BESS-ratkaisut ovat osa Suomen ja Ruotsin reservimarkkinoita

Energiamarkkinoiden muutos fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin asettaa uusia vaatimuksia sähköjärjestelmälle. Uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon osuus kasvaa merkittävästi sekä Suomessa että Ruotsissa. Tällä tiellä on edetty jo hyvää vauhtia, sillä uusiutuvien energialähteiden osuus nousi Suomessa 27 prosentista 42 prosenttiin vuosien 2012-2022 aikana.

Sähköntuotannon muutokset luovat paineita reservimarkkinoille. Niihin vaikuttaa myös säätelyn muutokset, reserviin osallistuvien teknologioiden kehitys sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen sähkömarkkinan yhdentyminen.

Uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle

Fingridin reservimarkkinat-yksikön päällikön Maria Joki-Pesolan mukaan reservimarkkinoiden rooli kasvaa, kun sähkötuotanto on nykyistä hajautetumpaa ja yhä enemmän riippuvainen säästä.

– Toivomme, että kaikki toimijat tunnistavat reservimarkkinoiden liiketoimintamahdollisuudet. Reservimarkkinat kasvavat jatkossa, sillä ilman säätökykyä sähköjärjestelmän ylläpidon tehokkuus kärsii ja se heijastuu kustannuksiin.

BESS ratkaisuilla on merkittävä rooli

BESS-ratkaisut ovat jo nyt aktiivinen osa sähköjärjestelmän reservien ylläpitoa, erityisesti taajuusohjattujen reservien markkinoilla.

– Akkujen merkitys tärkeänä reserviteknologiana ennustetaan kasvavan, kun reservien tarpeet kasvavat ja poistuvaa reservikapasiteettia korvautuu uusilla reservikohteilla, jossa akkuteknologiat ovat lupaava vaihtoehto, Fingridin reservimarkkinoiden asiantuntija Taneli Leiskamo sanoo.

Tulevaisuudessa akkuja käytetään taajuusohjattujen reservien lisäksi yhä useampiin muihinkin reserveihin, kun esimerkiksi manuaalisen (mFRR) ja automaattisen taajuuden palautusreservin (aFRR) tarpeet kasvavat. Akkujen toimintanopeus ja elinkaaren aikainen kustannustehokkuus ovat niiden etuja perinteisiin reserviteknologioihin verrattuna.

Reservien uudet tekniset vaatimukset vaativat akkuratkaisuilta nopeampia, tarkempia ja pidempikestoisia säätöjä.

– Erityisesti suuremman energia/teho-suhteen akkujärjestelmille on kysyntää tulevaisuudessa. Tällaisia kohteita omistavien tai hallinnoivien reservitoimittajien näkymät ovat erityisen hyviä, Leiskamo sanoo.

Akkujärjestelmät luovat vakautta

– Reservimarkkinoillamme on runsaasti vesivoimaa. Viime vuosina sen rinnalle on tullut akkujärjestelmiä ja tuulivoimaa, sanoo Anna Jäderström, Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätetin Head of Balancing markets.

Jäderström pitää BESS-ratkaisujen tuloa markkinoille tervetulleena, koska niiden tekninen suorituskyky vastaa sähköjärjestelmän vakauteen liittyviä tarpeita. Myös niiden vasteaika taajuuden muutoksiin on erittäin nopea ja tarkka.

– Tarvitsemme koko ajan lisää kapasiteettia pohjoismaisille reservimarkkinoille, ja BESS-ratkaisut ovat oivallinen lisä olemassa oleviin teknologioiden rinnalle.

Pelkät nopeat ratkaisut eivät kuitenkaan riitä, eivätkä akut yksinään voi tarjota kaikkea tarvittavaa joustavuutta. Kasvava tarve reserveille tasapainottamiseen Pohjoismaissa edellyttää Pohjoismaisen vesivoiman pysyvän vakaana reservien tarjoajana sekä tuulivoiman lisääntyvää käyttöä reservimarkkinoilla.

Reservimarkkinat tarvitsevat teknologioita

Markkinatoimijat ymmärtävät Ruotsissa nyt paljon paremmin reservimarkkinoiden mahdollisuudet kuin pari vuotta siten, mikä nopeuttaa kehitystä.

– Tarvitsemme kilpaillut markkinat, jonne toivomme koko ajan uusia toimijoita ja teknologioita, Jäderström sanoo.

Fingrid on täysin teknologiariippumaton reservimarkkinoiden suhteen.

