Tuulivoimasta turvaa – Exilionin tuotot ohjataan eläkkeisiin
Viisi tuulivoimalaa halkoo tuulta korkealla Iin Viinamäen puitten yllä ja voimaloiden kyljessä sähköä varastoi yksi Pohjoismaiden suurimmista sähkövarastoista. Tuulivoimalat olivat valmistuessaan vuonna 2019 Suomen korkeimmat ja ensimmäiset täysin markkinaehtoisesti maahamme rakennetut tuulivoimalat. Viinamäen tuulivoimalat tuottavat sähköä nyt yhdelle Suomen suurimpiin tuulivoiman tuottajiin kuuluvalle Exilionille. Suomalaisten työeläkeyhtiöiden omistama kiinteistöihin ja uusiutuvaan energiaan sijoittava Exilion on tuulivoimatuottajana ainutlaatuinen, sillä sen tuotot ohjataan lyhentämättä suomalaisten eläkkeisiin.
Exilionin toiminnan ytimessä on sijoitustoiminta kotimaisiin kiinteistöihin ja uusiutuvaan energiaan. Toiminta alkoi vuonna 2005 kiinteistösijoittamisesta, mutta uusiutuva energia sijoituskohteena alkoi kiinnostaa kotimaisen tuulivoiman yleistyessä 2010-luvun lopulla.
Tuulivoimasta tuli osa sijoitusyhtiön toimintaa kevätalvella 2019, kun Exilion perusti Exilion Tuuli -nimisen yhtiön, jonka tehtävänä on sijoittaa tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan. Yhtiö perustettiin LähiTapiolan hallinnoiman TuuliTapiolan pohjalle ja omistajiksi tulivat Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto ja Veritas.
Ensimmäisen vuoden ajan yhtiö hallinnoi kolmea tuulipuistoa Lappeenrannassa, Siikajoella ja Luhangassa, minkä jälkeen tuulivoimaomistukset kasvoivat merkittävästi.
”Vuonna 2020 ostimme aiemmin toimineesta TuuliWatista ST1:n osuuden, kymmenen tuulivoimapuistoa, mikä muodostaa suurimman osan tuulivoimaomistuksistamme tällä hetkellä. Samalla mukana tuli hankkeita, joita olemme nyt kehittäneet eteenpäin ja osittain myös jo rakentaneet. Tällä hetkellä meillä on hoidettavana 740 miljoonan euron sijoitukset kiinteistöissä ja 500 miljoonan euron verran tuulivoimaa”, kertoo Exilionin toimitusjohtaja Ari Talja.
ST1:n kanssa tehty kauppa teki Exilionista tuolloin Suomen suurimman tuulivoimaomistajan, jonka tuotanto vastasi kuudesosaa koko Suomen tuulivoimakapasiteetista. Tällä hetkellä Exilionin portfoliossa on 13 toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoa, joiden yhteiskapasiteetti on 380 megawattia. Tämä tekee yhtiöstä tällä hetkellä Suomen neljänneksi suurimman tuulivoimatuottajan. Valmiiden tuulivoimaloiden lisäksi portfolioon kuuluu Viinamäen akkuvarasto sekä seitsemän hankekehityksessä olevaa tuulivoimahanketta.
Kannattava, mutta vakautta vaativa sijoituskohde
Tuulivoima valikoitui osaksi Exilionin sijoitustoimintaa luonnollisesti kannattavuutensa ansiosta. ”Eläkeyhtiöt päättivät, että tuulivoimaan oli järkevä sijoittaa, koska sillä on ollut vakaa ja ennustettava tuotto. Tuulivoima onkin ollut hyvä sijoitus ja me sekä omistajat olemme tyytyväisiä. Exilion on lähtökohtaisesti tuulivoimaloidensa pitkäaikainen omistaja, mutta koska tämä on sijoitustoimintaa, tilanteen ollessa sopiva, myös myymme puistoja. Sähköä myymme tällä hetkellä spot-markkinoille. Valtaosa tuulivoimaloistamme on vielä syöttötariffin piirissä”, kertoo Talja.
Tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja maassa on rakennettu markkinaehtoista tuulivoimaa jo vuodesta 2019. Viime vuosina korkojen nousu ja sähkönhinnan muutokset ovat kuitenkin muuttaneet sijoituskenttää ja vaikuttaneet myös tuulivoimainvestointien kannattavuuteen. Korkotilanteen ja sähkön hinnan lisäksi tuulivoimainvestointien kannattavuuteen vaikuttavat poliittinen tahto ja sääntely.
”Tärkein viesti poliittisille päättäjille juuri nyt on, että tuulivoimatuottajia tulee kohdella tasapuolisesti muihin tuotantomuotoihin nähden sekä säilyttää ennustettava ja vakaa säädösympäristö. Sijoittajille on myrkkyä, jos joka vuosi kehitetään uusia veroja tai säädöksiä. Kun markkinatilanne on sopiva ja säädösympäristö vakaa, uusia investointeja kyllä tulee”, Talja pohtii.
Vastuullinen sijoitus on kannattava sijoitus
Niin tuulivoima kuin muussakin liiketoiminnassa vastuullisuudesta on tulossa koko ajan tärkeämpää. Myös Exilionissa nähdään, että vastuulliset toimintatavat tarjoavat pitkäaikaista arvoa sekä sijoittajille että yhteiskunnalle.
”Vastuullisuus on meillä koko toiminnan läpileikkaava asia ja pyrimme ottamaan kaikessa toiminnassamme vastuulliset toimintatavat huomioon. Exilion Tuulen tärkeimmät vastuullisuusteemat ovat positiivinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä toiminnan paikallinen merkittävyys. Vastuulliset toimintatavat ei ole hyvesignalointia tai viherpiipertämistä vaan tapa, jolla sijoituksemme ovat yksinkertaisesti parempia. Meidän tehtävämme on sijoittaa eläkevaroja turvaavasti ja tuottavasti, ja tämä on kannattavin tapa”, summaa Talja.
Exilionin kohdalla vastuullisuus tarkoittaa käytännössä esimerkiksi päästöjen tarkkaa seuraamista sekä raportointia. Tuotannosta teetetään laajat hiilijalanjälkilaskelmat ja jätelaskennat toteutetaan kilojen tarkkuudella. Esimerkiksi vaihtoon menevät tuulivoimaloiden lavat saatetaan asianmukaisesti kiertotalouden piiriin. Vastuullisuus tarkoittaa Exilionille myös paikallisyhteisön huomiointia sekä maanomistajien reilua ja tasapuolista kohtelua.
Tuotot suomalaisille
Yritys on Suomessa ainutlaatuinen toimija, sillä se on ainoa suomalainen tuulivoiman tuottaja, jonka tuotto ohjataan suoraan suomalaisten hyväksi. ”Vuonna 2022 suomalaisten eläkkeisiin ohjattu tuotto oli noin 36 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Exilion Tuuli maksoi 10 tuulivoimakunnalle kiinteistöveroa yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa”, summaa Talja.
Exilion auttaa myös monia yrityksiä omien ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Muun muassa suomalaiset Snellman ja DNA ovat solmineet PPA-sopimukset ja tulevat tuulipuistojen valmistuttua sähköistämään omaa toimintaansa puhtaalla kotimaisella tuulivoimalla.
Suomalaisen tuulivoiman tulevaisuuden Talja näkee tällä hetkellä melko neutraalina, mutta horisontissa on myös haasteita. ”Yksi tuulivoima-alan tulevaisuuden kysymysmerkeistä on osaajapula. Tälläkin hetkellä voimalavalmistajille on paikoin haasteellista löytää osaavaa huoltohenkilökuntaa. Tuulivoimatuotannon koko ajan kasvaessa esimerkiksi tähän haasteeseen tarvitsemme ratkaisuja”, päättää Talja
Exilion Tuuli tuotti vuonna 2022 tuulisähköä yhteensä noin 1,0 TWh, mikä on noin 8,7 % kaikesta Suomessa tuotetusta tuulisähköstä. Tuotannolla voitaisiin kattaa Helsingin kaikkien kotitalouksien vuotuinen sähkötarve.
