Sähköjärjestelmän luotettavuus energiamurroksessa vaatii yhteistyötä

Sähköjärjestelmän luotettavan toiminnan perustekijöitä on kolme. Kaksi näistä, verkon käyttäjän eli verkkoasiakkaan aktiivinen toiminta sekä tehokkaat, kehittyvät sähkömarkkinat kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Lisäksi tarvitaan luotettava, riittävä sähköverkko, jolla markkinat voivat toimia. Yhdessä asiakkaiden ja markkinoiden kanssa ne muodostavat sähköjärjestelmän. Vastuu sähköjärjestelmän toiminnasta Suomessa on kantaverkkoyhtiö Fingridillä. Tosin ilman sähkön tuotantoa, käyttöä, varastoja ja jakeluverkkoja jäljelle ei jäisi juuri muuta kuin suuria teräsrakenteita.

Kantaverkkoyhtiön keskeinen keino tämän vastuun hoitamisessa on luotettavalle toiminnalle pohjan luovien ehtojen ja vaatimusten määrittäminen. Sähköjärjestelmän toiminnan keskeinen edellytys onkin käytännössä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen niin teknisten vaatimusten osalta kuin päivittäisen operatiivisen toiminnan järjestämisessäkin.

Sähkön tuotannon, varastoinnin ja käytön merkitys sähköjärjestelmän toiminnalle korostuu entisestään siirryttäessä kohti puhdasta energiajärjestelmää. Siirtymän tahti on ollut Suomessa kiivas. Tällä hetkellä päivittäin voi nähdä suuria vaihteluja tuotannossa ja kulutuksessa, mihin sääriippuvan tuotannon lisäksi vaikutta enenevissä määrin myös energian käytössä, nyt ensivaiheessa lämmityksen sähköistymisessä tapahtuva muutos.

Näiden vaihteluiden hallinta on keskeinen osa sähköjärjestelmän varmaa toimintaa. Kantaverkkoyhtiöt Pohjoismaissa hankkivat tehotasapainon hallinnan keinot pääosin palveluina niin sanottujen reservimarkkinapaikkojen kautta. Murros on kasvattanut Suomessa merkittävästi reservien hankintamääriä; palveluiden hankinnan kokonaisarvo on lähes kolmikertaistunut vuodesta 2020 vuoteen 2023, jolloin Fingrid hankki reservejä noin 180 miljoonalla eurolla. Reservit ovat verkkoon liittyjille mahdollisuus merkittävään taloudelliseen lisähyötyyn. Samalla ne varmistavat osaltaan luotettavan sähkön edellytyksiä.

Uudet teknologiat, toimijat ja toimintamallit muuttavat järjestelmän toimintaa ja mahdollisuuksien lisäksi tuovat mukanaan haasteita. Uusissa, yllättävissä tilanteissa ratkaisevaa on kaikkien keskeisten toimijoiden kyky reagoida muutokseen pikemmin minuuteissa kuin tunneissa. Esimerkkejä tästä tarpeesta saadaan jo lähes viikoittain etenkin sään mutta ajoittain myös sähkön hinnan vaihtelun aiheuttaessa hetkellisesti haastavasti ennakoitavia muutoksia niin sähköjärjestelmän tehotasapainossa kuin siirtotilanteessakin. Niinpä aktiivinen toiminta ja nopea reagointikyky muutoksiin niin tukkusähkö- kuin reservimarkkinoilla onkin perusedellytys sähköjärjestelmän luotettavuudelle ja siten myös sähköenergiamarkkinan vakaalle alustalle.

Sähköjärjestelmässä käynnissä oleva perustavanlaatuinen ja monitahoinen muutos tuo mukanaan paljon uutta, jota sähköjärjestelmässä toimivien eri osapuolten tulee pystyä sovittamaan yhteen tuttujen toimintamallien kanssa. Se vaatii tiivistä yhteistyötä ja ymmärryksen luomista haasteista, esteistä ja mahdollisuuksista.