– Emme ota kantaa, mitä teknologiaa reservimarkkinalla toimijat käyttävät. Haluamme ennen kaikkea, että reservimarkkinoilla on runsaasti toimijoita sekä kulutuksen että tuotannon puolella, Joki-Pesola sanoo.

Kehittyvä teknologia ja laskevat hinnat

Akkuratkaisujen hankinnan pääasiallinen tai osittainen ajuri voi olla reservimarkkinoiden ulkopuolinen tarve, jolloin järjestelmien suunnittelussa on hyvä huomioida useita käyttötarkoituksia ja liiketoimintamalleja.   

Akkuteknologioiden kehityksessä muun muassa akkujen kapasiteettien kasvu auttaa BESS-ratkaisujen läpimurtoa reservimarkkinoilla. Akkujärjestelmien houkuttelevuutta lisäävät myös laskevat hinnat, kehittyvät ohjausjärjestelmät sekä entistä vastuullisemmat raaka-aineet ja valmistustavat.

Tuulen tuomaa työtä: Matias Ollila

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.

Nimi: Matias Ollila

Työpaikka: Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, JET

Miten tuulivoima työllistää sinua?

Olen aloittanut 4.9. Tuulivoimayhdistyksen edunvalvontajohtajana. Jo ennen tätä tehtävää tuulivoimalla oli merkitystä työssäni elinkeinoministerin erityisavustajana. Tuulivoima oli jo talvella 2022 osa ratkaisua energiakriisiin Suomessa, mikä kuvainnollisesti vähensi kylmää hikeä energia-asioista vastaavassa ministerin esikunnassa. Toiseksi erityisavustajan työssäni vastuullani oli teollisuuspolitiikka. Uusien suurten investointien järjestämisessä Suomeen nimenomaan puhdas ja edullinen tuulivoima on ollut ratkaiseva ajuri.

Mitä odotan työltäni?

Innostuneena odotan sitä, miten tuulivoimasta tehdään yhdessä entistä vahvempi suomalainen ylpeydenaihe. Se vaatii vahvaa vuorovaikutusta, ihmisten ja yhteisöjen kohtaamista, tavoitteellista ja suunnitelmallista edunvalvontaa sekä luottamusta herättävää viestintää.
Tiimi vaikuttaa sellaiselta, joka on orientoitunut tuloksia tuottavaan yhteistyöhön. Hyvällä tuulella ajatus toimii paremmin.

Miksi hain tehtävään ja muisto työelämästä?

Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja tuulivoima-alan visio puhtaasta kotimaisesta energiasta sekä siihen liittyvästä työllistävästä liiketoiminnasta inspiroivat minua aivan valtavasti. Olen jo 15 vuoden ajan vaikuttanut vihreään siirtymään. Sen mahdollisuudet muuttuvat kiihtyvällä tahdilla erilaisiksi ratkaisuiksi. Haluan olla mukana tekemässä niitä.

On ollut ilo havaita, että vihreä siirtymä koetaan maailmanlaajuisesti ratkaisuksi. Alkuvuodesta 2023 olin työtehtävissäni mukana elinkeinoministeri Mika Lintilän Tansanian ja Kenian vierailulla. Afrikka on aina vaikuttava kokemus, mutta myös heidän kaavailunsa uusiutuvasta energiasta ja vedystä vakuuttivat.

Uusiutuvan energian tulevaisuus on tietysti varma. On innostavaa olla mukana vaikuttamassa siihen, ”kuinka paljon yllätymme” siitä kaikesta hyvästä, jota kotimainen, puhdas ja uusiutuva energia tuo tullessaan.

Tuulen tuomaa työtä: Veera Villikari

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään.

Nimi: Veera Villikari

Työpaikka: Suomen Tuulivoimayhdistys

Koulutus: valtiotieteiden maisteri

Miten tuulivoima työllistää sinua?

Aloitin elokuun alussa edunvalvontapäällikkönä STY:ssä. Tulen työskentelemään tiiviisti merituulivoimavaliokunnan sekä verkkovaliokunnan kanssa. Samat teemat jatkuvat myös Wind Europen erilaisissa merituulivoimaan liittyvissä työryhmissä. Tällä hetkellä työpöydältä löytyy myös uuden hallitusohjelman merituulivoimaan liittyvien kirjausten tulkinta sekä tavoitteiden
ja toimintatapojen löytäminen.

Mikä on parasta työssäsi?

Tuulivoiman parissa työskennellessä pääsen oppimaan uutta ja hyödyntämään aiempaa osaamistani energia-alalta. Olen myös loputtoman tiedonjanoinen ja utelias uusista aiheista, mikä sopii mainiosti tuulivoiman monipuoliseen kenttään. Kestävä kehitys, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä tulevaisuuden tekeminen ovat lähellä sydäntäni. Parasta työssäni on se, että Suomen Tuulivoimayhdistyksessä pääsen ajamaan näitä kaikkia.

