Forecan sähkön hintapuntari ennakoi miten sää vaikuttaa sähkön hintaan

Tuulivoimaloiden tuotanto merkittävässä roolissa

Forecan kehittämä sähkön hintapuntari arvioi tuuli- ja lämpötilaennusteiden perusteella tuulivoiman tuotantoa ja lämmityssähkön kulutusta Suomessa, sillä niillä molemmilla on merkittävä vaikutus pörssisähkön hintojen muodostumiseen. Energia-alan ammattilaiset ovat käyttäneet sääennusteita pitkään ennustaakseen sähkön tuotantoa ja kulutusta. Hintapuntarin avulla myös kuluttajat voivat nyt ennakoida sähkön spot-hintojen tulevaa kehitystä jopa 10 päivää etukäteen.

Sähkön hintapuntari sai alkunsa suomalaisten kipuillessa korkeista sähkön hinnoista. Pörssisähkösopimukset ovat yleistyneet ja keskustelu sähkön käytön ajoittamisesta hinnan mukaan käy kiivaana eri foorumeilla. Käytännössä pörssisähkön hinnat tiedetään korkeintaan vuorokauden eteenpäin, eikä aamupäivällä tiedetä vielä edes huomisen hintoja.
– Meille tuli kyselyitä palveluidemme käyttäjiltä, että eikö Foreca voisi ennustaa tuulivoiman tuotantoa kun kuitenkin ennustamme tuulta useita päiviä eteenpäin, kertoo Forecan kuluttajapalveluiden kaupallinen johtaja Tuomas Reivinen.

Forecan kehitystiimin päätettyä alkaa työstämään käyttäjien toivetta, esiin nousi monta muutakin asiaa mitkä olisi hyvä ottaa huomioon.
– Ensin meillä oli ajatus laittaa tuulivoimaloiden sijainnit näkyville tuulikarttoihimme, jotta ihmiset voisivat nähdä milloin tuuliolosuhteet ovat sähkön tuotannon kannalta suotuisat. Pian kuitenkin havahduimme siihen, että käyttäjien varsinainen tarve oli saada tietää alentaako tuulisuus sähkön hintaa tulevina päivinä, eikä pelkästään sitä kuinka kovaa tuulivoimaloiden siivet tulevat pyörimään, Reivinen taustoittaa.

Forecalla on pitkä kokemus datatieteistä sään ennustamisessa. Nyt sään ennustamisesta tuttuja menetelmiä päätettiin hyödyntää sähkön tuotannon ja kulutuksen ennustamiseen, jotta sähkön hintavaikutukseen päästäisiin käsiksi.
Tuulivoiman tuotannon kasvu laskee sähkön hintaa – ja nyt sen ennustetta voi seurata kuka tahansa.

Sähkömarkkinoilla edullisin tuotantotapa syrjäyttää aina kalliimmat tuotantotavat, ja kun tuotantokustannuksiltaan edullinen tuulivoiman tuotanto kasvaa, myytävän sähkön määrä lisääntyy ja pörssisähkön hintaan tulee laskupainetta. Hintapuntari ennakoikin sään alentavan sähkön hintaa tuulisena päivänä, kun suurin osa Suomen tuulivoimatuotannon kapasiteetista ennustetaan olevan käytössä.

Foreca laskee ennusteessaan tuulivoimapuistojen tuotantoasteet, eli kuinka suuri osa tuulivoimaloiden maksimikapasiteetista on käytössä niiden paikallisella tuulen nopeudella. Tuulivoimalat sijaitsevat pääosin Suomen länsirannikolla, mutta tuuliennusteiden tarkasteleminen vain yhdestä siellä suunnalla olevasta pisteestä ei anna riittävää kuvaa koko Suomen tuulivoiman tuotannosta.

– Liityimme Tuulivoimayhdistyksen jäseniksi ja saimme sitä kautta tietoon tuulipuistojen sijainnit ja niiden tuotantokapasiteetit. Tuulivoimaennusteemme lasketaankin jokaisen tuulipuiston kohdalta erikseen, jotta saimme kehitettyä tarkan ennustemallin, Reivinen kertoo.

Normaalisti sääpalveluissa tuulet ennustetaan 10 metrin korkeudelle. Tuulivoimaloiden siivet pyörivät kuitenkin reilusti korkeammalla, jossa tuulee ihan eri tavalla. Tuulivoiman ennusteessa käytetäänkin 100 metrin korkeudelle ennustettuja tuulia, jotta ne vastaisivat paremmin tuulivoimaloiden keskimääräistä napakorkeutta.

Ennusteessa huomioidaan myös tuulivoimaloille ominaiset tehontuottokäyrät, sillä tuulivoimalan tuotanto ei muutu ihan suoraviivaisesti tuulen nopeuden kasvaessa. Karkeasti ottaen tuotanto kasvaa melko lineaarisesti täyteen tehoon tuulen nopeuden kasvaessa noin 3 m/s lukemista noin 10 m/s lukemiin, mutta kovilla myrskytuulilla tuulipuistojen tehoa voidaan joutua puolestaan rajoittamaan.

Ennuste – mutta tarkka sellainen

Nyt kehitetty tuulivoimatuotannon ennustemalli on osoittautunut yhtä tarkaksi kuin parhaimmat ennustamismenetelmät yleensäkin. Mutta kuten sääennusteissa ylipäänsä, ennustettavuus heikkenee mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, kun luonnon arvaamattomat muuttujat alkavat kertaannuttamaan pientäkin virhemarginaalia. Se on aina hyvä pitää mielessä, vaikka ennusteet ovatkin päteviä.

– 10 päivän päähän ulottuva ennuste on epävarmuudestaan huolimatta silti paras mahdollinen saatavilla oleva tieto tulevaisuudesta. Kaikki mahdollinen tieto on varmasti monille tarpeen. Ja toisaalta, ennuste myöskin tarkentuu tarkasteltavaa ajan hetkeä lähestyttäessä, Reivinen huomauttaa.

On kuitenkin hyvä huomioida, ettei hintapuntari ainakaan toistaiseksi ota huomioon kaikkia sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten sähkön vientiä ja tuontia, ydin- ja vesivoiman tuotantomääriä, tai muuta sähkön kulutusta kuin lämmityssähkö. Hintapuntari voikin näyttää tuuli- ja lämpötilaennusteiden mukaan keskimääräistä edullisempaa sähkön hintaa, mutta muut tekijät voivat kuitenkin nostaa sähkön hinnat silti korkeiksi.