Sääriippuvaisen uusiutuvan tuotannon liittämisessä olemme tähän asti onnistuneet erinomaisella tavalla. Liittämisen rinnalla seuraavan onnistumisen tulee olla laaja-alainen ja aktiivinen osallistuminen reservimarkkinapaikoille sekä entistä paremman valmiuden luominen järjestelmässä tapahtuvien vaihteluiden huomioimiselle osana päivittäistä liiketoimintaa. Tässä maailmanajassa on myös avattava entistä konkreettisempaa keskustelua siitä, miten uusiutuva, sääriippuva tuotanto ottaa entistä suuremman roolin myös haastavien häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinnassa, joissa sähköjärjestelmän käyttö myös aina nojaa vahvasti markkinoiden toimivuuteen. Laaja-alainen, tehokas toiminta eri markkinapaikoilla tulisikin nähdä jatkossa toiminnan kulmakivenä, joka tukee vahvasti myös vastuullisuuden, riskien- sekä jatkuvuuden hallinnan näkökulmia.

Suomen uusiutuvat valvoo etua maalla, merellä ja auringossa

Toteutunut uudistus tuulivoimayhdistyksestä Suomen uusiutuvat ry:ksi on ollut mielekäs myös järjestömme edunvalvonnan kannalta. Uudistus nivoo hienosti sitä ison kuvan menestystarinaa, jossa energiajärjestelmä modernisoituu uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaksi pois fossiilisesta energiasta. Uusiutuvassa energiassa maamme laajuus ja maantieteellinen rakenne ovat kiistattomia vahvuuksiamme.

Tuon ison tarinan kiteyttää hyvin käyty keskustelu, jossa aiemmin satunnainen keskustelija kritisoi tuulivoimaa. Kysymykseen ”mikä olisi vaihtoehto” vastaukseksi sai kuulla – aurinkovoimaa. No nyt se kortti meillä on laittaa pöytään.

Tuulivoima ja aurinkovoima muodostavat parin, jotka täydentävät toisiaan. Luoden vahvat uusiutuvan energian muodot, joissa myös energiantuotannonalan suurimmat investoinnit tapahtuvat.

Maatuulivoima, merituulivoima ja aurinkovoima kaikki painokkaasti sekä tasaveroisesti mainittuina ovat ne voimat, jotka pystyvät lunastamaan ne Suomen vahvuudet, jotka tekevät uusiutuvasta energiasta yhteisen vahvuutemme. Mahdollisuudesta puhuminen on enää turhaa vaatimattomuutta.

Suomen uusiutuvien paletissa edunvalvonnan näkökulmasta voi hahmottaa maan, meren ja auringon kesken edunvalvonnallisia aiheita, joiden aikajänteet vaihtelevat. Osa vaatii pikaista vaikuttamista, toiset myös ripeää vaikuttamista, mutta vaikutukset ulottuvat pidemmälle vuosikymmenellä ja ehkä jopa 2030-luvulle asti. Toki kaikissa hahmottaen, että hankekehitys on pitkä juoksu, joka on monesti alkanut jo nyt.

Nyt lausunnoilla oleva laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä eli EEZ-lainsäädäntö on oiva esimerkki pitkänaikajänteen edunvalvonnastamme, jossa vaikutustyö on tehty nyt, ja hankkeiden toteutuminen on suurissamäärin nähtävissä 2030-luvulla. Uusiutuvan energian alalle on olennaista, että luomme tänä päivänä aktiivisella edunvalvonnalla ja vaikuttajayhteistyöllä raamit niille pelisäännöille, joilla Suomen talousvyöhykkeellä rakennetaan merituulivoimaa.

Meille on ensiarvoisen tärkeää, että pelisäännöt ovat kannustavia ja sijoittajille houkuttelevia, samalla kun ymmärrämme sääntelyn tarpeen yleisen hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan lunastamisen näkökulmasta. Joka tapauksessa kilpailu muiden Itämeren maiden kanssa on kovaa ja esimerkiksi länsinaapurissa Ruotsissa hankkeet ovat voineet edetä, vaikka sääntelykehikko on vielä sielläkin kesken.

Merituulivoimassa olennaista huomata myös alueveden hankkeet. Metsähallituksella on viime vuoden lopussa julkaistu kilpailutuksia, ja Vattenfallin Korsnäs sekä Tahkoluodon laajennukset etenevät. Merituulivoiman kiinteistöverotuksen saattaminen maatuulivoiman kanssa samalle tasolle suhteessa tuotettuun energian määrään on kannuste investointien toteuttamiselle.