Mieleenpainuvin muisto työsi parista?

Olen saanut ensimmäisen kuukauden aikana jo monia mieleenpainuvia muistoja. Olen osallistunut strategiapäivään, ampunut jousipyssyllä, pelannut golfkisoissa ja tutustunut moneen hienoon tuulivoima-alan ihmiseen ja jäsenyritykseen. Mieleenpainuvin muisto on kuitenkin ensimmäisen työviikon päätös, jolloin pääsin jäsenyrityksen vieraana seuraamaan Jyväskylän ralleja. Se oli ensimmäinen kertani ralleissa ja hieno mahdollisuus tutustua sekä jäsenyrityksen
toimintaan, että uusiin kollegoihin.

Mistä syntyy tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Suomessa?

Teen viranomaistyötä, jossa usein sovelletaan ympäristöön, terveydensuojeluun ja rakentamiseen liittyviä erityislakeja asioiden ratkaisuissa. Pyrkimyksenä ovat selkeät tulkinnat ja yksiselitteiset raja-arvot. Kymmenisen vuotta sitten silloisessa työssäni sain tilaisuuden ihmetellä tuulivoiman rakentamista ja tuolloin vielä olematonta normiohjausta, mutta samaan aikaan erityistä sosio-teknologista paradoksia: tuulivoiman laaja yleinen hyväksyttävyys kääntyy usein paikallisella tasolla vastustukseksi. Kiinnostuin niin paljon, että vaihdoin hetkeksi tutkijan rooliin. Päätin selvittää, miten tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Suomessa rakentuu.

Mitä tutkin?

Tarkoitukseni ei ollut etsiä hyväksyttävyysreseptiä, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin. Myönnän, että idea kävi mielessäni. Miten siistiä olisikaan löytää kaava, jota noudattamalla rakentamishankkeiden toteutettavuus selviäisi nopeasti ja tuulivoimatuotantoalue toteutuisi täsmälleen oikealle paikalle, ilman turhaa työtä, epätietoisuutta ja viivytyksiä. Kaikki osapuolet – ihmiset ja ympäristö – olisivat prosessin jälkeen tyytyväisiä, oli ratkaisu sitten rakentamisen salliva tai kieltävä. Hyväksyttävyys ja sen jälkeen itse toiminta ratkeaisivat samalla kertaa.

Realismi onneksi pääsi mukaan tutkimussuunnitelmaani. Päädyin tavoittelemaan parempaa ymmärrystä määräävistä tekijöistä tuulivoiman paikallisessa hyväksyttävyydessä. Paljon vaatimattomampaa kuin kaiken kattava resepti. Kirjallisuuden perusteella olin tietysti jo alkanut ymmärtää, että hyväksyttävyyttä voivat eri tilanteissa säädellä erilaiset tekijät. Minä keskityin paikan merkitykseen, osallistumiseen ja tuulivoiman herättämiin tunteisiin, koska ne nousivat esiselvitystyössä kiinnostavasti esille.

Tuulivoimaloiden sijaintipaikka

Tutkimusryhmämme havaitsi, että vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille maaseutu merkitsi eri asioita. Suhtautuminen polarisoitui lähellä suunniteltuja tuulivoimaloita siten, että vapaa-ajan asukkaat ilmaisivat negatiivisia kantoja, kun taas vakituiset asukkaat suhtautuivat positiivisesti. Vapaa-ajan asukkaat arvioivat negatiivisimmiksi tuulivoimaloiden vaikutukset paikkakunnan kehitykseen, imagoon, maisemaan, turismiin, talouteen ja omaisuuden arvoon. Yhteis-
täkin vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille löytyi: tietotaso energiantuotantomuodoista ja kiinnostus energia-asioihin sekä yleisellä tasolla myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan.

Maiseman muutoksen ohella äänikysymykset aiheuttavat asukkaiden keskuudessa huolta. Tiedetään, että ääni häiritsee enemmän, jos tuulivoimalat näkyvät. Tutkimuksessamme totesimme kuitenkin, että tuulivoimaloiden ääni kuului vain harvoin sisällä eikä äänihavaintojen yhteyttä hyväksyttävyyteen voitu tässä tutkimuksessa analysoida.

