Teollinen aurinkovoima on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Teollinen aurinkovoima on yhä merkittävämpi tekijä matkallamme kohti kestävää tulevaisuutta. Sen päästötön tuotanto ja sen mahdollistama fossiilisten polttoaineiden tarpeen vähentäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mutta miten nämä suuren mittakaavan aurinkovoimahankkeet vaikuttavat luontoon? Tässä blogitekstissä tarkastelemme aurinkoenergian hyötyjä ja haasteita sekä sen roolia biodiversiteetin suojelussa.

Teollinen aurinkovoima on merkittävä keino tuottaa puhdasta, uusiutuvaa energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjämme matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Aurinkoenergian tuotanto on päästötöntä, ja sen tuotanto vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille, jotka ovat ympäristölle haitallisia.

Aurinkoenergia onkin yksi ympäristöystävällisimmistä energiantuotantomuodoista. Esimerkiksi CLEANaction-koalition raportin mukaan tuulienergian ohella paras energiantuotantomuoto luontokadon pysäyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Aurinkovoimalan vaikutukset luonnolle

Aurinkovoimatuotanto auttaa meitä toimissamme luonnon monimuotoisuuden, eli biodiversiteetin suojelun puolesta. Yksi suurimmista uhkista biodiversiteetille on ilmastonmuutos, jota nopeuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Mitä enemmän tuotamme uusiutuvaa, päästötöntä energiaa, kuten aurinkovoimaa, sitä pienemmäksi riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista muodostuu.

Aurinkovoimalla on monia positiivisia vaikutuksia: ne eivät tuota käytön aikana hiilidioksidipäästöjä. Teollisen mittaluokan aurinkopuistojen maisemavaikutukset ovat vähäisiä ja ne mahdollistavat energiantuotannon hajauttamisen.

Myös biodiversiteetin kannalta aurinkovoimala on lempeä: pörriäiset voivat pörrätä rauhassa ja voimala-alueilla voi olla kukkaketoja. Aurinkopaneelien välisiä alueita huolletaan, niin että ne pysyvät puuttomina ja paljaina. Tällaisilla paahdealueilla viihtyy usein vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisissa ympäristöissä.

Aurinkoenergian päästöt liittyvät paneelien rakentamiseen ja kuljettamiseen sekä aurinkopuistojen rakentamiseen – tältä osin täysin päästötöntä energiantuotantomuotoa ei ole olemassakaan. Kun otetaan huomioon aurinkovoimaloiden valmistus- ja käyttövaihe, aurinkovoiman elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin monien muiden energiantuotantomuotojen.

Kun aurinkovoimala 30–40 vuoden kuluttua saavuttaa käyttöikänsä pään, kevyet runkorakenteet, perustus- ja paneelikomponentit on helppo poistaa ja kierrättää. Alue palautetaan luonnontilaan, metsitetään tai otetaan viljelykäyttöön tai alue voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen, joka on ympäristön ja sähköntuotannon kannalta paras ratkaisu.

Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeet auttavat meitä siirtymään kohti puhtaampaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Aurinkoenergia ei ole pelkästään energiantuotantomuoto, vaan se on myös väline, jonka avulla voimme suojella luontoa ja edesauttaa maapallon monimuotoisuuden säilymistä. Se mahdollistaa tulevat vihreää sähköä vaativat investoinnit ja auttavat tekemään olemassa olevasta teollisuudesta kestävämpää.

Aurinkovoimatoimijat voisivat myös energiantuotantonsa puolesta toimia edelläkävijöinä energia-alalla ja toteuttaa puistojensa laidoille esimerkiksi kosteikkoja tai ennallistamiskohteita. Toteutuskelpoista puistotilaa ei välttämättä synny koko alueelle, joten jäljellä jäänyt alue voitaisiin ennallistaa.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Skarta Energyn verkkosivuilla

Olipa kerran vaihteisto: tarina tuulivoimaloiden vaihteistovalmistuksesta Jyväskylässä

Suomen uusiutuvilla on jäsenenä komponenttivalmistajia, joiden historia tuulivoimassa on paljon Suomen tuulivoimarakentamisen historiaa pidempi. Tuulivoimaloiden komponenttien valmistus ja vienti sekä niihin liittyvä palveluliiketoiminta unohtuukin usein julkisessa keskustelussa. Ja ehkä se ei ole ihme: tuskin kovin moni Jyväskylään Tampereen suunnasta kurvaava hahmottaa moottoritien varteen jäävän Flenderin tehtaan seinässä olevat suuret siniset kirjaimet nähdessään, että seinien sisällä tehdään erikoistunutta työtä tuulivoimaloiden vaihteistojen parissa. Kuinka siihen oikeastaan edes päädyttiin, että jyväskyläläisessä tehtaassa huolletaan tänä päivänä tuulivoimaloiden vaihteistoja eri puolilta maailmaa?