Kiinteistöveron äärellä yhtyvät kaikki energiantuotantomuotomme. Jos aiemmin olimme vastustaneet uusiutuvan energian liittämistä voimalaitosverotuksen piiriin, voimme nyt todeta, että kiinteistövero on keskeisin kannuste kunnalle kaavoittaa hankkeitamme.

Aurinkovoimassa on sama vaikuttamistyö menossa kuin merituulivoimassa, eli verotus pitää saada samalle tasolle maatuulivoiman kanssa. Maatuulivoiman puolella kunnat ja maakunnat suorastaan pelkäävät maan hallituksen valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vievän voimalaitosverotuksen laajemmin tasaukseen, mikä romuttaisi kuntien luottamuksen verotusta kohtaan. On oikeudenmukaisesti oikein kantaa kiinteistövero sinne, jossa tuotanto on sekä sen haitat.

Teollisen mittaluokan aurinkovoimassa ollaan myös tarinan alkupuolella. Sääntelykehikko rakentuu muun muassa uudistuvan alueidenkäyttölain myötä. Olemme vaikuttaneet lakiin siten, että se mahdollistaa aurinkovoiman kasvun, eikä kategorisesti estä aurinkovoiman rakentamista esimerkiksi pelloille ja talousmetsiin. Myös suunnittelutarveratkaisu jatkuu ja osaltaan tukee sujuvaa luvitusta. Vaikuttaminen aurinkovoima-alan käytäntöjen kanssa tulee jatkumaan ympäristöministeriön aurinkovoimaoppaan parissa. Näillä tietoa opas olisi tulossa vasta vuonna 2025, kun rakentamis- ja alueidenkäyttölakia koskevat päätökset on tehty.

Kaiken uudemman ääressä maatuulivoiman kohdalla tulee tunne, että olisimme jonkin paljon vakiintuneemman kanssa tekemisissä. Niin oikeastaan onkin. Tuulivoima on löytänyt sellaiset sääntelyn elementit, jotka tunnetaan ja pitkälti niihin myös luotetaan. Hankekehittäjämme tekevät tarkkaa ja vastuullista työtä. Samalla kunnissa tuulivoima uusiutuvan energian muotona on suorastaan uusi musta, koska 170 Suomen kunnassa on tuulivoimahanke vähintään suunnitteilla.

Vakiintumisesta huolimatta hallitusohjelma pitää sisällään kirjauksia, jotka lisäävät tuulivoiman sääntelyä, mikä ei edistä Suomen uusiutuvan energian tavoitteita, kun huomioi alamme jopa kymmenien prosenttien tuotantokustannusten nousun.

Emme ole Suomen uusiutuvissa jääneet ihmettelemään hallitusohjelman kirjauksia, jotka tuovat lisää sääntelyä tuulivoimalle, varsinkin jos hallitusohjelman merkinnät toteutetaan uusiutuvan energia-alaa kuuntelematta. Siksi olemme aktiivisesti vaikuttaneet päätöksenteon eri tasoilla siihen, etteivät kirjaukset totisesti estä tarvittavaa sähköntuotannon lisäystä, mikä myös on hallitusohjelman tavoitteena. Lupaan seuraavassa kolumnissani avata maatuulivoiman hallitusohjelman kirjauksia tarkemmin.

Palaan lopuksi Suomen vahvuuteen tuottaa uusiutuvaa energiaa itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen kautta. Jokainen meistä tietää, että aiheessa on kyse tasapainosta sähköntuotannossa ja koko Suomen alueellisen potentiaalin tasapainoisemmasta hyödyntämisestä unohtamatta tasapainoisempia paikallisia talousvaikutuksia.

Niin. Reilu vuosi sitten meille vielä sanottiin, että tuulivoimarakentaminen olisi laajemmin mahdotonta Itä-Suomessa. Nyt teknisiä ratkaisuja on alkanut viidentoista vuoden vaikuttamisen jälkeen löytyä puolustusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman raportin myötä.

Meidän on kannattanut yhdessä vaikuttaa.