– Hintapuntari huomioi siis vain Suomen sään vaikutuksen sähkön hintatasoon. Se on kuitenkin juuri se mikä aika paljon vaihtelee päivästä ja tunnista toiseen, Reivinen sanoo. •

Sähkön hintapuntari

Tuulivoima-alalle tarvitaan selkeämpiä koulutuspolkuja

Työntekijäpula tuulivoima-alalla ja erityisesti huollon ja kunnossapidon tehtävissä on suuri jo nyt, mutta tulevaisuudessa tilanne tulee pahenemaan entisestään. Merkittäviä syitä tilanteeseen ovat tuulivoimarakentamisen voimakas kasvu, pienenevät ikäluokat, koulutuksen monimutkaisuus sekä eri teollisuuden alojen kilpailu samoista osaajaprofiileista. Koulutuksen järjestäjien mukaan perustutkinto, joka perehdyttäisi tuulivoimaosaamiseen olisi nuorelle selkein polku ammattiin.

Tuulivoima on suhteellisen nuori teollisuudenala Suomessa, eivätkä sen työllistävät vaikutukset ole vielä laajasti opintojaan suunnittelevien tai koulutuksen järjestäjien tiedossa. Alan kasvu on kuitenkin hyvin nopeaa ja pysyviä työpaikkoja on nyt ja tulevaisuudessa tarjolla niin tuulivoiman hankesuunnittelun, rakentamisen kuin tuotannonkin eri vaiheissa.

Alan osaaminen voi olla mahdollisuus tai uhka

Tuulivoimaloiden pystyttämisvaiheen työvoima tulee tällä hetkellä pääosin Suomen ulkopuolelta, mutta suurin tarve asentajille on tuulivoimaloiden noin 30 vuotta kestävän tuotantovaiheen aikana, jolloin työtehtävät liittyvät voimaloiden huoltoon ja kunnossapitoon. Parhaimmillaan tuulivoima tuo asentajalle pysyvän työpaikan omalla paikkakunnalla kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Alalla on myös mahdollisuus vaihtelevuuteen ja ulkomailla työskentelyyn, sillä työnantajat ovat usein kansainvälisiä voimalavalmistajia. Koulutusympäristöt voivat olla virtuaalisia ja oppitunnilla voi olla samaan aikaan asentajia useista eri maista. Englannin kielen perustaito onkin yksi tärkeä osa-alue tuulivoimalan asentajan työssä, sillä eri raportointi-, vianetsintä- ja kunnossapitojärjestelmät ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä.

Tulevia vuosina ja koko vuosikymmenellä rakennetaan tuulivoimaa vielä ennätysvauhtia ja työtä on tarjolla. Toisaalta, jos osaajia ei ole saatavana ei investointiympäristöäkään koeta houkuttelevana.

Koulutus tuulivoima-asentajaksi on pirstaleista

Ohjausta tuulivoima-asentajaksi on ollut vaikea markkinoida ammattivalintaansa pohtiville nuorille, sillä alalle ei ole omaa suuntautumista osaamisalan tai perustutkinnon muodossa. Tuulivoima-alalla on erityispiirteitä, jotka poikkeavat muista osaamisaloista ja tällä hetkellä sopivat yhdistelmät pitäisi osata etsiä tutkintojen sisältä. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta löytyy kuitenkin hyvin tuulivoima-asentajalta vaadittavaa osaamista. Esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon voitaisiin luoda paikallinen tutkinnon osa tuulivoima-alan työvoimatarpeisiin.

Tämän lisäksi tutkintoon voisi tuoda tutkinnon osan mistä tahansa muusta ammatillisesta tutkinnosta. Koulutustarpeissa yhdistyy sähköalan osaaminen ja mekaaninen kunnossapito ja tuulivoima voisi olla esimerkiksi sähkö- tai kunnossapidon opintojen valinnainen suuntautumispolku. Koulutuksiin pitäisi saada mieluummin satapäin kuin kymmenittäin hakijoita.

Koulutuspolkuja etsitään yhdessä

Suomen Tuulivoimayhdistyksen koulutustyöryhmässä on aktiivisesti pyritty nostamaan keskusteluun tuulivoima-alan hälyttävä osaajapula. Myös Opetushallitus on ollut mukana keskusteluissa rekrytoijien ja oppilaitosten kanssa. Esille nousseita haasteita on luvattu ratkoa ja viedä eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Toivoisimme, että oppilaitokset ja tuulivoimatoimijat tarkastelisivat nyt voimassa olevia sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkintojen sisältöjä ja muodostaisivat kokonaisuuden, mitä tutkinnon osia tuulivoima-asentajan työssä tarvitaan. Samalla olisi syytä kartoittaa, jos jotain tiettyä tarvittavaa osaamista ei tutkinnoista tällä hetkellä löydy, yli-insinööri Tomi Ahokas Opetushallituksesta toteaa.

”Alan vetovoiman lisäämiseen ja koulutuksen tarjontaan liittyy lukuisia eri tekijöitä, jolloin yhden asian ratkaisu ei pelkästään riitä. Tuulivoima-alan rekrytoijien ja koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö, alan markkinointi ja koulutusjärjestelmän joustavoittaminen ovat merkittävässä roolissa”, Ahokas toteaa.

Selvitykset kartoittavat tulevaisuuden osaamistarpeita

Tuulivoimahankkeet voivat törmätä työvoimapulaan ja odotteluun jo suunnittelun kaavoitus- ja luvitusvaiheessa, sillä myös biologeista, kaavoittajista, geologeista ja meteorologeista on kova kysyntä. Tuulivoimaisten maakuntien alueilla onkin syntynyt hankkeita, joissa kartoitetaan koulutuksen ja osaamisen tarpeita. Muun muassa Tuokes-hanke * selvittää edellytyksiä tuulivoima-alan osaamiskeskittymän perustamiselle ja oppimisympäristön toteuttamiselle sekä tuulivoima-alan perus- ja muuntokoulutuksen kehittämiselle Keski-Pohjanmaalla. Myös Kainuussa on tehty selvitys tuulivoiman aluetalous- ja työllisyyspotentiaaleista sekä osaamisen kehittämistarpeista **.

