Tuulen tuomaa työtä: Welado Oy
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään
Yritys Welado Oy
Toimiala Rakennuttamisen asiantuntijapalvelut
Perustamisvuosi 2017
Miten tuuli työllistää teitä?
Weladolla on 300 rakennuttamisen ja siihen liittyvien palveluiden asiantuntijaa, jotka työskentelevät väylä-, infra- kiinteistö-, teollisuus- ja energiahankkeissa Suomessa ja Ruotsissa.
Meillä on energiatiimissä monipuolisia uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloiden, rakennuttamisen asiantuntijoita, jotka auttavat asiakkaitamme voimalahankkeiden jokaisessa vaiheessa esiselvityksestä luvituksiin ja investoinnin valmistelusta rakentamiseen sekä voimalan ylläpitoon. Tuulivoimaan, rakennuttamiseen ja valvontaan liittyvissä asioissa sinua palvelee Janne Paaso, aurinkovoimaan ja rekrytointeihin liittyvissä asioissa Antti Tiri.
Millaisena näette tuulivoima-alan tulevaisuuden?
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan vihreään siirtymään liittyvät investoinnit ovat nousseet 140 miljardin euron tasolle (kesäkuu 2023), kun myös maatuulivoima ja energiansiirtoyhteydet ovat nyt mukana arvioissa. Uusiutuvan energian investointien saaminen Suomeen on kansantaloudellisesti merkittävää.
Weladolla on laaja osaajajoukko ja menestykkäästi hoidettuja projekteja useilla liiketoiminta-alueilla, hyvin johdetussa yrityksessä. Projektin johtaminen varmistaa hankkeen onnistumisen, ja siihen meillä on tarjolla eri aloihin erikoistuneita, kokeneita osaajia. Weladolla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä yhdeksi halutuimmaksi palveluntarjoajaksi mahdollistamaan vihreää siirtymää Suomessa ja Ruotsissa.
Parhaat puolet tuulivoiman parissa työskentelyssä?
Tuulivoima-alan ollessa vielä varsin uutta Suomessa muihin toimialoihin verrattuna, pääsee hankkeissa uusien tehtävien äärelle vielä usein. Projektitöiden vaihtelevuus ja projektinhallinnan jatkuva kehittäminen ovat vaan niin hienoja juttuja, että ei niihin kyllästy!
Weladolaisista huokuu välittömyyden ja välittämisen ilmapiiri. Uskomme, että sama fiilis kantaa asiakkaillemme tehtävissä töissä pitkälle ja tuottaa hyvän lopputuloksen. Tekemistä riittää kaikille osapuolille paljon, jotta pääsemme irti fossiilisista polttoaineista.
Vetyturvallisuus varmistetaan varautumalla
Vihreän vedyn käyttö tulevaisuudessa edellyttää uudenlaisen infrastruktuurin kehittämistä, kuten tuotantolaitoksien sijoittelua, varastointiratkaisuja, kuljetus- ja siirtoverkostoja ja tankkausasemia. Vedyn tuotantoon, ja käyttöön ja laitehuoltoon tarvitaan myös koulutusta ja osaavia ammattilaisia. Vetytalouden kehittyessä on hyvä tiedostaa, että vihreä vety on syttymis- ja räjähdysherkkä kaasu, joka on hankala havaita, sillä se on hajuton, mauton ja väritön, myös palaessaan.
Vaikka vihreä vety tarjoaa ihmiskunnalle monia tärkeitä etuja ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tuoteparannuksiin ja energian varastointiin, siihen liittyy myös joitain riskejä ja haasteita. Vetysiirtymä tuo mukanaan erityisten käytäntöjen ja standardien tarpeita turvallisuuden varmistamiseksi. Kiwa Inspectan asiantuntijan Pertti Auerkarin mukaan riskeihin ja haasteisiin voidaan kuitenkin varautua ja ennaltaehkäistä ikäviä tapahtumia.