Suomen uusiutuvat -brändin takana

Organisaation brändi edustaa sitä, miten haluamme tulla nähdyiksi – ja ennen kaikkea koetuiksi. Vahva brändi on tunnistettava ja näkyvä, mutta ensisijaisesti se rakentuu arvojen varaan, eikä suinkaan synny sattumalta. Tämä toteutuu vahvasti myös Suomen uusiutuvien brändin kohdalla. Uudistuvan yhdistyksen arvopohjaa ja sen päälle rakentuvaa brändiä työstettiin keväällä 2024 usean kuukauden ajan ja lopputuloksena Suomeen syntyi uusi energia-alan muutoksen ajuri ja mahdollistaja – Suomen uusiutuvat ry. Tervetuloa kurkistamaan brändin taakse.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös brändityössä paras lopputulos saadaan aikaan yhteistyöllä ja yhteen hmm, suuntaan, puhaltamisella. Suomen uusiutuvien brändiä lähdettiin rakentamaan työryhmällä, johon kuului henkilöitä Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksesta, toimistolta, jäsenistöstä sekä Auringosta energiaa -koalitiosta. Työtä luotsasi monen suuren suomalaisbrändin takana oleva luova business design toimisto Kuudes. Jotta jäsenten äänet pääsivät mahdollisimman laajasti esille, työryhmässä oli mukana sekä potentiaalisten aurinkojäsenyritysten edustajia, että puhtaasti tuulivoimapuolella toimivia jäsenyrityksiä. Aina sopivissa väleissä prosessia näkemyksiä ja suuntaa haettiin toimiston väeltä, hallituksesta sekä aurinkokoalitiolta.

Uuden yhdistyksen brändin synnyttämisessä prosessi oli siis oleellinen osa lopputulosta ja brändityöryhmä käytti monia tunteja useiden viikkojen aikana ideoiden, keskustellen ja harkiten eri näkökulmia ja lähestymistapoja. Kaiken pohjalle käytiin pitkä keskustelu yhdistyksen arvoista, sekä siitä missä olemme nyt ja missä haluaisimme uuden yhdistyksen tulevina vuosina olevan. Toimintaamme kantavia teemoja ovat jatkossakin todennettuun tietoon tukeutuminen sekä toiminnan läpinäkyvyys: uskomme, että tieto ja avoimuus ovat tie uskottavuuteen ja luottamuksen rakentamiseen. Uusiutuva energia on suomalaisten yhteinen asia ja siitä syystä haluamme olla myös helposti lähestyttäviä ja kansantajuisia.

Nimi on yhdistyksemme käyntikortti ja halusimme nimestä arkiseen käyttöön helposti taipuvan mutta myös itsevarman ja toiminnan ytimeen osuvan. Nimen synnyttäminen ei ollut aivan helppoa, sillä nimivaihtoehdoiksi löytyi karsinnankin jälkeen monta tasavahvaa vaihtoehtoa. Nimivaihtoehtoja pyöriteltäessä huomasimme, että monen sanan takana onkin pinkka merkityksiä, jotka herättivät pohdintoja. Esimerkkinä sana uusi – vaikka se kertoisi viestiä energia-alan uusista tuulista, kuinka kauan haluaisimme profiloitua uutena ratkaisuna, tai sellainen olisimmekaan? Vaikka rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä, meidän kohdallamme se ei valitettavasti ollut vaihtoehto ja päätös oli lopulta tehtävä. Suomen uusiutuvat -nimi kertoo valtakunnallisesti toimivasta uusiutuvien energiamuotojen yhteenliittymästä, joka ei rajaa pois myöskään muita, mahdollisesti tulevaisuudessa toiminnan piiriin liittyviä uusiutuvan energian teknologioita. Englanniksi uusi nimemme on Renewables Finland ja ruotsiksi Finlands Förnybara.

