Tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset ovat muuta energiantuotantoa pienemmät
Suomen uusiutuvat selvitti yhdessä One Planetin kanssa maatuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksia. Selvityksen mukaan niiden luontovaikutukset ovat pienemmät kuin muilla energiantuotantomuodoilla.
Tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen on ennustettu jopa yli kymmenkertaistuvan Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana. Huoli uuden energiainfrastruktuurin vaikutuksista Suomen luontoon on aiheellinen ottaen huomioon Suomen lajien ja luontotyyppien nopean uhanalaistumiskehityksen. Suomen pohjoisen luonnon ja uhanalaisen eliöstön näkökulmasta kiihtyvä ilmastonmuutos on kuitenkin merkittävästi suurempi uhka kuin lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen, jolla pyritään korvaamaan ilmastonmuutosta kiihdyttävää energiantuotantoa.
Käynnistimme yhdessä Suomen uusiutuvien kanssa syksyllä 2024 RELEX-säätiön rahoittaman kattavan luontotyön, jonka ensimmäisessä osassa tuotimme selvityksen Suomen maatuuli- ja teollisen mittakaavan aurinkovoimarakentamisen luontovaikutuksista. Helmikuussa julkaistu selvitys osoittaa, että verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset ovat kohtalaisen pienet, mutta siitä huolimatta ne on tärkeä tunnistaa, jotta tuuli- ja aurinkovoimarakentamisessa pystytään entistä paremmin vähentämään kielteisiä luontovaikutuksia ja tekemään toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Koska luontovaikutusten mittaamiselle ei ole olemassa yhtä ainoaa selkeää mittaria, on tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksia tutkittu ja verrattu muihin energiantuotantomuotoihin luontokadon merkittävimpien ajureiden, eli maan- ja merten käytön, ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen kulutuksen sekä saaste- ja vieraslajivaikutusten kautta. Tuuli- ja aurinkovoiman merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät rakennusmateriaaleista ja niiden tuotannosta, joiden luontovaikutukset sijoittuvat Suomen rajojen ulkopuolelle.
Merkittävimmät kielteiset luontovaikutukset Suomessa syntyvät tuuli- ja aurinkovoiman maankäytöstä, joka pirstoo, pienentää ja heikentää paikallisia elinympäristöjä. Luontovaikutusten osalta on kuitenkin syytä suhteuttaa vaikutuksia myös muihin ihmisen aiheuttamiin paineisiin luonnolle. Selvitys osoittaa muun muassa, että enimmilläänkin tuulivoiman suora maankäyttövaikutus kohdistuu alle prosenttiin Suomen metsäpinta-alasta, kun taas metsätalouden käytössä on yli 90 prosenttia metsäpinta-alastamme.
Tuuli- ja aurinkovoiman kielteisiä luontovaikutuksia pystytään tehokkaasti minimoimaan sijoittamalla voimalaitokset muualle kuin luonto- ja lajistoarvoiltaan herkimmille ja rikkaimmille alueille. Luonnonvarojen vastuullinen hankinta ja rakennusosien sekä materiaalien kierrättäminen on myös tärkeässä roolissa luontovaikutusten pienentämisessä.
Suomen uusiutuvat on yhdessä jäsenyritystensä kanssa asettanut alalle yhteisen luontotavoitteen. Mittavassa luontotyössä on selvitetty tuuli- ja aurinkovoima-alan luontovaikutuksia ja kehitetty luontopositiivisia toimintamalleja. Katso luontotyökartta Suomen uusiutuvien verkkosivuilta.
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Suomen uusiutuvien luontohankkeessa.
Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen
Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.
”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.
Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.
Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”
”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.
Sähkökattiloissa kypsyy puhdas siirtymä
Uusiutuvan energian nopea kasvu on mullistanut Suomen energiantuotantoa, mutta sen vaihteleva tuotanto asettaa haasteita sähköjärjestelmälle. Ratkaisuksi on kehitetty joustavia energiaratkaisuja, kuten teollisen mittaluokan sähkökattiloita, jotka hyödyntävät edullista sähköä lämmöntuotannossa. Näiden avulla voidaan tasapainottaa energiantuotantoa, varastoida ylimääräistä sähköä ja edistää siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat rynnistäneet osaksi Suomen energiajärjestelmää viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nopeasti. Kuvaavin esimerkki on tuulivoima, jonka kapasiteetti on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2024 mennessä noin 42-kertaiseksi, ollen nykyään jo lähes 8 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylittääkin nykyisin jopa ydinvoimatuotannon määrän silloin kun tuulee.
