita ei tule unohtaa, kun yhdistymistä mietitään: yhdistyksen tuulivoima-alan jäsenet ja Tuulivoimayhdistyksen henkilökunta. Molempien näiden tahojen tuki tulee saada yhdistymisen taakse, jotta yhdistymistä voidaan harkita yhtään pidemmälle. Selvästi on käynyt ilmi, että tuulivoimayhdistyksen henkilöstön kohdalla tulee huolehtia oikeanlaisesta resurssoinnista ja jaksamisesta yhdistyksen eri toiminnoissa, niin jäsenpalveluissa, viestinnässä, tapahtumissa kuin edunvalvonnassa. Jo nyt tuulivoimapuolen edunvalvonnassa yhdistyksellä on ”kädet täynnä” ja mahdollinen toiminnan laajentaminen kasvattaisi kaiken kaikkiaan työmäärää. Oikeilla roolituksilla ja kasvatetuilla resursseilla tähän haasteeseen pystyttäisiin kuitenkin vastaamaan, jos laajentumiseen päädytään.

Pohdinta yhdistyksen toiminnan laajentamiseksi myös teollisen kokoluokan aurinkovoimaan jatkuu, eikä STY:n hallitus ole vielä päättänyt, aikooko se esittää yhdistyksen kokoukselle toiminnan laajentamista vai ei. Yhdistyksen päätöshän näin isoon muutokseen tarvitaan: STY:n sääntöjen mukaan olemme tuulivoiman edunvalvontajärjestö. Jotta muutos voitaisiin tehdä, on muutosta kannatettava ¾ kokouksessa annettavista äänistä.

Uskon, että resursseista tämä ei kuitenkaan jäisi kiinni: Suomesta löytyy myös ihmisiä, jotka ”rakastavat” aurinkovoimaa samalla tavalla kuin nykyhenkilöstö ”rakastaa” tuulivoimaa. Heidät vain tulisi löytää ja palkata Suomen parhaimman etujärjestön kirjoille tekemään edunvalvontaa ja toimivaa toimintaympäristöä.

Vanhat turvetuotantoalueet muuntuvat tuuli- ja aurinkovoimapuistoiksi

Tuulivoimahankkeen suunnittelun kulmakivet entisillä turvetuotantoalueilla

Vanhat turvetuotantoalueet soveltuvat erittäin hyvin tuuli- ja aurinkovoimarakentamiseen. Ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia ja lähes puuttomia alueita, jotka sijaitsevat usein myös etäällä asutuksesta. Turvetuotantoalueiden tiet ovat leveitä ja hyvin kantavia, sillä tiestö on rakennettu kestämään ympärivuotiset turvetoimitukset täysperävaunuyhdistelmillä.

– Turvetuotantoalueiden hankesuunnittelussa on otettava huomioon alueen maaperä, jäljellä olevan turpeen määrä sekä vesien liikkuminen. Entisten suonpohjien luontaiset olosuhteet on selvitettävä tarkkaan, sillä ne saattavat vaihdella pienen alueen sisällä paljonkin. Turvekerros vaikuttaa paljon rakennettavuuteen ja rakentamisen kustannuksiin. Kuiva, tasainen ja kantava kivennäismaa niukan turvekerroksen alla olisi ihanteellisin vaihtoehto rakennettaessa tuuli- ja aurinkovoimaa vanhalle turvesuolle”, Neovan tuuli- ja aurinkovoiman kehittämisestä vastaava projektijohtaja Lauri Alanen kertoo.

Neovan tavoitteena on olla tulevaisuudessa merkittävä toimija Suomen tuuli- ja aurinkovoimassa. Yhtiön noin 55 000 hehtaarin maanomistus Suomessa mahdollistaa isojen hankekokonaisuuksien suunnittelun. Tällä hetkellä Neovalla on käynnissä kymmenkunta julkistettua tuuli- ja aurinkovoimahanketta, jotka sijoittuvat osittain tai kokonaan entisille turvetuotantoalueille.

Turvatuotantoa varten rakennetut vesienkäsittelyrakenteet, kuten sarkaojat, jäävät hankealueille. Sade- ja sulamisvedet pääsevät hallitusti liikkumaan näitä rakenteita pitkin alueelta pois. Sen sijaan matalammille alueille, joita on pidetty kuivana pumppaamalla ja joihin vedellä on luontaisesti tapata kerääntyä kosteikoksi, voi rakentaminen olla liian haastavaa.