Tuulivoima-asentajan profiili

• Tuulipuistojen huolto- ja kunnossapito, turbiinikomponenttien monipuoliset tarkastukset, korjaukset ja vaihtotoimenpiteet, sähkö- ja mekaaniset vianetsintä ja korjaukset
• Peruskoulutus ja kiinnostus sähköstä, mekaniikasta tai hydrauliikasta
• Vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa, laatu ja henkilöturvallisuus ovat erittäin tärkeitä
• Valmiudet järjestelmien käyttöön, kuten kunnonvalvonta ja kauko-ohjaus
• Tietokoneen käytön perusosaaminen ja valmius oppia lisää, sillä tehtäviin kuuluu säännöllinen raportointi ja viestintä eri järjestelmien kautta
• Englannin kielen perustaito ja rohkeus puhua kieltä
• Ajokortti B / BE
• Työturvakortti – yrityksillä usein myös mahdollisuus tarjota koulutus
• Korkea turvallisuustietoisuus
• Yhteisiin ohjeisiin, toimintamalleihin ja laatustandardeihin sitoutuminen ja niiden noudattaminen
• Palveluhenkisyys keskeistä, asiakaskontaktit huolloista ja korjauksista
• Pari- ja tiimityöskentely on keskeinen elementti
• Työ on vaihtelevaa ja vaatii ratkaisukeskeistä otetta
• Työ sisältää matkustamista kotimaassa ja mahdollisesti ulkomailla
• Työn edellytys on hyvä fyysinen kunto ja korkean paikan työskentelyyn vaadittavien terveystarkastusten läpäiseminen
• Valmius työskennellä korkeissa ja ahtaissa paikoissa, esimerkiksi huoltohississä
• Kyky ja kiinnostus oppia uutta, innokas asenne
• Valmius GWO-koulutukseen (korkean paikan työskentelyn vaatimukset)

Mitä tuulivoima-ala tarjoaa?

• Työpaikka kotipaikkakunnalla globaalissa yrityksessä
• Nopeasti kehittyvä teollisuuden ala, käytössä uusinta teknologiaa
• Merkityksellistä työtä osana vihreää siirtymää ja puhtaampaa tulevaisuutta
• Tasa-arvoa – työ soveltuu eri ikäisille, kaikkien sukupuolien, kielien sekä kulttuurien edustajille

Tuulivoima-asentajan koulutukseen soveltuvia tutkintoja, joita tällä hetkellä on tarjolla

• Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
• Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
• Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto
• Energia-alan ammattitutkinto
• Energia-alan erikoisammattitutkinto
• Kaikki voimassa olevat tutkinnon perusteet löytyvät ePerusteet -palvelusta eperusteet.opintopolku.fi

Tutustu myös muita tuulivoima-alan ammatteja esitteleviin videoihimme

* Tuokes-hanke
** Selvitys tuulivoiman aluetalous- ja työllisyyspotentiaaleista sekä osaamisen kehittämistarpeista Kajaanin AMK:lle (2022) www.kktk.fi/about-3

Perheyritys ponnisti tuulivoiman laaja-alaiseksi infrarakentajaksi

Tuulivoimaloiden rakentaminen on suuri infraurakka, jonka aikana muun muassa rakennetaan tiestöä tai parannellaan jo olemassa olevia tiepohjia, siirrellään ja muokataan maata, rakennetaan nostoalueita ja voimalaperustuksia sekä tuulivoimatuotannon tarvitsemia sähkö- ja tietoliikenneverkostoja. Hankkeet ovat laajoja kokonaisuuksia ja usein voimalat rakennuttavan hankeyhtiön etu on, että suuri osa palveluista voidaan ostaa yhdeltä toimijalta. Perheyritys Veljekset Kellola yhdistää osaamiseensa maanrakennuspuolen lisäksi myös vahvan kokemuksen metsäkoneurakoinnista.

Veljekset Kellola Oy:n juuret löytyvät vuoden 1990 Raahesta. Vuosikymmenen alussa veljeksistä Marko alkoi tarjoamaan maa- ja metsätalousurakoinnin palveluita, ja vuonna 1998 mukaan toimintaan lähti myös veli Mikko – ja niin Veljekset Kellola sai alkunsa. Tällä hetkellä yritys tarjoaa infrarakentamisen urakoita tuulivoimatyömaille ympäri Suomea.

”Alkuvuosina kahden hengen yrityksen toiminta oli pienimuotoisempaa maa- ja metsäkoneurakointia, jossa toinen veljeksistä urakoi metsäkoneella ja toinen kaivinkoneella. Vuonna 2012 mukaan toimintaan lähti myös kolmas veli Juha. Samoihin aikoihin kivenheiton päähän yrityksen toimistosta perustettiin Raahen kultakaivos ja urakkahanat kaivoksen suuntaan alkoivat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa ja henkilöstön määrää. Yritys on kasvanut tasaisesti ja tällä hetkellä työllistämme alihankkijat mukaan lukien noin 80 – 90 henkilöä”, kertoo Veljekset Kellolan operatiivinen johtaja Juho Pöyskö. Pöyskö on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta 2012, aluksi koneenkuljettajana ja sittemmin myös työjohtajana ja työpäällikkönä.

Tuulivoima tuli mukaan yrityksen toimintaan samoihin aikoihin, kun Pöyskö aloitti työt Veljekset Kellolan palveluksessa. Raaheen alettiin tuolloin rakentamaan suurta tuulivoimapuistoa ja yritys pääsi urakoimaan tuulivoimatyömaalle pääurakoitsijan alihankkijana ja sama pääurakoitsija alkoi käyttämään Veljekset Kellolan palveluita myös muissa Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavissa tuulivoimahankkeissa. Nyt yritys on ollut rakentamassa suomalaista tuulivoimaa jo reilun kymmenen vuoden ajan ja toimii itse tuulivoimatyömaiden pääurakoitsijana. Takana on arviolta reilun 200 tuulivoimalapaikan rakennustyöt.

Valttikorttina monipuolisuus

Yksi Veljekset Kellolan valttikorteista on monipuolisuus sekä laaja osaaminen maanrakennuspuolen lisäksi myös metsätyöpuolelta. Moni näkee yrityksen pääasiassa maanrakennuspuolen toimijana, mutta sillä on omistuksessaan myös yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä metsäkoneurakoitsijoista. Pöyskön mukaan yrityksen toimintaperiaate eroaakin tältä osin muiden urakoitsijoiden seasta: Veljekset Kellola voi hoitaa tuulivoimatyömaan urakoinnin aina metsätöistä saakka. Yrityksen liikeidea kiteytyykin siihen, että tilaaja pääsee mahdollisimman vähällä, eikä sen tarvitse käyttää montaa urakoitsijaa.