Tuulivoima-ala otti ensiaskeleitaan 1980-luvulla. Voimalavalmistajia oli muutama, joista Vestas on edelleen toi­minnassa, Bonuksen ja Enronin polut ovat johtaneet muiden toimijoiden brän­dien alle. Voimalat tarvitsivat vaihteistot, eikä vaadituilla ominaisuuksilla niiden­kään potentiaalisia toimittajia ollut mon­taa. Flenderin tuulibrändin Winergyn ja ZF:n kaltaisten jättiläisten joukkoon pon­nisti myös Suomesta Moventas, jolla oli pitkä historia teollisuuden voimansiirto­ratkaisuiden parista osana Valmet Power Transmissionia.

Silloisten voimalavalmistajien kyselyi­den innoittamina kolme vaihteistoval­mistajaa aloitti varhaisen tuulivoimala­vaihteiston kehityksen käytännössä sa­maan aikaan kukin omalla tahollaan. Nämä kolme toimijaa profiloituivat myö­hemmin vaihteistojen päävalmistajiksi. Kukapa olisi silloin arvannut, että erilai­set polut kuljettuaan Winergy ja Moven­tas tulisivat yhteenliittymän myötä täy­dentämään toistensa osaamista. Mut­ta sitä ennen tuulivoimaloiden kilowatit muuttuivat megawateiksi, markkinamyl­lerrykset seurasivat toisiaan ja tuulivoi­ma kasvoi merkittäväksi sähköntuotan­totavaksi koko maailmassa.

Alun opettelusta kohti sarjatuotantoa ja toimintavarmuutta

”1980-luku oli perusdesignin syntyai­kaa. Kukin vaihteistovalmistaja opetteli lähimmäksi tulleen voimalavalmistajan kanssa sitä, mitä tuulivoimalan vaihteis­tolta vaaditaan. Mallia otettiin teollisuu­den ja meripuolen ratkaisuista, mutta käsityötähän se oli, yksittäisten vaihteis­tojen kehittelyä ja kokeilua. Moventas protoili eniten Vestaksen ja GE:n ja sen edeltäjän Enronin kanssa. Ensimmäi­set vaihteistot toimitettiin 35 kW voima­laan. Niitä sitten paranneltiin askel ker­rallaan”, kertoo varhaisista vuosista Antti Turunen, joka vastaa Winergyn globaa­lista huoltoliiketoiminnasta. Turunen oli pitkään Moventaksen palveluksessa ennen siirtymistään Flender-konserniin kuuluvalle Winergylle. Paluu Jyväskylän Ikolan tehtaalle tapahtui Flenderin os­tettua Moventaksen 2022.

Voimalakoot kasvoivat vinhasti jo vuo­sikymmeniä sitten, vaikka toki silloiset voimalat olivat nykyisiin verrattuna lilli­putteja. ”Esimerkiksi 225 kW voimalassa oli jo varsin kehittynyt vaihteisto, vaik­ka oltiinkin vielä lieriömallisten, perin­teisten teollisuusvaihteiden maailmassa. Voimalakoon kasvun myötä kävi selväksi, että lieriömallista oli luovuttava. Ensim­mäinen planeettavaihteisto oli sarjatuo­tannossa 660 kW:n voimalaan 1990-lu­vun puolivälissä”, Turunen kertaa histo­rian kehitysaskeleita. ”PLH-312-vaihde ja 660 kW:n turbiinialusta olivat aikansa lip­pulaivatuote. Sitä myytiin valtavia mää­riä vuosien kuluessa. Kyseisiä voimaloita asennettiin paljon etenkin Pohjois-Ame­rikkaan, muun muassa Mojaven aavikol­le Kaliforniaan. Iso osa niistä on edelleen toiminnassa. Aikanaan tuon voimalan vaihteisto oli todella futuristinen, ja se loikin pohjan ja toimintamallin tulevil­le malleille ja toimintatavoille. Sen mal­lin myötä myös Moventaksen tuulibisnes lähti aidosti liikkeelle. Kaikki sitä ennen oli enempikin oppimista ja testailua” Tu­runen kertoilee.

Seuraava merkittävä steppi tuulivoima­loiden vaihteistoissa tapahtui 2000-lu­vun taitteessa, kun kilowattiluokasta siir­ryttiin megawattien puolelle. Moventas toimitti suuria määriä 1,5 ja 2 MW voi­maloiden vaihteistoja. Vaihteistojen mal­li oli sinänsä sama kuin kilowattiluokan planetaarisissa laitteissa, mutta teknolo­gisilla ratkaisuilla, kuten hiiletyskarkais­tulla kehäpyörällä ja integroiduilla pla­neettapyörän laakereilla, pystyttiin nos­tamaan momenttitiheyttä. Se oli tarpeen, sillä entistä pidemmät voimaloiden lavat välittivät kasvavia voimakuormia. ”Se oli sellaista suuren buumin aikaa,” Turunen kuvaa silloista menoa. 2000-luvun puoli­välissä Etelä-Amerikka ja Espanja piirtyi­vät Moventaksen kartalle aiemmin vah­vojen alueiden, Keski-Euroopan ja Poh­jois-Amerikan, lisäksi.