”Vedyn tuotannossa, siirrossa ja käytössä on nojattu yleisesti amerikkalaisen öljyteollisuuden luomiin painelaite- ja putkistostandardeihin ja -ohjeisiin, sillä esimerkiksi vastaava vetyputkistojen eurooppalainen suunnittelustandardi on vielä tekeillä. Säännösten osittaisten puutteiden vuoksi tulkinnoissa voi olla kansallisia eroja esimerkiksi Saksan ja Suomen kesken. Harmonisointi alalla on yhä keskeneräistä,” Auerkari toteaa.
Vedyntuotannon turvallisuusriskien vuoksi tarvitaan päällekkäisiä varojärjestelmiä. Vety on erittäin kevyt kaasu, joka haihtuu helposti ilmakehään avoimissa tai muuten hyvin tuuletetuissa tiloissa. Se on kuitenkin erittäin helposti syttyvää. Suljetuissa tai huonosti ilmastoiduissa tiloissa palovaara on ilmeinen.
”Vetyliekki palaa lähes värittömänä ja on huomaamaton, vaikka sen lämpötila on peräti 2000 astetta. Vetypaloa ei voi havaita etäältä eikä se juuri säteile lämpöäkään. Antureiden
on oltava herkkiä ja vedylle suunniteltuja, jotta vetyvuodot ja -liekit voidaan luotettavasti havaita”, Auerkari painottaa.
Tuotantolaitosten käytön ja ylläpidon henkilöstöllä on oltava todennettu pätevyys ja lupa vetylaitoksessa työskentelemiseen. Henkilöstön on normaalin toiminnan lisäksi tiedettävä, miten toimia vedyn vuoto-, palo- ja räjähdystilanteissa. Toiminta- ja hätäsuunnitelmien ja -ohjeiden tulee olla selkeät ja kaikki työntekijät koulutettu niiden noudattamiseen.
Vetylaitoksessa liikkumista rajoitetaan
”Vetylaitoksille menoa vältetään ja niitä käytetään pääasiassa etäohjauksella. Jos ihmisen on sinne mentävä, varotoimena on käytetty niinkin yksinkertaista keinoa kuin puukeppiä. Vetyvuoto tai -palo havaitaan, kun virtaus tai lieska iskee edellä heilutettavaan puukeppiin ennen kuin ehtii aiheuttaa vahinkoa”, Auerkari toteaa.
Ajanmukaiset vuoto- ja liekki-ilmaisimet ovat silti ensisijaisia, ja teknologian kehitys on parantanut niiden herkkyyttä ja tarkkuutta havaita poikkeamat ajoissa. Auerkari ei kuitenkaan koe suurinta turvallisuushuolta teollisista tuotantolaitoksista, sillä niiden turvalliset käytännöt ovat pitkälti olemassa ja Tukes valvoo ja päivittää niitä koskevia ohjeistuksiaan.
”Enemmänkin näkisin riskejä, kun tai jos vedyn käsittely hajautuu laajaan käyttöön esim. kotitalouksien kulkuneuvoissa ja tankkausasemilla. Silloin vedyn läheisyydessä on paljon enemmän toimijoita ja ihmisiä. Huolta keventää tällä hetkellä, ettei vety ole vielä lyönyt läpi henkilöautojen polttoaineena. Toki joka tapauksessa jakeluasemat ja autot pyritään varmasti rakentamaan riskejä minimoiden. Myös se, miten ylläpidon pätevöityjä vetyosaajia riittää pienessä maassa on ajattelemisen aihe turvallisuuden kannalta”, Auerkari pohtii.
Vetysiirtymä luo uudenlaista infrastruktuuria
Tuotannon lisäksi vedyn varastointi ja kuljetus edellyttävät usein korkeita paineita tai alhaisia lämpötiloja, mikä lisää teknisiä riskejä ja vaatii erityisiä turvatoimia. Vetykuljetuksia liikkuu maanteillä jo nyt, mutta varsin pieniä määriä kerrallaan.
”Tuotannon lisääntyessä teknologia kehittyy, mutta vedyn siirtämiseen tarvitaan teräsputkistoa ja säiliöitä, jotka lisäävät myös vuotojen riskiä. Laitosten ja niiden osien sijoittelu on yksi tärkeä turvallisuustekijä. Kun mahdollista, vetyä pyritään tekemään paikallisesti lähellä käyttökohdetta, jolloin sen siirtämisen ja varastoinnin tarve vähenee”, Auerkari kertoo.