”Voimme olla mukana tuulivoimahankkeessa aivan suunnitteluvaiheesta lähtien; käymme tekemässä koekaivauksia tai esiselvityksiä esimerkiksi siitä, löytyykö paikalta kiviaineksia. Kun hanketta aletaan toteuttamaan, voimme tehdä alussa tarvittavan puun poiston ja myymisen. Tämän jälkeen teemme tiestön ja voimaloiden nostokentän sekä pohjat perustuksille. Voimme toteuttaa myös itse voimalaperustukset ja raudoitustyöt. Tämän lisäksi meiltä hoituu tarvittavat kaapelointityöt tuulipuistoon. Puiston rakennusvaiheen jälkeen hoidamme tarvittaessa myös tiestön kesä- ja talvikunnossapidon”, Pöyskö listaa.

Kasvua tuulivoimasta

Suurin Veljekset Kellolan toimiala on maanrakennus, joka kattaa noin 70 prosenttia yrityksen tekemistä urakoista. Tuulivoimalla on merkittävä rooli yrityksen työllistäjänä, sillä tällä hetkellä noin 60 prosenttia sen liikevaihdosta tulee tuulivoimaurakoista ympäri Suomea. Tuulivoimaurakoiden osuus on kasvanut viime vuosina ja kasvua odotetaan jatkossakin.

”Yrityksenä nojaamme siihen, että usko tuulivoima-alaan ja sen kasvuun on kova. Siihen on satsattu ja satsataan jatkossakin. Työtilanne on nyt hyvä, tarjouspyyntöjä tulee tasaisesti ja töitä olisi enemmän kuin ehdimme tehdä. Jonkin verran jarruja hankkeisiin ovat lyöneet kantaverkon haasteet ottaa uutta tuotantoa vastaan, mutta uskomme, että sen mitä emme voi rakentaa tänään, rakennamme huomenna. Yritysten kannalta on hyvä, jos rakentamisen tahti pysyy tasaisena”, Pöyskö toteaa.

Yritys katselee kasvutoiveiden kera myös länsinaapurin suuntaan, sillä kalustoa olisi vaikka Ruotsiin saakka.

Tärkeänä osana energiamurrosta

Mikä tuulivoimaurakoissa sitten palkitsee maanrakennusurakoitsijan?

Pöyskö ei mieti vastausta kauaa: ”Olemme perhearvoihin pohjaava yritys ja kyllähän se on palkitsevaa olla mukana rakentamassa uusiutuvaa energiaa. Voimme katsoa valmiita tuulivoimaloita ja sanoa, että me olemme olleet mukana rakentamassa tuotakin tuulivoimapuistoa. Ja vaikka teemme pitkälti samoja asioita työmaasta riippumatta, ovat työntekijätkin selvästi eri tavalla sitoutuneita työskentelemään luonnon keskellä ja uusiutuvaa energiaa edistäen.”

Tuulivoimaurakat tuovat myös eri työkulttuurien kohtaamiset Suomen metsäisiin maisemiin. Eri maiden toisistaan eroavat toimintatavat tuovat ajoittain omat haasteensa työhön, mutta samalla ne usein tarjoilevat urakoiden mieleenpainuvimmat hetket. Eräs urakka on jäänyt erityisesti Pöyskön mieleen esimerkkinä kulttuurien kohtaamisesta.

”Yhdessä urakassa työnvalvojat tulivat Espanjasta ja työt meinasivat pysähtyä alkuunsa, sillä 18 asteen pakkanen ja maansiirtoauton nastattomat renkaat olivat liikaa valvojille. He linjasivat, että rakentaminen pitää keskeyttää heti. Meitä suomalaisia tämä tietysti huvitti, koska puhuttiin aivan tavallisesta talvikelistä ja olosuhteet olivat itseasiassa erinomaiset. Siinä saimme sitten hetken selitellä, että tilanteessa ei ole mitään vaarallista ja että tämä on täysin normaalia Suomessa”, Pöyskö naurahtaa.

---

 

Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan tuulivoimahankkeissa

Luonto on suomalaisille arvo, jota me kaikki haluamme suojella. Kaikella rakentamisella on omat ympäristövaikutuksensa – niin myös tuulivoimarakentamisella. Vaikutukset voidaan kuitenkin minimoida laadukkaalla hankekehitystyöllä, jota suomalaisissa tuulivoimahankkeissa tehdään. Tuulivoimahankkeen esiselvitysten ensimmäisiä vaiheita onkin alueen luonnon nykytilan ja mahdollisten arvokkaiden luontokohteiden kartoittaminen. Arvokkaat tai herkät luontokohteet pyritään jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Valmiin tuulipuiston luonnontilaa seurataan tarvittaessa läpi koko sen elinkaaren.

Potentiaalisen tuulivoima-alueen tunnistamisen ensimmäisiä vaiheita on aina alueen luonto-olosuhteiden ja -arvojen kartoittaminen, kertoo tuulivoimahankkeita kehittävän, rakentavan ja omistavan Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen. Mäkisellä on ympäristöekologin koulutus ja hän on aiemmin työskennellyt muun muassa ympäristöhallinnon viranomaistehtävissä ja ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntijatehtävissä.

Luontovaikutukset selvitetään tarkasti – herkille alueille ei rakenneta

Tuulivoimahankkeissa tehtävissä luontoselvityksissä tutkitaan muun muassa alueen linnustoa ja eläimistöä, uhanalaisia lajeja, luontotyyppejä ja kasvillisuutta sekä soita ja pienvesistöjä. Ensimmäiset esiselvitykset tuulivoimapuistoksi suunnitellun alueen luontoarvoista tehdään niin sanotusti desktop-työnä, eli työpöydän ääressä olemassa olevia karttapalveluita ja muita virallisia tietolähteitä hyödyntäen.

