Entistäkin vihreämpää tuulivoimaa
Modvion on uuden teknologiansa avulla rakentanut maailman korkeimman puusta valmistetun tuulivoimatornin – Suomessa tuotetuista paneeleista.
Puusta valmistettuja tuulivoimaloiden komponentteja on suunniteltu useaan otteeseen. Tällä kertaa asian äärellä on ruotsalainen Modvion. Yritys rakentaa nykyvoimaloiden korkeuksiin yltäviä torneja puusta valmistetuista moduleista. Puun käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun terästä ja betonia käytetään vähemmän; itse puumateriaali varastoi pitkäaikaisesti hiilidioksidia, joka on sitoutunut puiden kasvaessa. Tuloksena on hiilinegatiivinen tuulivoimalatorni, joka varastoi enemmän hiilidioksidia kuin sen tuotannossa syntyy.
”Maailman on siirryttävä uusiutuvaan energiaan. Eikä pelkästään uusiutuvaan energiaan, vaan nettonollapäästöihin. Kaikki tämä luo kiireen tuoda teknologiaamme markkinoille. Käyttämällä paikallista uusiutuvaa puuta tornimateriaalina voidaan vähentää tuulivoimalan elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä noin 30 prosentilla, kertoo Modvionin perustaja ja toimitusjohtaja Otto Lundman.
Pienemmät moduulit helpottavat tornin osien kuljettamista
Yli 150 metriä korkeat tornit ovat jo nyt laajalti käytössä ja voimalakokojen odotetaan edelleen kasvavan. Voimalakoon kasvu luo haasteita esimerkiksi niiden kuljetukselle, mistä syystä tornilohkojen modulaarisuus on yksi mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia, myös Modvionin tapauksessa. Tornien modulaarisuus mahdollistaa tavallisen kuorma-autokaluston käyttämisen, mikä helpottaa reittisuunnittelun paineita. Modvionin tornit ovat edullisempia mitä korkeammiksi ne nousevat, joten ne soveltuvat erittäin hyvin Suomen markkinoille, missä käytetään tyypillisesti suuria tornikorkeuksia.
Käytetty materiaali on suomalaisen Metsä-Woodin toimittama LVL-kertopuu. Se koostuu monista ohuista puukerroksista, jotka lisäävät puutuotteen lujuutta. LVL on noin 50 prosenttia vahvempaa kiloa kohti verrattuna tuulivoimatorneissa käytettyihin teräsmateriaaliin. Tuloksena on kevyempi torni, jonka hyöty kasvaa mitä korkeammaksi se rakennetaan. Lisäksi puiset tornit voivat vaikuttaa yleiseen hyväksyttävyyteen: viimeaikainen Ruotsissa tehty kysely osoittaa, että poliitikot ja kuntien edustajat suhtautuvat myönteisemmin puusta rakennettuihin tuulivoimaloihin.
Puutornin rakentaminen ei eroa tavallisesta modulaarisen tornin rakentamisesta. Tornimodulit yhdistetään rakennuspaikalla ensin sylinterin muotoisiksi tornilohkoksi. Tämän jälkeen tornilohkot pinotaan päällekkäin putkimaiseksi torniksi, johon konehuone asennetaan terässovittimen avulla.
Wind of Chance
Modvionin ensimmäinen kaupallisen vaiheen puutorni, joka on nimetty Scorpions-yhtyeen kappaleen ”Wind of Change” mukaan, on valmistettu Modvionin tehtaalla, aivan Göteborgin ulkopuolella, missä kuusentuoksu leijailee tehtaan läpi. 105 metriä korkea tuulivoimatorni on pystytetty tänä syksynä Skarassa, Ruotsissa, ja se otetaan käyttöön vuoden 2023 lopussa. Torni on varustettu Vestasin V90-2.0MW-turbiinilla.