Kasvu luo mahdollisuuksia myös vetyturvallisuuden kehittämiseen. Tekoälyn ja etävalvonnan avulla on mahdollista hallita vedyn tuotantoa ja käyttöä reaaliaikaisesti ja turvallisesti. Teknisen osaamisen lisäksi myös yhteisten säädösten luominen ja noudattaminen sekä yhteistyö eri alojen välillä on tärkeää huomioida jo vetyinnostuksen varhaisessa vaiheessa. Vedyntuotannon kasvaessa ja siitä kilpailtaessa jopa vientituotteena on myös varauduttava vetyonnettomuuksiin, joita voidaan rajoittaa ennakoinnilla ja yhtenäisillä hätäsuunnitelmilla.
Ei sähkön tuhlailulle
On tärkeää, että vihreän vedyn tuotantoprosessit suunnitellaan erityisesti turvallisuusnäkökulma huomioiden, mutta muiltakin osin kestävästi. Vihreää vetyä tuotetaan eniten elektrolyysillä, jossa vesi hajotetaan sähkövirralla vedyksi ja hapeksi. Pertti Auerkarin mielestä on tuhlausta, jos vetyä tuotetaan huonolla hyötysuhteella eli jos tuulivoimasta tuotettua sähköä kuluu kohtuuttoman paljon siihen nähden, mikä määrä sillä saadaan tuotettua vetyä. Yksi suurimmista haasteista vihreän vedyn laajamittaiselle käytölle onkin sen kustannus. Teknologisten innovaatioiden ja kasvun odotetaan kuitenkin laskevan vihreän vedyn tuotantokustannuksia tulevaisuudessa.
Monissa vedyn tuotantoprosesseissa kulutetaan myös vettä, mutta Auerkarin mielestä vesivarannot eivät ole ainakaan Suomessa vaarassa ehtyä. ”Vedyn tuotantovolyymit eivät ole vielä kuvitelmissakaan mitään suurta. Suurin osa tuotantoprosessissa käytetystä vedestä, esimerkiksi polttoaineeksi tuotettu vety, myös palautuu vedeksi ja asettuu kiertoon”.
Kasvava kiinnostus vihreän vedyn tuotantoon luo merkittävästi tutkimus- ja kehitystyötä sekä investointeja alalle. Monet maat ja yritykset ovat sitoutuneet kehittämään vihreän vedyn tuotantokapasiteettia ja luomaan turvallista infrastruktuuria sen käytölle. Uusien tekniikoiden ja innovaatioiden avulla myös riskejä voidaan vähentää.
Kaiken kaikkiaan vetyturvallisuuden hallinta edellyttää monitahoista lähestymistapaa, joka yhdistää säädökset ja standardit, valvovat viranomaiset, turva- ja hälytysjärjestelmät ja uuden teknologian, koulutuksen sekä yleisen tietoisuuden lisäämisen.
Tuulen tuomaa työtä: Celltech Oy
Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään
Yrityksen nimi: Celltech Oy
Toimiala: Akkujärjestelmät ja energiavarastot
Perustamisvuosi: 1989
1. Miten tuuli työllistää teitä?
Toimitamme suuria voimalaitosluokan akkuenergiavarastoja, joita tuulivoimayhtiöt voivat käyttää esimerkiksi taajuussäätöön ja tuulivoimatuotannon tasapainottamiseen.
Pitkä kokemuksemme akkujärjestelmistä ja hyvät toimittajasuhteemme auttavat löytämään kunkin yrityksen tarpeisiin parhaan ratkaisun. Mitoitamme akut asiakkaan käyttötarpeen ja olosuhteiden mukaan siten, että niistä saatava hyöty on mahdollisimman suuri.
Olemme toimittajariippumaton integraattori, jolla on oma huoltohenkilökunta ja erinomainen logistiikka. Tarvittaessa toimitamme energiavaraston avaimet käteen ja autamme sen verkkoon liitännässä.