”Tietoa Suomen arvokkaista luontoalueista on olemassa paljon ja arvokkaiden kohteiden läheisyyteen rakentaminen voidaan välttää. Mikäli suunnitellulta alueelta löytyy esimerkiksi isojen petolintujen pesimäalueita tai vanhan metsän alueita, ne alueet jätetään heti lähtökohtaisesti kaiken rakentamisen ulkopuolelle. Lähtökohta on, että kaikki vältettävissä oleva luontohaitta pyritään välttämään”, Mäkinen kertoo. Tyypillisesti tuulivoimaloita rakennetaan Suomessa jo ihmisen muokkaamille metsätalousalueille, joille voimalat sijoitetaan väljästi noin kilometrin välein toisistaan. Herkät luontokohteet pystytään siis yleensä välttämään hyvin tuulipuistoalueen sisälläkin.

Kun tuulivoimaloiden rakentamista on päätetty alkaa suunnittelemaan jollekin alueelle, tutkitaan niiden vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen laajasti hankkeen ympäristövaikutuksen arvioinnin (YVA) yhteydessä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava taho toimittaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle, eli tuulivoimahankkeissa alueen ELY-keskukselle. Arviointiohjelmassa kerrotaan, mitä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia YVA-prosessin aikana tullaan selvittämään. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ja niiden vaikutukset on selvitetty, kootaan tieto arviointiselostukseen.

YVA-lain mukaan myös puiston edellyttämät sähkönsiirtolinjojen voimajohdot pitää sisällyttää tuulivoimahankkeen ympäristönvaikutusten arviointiin, vaikka muuten yksittäinen voimajohto ei usein vaadi YVA-menettelyä.

Kun hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu siirtyvät tutkimukset pitkälti maastoon. ”Jos puhutaan suuresta hankealueesta, ympäristöselvityksiä tehdään tyypillisesti useiden kuukausien maastotyötuntien edestä, lähes läpi vuoden. Selvityksissä otetaan huomioon jokainen mahdollisesti arvokas luontokohde, oli se sitten puronvarsi tai alueella pesivä linnusto. Maastoselvitysten vaikutus hankealueen määrittelyyn on aina tapauskohtainen. Voi olla, että alue pienenee puolella, tai että vaikutus on 10 prosenttia alueen suunnitellusta pinta-alasta. Voi myös olla, että alue ei pienene lainkaan luontoselvitysten perusteella”, kertoo Mäkinen.

Esimerkiksi vuonna 2022 Ilmattarella oli 15:sta eri tuulivoimahankkeessa YVA-menettely käynnissä. Kun yhden hankkeen selvitysten vuoksi biologi on maastossa keskimäärin 50 vuorokautta, Ilmattaren hankkeiden vuoksi biologeille kertyi kaiken kaikkiaan usean vuoden maastotyömäärä. Joissain hankkeissa on lisäksi valjastettu teknologia avuksi, esimerkiksi suuria petolintuja voidaan seurata ympäri vuoden niille asennettavien GPS-lähettimien avulla. Lintujen pyydystys tehdään aina ELY-keskuksen myöntämällä poikkeusluvalla, ja tehtävään kykeneviä asiantuntijoita on vain muutama Suomessa. ”En usko, että mikään muu toimiala kuin tuulivoima selvittää luontoarvoja yhtä kattavasti ja laaja-alaisesti Suomessa”, toteaa Mäkinen.

Tuotannossa olevaa tuulivoima-aluetta seurataan läpi sen elinkaaren

YVA-menettelyn aikana tuulipuistolle laaditaan tarvittaessa myös seurantaohjelma, jonka mukaisesti tuulivoimaloiden vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen seurataan niiden tuotantoaikana. Mäkinen toteaa, että seurantaohjelma laaditaan aina aluekohtaisesti paikallisen viranomaisen ja hanketoimijan yhteystyössä. Mitä seurataan riippuu siitä, mitkä asiat ovat luontoselvitysten aikana nousseet esille.
”Seuranta voi koskea vaikkapa metsäkanalintujen soidinpaikkakartoituksia, jotka on voitu jossain hankkeessa määritellä suoritettavaksi esimerkiksi vuosittain ensimmäisen kolmen vuoden ajan, ja kolmen vuoden välein seuraavan kuuden vuoden aikana. Jossain toisessa kohteessa voidaan seurata esimerkiksi sitä, miten lintukanta kehittyy tai että miten muuttava linnusto käyttäytyy alueella. Tarvittaessa puistossa seurataan luontokohteita tietyin väliajoin koko puiston elinkaaren ajan”, summaa Mäkinen.

Rakentamisen vaikutuksia voidaan kompensoida

Tuulivoimahankkeen YVA-vaiheessa lasketaan myös sekä hankkeen että siihen liittyvien sähkönsiirtolinjojen ilmastovaikutukset, eli hiilijalanjäljet. Tuulivoimaloiden alta joudutaan usein hakkaamaan metsää ja tämä saattaa aiheuttaa huolta siitä, menetetäänkö samalla suuria aloja hiilinieluja. Mäkisen mukaan huoleen ei ole syytä, sillä tuulivoimaloiden vuoksi ei jouduta hakkaamaan suuria aloja metsää. Lisäksi kun otetaan huomioon, että tuulivoima korvaa yleensä jotain hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa sähköntuotantoa, päästään tuulivoimaloiden ilmastovaikutusten osalta nopeasti plussalle ja kokonaisvaikutus on vahvasti positiivinen.

”Tuulivoima-alueesta tyypillisesti noin kaksi prosenttia jää alueelle rakennettavan tiestön, tuulivoimalan ja sen nostoalueen alle, muu maa-ala jää entiseen käyttöönsä. Sähkönsiirtolinjat vaativat metsänhakkuuta keskimäärin viisi hehtaaria yhtä kilometriä kohden. Tuulivoimarakentamisessa ei ole kyse kaupunkirakentamisen kaltaisesta voimakkaasti ympäristöä muokkaavasta rakentamisesta, vaan tuulivoima-alue pystytään ennallistamaan voimaloiden käytön jälkeen niin, että paikalle kasvaa taas metsää”, Mäkinen avaa.

Hakattujen puiden kompensoiminen onnistuu myös istuttamalla hakattua puumäärää vastaava määrä puita johonkin toiseen kohteeseen. Esimerkiksi Ilmattaren tuulivoimahankkeissa hakatut puut kompensoidaan istuttamalla puustoa Istutapuita.fi -palvelun kautta. Istutapuita.fi luo uusia hiilinieluja istuttamalla puita entisille turvetuotantoalueille.