Hyppy kilowateista megawatteihin toi vaihteistovalmistajille myös haasteita. Vaihteistojen käytettävyys laski uuden­laisten teknologioiden nopean käyttöön­oton myötä. ”Meidänkin oli pakko avata huoltopiste Amerikkaan puhtaasti tuu­libisnestä varten. Vaurioiden määrä oli noussut poikkeukselliselle tasolle”, ker­too Turunen alan oppirahojen maksun vuosista 2000-luvun alkupuolella. Luo­tettavuuteen panostamisesta tulikin vii­meistään tässä vaiheessa monelle toimi­jalle keskeistä, joskin Moventakselle se oli ollut keskeistä alusta asti.

Kuumasta buumista selviytymisen tielle

2000-luvun ensimmäisen vuosikym­menen lopulla vaihteistojen suunnitte­lussa oli otettu suuria harppauksia: sitä myöten vaihteistojen luotettavuus parani merkittävästi. Voimansiirto ei myöskään enää ollut voimaloiden koon kasvua ra­joittava tekijä. Omistajamuutosten myötä tuulivoimabisneksestä tuli Moventaksen ydin. Jyväskylän Rautpohjan tehdas kävi ahtaaksi kasvavan kysynnän myötä, ja Jy­väskylän Ikolaan päätettiin rakentaa upo­uusi tehdas, joka valmistui 2008. ”Näky­mä oli niin hyvä, että oli suunnitelmia ra­kentaa Amerikkaan samanlainen tehdas. Asiakkaat saivat messuilla merkitä kart­taan ehdotuksia, minne seuraava tehdas rakennettaisiin. Homma oli silloin tosi isollaan”, Turunen kertaa tapahtumia.

Kaikki muuttui kuitenkin nopeasti. ”Sil­loisille asiakkaille tehtiin jopa 20 vaih­detta viikossa, ja tehdas pyöri kolmessa vuorossa. Vuosikymmenen taitteessa tuli kuitenkin pankkikriisi, ja kaikki pysähtyi myös Moventaksella parissa viikossa. Ti­lauskirjat olivat olleet täynnä reilusti yli puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja materi­aalia oli tilattu sen mukaan. Tavaraa oli joka paikka täynnä. Koko markkina ajau­tui pysähtyneeseen tilaan.”

Moventaksen onni tilanteessa oli, että aiemmin takuuhuoltoja toteuttanut­ta huoltotoimintaa oli muutama vuo­si aiemmin alettu kehittää huoltopalve­luliiketoiminnan suuntaan. ”Yhtäkkiä huolto olikin se, joka kannatteli ja piti tehtaan kiireisenä. Huoltotoiminnan 16 kautta saatiin valtavan isoja diilejä vaih­teistojen korjauksista ja uusimisista”, Tu­runen kuvaa yllättävää käännettä. Huol­totoiminta kannatteli, mutta emoyhtiön konkurssi ja yrityssaneeraus olivat kui­tenkin väistämättöminä edessä. Moven­taksen uusi alku tapahtui 2012 Clyde Blo­wersin omistajuuden myötä.

Teknologisen kehityksen valtavirrat ja sivujuonteet

Moventas oli, ja nykyinen yhtiö Flende­rin Winergy, on ennen kaikkea vaihteis­tovalmistaja. Antti Turunen, miten näet suoravetoisten ja vaihteistollisten voima­loiden kamppailun?

”Ala koki tuskaa vaihteistojen vikaan­tumisen vuoksi. Siinä kohtaa suorave­toisuus vaikutti erittäin houkutteleval­ta monelle toimijalle. Voimaloiden koon kasvu vie nyt vaihteistojen suuntaan, sil­lä komponenttien suuren koon vuoksi yli 10 MW voimaloita on haastavaa toteut­taa suoravetoisina. Suoravetoinen tekno­logia tulee säilyttämään tietenkin oman markkinarakonsa, ja Winergy tarjoaa segmentti- ja generaattoriratkaisuja myös sille puolelle”, Turunen sanoo. Niin Winergyn näkökulmasta kuin laajem­minkin onkin mahdollista, että myös me­rituulivoimassa mennään tulevaisuudes­sa vaihteistollisten mallien suuntaan.

”Tulevaisuuden kysymys on se, kul­keeko kehitys medium- vai high-speed-generaattoreiden suuntaan. Me­dium-speed-generaattorit vaikuttavat jossakin määrin yleistyvän, mutta aika näyttää, pystyvätkö ne markkinaosuu­dessa ohittamaan perinteisemmän high-speed-generaattoriratkaisun. Perinteisemmän mallin vahvuus on omista­jan näkökulmasta se, että generaattori ei ole niin integraalinen vaihteiston kanssa, mikä mahdollistaa vaihteiston ketteräm­mät huollot. Toisaalta medium-speed -teknologiassa on vähemmän vikaan­tuvia komponentteja” Moventas pilo­toi integraalista rakennetta generaatto­rivalmistaja The Switchin kanssa viime vuosikymmenellä, mutta luopui myö­hemmin tästä aikanaan edistyksellisestä medium-speed-mallista. Vaikka rakenne oli kompakti ja kustannustehokas, ala ei ollut vielä valmis teknologialle.