2. Millaisena näette tuulivoima-alan tulevaisuuden omassa yrityksessänne?
Meillä on tuulivoima-alalle paljon annettavaa ja näemme alan erittäin mielenkiintoisena. Energiavarastoilla on monia eri käyttösovelluksia ja niistä jokainen tuulivoimayritys voi muodostaa itselleen sopivan kombinaation. Uskomme, että akkuenergiavarastojen käyttö tuulivoimaloiden yhteydessä kasvaa.
3. Parhaat puolet tuulivoiman parissa työskentelyssä?
On hienoa saada omalta osaltamme olla mukana vihreässä siirtymässä ja työskentely yhdessä asiakkaidemme kanssa sen eteen on motivoivaa. Asiakkailtamme opimme myös koko ajan uutta.
Tuulivoimalla kasvava rooli sähköjärjestelmässä
Käyttökeskuspalveluiden merkitys korostuu
Tuulivoimalla on keskeinen rooli osana sähköjärjestelmää, jonka nopea kehitys lisää tarvetta tehokkaalle tiedonvaihdolle ja toimintamalleille. Käyttökeskustoimintojen merkitys kasvaa, ja tiukentuvat kyberturvallisuusvaatimukset asettavat uusia haasteita.
Säännellyille sähkömarkkinoille osallistuminen on tuulivoimaloille tärkeää. Tuulivoiman tuotantotasoa voidaan säätää nopeasti, mikä tasapainottaa sähköjärjestelmää. Tuulivoimalat auttavat hallitsemaan kysynnän ja tarjonnan vaihteluita ja ylläpitävät verkon vakautta. Lisäksi ne voivat saada lisätuloa muilta reservimarkkinoilta. Tuulivoimaoperaattoreiden kannattaa tarttua näihin mahdollisuuksiin.
Tuulipuistojen tehonsäätökyvyllä on merkittävää kaupallista arvoa. Tehojen säätöjä tehdään muun muassa taloudellisista syistä, kantaverkkoyhtiön pyynnöstä, suunniteltuina keskeytyksinä ja häiriötilanteissa. Nämä säädöt ovat tärkeitä häviöiden minimoimiseksi ja sähköjärjestelmän vakauden ylläpitämiseksi. Prosessi käsittää taseenhoitajan ja tuulipuiston toimijoiden välisen koordinoinnin, ja tarkastukset suoritetaan SCADA-järjestelmän tai turbiinin ohjausjärjestelmän kautta.
Kyberturvallisuuteen uusia vaatimuksia
Tiukentuvat tieto- ja kyberturvavaatimukset lisäävät tarvetta sähköverkon valvontaan. EU:n NIS2- ja CER-direktiivit ovat tulossa osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä merkitsee energiantuottajille velvollisuutta huolehtia kyberturvallisuudesta niiden mukaisesti. Tuulivoimaloiden omistajien ja operaattoreiden on syytä valmistautua tähän ajoissa. Käyttökeskuspalvelut auttavat velvoitteiden mukaisten toimenpiteiden suunnittelussa, ja siksi on hyvä varmistaa kumppanin osaaminen myös tällä saralla.
Reaaliaikainen tiedonvaihto ja säännölliset testit keskeisiä
YLI 1 MW:n tuulivoimaloiden hallinta edellyttää reaaliaikaista tiedonvaihtoa, joka koskee esimerkiksi pätö- ja loistehoja, suurjännitekatkaisijoiden tilaa, jännitteen säätöä ja tehokertoimen ohjausta. Tuulivoimaloiden tulee pystyä ottamaan vastaan ja kuittaamaan maksimitehotilauksia sekä tarjoamaan päivityksiä katkaisijoiden ja kytkimien tilasta. Näin varmistetaan tuulivoimaloiden optimaalinen suorituskyky ja luotettavuus sähköjärjestelmässä.