Tuulivoimateknikko Mikko Tauriainen opiskelee oppisopimuksella Kuusamossa
Mikko Tauriainen opiskelee parhaillaan Kainuun ammattiopistolla Kuusamossa sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa oppisopimuksella. Opinnot ovat loppusuoralla. Tie sähköalan opintoihin on kulkenut lentokonemekaanikosta nuohoojan ammattiin ja siitä tuulivoimateknikoksi Vestakselle.
”Ensimmäinen ammattihan minulla on lentokoneasentaja. Niitä hommia tein vajaa 6 vuotta, joista puolet Helsingissä Malmin lentokentällä lentäjien koulutuskoneita huoltaen ja sen jälkeen Utissa armeijan lentokaluston parissa. Esikoislapsen syntymän jälkeen muutettiin perheen kanssa takaisin Kuusamoon, jossa opiskelin nuohoojan ammattitutkinnon ja tein niitä hommia vuoteen 2022 saakka”, Mikko kertoo.
Mikko aloitti työt Vestaksella maaliskuussa 2022 ja lähti päivittämään ammattitaitoaan sähkö- ja automaatioalan perustutkinnolla syksyllä 2022.
”Tuttu kaveri houkutteli hakemaan töihin Vestakselle jo kolmisen vuotta sitten. Silloin työ olisi ollut reissupainotteista, eikä se pienten lasten kanssa ollut silloin vaihtoehto”, hän kertoo.
Nyt Mikko työskentelee Vestaksella Murtotuuli nimisessä tuulipuistossa, Posiolla B-tason teknikkona. Tuulivoimaloissa työskentelevät koulutetaan perusteellisesti ja heille suunnitellaan oma koulutuspolku. Tasoja on neljä: D, C, B ja A. Alan työkieli on englanti ja sen takia myös koulutus tapahtuu englanniksi.
”Lyhyesti D-levelillä kuljetaan aina kokeneemman asentajan mukana. C-levelillä koulutetaan voimalan huoltotöihin ja B-levelillä kouluttaudutaan vianhakuun myllystä”, Mikko avaa lyhyesti koulutustasoja.
Ilman korkeanpaikan turvallisuuskoulutusta ei pääse edes kiipeämään tuulimyllyn laelle. Pääsääntöisesti tuulivoimaloissa työskentelevän henkilön tulee suorittaa minimissään GWO BST (basic safety training) sekä GWO BTT (basic technical training), jotka ovat alan globaaleja koulutuspaketteja. Alalle hakeutuvan kannattaakin varautua siihen, että kaksi ensimmäistä työvuotta on intensiivistä kouluttautumista ja uuden opettelua. ”Pitää olla motivoitunut oppimaan uutta”, Mikko sanoo.
Tuulivoimateknikon työpäivä ei ole koskaan samanlainen, vaikka tietynlainen perusrunko säilyy. Viikonloppuisin saattaa olla lisäksi päivystysvuoroja. Mikon mukaan ammatin suola onkin juuri työn liikkuvuus ja monipuolisuus.
”Kuusamosta siirrytään aamulla Posiolle, missä alkaa työt klo 7.00. Siellä keitetään aamukahvit ja aletaan käymään läpi voimaloiden etäseurantaa. Tiimit saa työohjeet ja lähdetään hakemaan työvälineet- ja tarvikkeet”, Mikko avaa tavanomaista työpäivän aloitusta.
Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia työtehtäviä on milloinkin mahdollista tehdä. Esimerkiksi talvella voimalaitos pysäytetään etänä, sillä vaarana on korkealta tippuva jää. Turvallisuusohjeet ovat tiukkoja ja työtä tehdään pareittain tiimien sisällä.
”Kahdestaan kun työskennellään 150 metrissä, pitää molemmilla olla tarkka tieto mitä ja miten tehdään työ turvallisesti. Siellä ei voi mennä suin päin, vaan on oltava tarkkaavaisuutta”, Mikko sanoo.
Miksi tälle alalle sitten kannattaa kouluttautua?
”Tämä on tulevaisuuden ala, vaikka toiminta Suomessa on vielä suhteellisen pientä maailmanlaajuisella tasolla, niin kasvua alalle on tulossa. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan tulevaisuudessa, joten töitä riittää”, Mikko summaa. ”ja palkkaus on kilpailukykyinen”, hän lisää.