Uusiutuvan energiantuotannon ominaispiirteisiin kuuluukin tuotannon vaihtelevuus kulloinkin vallitsevan säätilan mukaisesti.
”Säätä emme pysty hallitsemaan, joten volatiliteettia emme pääse karkuun. Viisainta onkin sopeutua kääntämällä tuotannon vaihtelevuus kilpailueduksi. Tätä periaatetta noudattaen Helen on investoinut merkittävästi joustavan ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän rakentamiseksi, mistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat maailmallakin huomiota herättäneet teollisen mittaluokan sähkökattilaprojektimme”, kertoo Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.
Sähkökattilat ovat tehokas tapa muuntaa sähköä lämmöksi, ja ne voivat toimia joustavasti uusiutuvan energian tuotannon vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun sähköä tuotetaan runsaasti, edullinen tuotanto voidaan varastoida sähkökattiloiden avulla myöhemmin hyödynnettäväksi lämmöksi.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla.”
Helen onkin investoinut sähkökattilaprojekteihin eri puolilla Helsinkiä. Hanasaaressa on otettu käyttöön kolme sähkökattilaa, joiden tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmityksen vuositarvetta. Helen on myös päättänyt rakentaa Hanasaaren alueelle vielä isomman, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen sekä sen yhteyteen 1 000 MWh:n lämpövaraston.
Helen on ottamassa sähkökattiloita käyttöön myös Salmisaaressa, minkä lisäksi yhtiö on tehnyt investointipäätökset sähkökattiloiden rakentamisesta Eiranrantaan ja Patolaan. Kaikkiaan Helenillä on tällä hetkellä joko investointi- päätökset tai jo valmiina lähes 600 megawatin edestä sähkökattilatehoa.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla, kuten sähkökattiloilla, ladaten samalla lämpö- varastoja”, Tolonen sanoo.
Joustava energiajärjestelmä hyödyttääkin sekä asiakkaita edullisempana energiana että ympäristöä puhtaammalla tuotannolla. Samalla se tasapainottaa myös markkinaa käyttäen puhtaan siirtymän tuotantomuotojen ominaisuuksia tehokkaimmalla tavalla.
Uusiutuvien tuomaa työtä: Marjo Nyström
Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.
Nimi: Marjo Nyström
Työpaikka: Oy Risk consult Ab, osakas
Koulutus: OTM, Vakuutusmeklari, Risk Manager
Miten uusiutuva energia työllistää sinua?
Asiantuntijapalvelut, vahinkoriskien vakuuttaminen ja vahinkoasioiden hoito.
Mikä on parasta työssäsi?
Olla asiakkaiden tukena uusiutuvien energiamuotojen vahinkoriskien vakuuttamisessa ja auttaa haasteellisissa vahinkotilanteissa. Lisäksi Site -käynnit ovat aina mielenkiintoisia.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Kun on pystynyt ratkaisemaan asiakkaalle haasteellisen tilanteen, esim. haasteellisen vahinkoasian osalta.
Uusiutuvien tuomaa työtä: Oy Risk Consult Ab
Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.
Yrityksen nimi: Oy Risk Consult Ab
Toimiala: Vakuutusmeklarointi, Riskienhallinta
Perustamisvuosi: 1987
Miten uusiutuva energia työllistää teitä?
Konsultoimme uusiutuvan energia alalla toimivia yrityksiä vakuutustarpeen suhteen. Konsultointi sisältää vahinkoriskien kartoituksen sekä vakuutusturvan hankkimisen sekä rakennusvaiheessa että tuotannollisen toiminnan osalta. Energia-alan viimeaikaisten muutosten vuoksi vakuutusmarkkina on kiristynyt energiariskien vakuuttamisen osalta, joten vakuutusmeklarin apu on usein tarpeellinen.
Autamme asiakkaitamme myös vahinkotilanteissa ja asiakkaamme toimivat tuulivoiman, aurinkovoiman, akkuteknologian sekä energiavarastoinnin toimialoilla.
Millaisena näette uusiutuvan energia-alan tulevaisuuden?
Uskomme vahvasti siihen, että osaamiseen uusiutuvien energiamuotojen osalta on panostettava. Näin voimme auttaa asiakkaitamme ymmärtämällä toimintaan liittyviä vahinkoriskejä.
Mitä ovat parhaat puolet uusiutuvan energian parissa työskentelyssä?
Teknologian kehitys, osaavat henkilöt ja jatkuva muutos.