Suomalaista insinööriosaamista ja ketteryyttä Winergylle

Maailman talouden rattaiden pyör­teet osuivat niin, että Moventas ei raken­tanut toista tehdasta Jyväskylän Ikolan modernin laitoksen lisäksi. Koko tuuli­voima-alan kasvun myötä Moventaksen oma toimintasektori kutistui, kun yhden tehtaan turvin saattoi palvella vain yhtä suurta asiakasta kerrallaan. Toimitusris­kit kasvoivat asiakkaiden näkökulmas­ta, kun toimittaja oli varsin pieni toimi­ja alalla.

Moventaksella oli kuitenkin koeteltu asema teknologian kehittäjänä, erittäin korkeatasoiset huoltopalvelut ja kattava huoltoverkosto, rutkasti insinööriosaa­mista, hyvä kulttuuri ja ketterät toimin­tatavat – ratkaisukeskeistä kyvykkyyttä. Tätä kaikkea himoitsi Flender-konser­niin kuuluvat Winergy. Kauppa toteutui keväällä 2022, ja Moventas tuli katalyy­tiksi Winergyn huoltotoimintojen kehit­tämiseen.

Flender Winergy-tuulibrändeineen on globaali jättiläinen, jonka tuotteet katta­vat koko voimansiirron pääakselista ge­neraattoriin asti. Winergy on suurin län­simäinen vaihteistovalmistaja, globaalis­ti tasaväkinen Nanjingin kanssa. Moven­tas valmisti aikanaan 40 vuodessa noin 20 000 vaihteistoa Jyväskylässä. Vertai­lun vuoksi Winergy on valmistanut lähes 200 000 vaihteistoa ja lisäksi generaatto­reita ja muita komponentteja. ”Winergy ja Moventas aloittivat aikoinaan samaan aikaan, mutta kulkivat varsin erilaisia polkuja. Tekemisen peruselementit ovat kuitenkin olleet matkan varrella samat, mikä ylipäänsä mahdollisti yhtiöiden in­tegraation vuodessa. Mittakaava on ollut eri, mutta luotettavuuskeskeisyys yhteis­tä,” Turunen niputtaa historiaa. Moven­taksen valmistamista vaihteistoista kar­keasti ottaen noin 40 prosenttia asennet­tiin Amerikkaan, saman verran Euroop­paan ja loput 20 prosenttia muualle.

Winergy tekee huoltoja vaihteistoval­mistajasta riippumattomasti kaikille merkeille, myös kilpailijoiden tuotteille. Se on sujuvaa asiakkaan näkökulmasta, sillä yhdessäkin puistossa voi olla eri val­mistajien vaihteistoja. Jyväskylän Ikolan tehdas on keskittynyt huoltoihin. Vaih­teistoja tulee huoltoon ennen kaikkea lä­hialueelta, mutta myös kauempaa. Vaih­teisto puretaan, puhdistetaan ja kunnos­tetaan esimerkiksi korjaushiomalla tai valmistamalla osia uudelleen. Aina kun­nostus ei ole mahdollista, ja silloin joko tarjotaan korvaava vaihteisto tai valmis­tetaan uusi särkyneen tilalle. Vaihteis­to kiertää modernissa tehtaassa pisteel­tä toiselle, kunnes se lopulta kasataan, koeajetaan, maalataan, pakataan ja lähe­tään uudelleen maailmalle.

”On kiistatonta, että sijaintimme voi vai­kuttaa syrjäiseltä nyt, kun Pohjolan voi­malakanta on vielä nuorta ja vetreää. Mutta meillä on merkittäviä vahvuuksia, kuten prosessin tehokkuus ja läpimeno­ajat, joissa olemme todella edistykselli­siä ja joita jatkuvasti kehitetään.”, kertoo Alexander Connal, Winergyn markki­noinnista ja korporaatiokehityksestä.

Haastattelun aikaan Ikolan tehtaal­la tavaran vastaanoton päädyssä on su­lassa sovussa odottamassa isoja ja pieniä, nuorempia ja vanhempia vaihteistoja eri valmistajilta. ”Vahvuutemme on osaami­sessa: pystymme huoltamaan hyvin laa­jaa repertuaaria erilaisia vaihteistoja ja tarvittaessa tekemään tai tarjoamaan uu­den tilalle. Meillä on omien vaihdemalli­en lisäksi näkemystä kilpailijoiden vaih­teistoista niin pitkältä ajalta, että olem­me kehittäneet luotettavuutta parantavia päivityksiä myös niihin osana huoltoa”, Connal jatkaa.

Noin 60 prosenttia huoltoon tulevista vaihteistoista saadaan huollettua käyt­tökuntoon. Loppuosa on ajettu niin ää­rimmilleen, että on halvempaa valmis­taa uusi vaihteisto. Tyypillisesti uuteen päädytään, jos huollon kustannus on yli 90 prosenttia uuden valmistamisen kus­tannuksesta. Purkutyön pois jäänti tekee hintaeroa huollon ja uusvalmistuksen vä­lillä. Winergyn insinööreillä on taitoa ar­vioida huoltokustannusta jo vikaraport­tien perusteella. Ero huollon ja uuden valmistamisen välillä kuulostaa pieneltä, mutta kyseessä on mittakaava-asia: vaik­kapa 100 vaihteiston kohdalla kymmenen prosentin hintaero alkaa vaikuttaa. Van­haa on monesti kannattavaa korjata – ja ihmeitä niille Ikolan tehtaalla tehdään­kin!

Suuret tuulivoiman omistajat pyörit­tävät omia huoltopoolejaan, joissa iso­jen puistojen vaihteet kiertävät vuorol­laan huoltoon, ja tarvittaessa on aina saa­tavilla uusia tai huollettuja vaihteistoja. Tällaiset suuret huolto-ohjelmat pitävät Ikolan tehtaan väen kiireisenä. Tällä het­kellä tehdas pyörii kahdessa vuorossa ja uusia rekrytointeja on tehty ja luvassa li­sääkin. Esimerkiksi yhden Amerikan suu­rimmista loppukäyttäjistä portfoliossa on 15–20 vuotta vanhaa kW-luokan voimala­tyyppiä noin 2000 kappaletta. Winergy hiljalleen huoltaa koko fleetin, ja Ikolas­sa valmistetaan vuosittain noin 100 uutta vaihteistoa osana huolto-ohjelmaa. ”On­han se aikamoista, että voimme valmis­taa vaihteiston teoriassa kaikkiin histo­rian saatossa valmistettuihin voimaloi­hin”, Connal myhäilee.

Winergy on kaikille suurille voimalaval­mistajille vaihteistojen ykkös- tai kakkos­toimittaja. Se on myös saavuttamassa kas­vavaa markkinaosuutta Aasian tuulivoi­mavalmistajien keskuudessa. Yhtiö in­vestoi suuresti nopeasti kasvaville Kiinan ja Intian markkinoille, mutta toisaalta Ikola mukaan lukien Euroopan omavai­suusaste on niin ikään hyvä, 10 GW vuo­dessa. Vaikka Amerikan ja Suomen yksi­köt ovat nyt puhtaasti huoltoihin ja nii­hin liittyvän valmistukseen keskittyneitä, on valmius omavaraiseen valmistukseen olemassa esimerkiksi geopolitiikan niin vaatiessa.

Miten summata tämä pitkä tarina? Vaih­teisto valmistuksessa protoiltiin 80-luvul­la, luotiin liiketoimintamallia 90-luvulla, panostettiin sarjatuotantoon ja luotetta­vuuteen 2000-luvun alkupuolella, kun samalla loikattiin megawattiluokkaan. Il­man voimansiirrossa tehtyä kehitystyötä tuulivoimalat eivät nyt olisi niin suuria kuin ne ovat. Flender Finland on kääntä­nyt Moventaksen vaikeat vuodet voitoksi: huoltoliiketoiminta on todella hyvällä to­lalla, ja sen tarve kasvaa.

Vihdoin näköpiirissä siintää, että töitä tulee myös tästä lähialueelta, kotimark­kinalta. Vaikka pitää sitä vielä odottaa, koska Suomen voimalat ovat yhä nuo­ria. Mutta Ikolassa paiskitaan odotellessa hommia 200 työntekijän voimin muiden maiden vaihteistojen parissa. Tekemi­sen meininkiä on enemmän kuin mone­na haastavana vuonna yhteensä. Suomen tuulivoimaloiden vaihteistot ovat hyvissä käsissä, kun huoltojen aika vuosien ku­luessa koittaa.

Uusiutuvien tuomaa työtä: Klaara Tapper

Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä

Nimi: Klaara Tapper

Työpaikka: Suomen uusiutuvat ry

Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri

Miten uusiutuva energia työllistää sinua?

Aloitin elokuussa 2024 Suomen uusiutuvat ry:n aurinkovoimasta vastaavana edunvalvontapäällikkönä. Tehtäväni on edistää uusiutuvalle energialle suotuisaa toimintaympäristöä ja tuoda jäsenistömme ääni kuuluviin päätöksenteossa.

Mitä odotat uusiutuvan energian parissa työskentelyltä?

Alussa odotan eksponentiaalista oppimiskäyrää: vauhdilla kasvavaan ja kehittyvään toimialaan on suunnattoman kiehtovaa perehtyä. Alalla toimii valtavasti asiantuntevaa, innostavaa ja mukavaa väkeä, mikä tekee työstä entistäkin antoisampaa.

Pidemmällä aikavälillä on takuulla kiehtovaa seurata etenkin aurinkovoimatuotannon kasvua Suomessa. Kotimainen energiaekosysteemimme saa uuden voimavaran, joka vauhdittaa fossiilisista energianlähteistä irtautumista ja vahvistaa Suomen omavaraisuutta.

Miksi uusiutuvaa energiaa?

Uusiutuva energia on Suomessa investointien vauhdittaja, energiaomavaraisuuden tukipilari ja kestävän kehityksen kivijalka. Puhdas, paikallinen energia toimii keskeisenä kasvun ja hyvinvoinnin ajurina.

Anna kommentteja – vaikuta! 

Suomen uusiutuvat on tuulivoima-alan ”joku” 

Se kuuluisa ”joku” on tehokas tyyppi, joka hoitaa kodeissa ja työpaikoilla monta juttua, jotka eivät selkeästi ole kenenkään tehtävänä tai ruumiillistu yhteen tahoon. Kun ”tuulivoima-ala” on jotakin mieltä, on kannanmuodostus ja määrittely tyypillisesti tapahtunut yhdistyksen piirissä: hallituksessa, valiokunnissa, toimistolla ja muissa verkostoissa. Ilman toimialajärjestöä kokoavana voimana ja kompromissin muodostajana olisi vain yksittäisten yritysten kantoja, jotka asiasta riippuen olisivat keskenään enemmän tai vähemmän samansuuntaisia. Jatkossa myös aurinkovoima-alan kanta muodostetaan Suomen uusiutuvien toimielimissä.  

Useimmiten alan yhtenäisen kannan muodostaminen on sujuvaa, sillä asioissa on helppoa nähdä suuri kuva, joka on alan toimintaedellytysten turvaamisen kannalta selkeä. Vaikeampiakin tapauksia on, kuten esimerkiksi kannanotto talousvyöhykkeen sääntelykehikon muodostamiseen tänä vuonna: yritysten näkemykset parhaasta mallista olivat keskenään niin erilaisia, että kaikkia toiveita ei voinut samaan aikaan ottaa huomioon. Yhdistys järjesti asian osalta asiasta kiinnostuneelle jäsenistölle keskustelutilaisuuksia, joissa keskusteltiin erilaisista vaihtoehdoista ja näkemyksistä. Erityisesti tällaisissa moninäkökulmaisissa asioissa keskustelu voi olla repivääkin, ja kaikilta osapuolilta vaaditaan kykyä ja halua ymmärtää erilaisia näkemyksiä ja antaa periksi omista tavoitteista kompromissin löytämiseksi. Yhdistyksen tavoitteena on aina kohdella jäseniä mahdollisimman tasapuolisesti ja pitää ala yhtenäisenä ja hyväntuulisena, joten voikin todeta, että onneksi näitä vaikeita kannanmuodostusasioita tulee harvoin – ne ovat vaikeita tapauksia kaikille osapuolille! 

Alan etu edellä 

Suomen uusiutuvat ry kirjoittaa lausuntonsa alan edun mukaisesti. Alan etu ei kuitenkaan ole yhdistyksessä automaattisesti tiedossa – eihän meillä yhdistyksessä ole omia hankkeita tai voimaloita operoinnissa. Yhdistys tarvitsee jäsentensä apua ja panosta kannanmuodostuksessa. Lausuntomme on usein pitkälti jäsenten toiveiden näköinen, toki huomioiden, että yhdistys kommentoi aina yleisellä tasolla. Työmme on silloin vaikeaa, kun emme saa jäsenistöltä kommentteja lausunnoilla olevaan asiaan.  Aina emme yksinkertaisesti tiedä, mitä pitäisi lausua tai mihin pitäisi kiinnittää huomiota, etenkin jos kyseessä on tekninen ja tiettyä kapeaa sektoria koskeva asia. 

Olemmekin pyrkineet kehittämään prosessia siten, että jäsenten olisi mahdollisimman helppoa antaa kommenttinsa ja toisaalta yksittäiset kommentit olisi mahdollisimman helppoa jalostaa yhdeksi lausunnoksi. Näkemykset ja kommentit lausuntoihin pyydetään nykyään verkkolomakkeella. Sen käyttö on ollut vielä vähäistä, ja meille saakin antaa palautetta itse prosessin parantamiseksi.  

Lomakkeen kehittämisen ajatuksena on, että kommentit saadaan kootusti ja varmasti talteen, kun ne eivät saavu usein ruuhkaisiin postilaatikoihin yksittäisinä viesteinä. Lomake mahdollistaa myös yleisen tason kommentoinnin avoimien tekstikenttien muodossa. 

Suuri määrä ja usein kireä aikataulu 

Lausuntopyyntöjen määrä vaihtelee jonkin verran hallituskauden vaiheen mukaan: hallituskauden loppupuolta kohden lausuntopyyntöjä tuppaa tulemaan suurempia määriä, kun viimeisiä hallitusohjelman kirjauksia toimeenpannaan ennen hallituksen vaihtumista. Valitettavan usein lausuntopyynnöt tulevat hyvin kireällä aikataululla. Lausunnon koostaminen vie väistämättä jonkin hetken, joten myös yhdistykseltä tulevat toiveet kommentoida lausunnoilla olevaa asiaa tulevat usein hyvin napakalla aikataululla ja valmiin lausunnon kommentointimahdollisuudet ovat hyvin rajallisia.  

Yhdistys on jättänyt viime vuosina 20-30 lausuntoa vuosittain mitä moninaisimmista asioista. Useimpiin lausuntopyyntöihin pyrimme lausumaan jotakin, sillä se on osaltaan tapa varmistaa mahdollisuus osallistua myös jatkossa. Sisällöltään tyhjää lausuntoa ei luonnollisesti kannata jättää, joten on arvokasta, jos jäsenistöstä tulee näkemystä myös siihen, mitä hyvää ja kannatettavaa lausuttavana olevassa ehdotuksessa on. 

Aktiivisuus kannattaa 

Niin paljon se antaa kuin se ottaakin, on vanha ja moneen tilanteeseen sopiva sanonta. Niin myös tälläkin kertaa: olemalla aktiivinen ja tarjoamalla omaa ja tiimisi osaamista yhteisten asioiden hoitoon, on todennäköisempää, että lopputulos on yrityksesi kannan mukainen. Luonnollisestikaan yhden yrityksen kanta ei muodosta koko alan kantaa ja asiat valuvat suodattimen läpi yhdistyksen lausuntoihin, mutta tarjottuja näkemyksiä kuunnellaan herkällä korvalla.  

Pidäthän myös mielessä, että kaikki viranomaisten ja muiden tahojen lausuntopyynnöt eivät automaattisesti tule Suomen uusiutuville tai osu työntekijöiden haaviin muutoinkaan. Tuulivoimaan suoraan liittyvät lausuntopyynnöt tulevat tyypillisesti yhdistykselle lausuntopyyntöinä, mutta kannattaa hoksauttaa yhdistyksen henkilökuntaa etenkin epäsuoremmin tuulivoimaan liittyvistä mutta alan kannalta tärkeistä lausuntopyynnöistä. Näin voit varmistaa, että yhdistys on lausumassa asiasta. 

On hyvä, että yritykset jättävät aktiivisesti omia lausuntojaan. Samaan aikaan alan yleisen kannan esille tuominen on arvokasta ja korostaa myös yritysten omia viestejä. ”Ala” ei ole yksittäinen ”joku” vaan joukko aktiivisia jäsenyrityksiä, joilla on halu viedä koko alaa eteenpäin, kohti mahdollisimman jouhevaa toimintaympäristöä.  

Yhdistyksen jättämät lausunnot löytyvät verkkosivuiltamme.

Suomen uusiutuvien valiokuntien esittely: Verkkovaliokunta

Tuomas Kupila
Yritys: Taaleri Energia Oy
Työnimike: Technical Asset Manager, Electrical Operations
Valiokunta: Verkkovaliokunnassa kolme vuotta, joista yksi puheenjohtajana

Verkkovaliokunta keskittyy verkkoyhteyksien kustannusten läpinäkyvyyteen, verkkoyhteyksiä koskevien sopimusten pankkikelpoisuuteen, liitäntäkaapelikysymyksiin, siirtojohtoihin maan sisällä ja ulkopuolella sekä muihin verkkoyhteyksiin liittyviin kysymyksiin.

Valiokunnan jäsenet määrittelivät työryhmien aiheet ja tavoitteet, ja jakautuvat ryhmiin oman asiantuntemuksensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan sekä tekevät tiivistä yhteistyönä tärkeiden sidosryhmien, kuten Fingridin kanssa.

Kerro itsestäsi ja tuulivoima-urastasi

Taalerilla olen työskennellyt uusiutuvien parissa vuodesta 2018 lähtien ja tätä ennen olin vajaa kymmenen vuotta Vattenfallilla ja nimenvaihdon jälkeen Eleniassa muutamissa eri positioissa suunnittelu-, käyttö- ja kumppaniyhteistyötehtävissä. Taalerilla vastaan Suomen tuulipuisto-kohteidemme sähköinfran operatiivisesta toiminnasta ja osallistun sekä hankekehitykseen että rakentamisvaiheeseen sähkötekniikan osalta niin tuuli-, aurinko- kuin energiavarastohankkeissa Suomessa sekä tarvittaessa myös ulkomailla. Eräs alalla minua pidempään työskennellyt kollega esittelee itsensä joskus tittelillä ”electrical everything” ja mielestäni tämä sopii pilke silmäkulmassa myös omaan toimenkuvaani.

Olen kotoisin Jyväskylästä, mutta opiskelujen myötä jäänyt Tampereelle, missä asun nelihenkisen perheeni kanssa. Vapaa-ajalla teen nelikymppiselle perheenisälle klassisia toimia, jotka liittyvät lasten harrastuksiin – minut voi bongata mm. jalkapallokentän laidalta. Itselleni rakkaat harrastukset ovat kesällä (joskus toki talvellakin) pyöräily ja talvella hiihto, mutta näiden lisäksi olen mieltynyt luonnossa vaelteluun sekä kalasteluun mahdollisimman pohjoisessa ja erityisesti paikoissa, joissa mobiiliyhteyksiä ei ole.

Mikä oli kimmoke hakeutua Suomen Tuulivoimayhdistyksen valiokuntatoimintaan?

Kun verkkovaliokuntaa käynnisteltiin STY:ssä kolmisen vuotta sitten, pyysi Anni muistaakseni minua toimintaan mukaan ja mielelläni siihen lähdinkin. Tätä ennen verkkoon liittyviä asioita käsiteltiin muiden valiokuntien sisällä ja jäsenet sekä osin myös verkkoyhtiöt yrittivät tahollaan ratkoa kiihtyvään tahtiin muuttuvan ympäristön tuomia haasteita. Valiokunnan käynnistyessä ja jo sitä ennen oli selvästi nähtävissä merkkejä paitsi uusiutuvien hankekehityksen, myös rakentamisen sekä operoinnin osalta olevan tarvetta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota nimenomaan verkon puolelta tuleviin vaateisiin ja niistä tiedottamiseen.

Oliko sinulla aikaisempaa kokemusta vastaavantyyppisestä toiminnasta?

Varsinaista valiokuntakokemusta minulla ei ollut, mutta useissa eri työryhmissä olen työurallani ollut ja olen edelleen mukana – tällä hetkellä esimerkiksi Fingridin Kantaverkkotoimikunnassa.

Miten valiokuntatyö on kehittynyt sinun aikanasi?

Sanoisin, että ainakin kolme vuotta käynnissä olleen verkkovaliokunnan osalta tekeminen on tietyllä tavalla vakioitunut niin rakenteiden kuin tekemisen ja vaikuttamisen tapojen osalta. Sitoutuminen on mielestäni ollut tosi hyvää koko ajan ja varajäsenen nimeäminen varsinaisen jäsenen lisäksi on tuonut jatkuvuutta ja tehokkuutta tekemiseen – varmaan myös vaihtelua ja joustavuutta osallistujillekin. Tällä toimikaudella vaihdoimme valiokunnan toimintakielen englanniksi, jotta kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Mitä asioita olette viimeksi käsitelleet?

Edellisessä kokouksessamme käsittelimme mm. alueverkkoyhtiöille esitettyjä yhtenäisiä liittymissopimuksen solmimiseen liittyviä käytänteitä, Työ- ja elinkeinoministeriön sähkömarkkinalain uudistukseen tähtääviä tavoitteita sekä aikataulua, muutosehdotuksia Fingridin kantaverkkopalvelujen rakenteeseen ja tulevia kantaverkkoyhtiön ehdottamia muutoksia voimalaitosten, energiavarastojen sekä hybridikohteiden verkkokoodeihin (VJV2024 ja SJV2024).

Millaisia yhteistyökuvioita valiokuntanne on rakentanut vuosien aikana?

Ehkä merkittävimpinä voisi mainita pysyvän ja formaalin kontaktin verkko- ja liitettävyysasioissa mm. FG:n sekä Energiateollisuuden suuntaan koko alan osalta.

Mitkä ovat omat toiveesi valiokunnan toiminnassa?

Valiokunnan aktiivisuus ja omatoimisuus on ollut yksi olennaisista syistä pysyä mukana toiminnassa ja toivon sekä uskon sen jatkuvan näin myös tulevaisuudessa. Päätöksemme toimia ns. pienryhmä-metodilla ja keskittyä vain rajalliseen määrään olennaisia asioita on ollut mielestäni toimiva. Sen avulla kokonaisuuksia on varmasti ollut helpompi hahmottaa ja valittu tapa on myös mahdollistanut jäsenten kiinnostuksen kohteiden sekä moninaisen osaamisen kirjon tehokkaan hyödyntämisen.

Auringon ja myös hybridien eri variaatioiden mukana olo tuulen lisäksi tulee varmasti olemaan asia, joka pitää verkkovaliokunnassakin miettiä edistettävien asioiden osalta.

Mitkä ovat tärkeimmät lainsäädännölliset muutokset, joita toivot näkeväsi tuulivoima-alalla?

Jos ajattelen asiaa verkkovaliokunnan kannalta niin toivoisin näkeväni mahdollisimman pian sähkömarkkinalain osalta muutoksen, joka aidosti mahdollistaa energiavarastoja sisältävien hybridikohteiden rakentamisen koska niitä Suomi tarvitsee osana vihreää siirtymää. Kanta- ja alueverkon kehittämisen ja hankkeiden liitettävyyden mahdollistamisen osalta toivon ympäristöä, jossa mahdollistetaan Suomen kilpailukykyä ylläpitävä teollisen mittakaavan kohteiden verkkoon kytkeminen.

Mitä haluaisit sanoa valiokuntatoiminnasta kiinnostuneilla?

Rohkaisisin hakemaan valiokuntatoimintaan mukaan, jos haluat päästä tekemään vaikuttamistyötä äärimmäisen fiksujen ja innostuneiden ihmisten kanssa – niin alan sisältä kuin sidosryhmienkin osalta.