Tärkeä visuaalisuus

Vaikka brändin merkityksellisimmät seikat löytyvät visuaalisen ilmeen takaa, on tärkeää, että välitämme ulkoisesti niitä asioita, joiden takana haluamme seistä. Suomen uusiutuvien brändin kuvituksessa näkyvät paitsi korvaamaton teknologia, myös ihmiset. Suomessa toimii suuri määrä asiantuntijoita, jotka mahdollistavat puhtaan energiantuotannon meille muille suomalaisille – energiaa tuotetaan lähtökohtaisesti ihmisille mutta se tulee tuottaa myös ihmislähtöisesti. Uusiutuvan energian muotoja kuvataan kuva-aineistossa myös esimerkiksi tuulenvireenä tai auringon paisteena, mikä tuo uusiutuvan energian teemat lähemmäksi ihmisten jokapäiväistä elämää – näistä luonnonvoimista tulevaisuuden energiamme tulee koko ajan suuremmissa määrin syntymään.

Uuden logon ja fonttien muotokielestä löytyy jämäkkyyttä ja suuruutta, mutta myös pyöreitä ja pehmeitä muotoja. Logosymbolissa kasvava pyörähdysliike kuvaa yhdistyksen muutosta, jota yhdistys ja brändi edustavat. Symboli on monitulkintainen, ja siitä voidaan tunnistaa tuulivoimalan lavat liikkeessä, kasvavat auringon säteet tai kasvin terälehdet. Värimaailmaan haluttiin tuoda paitsi perinteisempää ja suomalaista sinistä, myös moderneja värisävyjä tuomaan ilmeeseen raikkautta ja nuorekkuutta, raikas ja suhteellisen nuori ala kun olemme. Käsissäsi oleva lehti on erinomainen esimerkki siitä, miten uuden brändin visuaalinen maailma lähtee käytännössä elämään.

Suomen uusiutuvat – muutoksen mahdollistaja

Suomen uusiutuvien ydin kiteytyy sanoihin ”muutoksen konkretisoija”. Edustamme uusiutuvan energian aloja, joiden nopea kehitys ja kasvu on näkyvin muutos, jota energiasektorilla on vuosikymmeniin nähty. Uuden yhdistyksen rooli kotimaisessa vihreässä siirtymässä on merkittävä, sillä puhdas energiantuotanto mahdollistaa myös muita puhtaan teknologian ratkaisuja, joilla on merkittävä vaikutus Suomen talouskasvuun, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näemme asian niin, että uusi yhdistys toimii tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi koko Suomen edunvalvojana – uusiutuvan energian rakentamisen mahdollistamalla mahdollistamme samalla puhtaamman ja kestävämmän huomisen koko kansakunnalle.

Tervetuloa Suomen uusiutuvien matkaan!

Myllerryksen vuosi

Helpommin sanottu kuin tehty. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Epävarmuus on pahinta. Lopussa kiitos seisoo.

Suomen Tuulivoimayhdistys on nyt Suomen uusiutuvat ry. Laajennuksen myötä toiminta kattaa maa- ja merituulivoiman lisäksi myös teollisen kokoluokan aurinkovoiman edunvalvonnan. Päätös laajentumisesta tehtiin yhdistyksen vuosikokouksessa tämän vuoden huhtikuussa, mutta muutosprosessi on ollut käynnissä kiivaana paljon kauemmin; hyvinkin vuosi ennen päätöstä oli jo tiedostettu, että on tehtävä valtavasti suunnittelutyötä, että kokous ylipäänsä voi päättää asiasta. Yhdistykselle toimialan laajentaminen tarkoitti sääntömuutosta mukaan lukien nimen muuttamisen: kaikki sellainen oli suunniteltava valmiiksi päätöksenteon pohjaksi. Oli valmisteltava muutosta, vaikka ei ollut vielä varmaa, tuleeko muutosta.

Muutos on näkynyt kaikkien yhdistyksen työntekijöiden pöydillä kuluneen vuoden. Kasvanut työmäärä konkretisoitui nopeammin kuin muutoksen myötä luvatut uudet kollegat. Viime syksynä moni asia oli vielä miettimättä ja linjaamatta. Epätietoisuus on kuluttavaa, vaikka tässä tapauksessa kyseessä olikin ennemmin huoli liian suuriksi kasvavista työkuormista kuin töiden loppumisesta.