Opiskele sähkö- ja automaatioalan perustutkinto sisältäen tuulivoima- tai aurinkoenergia opintoja
Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen koulutuspilotti kehittää yhteistyössä työelämän kanssa tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan koulutusta, osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi.
Koulutuksessa suoritat sähkö- ja automaatio-alan perustutkinnon sisältäen opintoja tuulivoimalan huolto- ja kunnossapitotöistä tai aurinkosähköjärjestelmäasennuksista.
Koulutuksesta saat perusvalmiudet asentajan työtehtävissä toimimiseen tuulivoima- ja aurinkoenergia-aloilla.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kainuun ammattiopiston blogissa.
Vestakselta uusi ratkaisu lapojen kierrätykseen
Vuoden 2023 alussa Vestas ilmoitti uudesta ratkaisustaan, joka tekee epoksipohjaisista tuuliturbiinien lavoista kierrätettäviä ilman tarvetta muuttaa lavan rakennetta tai materiaalin koostumusta. Tämän innovaation ansiosta jo käytössä olevien tuuliturbiinien lavat voidaan kierrättää, ja tulevaisuudessa lavat voivat koostua jopa sata prosenttisesti kierrätysmateriaaleista.
Uusi teknologia on kehitetty CETEC-tutkimushankkeessa, joka on yhteistyö Vestasin, Olinin, Tanskan Teknologisen Instituutin ja Aarhusin yliopiston välillä. Olinin, Stena Recyclingin ja Vestasin kumppanuus kattaa kaksivuotisen pilottiprojektin, jonka jälkeen arvioidaan lapojen kierrätykseen perustuvan liiketoiminnan käynnistämistä. Koko prosessille tehdään elinkaaren arviointi (LCA) osana pilottiprojektia.
Lue koko englanninkielinen artikkeli Tuulivoima-lehdestä 2/2023
Mitoita akkuenergiavarastosi oikein
Energiayhtiöt ovat lisääntyvässä määrin selvittämässä akkuenergiavarastojen käyttöä osana tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotantoa. Monikäyttöisiä, nykyisin pääosin litiumioniteknologiaan pohjautuvia, energiavarastoja voidaan käyttää esimerkiksi taajuussäätöreserveinä tasapainottamaan kulutusta ja tuotantoa sähköverkossa, paikkaamaan tuotantovajeita, varavoimatarkoituksiin sekä suojaamaan vesivoimalaitosten turbiineja käynnistyksen yhteydessä. Jotta energiavarasto sopisi mahdollisimman hyvin tarkoituksiinsa, se on syytä mitoittaa huolellisesti. Seuraavassa muutamia suunnittelussa huomioitavia seikkoja.
On hyvä miettiä mitä palveluita akulta halutaan ja kuinka suuri määrä energiaa siihen halutaan varastoida? Onko toiveena useampi käyttötarkoitus vai aikomuksena osallistua vaikkapa ainoastaan reservimarkkinoille? Halutaanko varata mahdollisuus lisätä uusia palveluja myöhemmin? Minkä suuruista energiakapasiteettia akustolta toivotaan sen elinkaaren loppupäässä?
Mitä useampaa samanaikaista palvelua energiavarastolta toivotaan, sitä suurempi kapasiteetti siihen täytyy suunnitella. Energiantarvetta määriteltäessä on tärkeää ottaa huomioon, että kalenteriajan ja käytön takia akut vanhenevat, eivätkä käyttöiän lopussa kykene antamaan ulos samaa energiamäärää kuin alussa. On siis suositeltavaa pohtia haluttua tilannetta elinkaaren lopussa ja mitoittaa akusto sen mukaan. Tämän lisäksi energiavarastojen eliniän pidentämiseksi akkuja ei normaalisti pureta 100 % varaustasosta alkaen aivan tyhjäksi, vaan liikutaan esimerkiksi vain 10 % ja 90 % varaustason välillä. Tällöin puhutaan 80 % purkautumissyvyydestä (englanniksi Depth-of-Discharge), ja akusto pitää vastaavasti ylimitoittaa.