Mitä tapahtuu tuulivoimatuotannon loppuessa?

Suomalainen tuulivoimakanta on vielä nuorta ja sillä on suurin osa sen elinkaaresta vielä edessäpäin. On kuitenkin tärkeää tietää mitä tuulivoimapuistoissa tapahtuu, kun voimaloiden käyttö loppuu. Mäkinen avaa tuulivoima-alueen purkutyötä seuraavasti:
”Asiaa voi hahmottaa, kun lähdetään purkamaan palasiksi se, mitä tuulivoima-alueella on tehty. Alueella on siis kaadettu metsää, muokattu maata ja tuotu paikalle kivimurskaa, valettu voimalan betoniperustus ja pystytetty paikalle tuulivoimala. Kun lähdetään ajattelemaan käänteisessä järjestyksessä, viedään ensin pois kaikki maanpäälliset rakennelmat, kuten tuulivoimala. Esimerkiksi nostoalueen ja tiestön osalta on maanomistajan kanssa sovittavissa, haluaako hän niiden jäävän paikoilleen. Maanomistajan niin halutessa nosto- ja tiealueiden kivimurska poistetaan – usein sen määrä on maltillinen koska tuulivoimalat rakennetaan lähtökohtaisesti hyvin kantavalle maalle eikä pohjamaata yleensä poisteta rakennusvaiheessa. Sama maaperä siis paljastuu kivimurskan alta ja sen päälle voidaan tarvittaessa lisätä pieni pintamaakerros nopeuttamaan metsän uudistumista.”

Entä mitä tapahtuu tuulivoimaloiden perustuksille?

Mäkinen toteaa, että betoniperustusten purusta linjaa kulloinenkin lainsäädäntö. Nykyisen lainsäädännön mukaan tuulivoimaloiden perustukset eivät ole jätettä, ja jos perustuksen poistamisesta arvioidaan olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, voidaan se jättää maahan. Tällöin perustuksen maanpäällinen osa poistetaan ja se peitetään maamassalla, joka mahdollistaa, että paikalle voi jälleen kasvaa metsää. Mikäli betoniperustus puretaan, on kyseessä normaali betonirakenteen purkutyö piikkauksineen ja jyrsimisineen. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan vähiten luonnolle haitallinen vaihtoehto on jättää perustuksen maanalainen osa maahan, jolloin vältytään muun muassa betonin poiskuljetukselta. ”Voimaloiden perustuksissa ei ole mitään erityistä ympäristöriskin aiheuttajaa. Ne ovat samanlaista teräsvahvistettua betonia kuin mistä tehdään esimerkiksi ihmisten juomavesikaivot”, kertoo Mäkinen.

Merituulivoimabuumi kiihtyy Suomessakin

Suomen maa- ja merituulivoiman potentiaali on hurja. Maatuulivoimarakentamisen volyymissä Suomi oli vuonna 2022 Euroopan maiden kolmen kärjessä, mutta merituulivoiman osalta Suomi on auttamattomasti takamatkalla. Viime aikana kiinnostus merituulivoimarakentamista kohtaan on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti. Tässä artikkelissa luodaan katsaus Suomen tuulivoimarakentamisen nykytilaan ja kuvataan merituulivoiman orastavaa buumia.

Tuulivoimalukuja Euroopasta ja Suomesta

Aloitetaan luomalla katsaus Euroopan maa- ja merituulivoimatilastoihin. Euroopan tuulivoimakapasiteetti vuoden 2022 lopussa oli 255 GW, josta 225 GW oli maalle ja 30 GW merelle rakennettu. Vuonna 2022 Eurooppaan rakennettiin 19 GW uutta tuotantokapasiteettia (Kuvio 1). Jotta lukuja olisi helpompi ymmärtää, voidaan niitä verrata vaikkapa Suomen sähkönkäytön huippuun, joka vuonna 2022 osui tammikuun 11. päivälle sähkötehon ollessa 14 058 MW: Euroopan tuulienergiakapasiteetti on siis yli 18 kertaa Suomen sähkön huipputehon ja vuonna 2022 Eurooppaan rakennettiin uutta kapasiteettia lähes 1,4 kertaa Suomen huipputehon verran. (Wind Europe; Energiateollisuus ry.)

Suomen tuulivoimakapasiteetti on ollut kovassa kasvussa jo kohta kymmenen vuotta. Syöttötariffituki vauhditti tuulivoimatuotannon ja markkinoiden syntymistä Suomeen 2010-luvulla. Kun tukikiintiö tuli täyteen, oli rakentaminen vuosina 2018-2019 maltillisempaa. Tultaessa 2020 luvulle, on teknologia muuttanut alaa: Tuulivoimalavalmistajat ovat tuoneet markkinoille yhä korkeampia torneja ja yhä pidempiä lapoja. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalat saavuttavat korkealla yläilmoissa vapaammin virtaavat tuulet, jonne maan pinnan rosoisuus, kuten kasvillisuus ja puusto, ei aiheuta juurikaan kitkaa eikä turbulenssia. Pidemmät lavat kasvattavat roottorin pyyhkäisypinta-alaa, joka tarkoittaa, että tuulienergiaa on mahdollista kaapata suuremmalta alalta. Nosteen voimaa hyödyntävät aerodynaamisesti muotoillut lavat kaappaavat energiaa materiaalitehokkaasti ja yli 50 % hyötysuhteella teoreettisen maksimihyötysuhteen ollessa Betzin lain mukaan 59 %. Korkeammat ja suuremmat voimalat kykenevätkin pyörittämään aiempaa tehokkaampia generaattoreita. Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuoden 2022 tilastoista käy ilmi, että kun vuonna 2019 Suomeen asennetun yksittäisen tuulivoimalan teho oli keskimäärin 3,5 MW, vuonna 2022 käyttöön otettu tuulivoimala on teholtaan keskimäärin 5,56 MW. Merkittävä teknologinen loikka varsin lyhyessä ajassa! Vuosi 2022 oli kaikin puolin ennätyksellinen, sillä voimaloita rakennettiin yhteensä 437 kappaletta, ja asennettu kapasiteetti kasvoi 2430 MW, mikä tarkoittaa peräti 75 %:n lisäystä. (Suomen Tuulivoimayhdistys.)