Jäsenjärjestelmää rukattiin. Sääntömuutoksia muovailtiin. Mietittiin uusia tapahtumia. Todettiin, että etenkin viestinnän saralla on valtavasti yhteen linkittyviä asioita: yhtä asiaa ei voi muuttaa ennen toista ja se taas onkin riippuvainen kolmannesta. Kävi selväksi, että keskeneräisyyttä on siedettävä hyvän tovin ajan. Kaikki tämä kuitenkin lisäsi varmuutta ja hallinnan tunnetta – oli kartta polusta, jota ollaan kulkemassa. Luvatut lisäresurssit realisoituivat nimiksi, uusiksi kollegoiksi. Kasvanut varmuus ja tarkentuneet suunnitelmat ovat tukeneet muutoksesta innostumista. Nyt vanhat kalvopohjat näyttävät jo tosi vanhoilta ja uudesta onkin helppoa innostua aivan varauksettomasti!

Tiedätkö remontin, joka laajenee sitä tehtäessä? Siis että kun maalaat ovenkarmit, huutaa ovikin olevansa uuden maalin tarpeessa – ja sitten viereinen seinä ja sen myötä katto. Samantyyppinen ilmiö koettiin myös yhdistyksen verkkosivuston kanssa. Alun perin tarkoitus oli integroida aurinko osaksi nykyistä, vielä kohtuullisen tuoretta verkkosivustoa, mutta muutostyöstä saatu tarjous kuitenkin osoitti, että koko sivuston uusiminen oli vain rahtusen kalliimpaa kuin vanhan muokkaus. Vanhan muokkaaminen ei olisi johtanut optimaaliseen lopputulokseen ja kuitenkin sivusto olisi pitänyt uusia joidenkin vuosien päästä – joten ainut looginen ratkaisu vaikutti olevan koko sivuston rakentaminen uudelleen, vaikka samaan aikaan on menossa kaikki muukin brändin vaihtamiseen liittyvä työ. Näin tämä iso remonttityömaa paisui paisumistaan. Kuluneen vuoden aikana tehty kattava suunnittelutyö on kuitenkin hyvä kartta: vaikka polku on monessa kohtaa työläs kulkea, on selvää mihin ollaan menossa.

Tunnistan itselläni ja muilla yhdistyksessä pitkään töissä olleilla sitkeässä istuvan pienuuden identiteetin: pitkään tehtiin pienellä porukalla tiukasti tuulivoimaan keskittyen, toimiston siivouksesta lähtien itse tehden ja minimibudjetilla. Vaikka henkilöstö ei ole kasvanut kymmeniin tai satoihin, on nykyinen henkilöstö meidän näkökulmastamme kasvanut merkittävästi – onneksi. On upeaa, kun on entistä suurempi timanttinen porukka! Tuntuu, että työmäärä ei vuosien saatossa vähene tuulivoimassakaan, saati toimialan laajennuksen myötä. Edunvalvonnan agenda on laaja, ei vähiten hallitusohjelman lukuisten kirjausten vuoksi. Kurssi- ja tapahtuma-agendalle on jo lisätty aurinkovoimatapahtumia, mutta myös uusia tuulivoimaan liittyviä tapahtumia on tullut ja tulee myös ensi vuonna. Isommalla henkilöstöllä ehditään enemmän.

Miksi ei myös vetyä? Miksi ei kaikkea uusiutuvaa energiaa? Laajentumisen rajat olisi voinut piirtää monella tapaa. Säännöt kirjoitettiin ja nimi valittiin tarkoituksella siten, että ne ovat sallivia, vaikkakaan tässä hetkessä toiminnan laajentaminen entisestään ei ole suunnitelmissa. Monella tuotantomuodolla on jo omat vakiintuneet yhdistyksensä; teollisen kokoluokan aurinkovoima on tuotantomuotona uusi ja etsi kotiaan. Asiaa pohdittiin myös resurssien riittävyyden ja synergioiden näkökulmasta: aurinkovoimassa ja tuulivoimassa on elinkaaren joka vaiheessa paljon samankaltaisuutta. Esimerkiksi vetyhankkeet ovat kemianteollisuuden alaa – aivan toista toimialaa siis verrattuna tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Yhdistyksen tapa on tehdä asiat hyvin, ja hallitulla ja hyvin suunnitellulla kasvulla siitä ei tarvitse tinkiä.