”Ensimmäisen kaupallisen turbiinimme asentaminen on meille valtavan tärkeä askel, sillä se osoittaa että ainutlaatuinen teknologiamme toimii suuressa mittakaavassa. Modvion on nyt valmis suureen läpimurtoonsa, ja tavoitteena on tulla merkittäväksi toimijaksi maailmanlaajuisilla tuulivoimamarkkinoilla. Suomi on meille ensivaiheen kiinnostava markkina”, sanoo Otto Lundman.
Tuulivoimamarkkina on suuri ja kasvaa joka vuosi. Tällä hetkellä tuulivoimatornimarkkinan arvo on vuosittain 40 miljardia euroa, ja sen odotetaan kasvavan (CAGR-kasvu +8%) globaalin tarpeen lisääntyessä edulliselle ja kestävälle energialle. Asennettujen gigawattien määrä kasvaa, kun taas asennettujen tuulivoimaloiden määrän odotetaan hieman laskevan, koska turbiinien koko suurenee nopeasti. Keskimääräisen maailmanlaajuisen turbiinin odotetaan olevan 6,6 MW vuonna 2030, Suomessa sitäkin enemmän. Tämä lisää kysyntää korkeille torniratkaisuille. Se, mikä oli markkinan marginaalia, on nyt nopeasti muuttumassa valtavirraksi – korkeat tornit ovat valtava ja kasvava segmentti, muuallakin kuin Pohjoismaiden metsäisillä alueilla.
Vestas on sijoittanut Modvioniin pyrkimyksenä luoda täysin kestäviä tuotteita ja vähähiilistä arvoketjua. Sijoittajia Vestasin lisäksi ovat muun muassa Euroopan komission EIC-rahasto, Almi Invest Greentech, Course Corrected VC ja Symbia VC, ja Modvion tekee yhteistyötä myös muun muassa Vattenfallin, RWE:n ja Enel Green Powerin kanssa. Seuraavan kehitysvaiheen rahoittamiseksi Modvion suunnittelee nyt uutta 20 miljoonan euron rahoituskierrosta laajentaakseen toimintaansa ja toimittaakseen ensimmäisen 6 MW tuulivoimala-asennuksen. Suomi on johtava maa Euroopassa LVL:n valmistuksessa, jota käytetään Modvionin torneissa. Onko Suomen tuulivoimateollisuus valmis olemaan, sille ominaiseen tapaan, kehityksen kärjessä ja panostamaan kotimaisuuden kasvattamiseen materiaali- ja komponenttivalinnoissa?
Sosiaalista kestävyyttä johdetaan sisäisesti ja ulospäin
Sosiaalinen kestävyys on liiketoiminnan johtamisen keskeinen kysymys, ajattelipa asiaa yrityksen kilpailukyvyn tai vastuullisuuden kokonaisuuden kantilta. Yritystoiminnan sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa toimenpiteitä ja vaikutuksia, jotka kohdistuvat yhteiskuntaan ja yrityksen omiin työntekijöihin. Näistä molemmista huolehtiminen pitkäjänteisellä tavalla mahdollistaa myös kestävän ja arvolähtöisen yrityskulttuurin kehittymisen.
Kun yhtiön sosiaalisia vaikutuksia kehitetään vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, voidaan saada aikaan vastaavaa todellista vaikuttavuutta ja kasvua, kuin ympäristövastuun puolella on tapahtumassa vihreän siirtymän askelmissa. Sosiaalisen vaikuttavuuden ja sen aikaansaaman muutoksen seuraamista pitää kehittää, jotta toimintaa voidaan suunnata liiketoiminnan, työyhteisön ja yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan. Sosiaalisen ulottuvuuden mittarit ovat vielä rajallisia ja keskeneräisiä verrattuna vaikkapa ympäristövastuun konkreettisiin mittareihin. Niiden kehittäminen kuitenkin jatkuu koko ajan, ja haluamme olla tässä eturintamassa mukana.