Tuulivoimalaitosten käytön tehokkuutta ylläpidetään säännöllisillä testeillä, joissa vaihdetaan esimerkiksi jännitteenohjauksen toimintatilaa, varmistetaan jännitteensäädön takaisinkytkentä tai muutetaan jännite- ja tehoasetuksia. Testit raportoidaan Fingridille, mikä edistää tuulivoimatuotannon arviointia ja optimointia. Sähköjärjestelmän dynaaminen luonne vaatii yhä parempaa tiedonvaihtoa ja häiriöiden hallintaa, ja voimalaitosten on toimitettava Fingridille tarvittavat tiedot. Yhteistyömalli varmistaa tuulivoiman saumattoman integroinnin energiainfrastruktuuriin.
Tuulivoimaloille aktiivinen rooli
Tuulivoiman merkitystä sähköjärjestelmän dynamiikassa ei voi aliarvioida, mutta tämä edellyttää reaaliaikaista tiedonvaihtoa, tehokasta ohjausta ja osallistumista sähkömarkkinoille. Rejlers tarjoaa tuulivoimaloille käyttökeskuspalveluja, jotka nojaavat vahvaan telecom-alan, sähköverkkojen ja kyberturvallisuuden osaamiseen.
Vakaat ja jatkuvasti kehittyvät palvelut varmistavat, että tuulivoimalat voivat sopeutua markkinaolosuhteisiin ja osallistua niihin aktiivisesti.
Pelastuslaitos harjoitteli ihmisen pelastamista tuulivoimalasta Kemissä
Tuulivoimaloiden määrän kasvu näkyy myös pelastustoimen varautumistarpeissa. Tähän mennessä ei ole tietoa, että ihmisen pelastamistehtäviin tuulivoimalan konehuoneesta olisi vielä jouduttu Suomessa. Pelastuslaitos on kuitenkin valmius- ja varautumisorganisaatio, jonka tulee ennakoida mahdollisia riskitilanteita ja olla käytännössä valmiudessa pelastamiseen korkealta voimalasta, joka voi sijaita myös merellä.
Lapin Pelastuslaitoksen palomestari Risto Tolosen mukaan tuulivoimaloihin on ollut vaikea päästä harjoittelemaan, vaikka tarvetta olisi. Köysiharjoituksia tehdään yleensä sisätiloissa ja muualla kuin autenttisessa ympäristössä. Voimalasta pelastautuminen voi tulla myös tilanteessa, jossa sääolosuhteet ovat erittäin huonot ja näkyvyys heikko.
”Yleisesti ottaen köysipelastustekniikoita vaativat ihmisen pelastamiseen liittyvät tehtävät ovat onneksi harvinaisia. Tutustumiskäyntejä tuulivoimaloihin sisältä ja ulkoa on järjestynyt ympäri Suomen, mutta varsinaisia käytännön harjoituksia ei juurikaan ole tietääkseni päästy vielä järjestämään tähän mennessä”, Tolonen toteaa.
Voimalan valmistajalta ja omistajalta vihreää valoa tärkeälle asialle
Siemens Gamesalla suhtaudutaan positiivisesti yhteistyöhön ja päivän kestävä harjoitus järjestettiin syyskuussa yhteistyössä Lapin Pelastuslaitoksen kanssa Kemin Ajoksessa merellä sijaitsevaan Ikean omistamaan voimalaan. Harjoituspäivän kulkua suunniteltiin perusteellisesti ennakkoon useammassakin tapaamisessa.
”Jos asentajapari joutuu hätätilanteeseen, ohje on tietysti soittaa 112-numeroon. Pelastajille harjoitteleminen aidossa ympäristössä olisi tärkeää. Me olemme valmiita vaikka heti huomenna treenaamaan uudestaan”, vakuuttaa Siemens Gamesa Renewable Energyn huolto- ja kunnossapitopäällikkö Sami Rytilahti.
”Kannatan ehdottomasti avointa vuoropuhelua voimaloiden omistajan, valmistajan sekä alueellisten Pelastuslaitoksien välille. Asiakkaalta tietenkin kysymme suhtautumista ja lupaa harjoitukseen ja tässä tapauksessa saimme heti hyväksynnän”.