Laajentumiseen liittyvää työtä on vielä paljon tekemättä ja paljon on opittavaa. Mutta silti nyt on helppoa sanoa: tuntuu hyvältä. Tuntuu hyvältä olla entistä laaja-alaisempi ja voimakkaampi suomalaisen energiakentän keskeisimmistä toimijoista. Nyt pitää vielä opetella sanomaan sujuvasti: ”Moi, olen Heidi Suomen uusiutuvista!”

Kysyttävää lupa-asioista tai oikea viranomainen hukassa? Lupaneuvonta auttaa

Miten aluevesillä sijaitsevan merituulivoimahankkeen kehittäminen eroaakaan talousvyöhykkeen hankkeista? Ja kuinkas se lunastusmenettely tarkalleen ottaen meneekään? Näihin asioihin löytyy vastaus Uusiutuvan energian lupaneuvonnan Menettelykäsikirjasta, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti maa- ja merituulivoiman sekä pientuulivoiman lupaprosessit – samoin kuin kaiken muunkin uusiutuvan energian lupamenettelyt.

ELY-keskuksen valtakunnallinen Uusiutuvan energian lupaneuvonta on toiminut noin 2,5 vuoden ajan. Lupaneuvonta juontuu RED II-direktiivistä. Palvelu on suunnattu kaikille uusiutuvan energian kanssa tekemisissä oleville sidosryhmille, hanketoimijoista virkamiehiin ja yksittäisiin kansalaisiin. ”Viranomaiset eivät kuuluneet alun perin suunniteltuun asiakaskuntaamme, mutta heiltä on tullut yllättävän paljon yhteydenottoja ja kysymyksiä”, kertoo johtava asiantuntija Mari Hakola.

”Jos oikean, lupaa käsittelevän viranomaisen yhteystietojen löytäminen on vaikeaa, voimme auttaa myös siinä. Voimme auttaa myös hankkeen kannalta tärkeiden viranomaisten koolle kutsumisessa”, hän jatkaa.

Laaja Menettelykäsikirja on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Materiaali löytyy yhtenä kokonaisuutena ja sitä on myös tiivistetty nettisivuille tuotantomuodoittain. ”Teemme henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse sen lisäksi, että nettisivuillamme prosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti”, Hakola kertoo lupaneuvonnan toiminnasta. ”Sääntely muuttuu nopeasti ja meillä on iso päivitystyö meneillään. Päivitystyö onkin jatkuva prosessi. Meitä saa myös hoksauttaa, jos jokin kohta on unohtunut päivittää”, Hakola lisää.

Oppaiden päivityksiä tullut ja tulossa

Useampia tuulivoimaan suorasti tai epäsuorasti liittyviä oppaita on päivityksessä tänä vuonna. Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan päivitys on käynnissä, ja uuden oppaan ennakoidaan valmistuvan tänä vuonna, mahdollisesti ennen kesälomakautta. Oppaassa tullaan antamaan lukuarvot ja ohjeistuksen välkevaikutuksiin liittyen. Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin tänä vuonna myös erillisen ohjeistuksen välkevaikutusten arvioinnista.

Maisemavaikutusten arviointiin liittyvä ohje on niin ikään päivittymässä tänä vuonna. Taustalla on työryhmätyöskentelyä sekä selvitys, joissa on tarkasteltu nykyisessä oppaassa olevien arviointimenetelmien ajantasaisuutta ja ehdotetaan uusia työkaluja, kuten maisemasuunnittelijoiden jo laajalti käyttämää Imperial Arvi -menetelmää. Jatkossakaan maisema-arvioinnin opas ei anna varsinaista tulosta maisemavaikutusten merkittävyydestä tai hyväksyttävyydestä, mutta se tekee arviointiprosessin itsessään entistä näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi.

Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet oppaan luontoselvitysten laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi. Kyseessä on suositus hyviksi käytännöiksi, ja tavoitteena on varmistaa, että luontoselvitykset tehdään kattavasti ja että luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Opas tullaan osittain päivittämään jo lähivuosina, sillä luonnonsuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset tulevat aiheuttamaan siihen päivitystarpeita.

Uusi opas luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin

www.ely-keskus.fi/web/uusiutuvan-energian-lupaneuvonta
puh. 0295 020 920 | tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–12.00