Yrityksessä sosiaalista kestävyyttä johdetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja merkityksellisyyden tunne on sille kilpailukyvyn rinnalla tärkeä lähtökohta. Sosiaalisen vastuullisuuden toteuttaminen onkin yrityksen ja sen vaikutuspiiriin kuuluvien ihmisten yhteisen tarinan elämistä todeksi.
Millaista tarinaa haluamme elää?
Pohjimmiltaan on kyse siitä, miten kohtelemme toinen toisiamme ja miten ihmisoikeudet toteutuvat omalla työpaikalla ja esimerkiksi yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toiminnassa. Yrityksen aikaansaamat vaikutukset yhteiskuntaan, aluetalouteen ja yhteisöihin kuuluvat kaikki sosiaalisen vastuun sateenvarjon alle.
Omalla työpaikalla jokaisen työntekijän, esihenkilön ja johtajan henkilökohtainen identiteetti on ammatillisen identiteetin ytimessä. Sieltä nousevat arvot, merkityksellisyyden tunne ja halu sitoutua. Yrityksen johdon tehtävä on luoda sopivat olosuhteet psykologisesti turvalliselle ja avoimelle työyhteisölle, jossa jokainen ihminen haluaa toimia ja vaikuttaa yhdenvertaisena osana päivittäistä toimintaa. Sosiaalisen vastuun monipuolinen toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti myös rekrytoinnissa ja työntekijöiden sitoutumisessa.
Konkreettiset teot työturvallisuuden, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden, inklusiivisuuden sekä toimitus- ja arvoketjun sosiaalisen vastuullisuuden edistämiseksi vievät kaikki tätä tärkeää asiaa eteenpäin. Kun ihmisresurssien mahdollistama liiketoiminta tuottaa yhteiskunnallista hyvää ja yritys lisäksi toteuttaa sosiaalista osallisuutta vahvistavaa toimintaa, ollaan oikealla polulla. Uteliaisuudella ja kehittämislähtöisellä otteella saadaan koko ajan entistä enemmän hyvää aikaan. Valmista ei tule koskaan, joten matkasta saa ja voi nauttia kaikkine huippuineen ja laaksoineen.
Blogin inspiraation lähteenä toimi 12.9. toteutettu vastuullisuustapahtuma No bullsh*t 2023, jonka järjestivät EK, Perheyritysten liitto, FIBS (Finnish Business & Society), Keskuskauppakamari, Business Finland ja Design Forum Finland. https://nobullshit.events/
Blogin kirjoittaja Paula Mäkeläinen (HTM, Sosionomi) on Suomen Hyötytuuli Oy:n vastuullisuuspäällikkö, jolle on tärkeää vaikuttaa myönteisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin. Merkityksellinen tekeminen yhdessä asiantuntijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa tekee tämän mahdolliseksi.
Blogikirjoitus on julkaistu aiemmin täällä.
Tuulivoima siivittää Suomea menestykseen!
Suomen sähköinen tulevaisuus näyttää upealta! Suomen teollisuus, lämmitys ja liikenne ovat menossa kovaa vauhtia sähköistymisen tielle. Uusiutuvan energian ansiosta Suomi on erittäin houkutteleva maa teollisille investoijille. Teolliset investoinnit tuovat Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia. Maailmalla syntyy yhä enemmän kysyntää tuotteille, joiden valmistuksesta ei synny hiilidioksidipäästöjä: päästötön teräs, polttoaineet, lannoitteet ja monet muut tuotteet. Markkinoilla alkaa olla imua puhtaille tuotteille ja siihen kysyntään Suomi voi vastata.
Suomi voi samalla näyttää maailmalle mallia maasta, joka kykenee tasapainoisesti rakentamaan teollisuutta ja pitämään samalla huolta suuresta yhteisestä kodistamme – maapallosta. Jätämme tämän kotimme lapsillemme aiempaa paremmassa kunnossa torjumalla vastuullisesti ilmastonmuutosta ja pitämällä huolta luonnon monimuotoisuudesta.