Edellä mainitut tuulivoimaloiden yksikkötehot koskevat maalle rakennettuja tuulivoimaloita. Merellä tuulienergian hyödyntäminen on haastavia rakennus-, kunnossapito- ja huolto-olosuhteita lukuun ottamatta houkuttelevaa, sillä merellä keskimääräinen tuulen nopeus on maa-alueita suurempi, ja kovat tuulet puhaltavat myös matalalla, koska kitkaa ja turbulenssia aiheuttavaa kasvillisuutta ja maaston muotoja ei ole. Merelle suunnitellut tuulivoimalat ovatkin järkälemäisiä. Esimerkiksi tanskalainen voimalavalmistaja Vestas on koekäyttänyt joulukuusta 2022 alkaen V226-15.0 -merituulivoimalamallin prototyyppiä. Mallin luku 226 kertoo roottorin halkaisijan metreinä ja 15.0 ilmoittaa voimalan huipputehon megawatteina. Yhtiön tuore LinkedIn -postaus kertoo, että koekäyttö on huhtikuun 2023 alussa edennyt maksimitehovaiheeseen, ja prototyyppi on saavuttanut suunnitellun 15 MW:n huipputehon.

Merituulivoimassa Suomi kirii takamatkalta

Merituulivoiman osalta Suomi on Euroopan kärkimaita – Iso-Britanniaa (13,9 GW), Saksaa (8 GW) Hollantia (2,8 GW) ja Tanskaa (2,3 GW) – auttamattomasti jäljessä. Suomessa on yksi ainut Merituulivoimapuisto, Suomen Hyötytuuli Oy:n Tahkoluoto, jossa on 11 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 44,3 MW. Tämän lisäksi Ikean omistamassa Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston 13 tuulivoimalasta kahdeksan on rakennettu keinotekoisille saarille, ja näiden voimaloiden yhteisteho on 26,4 MW. Näitä Euroopan ja Suomen merituulivoimatilastoja vertaillessanne huomatkaa, että yksikkö muuttui tuhannesosaan!

Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) kokoaa tuulivoiman vuositilastojen lisäksi tietoja eri kehitysvaiheissa olevista tuulivoimahankkeista ja julkaisee niitä ylläpitämällään kartalla. Vuodenvaihteen 2023 molemmin puolin tämän artikkelin kirjoittaja kartoitti Suomen merituulivoimahankkeita julkisesti saatavilla olevien asiakirjojen perusteella. Kartoituksen lähtökohtana toimi STY:n kartta ja yhdistyksen syksyllä 2022 toimittama hankelista. Tuulivoimayhdistyksen hankelista ja sen aineistoa esittelevä kartta nojaavat hankekehittäjiltä ja tuulivoimapuistojen omistajilta saatuihin tietoihin. Hankelistan tietojen perusteella Suomessa oli viime vuonna julkisesti suunnitteilla kaksitoista merituulivoimapuistoa, joihin kaavailtiin rakennettavan lähes tuhat voimalaa.

Toukokuussa 2022 järjestettiin ensimmäinen Suomen ensimmäinen merituulivoimaseminaari, Wind Finland Goes Offshore, jossa Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrottiin, että Suomen talousvesialueelle oli merituulivoimahankkeita varten myönnetty jo kolme tutkimuslupaa ja näiden lisäksi kahdeksan lupahakemusta oli käsittelyssä (Vilén 2022). Sittemmin olemmekin saaneet todistaa uutisia kultaryntäyksen piirteitä omaavasta hankekehittäjien kilpajuoksusta merialueille. Vuodenvaihteessa tietoja uusista hankkeista oli herunut lisää ja esimerkiksi Tekniikan maailma uutisoi 28.1.2023 Suomeen olevan suunnitteilla 17 merituulivoimapuistoa (Hämäläinen 2023).

Allekirjoittaneen tekemän kartoitustyön perusteella tätä kirjoitettaessa Suomessa on julkisesti tiedossa jo 26 merituulivoimahanketta. Hankkeet kartoitettiin verkkoartikkeleiden perusteella ja tarkemmat tiedot hankkeista kerättiin kehittäjäyhtiöiden ja ympäristöhallinnon verkkosivujen kautta. Koottuja tietoja ovat esimerkiksi hankkeen suunniteltu koko megawatteina, tuulivoimaloiden yksikkömäärä ja arvioitu yksikkökoko, hankkeen sijainti ja pinta-ala sekä alustava energiansiirtosuunnitelma. Sijaintitiedot poimittiin hankesuunnitelmista, ja hankkeista saatavilla olleet kartat georeferoitiin paikkatieto-ohjelmalla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi meren syvyyden tai meren pohjan laadun tarkastelun hankekohtaisesti. Kartassa 1. on esitetty julkisesti tiedossa olevat merituulivoimahankkeiden sijainti ja Itämeren syvyystiedot.

Kartta 1. Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle suunnitteilla olevia merituulivoimahankkeita.

Hankelistauksessa mukana ovat muun muassa Suomen aluevesiä maanomistajan roolissa hallinnoivan Metsähallituksen kahdeksan hanketta. Näistä Korsnäsin hanke on varsin pitkällä ja etenee yhteistyössä Vattenfallin kanssa. Metsähallitus on julkaissut myös seitsemän uutta hanketta, joista viidestä se on vastikään tehnyt kaavoitusaloitteet kuntiin (Metsähallitus).

Uusiutuva sähköenergiasektori on jatkossa yhä sääriippuvaisempi, ja tämä tarkoittaa merkittävää tuotannon vaihtelua, joka taas johtaa korkeisiin hintapiikkeihin, ja toisaalta otollisen sään aikaan erittäin edulliseen sähköenergiaan. Koska merituulivoimahankkeet sijaitsevat verraten kaukana olemassa olevista korkeajännitelinjoista, ovat energiansiirron rakennuskustannukset ja siirtohäviöt merkittäviä. Vety nähdäänkin myös merituulivoiman mahdollisena energian kantajana. Ainakin kolmessa hankkeessa selvitetäänkin vetyelektrolyysiä ja kaasuputkea vaihtoehtona korkeajännitteiselle vaihtovirtamerikaapelille. Lisäksi ainakin Ahvenanmaan alueella sijaitsevissa hankkeissa selvitetään myös liittymistä sekä Suomen että Ruotsin kantaverkkoon. Tulevaisuuden monipuoliset ja joustavat energiansiirtoratkaisut tulevat osaltaan tukemaan vihreää siirtymää, jolle merituulivoimarakentaminen jo itsessään tulee antamaan merkittävän panoksen.