Selväksi tuli ainakin, että asukasryhmillä on erilaisia paikkaan sidottuja käsityksiä, vaikka maiseman muutos ja ääni ovat keskeisiä koettuja vaikutuksia. Ei siis pidä olettaa paikallisten asukkaiden olevan yksi yhtenäinen ryhmä. Tässä hetkessä, etätyön hämärtäessä vakituisen ja vapaa-ajan paikkojen määritelmiä, olisikin mielenkiintoista selvittää käsityksiä uudelleen. Koettaisiinko maiseman muutos ja äänivaikutukset edelleen samoin?

Osallistuminen suunnitteluprosessin aikana

Havaitsimme, että tuulivoimahankkeiden edetessä asukkaat saavat tietoa. Ihmiset eivät silti kokeneet voivansa oikeasti vaikuttaa tuulivoimahankkeen suunnitteluun. Osallistumattomuus oli toisaalta monen kohdalla tietoinen valinta. Osallistumisoikeus suunnitteluvaiheessa ei suoraan lisää hyväksyttävyyttä: ihmiset ovat melko passiivisia ja aktiiviset ihmiset saattavat silti kokea vaikutukset negatiivisina.

Tuulivoimahankkeissa olisi tarvetta jatkaa osallistumismenettelyä rakentamisen jälkeenkin. Asukkaat toivoivat muutakin kuin pelkkää informaation jakamista. Tuulivoimalat voivat naapurina olla merkittävä muutos, jos suunnitteluvaihe on mennyt ohi ilman kontakteja toimijoihin.

Itse näen ylipäätään ongelmallisena asukkaiden passiivisuuden silloin, kun asuinalueelle suunnitellaan jotakin uutta. Suomalaisten osallistumisen kansalaistaitoja pitäisi kohentaa. Ehkä menettelyt ovat nyt liian vaikeita? Tai vaativat liikaa perehtymistä ja siten vaivannäköä? Ajattelen niin, että oman ympäristön seuraaminen synnyttää parhaimmillaan myös vastuuta, jonka kuuluisi olla yhteistä.

Tunteet ja paikalliset tuulivoimahankkeet

Tuulivoima herättää tunteita hankkeen eri vaiheissa. Myönteisiä ja kielteisiä tunteita ilmaistiin talouden, paikan, maiseman, vuorovaikutuksen ja arjen konteksteihin liittyen. Vaikuttaa siltä, ettei tunteita vielä suomalaisessa tuulivoimakeskustellussa tunnisteta tai haluta tunnistaa. Haastateltavien oli vaikea nimetä tunteita.

Nykyinen tuulivoimarakentamisen hallinta ei sisällä eritystä foorumia muutokseen liittyvien tunteiden käsittelyyn. Tunteiden ohittaminen voi kuitenkin olla vaarallista, sillä ne vaikuttavat käyttäytymisaikomuksiin; hyväksyntään tai vastustukseen. Olisiko hallintomenettelyä mahdollista kehittää niin, että tunteiden kokeminen ja jakaminen olisi mahdollista ilman leimaamisen kokemusta? Vähintäänkin tarvittaisiin myötäelämisen tunnetta, joka voisi auttaa asukkaita ja tuulivoiman rakentajia eri näkökulmien ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa.

Hyväksyttävyys on ainutlaatuista

Ymmärrän nyt paremmin, miksi kaikkea ei voi määritellä lukuina tai ratkaista pelkästään lakipykäliä lukemalla. Tai ettei tuulivoiman hyväksyttävyys paikallisesti todellakaan tarkoita samaa kuin yleinen hyväksyttävyys, vaikka näillä yhteys onkin. Hyväksyttävyyttä ei tarjota eikä oteta valmiina, vaan jokaisessa tapauksessa se on selvitettävä ja rakennettava. Hyväksyttävyys voi olla ehdollista ja se voi myös muuttua.

Tuulivoimateknologia sinänsä ei synnytä hyväksyttävyyttä vaan ratkaisevaa on ihmisen tulkinta tilanteesta. On täysin normaalia, että tuulivoima-asioissa järki ja tunteet näyttävät välillä olevan pahasti ristiriidassa. Juuri siksi ihmisten välisen kommunikaation merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys on ikään kuin erilaisten arvioiden summa – ja siten mitä suurimmassa määrin mahdollisuus tehdä asiat aina paremmin.