Uudenlainen teollistuminen tarvitsee hurjan määrän sähköä. Fingridin arvion mukaan teollisuuden investointien tuloksena Suomen sähkönkulutus voi kasvaa tällä vuosikymmenellä jopa 50
prosenttia! Mikä tahansa sähkö ei kuitenkaan näissä kisoissa pärjää. Sähkön pitää olla päästötöntä, edullista ja varmaa. Ja sitä sähköä meiltä Suomesta löytyy.
Sähköistämisessä Suomen kilpailuetu perustuu vuosien varrella rakennettuun monipuoliseen,
puhtaaseen ja tehokkaaseen sähköntuotantoon. Tämän vuosikymmenen aikana sähkön tuotannon merkittävä kasvu voidaan toteuttaa kilpailukyvyltään erinomaisella maatuulivoimalla – yhdellä edullisimmista uusiutuvista energialähteistä. Sitä on tulossa ja paljon, jos sähkön kysyntää vain riittää. Suomen kannalta oli onnenpotku, että tuulivoimasta kehittyi juuri nyt se sähköntuotantomuoto, jossa meillä on selvä kilpailuetu. Edes tuulivoiman epäilijät eivät rohkene kuvaamaan sitä vaihtoehtoista skenaariota, jossa tuulivoima olisi pois tuotantopaletistamme.
Sähköistymiskehitys on erinomainen asia myös meidän tavallisten sähkönkuluttajien näkökulmasta. Suomi tulee Euroopan kartalla olemaan maa, joka tarjoaa kansalaisille edullista, puhdasta ja varmaa sähköä. Ja tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden valita aktiivisemman tai passiivisemman roolin sähkön käyttäjinä. Kiinteä sähkön hinta. Vaihteleva sähkön hinta. Sinä päätät! Käyttämäsi sähkö on puhdasta: suomalaisten pistorasiat voisivat jo tänään olla väriltään vihreitä – niin pieni on sähkömme hiilidioksidisisältö.
Päästötön, edullinen ja varma sähkö tuo investointeja Suomeen. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin kovaa. Menestystarinan toteuttamiseksi on tehtävä viisaita valintoja ja kovaa työtä.
Tuulivoimalan huoltoteknikon monipuolinen työ – maisemia, vapautta ja haastetta
Vestaksen huoltotiimi esitteli ammattiaan Teknologiatiistai-päivässä Kajaanissa. Kuvassa vas. huoltoteknikko Heli Rajamäki, huoltoteknikko Aleksi Lappalainen, Field Supervisor Janne Annunen ja huoltoteknikko Harri Junno.
Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen tavoitteena on saada maakuntaan alan koulutusta, jotta osaavaa työvoimaa valmistuisi kysyntään nähden riittävästi. Kainuun ammattiopiston Teknologiatiistai-tapahtumassa tehtiin tunnetuksi tuulivoimalan huollon ja kunnossapidon ammattilaisten työtä tulevaa ammattiaan pohtiville.
Viestinnän avulla pyritään lisäämään uusien koulutusmahdollisuuksien ja alan vetovoimaisuutta sekä rohkaisemaan myös naisten hakeutumista miesvaltaisen alan koulutukseen.
”Luomme yhteistyössä työelämän kanssa uusia koulutuspolkumalleja ja tutkinnon osia, jotka vastaavat tuulivoimalan huoltoteknikon työn sisältöä ja vaatimuksia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ville Loukusa Kainuun ammattiopistosta (KAO).
Huipulla ei saa huimata
Teknologiatiistai-tapahtumassa oli mukana tuulivoimalavalmistaja Vestaksen huoltoteknikoita kertomassa työstään. Huoltoteknikot työskentelevät voimaloissa pareittain. Ammatti vaatii soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi tiettyjä ominaisuuksia – niin fyysisiä kuin sosiaalisia taitoja, mutta myös kielipäätä sekä tietoteknisten järjestelmien sujuvaa omaksumista.