Energiavarastossa tarvittavien akkumoduulien määrään ja sitä kautta energiavaraston kokoon vaikuttaa myös se, kuinka pitkä aika akuston tulee pystyä toimimaan ennen uutta latausta. Kuinka kauan vaikkapa varavoimaa pitäisi olla? Esimerkiksi kahden tunnin vaihtoehto on fyysisesti suurempi kuin yhden tunnin akusto. Se vaatii siten enemmän tilaa ja on myös kustannuksiltaan kalliimpi.
Montako päivittäistä tai vuosittaista sykliä eli peräkkäistä täyttä lataus- ja purkutoimintoa akun halutaan suorittavan? Jos syklit ovat vain osittaisia, niin täysien syklien sijaan voidaan tarkastella siirrettyä energiamäärää. Kun litiumioniakkua ladataan, akun litiumionit siirtyvät katodista eli positiivisesta elektrodista negatiiviseen anodiin. Samalla ionit vuorovaikuttavat elektrodien hiukkasten kanssa. Tämä kuluttaa sekä elektrodeja että elektrolyyttiä, ja siksi syklien määrä vaikuttaa merkittävästi akun elinikään ja tarvittavaan nimellisenergiakapasiteettiin.
Esimerkiksi kahden tunnin akuston, jolla on 1 päivittäinen sykli ja jonka toivotaan toimittavan 50 MWh elinkaaren lopussa, täytyy nimellisenergiakapasiteetiltaan olla yli 70 MWh. Samankokoinen akusto, jonka energiakapasiteetin halutaan elinkaaren alussa olevan 50 MWh ja jolle on suunniteltu 2 päivittäistä sykliä, täytyy puolestaan mitoittaa jopa n. 85 MWh:iin. Koska akusto muodostaa energiavaraston kustannuksista ylivoimaisesti suurimman yksittäisen osan ja sen ominaisuuksilla on vaikutusta myös akuston ja verkon välissä olevan suuntaajalaitteiston valintaan, oikea mitoitus on tärkeää. Sillä turvataan akkuenergiavaraston toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus.
Voiko tuulivoima saada sosiaalisen toimiluvan?
Sosiaalinen toimilupa (social license to operate) tarkoittaa yhteisön hyväksyntää ja tukea hankkeelle. Sitä ei haeta lomakkeella, sitä ei myönnä mikään virallinen taho eikä se poista muiden lupien tarvetta. Silti se voi olla vaikein saatavissa oleva lupa.
Tavoitteena kaikkien tuki
Joissakin määritelmissä sosiaalisen toimiluvan tavoitteeksi asetetaan koko yhteisön tuki. Yksimielistä tukea voi olla mahdoton saavuttaa, mutta jo mahdollisimman kattava tuki monilta eri osapuolilta tarkoittaa laajaa yhteistä näkemystä hankkeen puolesta. Hankkeidemme myötä meistä tulee kiinteä osa naapurustoa. Meidän on kurotettava kohti yhteisöä ja sitouduttava hyvään ja vastuulliseen naapuruuteen.
Sosiaalista toimilupaa kohti kiivetään porras portaalta (kuva 1). Minkään askelman yli ei voi hypätä, mutta alemmalle portaalle voi tipahtaa helposti ja nopeasti. Kuten kaikessa vuorovaikutuksessa, luottamuksen rakentaminen käy hitaammin kuin sen särkyminen.
Matkalla kohti sosiaalista toimilupaa jäädään usein siihen, että hanketta siedetään. Joskus tämäkin tilanne on sitkeä työvoitto, jota edeltää vuosien tarmokas vuoropuhelu ja parhaiden ratkaisujen etsiminen sidosryhmien kanssa. Silti mielestäni pitää pyrkiä ylimmälle portaalle. Tarvitsemme haastavia tavoitteita saadaksemme aikaan muutosta. Osa muutoksesta voi edellyttää lainsäädännön uudelleentarkastelua, mutta usein riittävät muutokset omaan toimintaamme.
Mitä voin tehdä?
Hankkeista keskustellaan osallisten kanssa, mutta määräävämpänä tekijänä ratkaisuissa ovat usein mm. teknistaloudelliset, maanvuokraukseen, meluun, välkkeeseen ja luontohavaintoihin liittyvät asiat. Lähtökohtaisesti näin on, jotta saamme aikaan toteuttamiskelpoisia, lain ja asetusten vaatimukset täyttäviä hankkeita. Sidosryhmissä voi syntyä turhautumista, jos osallisten vaikutus suunnitteluun näyttää jäävän pieneksi. Tosiasiassa suunnittelun ja päätöksenteon taustalla vaikuttavat monet eri sidosryhmien kanssa käydyt keskustelut vaikutuksista, tärkeistä kohteista ja yhteisöjen tarpeista, mutta keskustelujen vaikuttavuuden dokumentointia ja esiin tuomista on parannettava.