Tuulivoimahanke tuo kuntaan paljon – niin puhetta kuin elinvoimaakin

Tuulivoimasta on tullut nopeasti merkittävä osa Suomen energiajärjestelmää. Tuulivoimarakentaminen alkoi meillä monia maita myöhemmin, mutta siirryimme kärkijoukoissa markkinaehtoiseen, valtion tuista vapaaseen tuulivoiman rakentamiseen. Tuulivoiman nopeasta siirtymästä maamme edullisimmaksi sähköntuotantomuodoksi voi kiittää teknologian kehittymistä: Nykyiset voimalat tuottavat huomattavasti enemmän sähköä kuin kymmenen vuotta sitten rakennetut voimalat, vaikka ne sinänsä näyttävätkin ulospäin samalta. Korkeammilla torneilla ja pidemmillä lavoilla päästään kiinni kovempiin tuuliin – jopa metsäisillä sisämaa-alueilla. Tässä mielessä onkin onni, että tuulivoimarakentaminen käynnistyi meillä verrattain myöhään: voimalakantamme on erittäin tehokasta ja modernia, ja pienemmällä voimalamäärällä saadaan merkittävästi enemmän sähköä. Niin paljon, että tuulivoimasta tulee pian Suomen suurin sähköntuotantomuoto.

Kunnalle tuulivoima on suuri mahdollisuus. Lukuisat suomalaiset kunnat saavat vuosittain pitkästi yli miljoona euroa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista, mikä mahdollistaa mm. investoinnit, laadukkaammat peruspalvelut ja matalamman veroprosentin. Lisäksi tuulivoimalat tuovat liiketoimintaa alueen yrityksille monilla eri aloilla rautakaupoista ravintoloihin ja maanrakennuksesta vapaa-ajan palveluihin. Suuri investointi alueelle valaa uskoa alueen tulevaisuuteen, ja voi helpottaa tuulivoimasta riippumattomienkin yritysten tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi vakuusarvojen paranemisen myötä. Tuulivoimaloiden suurin työllistävä vaikutus tulee käyttövaiheessa vuosikymmenien aikana huolto- ja kunnossapitotoiminnasta. Etenkin etäällä kasvukeskuksista sijaitsevissa kunnissa vastaavia talouden piristysruiskeita on vähän tarjolla.

Samaan aikaan on selvää, että tuulivoimalla on myös negatiivisia vaikutuksia ja sen suunnittelu kuntaan herättää tunteita ja mielipiteitä puolesta ja vastaan – ja monesti kiivastakin keskustelua. Voimalat näkyvät maisemassa ja muuttavat lähiympäristöään. Voimaloista kuuluu myös ääntä, jonka kuuluvuusalue on erityisen tiukasti säädeltyä asutuksen läheisyydessä. Yksityiskohtaisesta suunnittelusta huolimatta tuulivoimalla on paikallisia vaikutuksia ja siksi on tärkeää, että kunta hyötyy tuulivoimasta parantuneena elinvoimana. Voimalaitoksista kertyvät kiinteistöverot tulee pitää jatkossakin täysimääräisesti kunnan hyötynä.

Tuulivoiman määrän kasvaessa on kiihtynyt keskustelu sen vaikutuksesta hiilinieluun, metsäkatoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Suomen pinta-alasta yli 75 % on metsää, joten on hyvin luonnollista, että myös tuulivoimaa rakennetaan metsiin. Tuulivoimaa ei kuitenkaan rakenneta luonnontilaisiin metsiin, vaan talousmetsäkäytössä oleville alueille, joihin kohdistuu muitakin ihmistoimia.

Suomessa tuulivoimarakentaminen on hyvin säänneltyä ja myös talousmetsissä hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan erittäin tarkkaan kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). YVA-menettelyn aikana tuulipuistolle laaditaan tarvittaessa myös seurantaohjelma, jonka mukaisesti tuulivoimaloiden vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen seurataan niiden tuotantoaikana.

Modernit voimalat sijoitetaan 600–1000 metrin päähän toisistaan, joten talousmetsässä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet on helppo jättää koskemattomiksi. Siten tuulivoiman vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät vähäiseksi. Tuulivoimarakentamisessa ei ole myöskään kyse kaupunkirakentamisen kaltaisesta ympäristöä voimakkaasti muokkaavasta rakentamisesta, vaan tuulivoima-alue pystytään ennallistamaan voimaloiden käytön jälkeen niin, että paikalle kasvaa taas metsää.

Tuulivoimasta käydään paljon keskustelua, joka on myös erittäin tarpeellista: erilaisten näkemysten kuuleminen, kysymyksiin vastaaminen sekä tutkimustiedon jakaminen on hankkeessa keskeistä ja siinä myös kunnalla on tärkeä rooli tuulivoimatoimijan lisäksi. Kokosimme tähän lehteen tuulivoimatietoa monista aiheista tukemaan kunnassa käytävää keskustelua. Verkkosivuiltamme löydät paljon lisää tietoa ja
materiaalia.