Suomesta tulee sähkön nettoviejä

Viime vuonna tiedossa oli 12 kpl, tammikuussa 2023 17 kpl ja huhtikuussa 2023 jo 26 kpl julkaistuja merituulivoimahankkeita. Tämän artikkelin julkaisuhetkellä tieto saattaa hyvinkin olla jo vanhentunut. Jos haluat tietää, miksi epäilen näin käyvän, jatka vielä lukemista ja katso taulukko 1.

Jokainen Suomeen rakennettava tuulivoimala vaatii Puolustusvoimien hyväksynnän. Hankekehittäjät pyytävät lausuntoa tuulivoimahankkeilleen hyvin varhaisessa vaiheessa, mikä onkin fiksua, sillä ilman puoltavaa lausuntoa hankkeen kehittämiseen satsattu työ voisi pahassa tapauksessa valua hukkaan, jos Puolustusvoimat myöhemmin toteaisi kaavaillun hankkeen aiheuttavan haittaa aluevalvonnalle, käytännössä siis tutkien toiminnalle. Puolustusvoimien tiedossa onkin siis hankkeita, joista osa on vielä varhaisessa esiselvitysvaiheessa, eikä niistä kaikista ole siksi vielä julkisuuteen saakka tiedotettu. Puolustusvoimien hanketiedoista voidaan kuitenkin päätellä hankekehittäjien kiinnostusta merialueen tuulivoimapotentiaalia kohtaan. Verkkouutisten artikkelin (Huhtaniemi 2023) mukaan Puolustusvoimat on antanut puoltavan lausunnon Suomen merialueelle yhteensä 34 hankkeelle, jotka sisältävät suunnitelmat liki 3500 yksittäiselle merituulivoimalalle. Julkisten tietojen ulottumattomissa on siis liuta hankkeita, joista tullaan varmasti jatkossa kuulemaan lisää.

Puolustusvoimien lisäksi Suomessa on toinenkin taho, joka saa jo varhaisessa vaiheessa tiedon suunnitelluista energiahankkeista. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa sähköenergiajärjestelmän toimivuudesta ja verkon kehittämisestä. Uusia siirtoyhteyksiä ja muuntoasemia on rakennettava kysyntää vastaaviin kohteisiin ja toisaalta vapaa liityntäkapasiteetti ohjaa myös uuden tuotannon sijoittumista. Fingrid oli viime vuonna saanut yhteensä 150 000 MW:n edestä tiedusteluja kantaverkkoon liittymisestä ja tästä määrästä valtaosa koski maatuulivoimaa (Fingrid & Gasgrid 2022, 3). Fingrid julkaisi 22.3.2023 Suomen sähköjärjestelmävision, jossa varaudutaan neljään erilaiseen tuotantoskenaarioon. Kaikille skenaarioille yhteistä on sähkönkulutuksen ja tuotannon merkittävä kasvu sekä Suomen muuttuminen sähkön netto-ostajasta nettoviejäksi vuoteen 2035 mennessä. Sähköenergian tuotantoa Suomessa kasvatetaan kaikissa skenaarioissa maa- ja merituulivoimalla, mutta myös aurinkovoimalla on tulevaisuudessa merkittävä rooli.

Tämä artikkeli on kirjoitettu Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskola Novian yhteisen Flexible Energy System Integration and Optimization (FESIO) -hankkeen puitteissa. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Julkaistu alun perin Energiaa-verkkolehdessä http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841648

LÄHTEET

• Energiavuosi 2022. Sähkö. 12.1.2013. Energiateollisuus ry. Viitattu 3.4.2023. Saatavilla https://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2022.pdf
• Huhtaniemi, J. 2023. USU: Puolustusvoimat sallii yli 3400 merituulivoimalan rakentamisen. 4.2.2023. Verkkouutiset. Viitattu 5.4.2023. Saatavilla https://www.verkkouutiset.fi/a/usu-puolustusvoimat-sallii-yli-3400-merituulivoimalan-rakentamisen/#c1d13f9f
• Hämäläinen, M. 2023. Suomessa on suunnitteilla jo 17 merituulivoimahanketta, mutta milloin jättivoimalat toteutuvat? Teknologia 28.1.2023. Tekniikan Maailma. Viitattu 5.4.2023. Saatavilla https://tekniikanmaailma.fi/lehti/3a-2023/suomessa-suunnitteilla-jo-17-merituulivoimahanketta-mutta-milloin-jattivoimalat-toteutuvat/
• Metsähallitukselta viiden merituulivoimapuiston – yhteensä 6000 MW – kaavoitusaloitteet kunnille. 6.5.2023. Metsähallitus. Viitattu 11.4.2023. Saatavilla https://www.metsa.fi/tiedotteet/metsahallitukselta-viiden-merituulivoimapuiston-yhteensa-6000-mw-kaavoitusaloitteet-kunnille/
• Tuulivoimakartta. Tuulivoimahankkeet Suomessa. Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 3.4.2023. Saatavilla https://tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/kartta
• Tuulivoima Suomessa 2022. 23.1.2023. Suomen Tuulivoimayhdistys 2023. Viitattu 3.4.2023. Saatavilla https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoima_vuositilastot_2022-1.pdf
• Vilén, O. 2022. Exclusive Economic Zone. Wind Finland Goes Offshore, esitys 11.5.2022. Työ- ja elinkeinoministeriö.
• Väliraportti: Energian siirtoverkot vetytalouden ja puhtaan energiajärjestelmän mahdollistajana. Fingridin ja Gasgrid Finlandin yhteishankkeen alustavia tuloksia. Fingrid ja Gasgrid 15.3.2022. Saatavilla https://gasgrid.fi/wp-content/uploads/Fingrid-Gasgrid_Valiraportti_Energian-siirtoverkot-vetytalouden-ja-puhtaan-energiajarjestelman-mahdollistajina-1.pdf
• Wind energy in Europe: 2022 Statistics and the outlook for 2023-2027. Wind Europe. Viitattu 3.4.2023. Saatavilla https://windeurope.org/intelligence-platform/product/wind-energy-in-europe-2022-statistics-and-the-outlook-for-2023-2027/#interactive-data