”Rekrytointiprosessi on tarkka ja kattava. Työsuhteen alusta vierähtää seitsemän kuukautta ennen kuin työntekijä on valmis itsenäiseen työskentelyyn. Jos haastatteluun otetaan esimerkiksi 16 hakijaa, englannin kielen osaamiseen reputtaa osa ja noin seitsemän etenee kiipeilytestiin. Näistä yleensä tippuu vielä muutama, ja neljästä viiteen kokelasta jatkaa lääkärintarkastukseen ja kuntotestiin, jossa mitataan alalle vaadittava fysiikka”, kertoo Vestaksen Field Supervisor Janne Annunen.
Kouluttajat osaavat arvioida nopeasti kenestä on työskentelemään tuulivoimalan jopa reilusti yli 150 metriin kohoavassa ”konttorissa”. Jo ammatissa olevien taitoja ja kyvykkyyttä testataan myös kahden vuoden välein.
Sosiaalisilla taidoilla on painoarvoa
Erityisen tärkeä painoarvo on sosiaalisilla taidoilla, sillä tuulivoimalassa työ tehdään aina pareittain. Turvallisuuslähtöinen asenne on oltava mukana kaikessa tekemisessä, erityisesti mahdollisessa hätä- tai jopa pelastautumistilanteessa. Turvallisuus on keskeinen ehto, kun työskennellään korkealla ja sähkön kanssa.
Tiukat turvallisuusmääräykset rajoittavat opiskeluvaiheessa työhön tutustumista tai suoraan työtehtävään valmistumista. Esimerkiksi työharjoittelijoita tai kesätyöntekijöitä voidaan ottaa voimaloihin, mutta heillä on oltava vastaavat turvallisuuskoulutukset käytynä kuin vakituisillakin työntekijöillä.
”Voimalan korkeuksiin ei ole mitään asiaa ilman GWO-koulutusta”, Janne Annunen sanoo painavasti. GWO on Global Wind Organisationin luoma ja standardoima korkeanpaikan turvallisuuskoulutusohjelma erityisesti tuulivoimaloissa työskentelyyn. Koulutukseen sisältyy perusturvallisuuden ja korkealla työskentelyn lisäksi ensiapukoulutus, työturvallisuus- ja tulityökortti. Suomessa GWO-koulutuksia järjestää useampikin taho, jonka lisäksi työntekijät käyvät vielä voimalan valmistajan oman turvallisuuskoulutuksen.
Rohkeasti hakeutumaan alalle – tytöt ja naiset myös
Tuulivoimalan huoltoteknikoiden autossa kulkee mukana työkalujen lisäksi myös varaosavarasto, sammutinkalusto, turvavarusteet ja ylimääräinen rescue kit eli pelastautumisväline sekä defibrillaattori.
”Meillä on myös mikroaaltouuni lounastunnin viettämistä varten”, hymyilee Heli Rajamäki, joka on työskennellyt Vestaksen huoltoteknikkona parisen vuotta. Heli on tehnyt tuotannollisia tehtäviä, kunnes koronan aikaan innostui opiskelemaan Nivalassa aikuiskoulutuksessa sähkö- ja automaatioalaa. Opiskelukaveri työllistyi koulunpenkiltä suoraan tuulivoima-alalle ja rohkaisi Heliä hakemaan huoltoteknikon työtä Vestakselta.
Helin tiimille kuuluu 15 voimalan huolto- ja kunnossapidon tehtävät Pohjois-Pohjanmaan alueella. Naispuolisiin kollegoihin Heli ei ole juurikaan törmännyt.
”Tiedän yhden, joka ainakin jossain vaiheessa oli huoltoteknikkona. Työhän sopii hyvin myös naisille, sillä ei tämä ole mielestäni ollenkaan voima- vaan enemmänkin tekniikkalaji”, Heli myhäilee.