Turvetuotannon ympäristölupamenettelyä varten alueilla on toteutettu ympäristövaikutus-selvitykset, joita voidaan osittain hyödyntää tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden ympäristö-vaikutusten arvioinnissa.

Paikallistuntemus Neovan hankekehittämisen vahvuutena

Neovan vahvuutena on yhtiön suomalainen omistustausta sekä pitkä turvetuotantohistoria monilla alueilla, minkä vuoksi Neova on ennestään tuttu yhteistyökumppani monille maanomistajille. Turvetuotannon parissa paikallisesti työskentelevillä asiantuntijoilla on tärkeä rooli hankekehityksessä. Heillä on vankka tuntemus hankealueiden tiestöstä, ympäristöasioista ja ympäröivistä toiminnoista. Heiltä saa myös suunnittelun tueksi tarkat tiedot tuotantoalueiden luontaisista ominaisuuksista, vesiolosuhteista ja turvepaksuuksista. Paikalliset osaajat auttavat projektipäällikköitä myös käytännön urakointikysymyksissä.

Turvetuotantoalueiden turvallisuusriskien ehkäisy

Turvallisuus on kartoitettava tarkkaan hankealueilla, joilla osittain jatketaan turvetuotantoa. Turvetuotantoalueiden kuiva pintakerros on paloherkkää, joka syttyy kesän tuulisella ja kuivalla säällä helposti pienestäkin kipinästä. Sen vuoksi tuotannossa olevan turvetuotantoalueen ja tuulivoimalan välissä tulee olla riittävä suojaetäisyys tai muu tulipalon leviämistä estävä rakenne. Tuotantoalueilla on talviaikaan vilkas liikenne, kun turvetoimitukset asiakkaille ovat käynnissä. Näissä tapauksissa on huomioitava, ettei läheisistä tuulivoimaloista aiheudu jäänheittoriskiä turveaumojen luona työskenteleville henkilöille tai alueella liikkuville rekoille.

Aikaansa edellä tuulivoimassa

Neova ei ole ensimmäistä kertaa mukana tuulivoima-alalla, sillä yhtiö on aikanaan rakennuttanut ja omistanut kahdeksan voimalan tuulipuiston Iin Kuivaniemessä. Ensimmäisen tuulivoimalan rakentaminen aloitettiin vuonna Viimeisin, vuonna 2003 käyttöön otettu, voimala oli kahden megawatin tehollaan Suomen suurin tuulivoimala. Puisto tuotti aikanaan lähes viidenneksen Suomen vuotuisesta tuulienergiasta ja silloin Vapo-nimellä toiminut yritys oli maan merkittävimpiä tuulivoiman tuottajia. Vapo myi tuulivoimapuiston pois vuonna 2012.

Neova päätti siirtää energialiiketoimintansa panostukset uusiutuviin energiamuotoihin ja käynnistää tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksen vuonna 2020. – Kartoitimme ensin omien kiinteistöjen mahdollisuudet tuulivoimahankkeisiin. Selvitys osoitti monia kiinnostavia kohteita ja varsinaiset tuulivoiman hankekehitykset käynnistyivät vuoden 2021 aikana. Laajan maanomistuksen vuoksi suurin osa hankkeista on hybridihankkeita, joissa suunnitellaan tuulivoiman yhteyteen mittavasti aurinkovoimaa.

– Hybridihankkeiden lisäksi suunnitelmissa on kehittää lukuisia teollisen kokoluokan aurinkovoimapuistoja entisille turvetuotantoalueille. Potentiaalisia aurinkovoimakohteita löytyy yhtiön omista maa-alueista yli 10 000 hehtaaria. Ensimmäisten aurinkovoimapuistojen kehitystyöt käynnistyivät vuonna 2022, Alanen kertoo

Neovan tuuli- ja aurinkovoimatiimi on kasvanut kolmessa vuodessa noin kymmenen ammattilaisen liiketoiminta-alueeksi. – Tavoitteenamme on kasvattaa tuuli- ja aurinkovoimasta merkittävä osa Neovan liiketoimintaa. Neovan strategiana on kehittää tuuli- ja aurinkovoimahankkeet rakentamisvalmiiksi. Välttämättä Neova ei itse rakenna hankkeita tai jää niihin omistajaksi, mutta se ei myöskään ole poissuljettua. Onhan yhtiöllä jo aikaisempaa historiaa tuulipuiston toteuttamisesta ja omistamisesta”, Alanen toteaa.