Riittävä ja rehellinen tiedon jakaminen, vuorovaikutuksen mahdollistaminen ja kyky kuunnella ovat keskeistä sosiaalisen toimiluvan portailla. Pidän tavoitteena avointa, tietopohjaista keskustelua. On mahdollista olla avoin erilaisille näkemyksille, vaikka olisi eri mieltä. Keskustelun ei tarvitse päättyä siihen tai johtaa kinasteluun, mikä toki vaatii kaikilta osapuolilta samanlaista uteliasta mieltä ja provosoitumattomuutta. Parhaimmillaan juuri näistä keskusteluista syntyy uusia
ideoita kaikkien eduksi.
Osa vuorovaikutusta on kommunikoida sidosryhmille, miksi näkemyksiä ei aina voida ottaa huomioon. Pohjalla pitää toki olla aito ja uusille ideoille avoin pohdinta. Läpinäkyvät perustelut ovat asiapohjainen lähtökohta mahdolliselle jatkokeskustelulle.
Ennakointi helpottaa toimintaa. Hyödynnä kaikkea jo kertynyttä tietoa siitä, miten asiat yleensä etenevät tai mitä tiedät ja opit paikallisista olosuhteista. Älä ennakoi manipuloidaksesi tai kieroillaksesi, vaan ennakoi ollaksesi varautunut. Tutustu toimintaympäristöösi, hanki tietoa paikallisista erityispiirteistä, tiedota ajoissa. Hyvä valmistautuminen tuo joustoa ja helpottaa vuorovaikutusta
Taloudellinen tuki suoraan yhteisölle on paikallisesti usein toivottu, mutta haastava yhteistyön muoto. Hankkeen kehittämisen ja lupien hakemisen ollessa vielä kesken, läpinäkyvinkin rahan siirtäminen voi olla kyseenalaista. Tähän toivoisin löytyvän hyviä ja hyväksyttäviä tapoja, jotta myös suoraa tukea paikallisille yhteisöille voitaisiin kohdentaa heidän tarpeisiinsa vastaten ja alueellista hyvinvointia lisäten. Hankkeiden jo rakentuessa yhteisön toimintaan osallistuminen onneksi helpottuu. Silloin alkavat konkretisoitua myös monet muut hankkeen hyödyt, kuten työllisyysvaikutus. Rakentamisvaihe onkin keskeinen vaihe vahvistaa sosiaalista toimilupaa.
Pitkäjänteistä suoraselkäisyyttä
Sosiaalisen toimiluvan peruspilareita ovat vastuullisuus, pitkäjänteisyys, tasavertaisuus ja läpinäkyvyys – toiminta, joka kestää aikaa ja tarkastelua. Lainmukaisuus on kaiken perusta.
Pitkäjänteisyys on jatkuvuutta, sitkeyttä ja sitoutumista. Toimijan sitoutumisen taso mitataan, kun välittömät tavoitteet on saavutettu ja alueelle ”tultu jäädäkseen” – vieläkö keskustelu ja läsnäolo paikallisyhteisölle jatkuu? Silloin rakennetaan yrityskuvaa, ja kuvaa koko alasta: pitääkö toimija sanansa ja lunastaa lupauksensa, korjaako tarvittaessa virheensä ja suhtautuu yhteisöön kunnioittavan asiallisesti?
Moni osallisten kanssa keskusteleva kollega on varmasti kuullut kysymyksen: ”Ottaisitko tämän omalle takapihallesi?” Tuon kysymyksen kautta voi pohtia sitä, miten haluaisi itse saada tietoa tulevasta hankkeesta, mahdollisista vaikutuksista ja ylipäätään tulevista muutoksista. On tärkeää muistaa, että toimimme yksilöiden – ihmisten – elinympäristöissä, emme kasvottoman massan keskellä.