Vaativa harjoitus herätti kiinnostusta myös Rajavartiostolaitoksella
Pelastusharjoitukseen oli otettu mukaan lisämaustetta, sillä voimalan sijainti valittiin mereltä. Pelastajat pääsivät testaamaan käytännössä myös logistiikkaa ja aikataulutusta, miten kohteeseen päästään koordinaattien avulla.
Siemens Gamesalla on Ajoksen satamassa voimaloiden huoltoa ja kunnossapitoa varten oma vene, joka saadaan vesille kymmenessä minuutissa. Kuljetuspalvelun yhtiö ostaa ulkoa, vaikkakin Rytilahden mukaan osaavaa henkilöstöä ja päteviä kapteeneja on nykyisin hankala saada.
Harjoitus voimalassa suoritettiin rauhallisesti eri vaiheissa 85 kilon nuken avulla, joka ”pelastettiin” voimalan konehuoneesta koripaareilla. Pelastaja laskeutui alas kiinnitettynä potilaan kanssa samaan köysijärjestelmään. Harjoitus herätti yleistä kiinnostusta ja myös Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohdan helikopteri saapui yhteisharjoitukseen.
”Voimalan roottori oli pysäytettynä Y-asentoon ja pintapelastaja vinssattiin kopterista voimalan katolle. Kopterin saapuminen Rovaniemeltä kesti lähtövalmisteluineen noin 45 minuuttia. Lapin Pelastuslaitokselta saareen saapuminen veneellä kesti Kemistä noin puoli tuntia”, Rytilahti kertoo.
Rytilahti kiittelee lämpimästi myös voimalan omistajaa Ikeaa ja OX2-yhtiötä sekä Arctia Karhu Oy:n kuljetuspalvelua sujuvasta yhteystyöstä. Kokemukset harjoituksesta olivat kaikilla osapuolilla erinomaiset ja keskusteluyhteyttä halutaan pitää jatkossakin yllä tiiviisti.
”Palomestari Tolosen kanssa on käyty palautekeskustelu jo seuraavasta harjoituksesta ja ensi kerralla otetaan haasteeksi isompi voimala. Tästä voisi tehdä vaikka vuosittaisen varautumisharjoituksen ja mielellämme opastamme ja kerromme kokemuksistamme myös muiden alueiden toimijoille”, Rytilahti toteaa.
Turvallisuus toiminnan selkärankana
Suomessa viranomainen ei tarkasti määrittele, mitkä turvallisuuskoulutukset korkean paikan työntekijöillä täytyy olla. Suomessa tuulivoimaloissa työskentelevien työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan tarkasti. Käytännöt ja esimerkiksi koulutuksia koskevat vaatimukset voivat kuitenkin vaihdella. Tuulivoimaloissa työskentelevän henkilön täytyy pääsääntöisesti suorittaa Global Wind Organisationin (GWO) turvallisuuskoulutuskokonaisuus Basic Safety Training (BST). Lisäksi voimalavalmistajat järjestävät tyyppikohtaisia, omiin voimaloihinsa ja tiettyihin työtehtäviin liittyviä koulutuksia. Merituulivoimaloissa työskentelevältä vaaditaan vielä GWO:n Sea Survival -kurssin suorittamista.
Harjoitukseen osallistui Siemens Gamesa Renewable Energyltä Sami Rytilahti (Järjestäjä, Huolto ja kunnossapito päällikkö), Mika Rasila (EHS manager Suomen vastaava), Peter Hermansson (Service HSE Manager Ruotsi), Mikko Pitkänen (Service Operations manager Suomi), Jaakko Paakki (Technician); Ville-Petteri Alaviuhkola (Technician) sekä Arctia Karhu Oy:ltä Eemil Hokka (Master, SGRE ATLAS) ja Hermanni Lukkarila (Master, SGRE ATLAS) sekä pelastustuslaitokselta Risto Tolonen, Lapin pelastuslaitos, Jani Ruonala, Lapin pelastuslaitos, Mika Heikkinen, Lapin pelastuslaitos, Tomas Baumann, Lapin pelastuslaitos, Sami Takku, Lapin pelastuslaitos Aleksi Mäkikyrö, Lapin pelastuslaitos, Sami Huovila, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Aleksi Pulkkinen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos