Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen
Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.
”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.
Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.
Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”
”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.
Sähkökattiloissa kypsyy puhdas siirtymä
Uusiutuvan energian nopea kasvu on mullistanut Suomen energiantuotantoa, mutta sen vaihteleva tuotanto asettaa haasteita sähköjärjestelmälle. Ratkaisuksi on kehitetty joustavia energiaratkaisuja, kuten teollisen mittaluokan sähkökattiloita, jotka hyödyntävät edullista sähköä lämmöntuotannossa. Näiden avulla voidaan tasapainottaa energiantuotantoa, varastoida ylimääräistä sähköä ja edistää siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat rynnistäneet osaksi Suomen energiajärjestelmää viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nopeasti. Kuvaavin esimerkki on tuulivoima, jonka kapasiteetti on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2024 mennessä noin 42-kertaiseksi, ollen nykyään jo lähes 8 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylittääkin nykyisin jopa ydinvoimatuotannon määrän silloin kun tuulee.
Uusiutuvan energiantuotannon ominaispiirteisiin kuuluukin tuotannon vaihtelevuus kulloinkin vallitsevan säätilan mukaisesti.
”Säätä emme pysty hallitsemaan, joten volatiliteettia emme pääse karkuun. Viisainta onkin sopeutua kääntämällä tuotannon vaihtelevuus kilpailueduksi. Tätä periaatetta noudattaen Helen on investoinut merkittävästi joustavan ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän rakentamiseksi, mistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat maailmallakin huomiota herättäneet teollisen mittaluokan sähkökattilaprojektimme”, kertoo Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.
Sähkökattilat ovat tehokas tapa muuntaa sähköä lämmöksi, ja ne voivat toimia joustavasti uusiutuvan energian tuotannon vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun sähköä tuotetaan runsaasti, edullinen tuotanto voidaan varastoida sähkökattiloiden avulla myöhemmin hyödynnettäväksi lämmöksi.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla.”
Helen onkin investoinut sähkökattilaprojekteihin eri puolilla Helsinkiä. Hanasaaressa on otettu käyttöön kolme sähkökattilaa, joiden tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmityksen vuositarvetta. Helen on myös päättänyt rakentaa Hanasaaren alueelle vielä isomman, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen sekä sen yhteyteen 1 000 MWh:n lämpövaraston.
Helen on ottamassa sähkökattiloita käyttöön myös Salmisaaressa, minkä lisäksi yhtiö on tehnyt investointipäätökset sähkökattiloiden rakentamisesta Eiranrantaan ja Patolaan. Kaikkiaan Helenillä on tällä hetkellä joko investointi- päätökset tai jo valmiina lähes 600 megawatin edestä sähkökattilatehoa.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla, kuten sähkökattiloilla, ladaten samalla lämpö- varastoja”, Tolonen sanoo.
Joustava energiajärjestelmä hyödyttääkin sekä asiakkaita edullisempana energiana että ympäristöä puhtaammalla tuotannolla. Samalla se tasapainottaa myös markkinaa käyttäen puhtaan siirtymän tuotantomuotojen ominaisuuksia tehokkaimmalla tavalla.
Uusiutuvien tuomaa työtä: Marjo Nyström
Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.
Nimi: Marjo Nyström
Työpaikka: Oy Risk consult Ab, osakas
Koulutus: OTM, Vakuutusmeklari, Risk Manager
Miten uusiutuva energia työllistää sinua?
Asiantuntijapalvelut, vahinkoriskien vakuuttaminen ja vahinkoasioiden hoito.
Mikä on parasta työssäsi?
Olla asiakkaiden tukena uusiutuvien energiamuotojen vahinkoriskien vakuuttamisessa ja auttaa haasteellisissa vahinkotilanteissa. Lisäksi Site -käynnit ovat aina mielenkiintoisia.
Mieleenpainuvin muisto työsi parista?
Kun on pystynyt ratkaisemaan asiakkaalle haasteellisen tilanteen, esim. haasteellisen vahinkoasian osalta.
Uusiutuvien tuomaa työtä: Oy Risk Consult Ab
Juttusarjassa esitellään uusiutuvan energian alalla työskenteleviä ihmisiä ja yrityksiä.
Yrityksen nimi: Oy Risk Consult Ab
Toimiala: Vakuutusmeklarointi, Riskienhallinta
Perustamisvuosi: 1987
Miten uusiutuva energia työllistää teitä?
Konsultoimme uusiutuvan energia alalla toimivia yrityksiä vakuutustarpeen suhteen. Konsultointi sisältää vahinkoriskien kartoituksen sekä vakuutusturvan hankkimisen sekä rakennusvaiheessa että tuotannollisen toiminnan osalta. Energia-alan viimeaikaisten muutosten vuoksi vakuutusmarkkina on kiristynyt energiariskien vakuuttamisen osalta, joten vakuutusmeklarin apu on usein tarpeellinen.
Autamme asiakkaitamme myös vahinkotilanteissa ja asiakkaamme toimivat tuulivoiman, aurinkovoiman, akkuteknologian sekä energiavarastoinnin toimialoilla.
Millaisena näette uusiutuvan energia-alan tulevaisuuden?
Uskomme vahvasti siihen, että osaamiseen uusiutuvien energiamuotojen osalta on panostettava. Näin voimme auttaa asiakkaitamme ymmärtämällä toimintaan liittyviä vahinkoriskejä.
Mitä ovat parhaat puolet uusiutuvan energian parissa työskentelyssä?
Teknologian kehitys, osaavat henkilöt ja jatkuva muutos.
Aurinkovoimapuiston maanvuokrasopimus vaarantaa maatalousmaan tukikelpoisuuden: Onko viranomaisten tulkinta perusteltua?
Aurinkovoimahankekehittäjien ja maanomistajien tekemät maanvuokrasopimukset ovat aiheuttaneet yllättäviä vaikutuksia maanomistajien maataloustukiin. Maanvuokrasopimusten laatiminen siten, että mahdollistetaan maanvuokraoikeuden kiinnityskelpoisuus ja näin myös aurinkovoimahankkeen rahoitus ilman, että vaarannetaan peltoalueen tukikelpoisuutta, on muodostunut haasteeksi. Hankekehittäjät ja maanomistajat tasapainoilevat kahden eri viranomaisen vaatimusten kanssa. Ongelman ytimessä on maatalousmaan hallinnan määritelmä, joka kaipaisi joustavampaa tulkintaa.
Aurinkovoimahankekehitys on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi ja teollisen mittaluokan hankkeita on kehitteillä ympäri maata niin vanhoille turvetuotantoalueille, tuulivoimapuistojen yhteyteen kuin maatalousmaallekin. Moni hankekehittäjä on vuokrannut tai suunnittelee peltoalueiden vuokraamista aurinkovoimahanke kehitykseen, koska ne ovat erinomaisia rakennuspaikkoja aurinkovoimahankkeille. Yllätyksenä monelle hankekehittäjälle ja viljelijälle on kuitenkin tullut peltoalueen maataloustukitukikelpoisuuden menetys jo ennen kuin aurinkovoimapuistoa on ryhdytty rakentamaan. Syynä tukikelpoisuuden menettämiselle on ollut se, että viljelijä on maanvuokrasopimuksella siirtänyt tulevan aurinkovoimapuiston rakennuspaikan hallinnan hankekehittäjälle. Ruokaviraston tulkinnan mukaan maataloustukea peltoalueelle ei voida maksaa, mikäli peltoalue ei ole viljelijän yksinomaisessa hallinnassa.
Aurinkovoimahankkeen kehittäminen on monivaiheinen prosessi, jossa maanvuokrasopimuksen solmimisen ja varsinaisen rakentamisen välinen ajanjakso kestää usein vuosia. Maanvuokrasopimukset laaditaan hankekehityksen alkuvaiheessa ennen kuin hankkeella on vielä kaavaa. Tällöin hankkeen toteutumiseen liittyy vielä monia kysymysmerkkejä, niin poliittisia kuin luvitukseen ja kannattavuuteenkin liittyviä. Ennen rakentamista vuokra-aluetta käytetään vain hyvin rajallisesti hankkeen vaatimiin selvitys- ja mittaustöihin, jolloin peltoalue soveltuu pääsääntöisesti edelleen erinomaisesti viljelystarkoitukseen. Moni maanomistaja mielellään jatkaisi viljelyä niin kauan kuin se hanketta häiritsemättä on mahdollista, sillä hankekehitysajalta maksetaan tyypillisesti varsin pientä vuokraa, jos ollenkaan, verrattuna siihen mitä maksetaan aurinkovoimapuiston tuotantoajalta. Hankekehittäjälläkään ei lähtökohtaisesti ole mitään syytä saada peltoalueen viljelykäyttöä päättymään ennen rakennustöiden alkamista. Viljelyn jatkamisen taloudelliset kannustimet kuitenkin murenevat, jos tukikelpoisuus menetetään.
Ongelman välttämiseksi maanvuokrasopimuksissa onkin saatettu päätyä ratkaisuun, jossa viljelijä on pidättänyt hallintaoikeuden itsellään joko kokonaan tai siihen asti, kunnes rakentaminen peltoalueella alkaa. Samalla viljelijä on pidättänyt itsellään oikeuden harjoittaa viljelyä alueella niin kauan, että aurinkopuiston rakentaminen varsinaisesti alkaa. Tämä käytäntö luo kuitenkin ongelman toisessa viranomaisessa, Maanmittauslaitoksessa. Maanmittauslaitos on tulkinnut, ettei maanvuokrasopimukseen perustuvaa vuokraoikeutta voida kirjata kiinnityskelpoisena laitostunnuksellisena vuokraoikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jos alueen hallintaoikeus ei siirry vuokralaiselle. Lopputuloksena maanvuokraoikeudet on joko kirjattu ilman laitostunnusta tai niiden kirjaaminen on jätetty lepäämään, kunnes rakennustöiden aloittaminen on todennettu. Maanvuokraoikeuden laitostunnuksen, ja siten kiinnityskelpoisuuden, puute puolestaan vaarantaa aurinkovoimahankkeen rahoituskelpoisuuden. Samalla vaarantuu koko hankkeen toteutuskelpoisuus, koska aurinkovoimahankkeita koskevassa projektirahoituksessa rahoittaja käytännössä poikkeuksetta edellyttää maanvuokraoikeuksien kiinnittämistä osana rahoitusjärjestelyn vakuuspakettia. Vastaavasti aurinkovoimahankkeen rakennustöitä ei lähtökohtaisesti haluta aloittaa ennen hankkeen rahoituksen varmistumista, jolloin hankekehittäjillä on vaarana joutua pattitilanteeseen.
Mihin Ruokaviraston tulkinta maatalousmaan yksinomaisesta hallinnasta perustuu? Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanottu suunnitelma-asetus (EU) 2021/2115 sisältää säännökset maataloustukirahaston ja maaseuturahaston käytöstä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Asetuksessa on todettu, että jotta voidaan varmistaa, että tukea maksetaan maatalousmaasta, joka on viljelijän käytössä ja jolla harjoitetaan maataloustoimintaa, olisi vahvistettava tukikelpoisen hehtaarin kehysmääritelmä. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vahvistettava edellytykset sen määrittämiseksi, onko maa viljelijän hallinnassa. Tukikelpoinen hehtaari on määritelty asetuksen 4 artiklassa ja siinä todetaan, että tukikelpoisen hehtaarin kattamat alat tulee olla viljelijän hallinnassa. Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston mukaan ei ole olemassa säännöstä, jossa täsmennettäisiin sen oikeussuhteen tarkkaa luonnetta, jonka perusteella viljelijä pitää aluetta hallussaan. Maan on kuitenkin oltava viljelijän käytettävissä laillisella tavalla, ja sen on perustuttava sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaiseen oikeusperustaan. Suunnitelma-asetus on kansallisesti implementoitu laissa Euroopan unionin suorista viljelytuista (1332/2022) ja sen 6.1 §:ssä todetaan, että tukikelpoisen alan on oltava aktiiviviljelijän hallinnassa sinä päivänä, jolloin vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.
Maatalousmaan hallinnan määritelmä onkin pitkälti jätetty kansallisesti ratkaistavaksi. Puhtaan siirtymän edistämisen näkökulmasta olisi toivottavaa, että maatalousmaan hallintaa tulkittaisiin tavalla, joka ottaa huomioon aurinkovoimahankkeiden monivaiheisen luonteen ja mahdollistaisi maatalousmaan tukikelpoisuuden nykyistä pidemmälle. Jos maanvuokrasopimuksessa on esimerkiksi nimenomainen lauseke, joka mahdollistaa viljelyn jatkamisen aurinkovoimahankkeen rakennustöiden aloittamishetkeen saakka, ei pitäisi olla mitään syytä tulkita viljelijän luopuneen alueen hallinnasta tukikelpoisen hehtaarin määritelmän näkökulmasta. Nykykäytäntö aiheuttaa maanomistajille tarpeettoman riskin maataloustukien menettämisestä, mistä aiheutuu riskejä hankkeelle. Ensinnäkin hankkeiden rahoitus vaarantuu, kun ryhdytään laatimaan maanvuokrasopimuksia hankkeille, joille ei voida myöntää laitostunnusta. Toisaalta maanomistajien halukkuus ylipäänsä lähteä mukaan hankkeeseen on vaarassa heikentyä.