Korkealla työskentelemisessä on myös etunsa. ”Voimalasta näkee hyvällä säällä kauas ja maisemat ovat komeat. Olen nähnyt usein metsäpeuralaumoja, jotka laiduntavat tuulipuistojen alueilla. Hirviä hieman harvemmin. Erikoisin ilmiö ovat olleet leppäkerttujen sankat parvet. Ne viihtyvät voimaloiden pinnoilla ja tiivisteissä aivan ylhäällä asti”, Heli kertoo.
Näillä eväillä tuulivoimalan huoltoteknikoksi
- Hydrauliikka-, mekaniikka- ja sähköalan pohjakoulutus ovat soveltuvia tuulivoimalan asentajaksi tähtäävälle
- Hyvä peruskunto
- Englannin kielen taito
- Tietotekniikan ja käyttöjärjestelmien sujuva käyttö
- Sosiaaliset taidot ja tiimityöskentely
- Turvallisuussääntöjen noudattaminen ja omaksuminen
Tuulivoima-asentajaksi voi erikoistua eri ammattiopistoissa ammattitutkinnon kautta, mutta alalle soveltuvaa perustutkintoa ei Suomessa vielä ole
Tuulen tuomaa työtä: Welado Oy
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään
Yritys Welado Oy
Toimiala Rakennuttamisen asiantuntijapalvelut
Perustamisvuosi 2017
Miten tuuli työllistää teitä?
Weladolla on 300 rakennuttamisen ja siihen liittyvien palveluiden asiantuntijaa, jotka työskentelevät väylä-, infra- kiinteistö-, teollisuus- ja energiahankkeissa Suomessa ja Ruotsissa.
Meillä on energiatiimissä monipuolisia uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden, rakennuttamisen asiantuntijoita, jotka auttavat asiakkaitamme voimalahankkeiden jokaisessa vaiheessa esiselvityksestä luvituksiin ja investoinnin valmistelusta rakentamiseen sekä voimalan ylläpitoon. Tuulivoimaan, rakennuttamiseen ja valvontaan liittyvissä asioissa sinua palvelee Janne Paaso, aurinkovoimaan ja rekrytointeihin liittyvissä asioissa Antti Tiri.
Millaisena näette tuulivoima-alan tulevaisuuden?
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan vihreään siirtymään liittyvät investoinnit ovat nousseet 140 miljardin euron tasolle (kesäkuu 2023), kun myös maatuulivoima ja energiansiirtoyhteydet ovat nyt mukana arvioissa. Uusiutuvan energian investointien saaminen Suomeen on kansantaloudellisesti merkittävää.
Weladolla on laaja osaajajoukko ja menestykkäästi hoidettuja projekteja useilla liiketoiminta-alueilla, hyvin johdetussa yrityksessä. Projektin johtaminen varmistaa hankkeen onnistumisen, ja siihen meillä on tarjolla eri aloihin erikoistuneita, kokeneita osaajia. Weladolla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä yhdeksi halutuimmaksi palveluntarjoajaksi mahdollistamaan vihreää siirtymää Suomessa ja Ruotsissa.
Parhaat puolet tuulivoiman parissa työskentelyssä?
Tuulivoima-alan ollessa vielä varsin uutta Suomessa muihin toimialoihin verrattuna, pääsee hankkeissa uusien tehtävien äärelle vielä usein. Projektitöiden vaihtelevuus ja projektinhallinnan jatkuva kehittäminen ovat vaan niin hienoja juttuja, että ei niihin kyllästy!
Weladolaisista huokuu välittömyyden ja välittämisen ilmapiiri. Uskomme, että sama fiilis kantaa asiakkaillemme tehtävissä töissä pitkälle ja tuottaa hyvän lopputuloksen. Tekemistä riittää kaikille osapuolille paljon, jotta pääsemme irti fossiilisista polttoaineista.