Kainuun ammattiopiston henkilöstöä osallistui tuulivoima-alan perusturvallisuuskoulutukseen – tavoitteena kehittää alan koulutusta

Kainuun ammattiopiston sähkö- ja automaatioalan sekä koneasennuksen ja kunnossapidon henkilöstöä osallistui huhtikuussa GWO ”perusturvallisuus” koulutukseen Oulussa. Koulutus on pakollinen, mikäli mielii päästä vierailemaan tuulivoimalan huipulla. Koulutuksen käytyään henkilöstön jäsenet pääsivät nousemaan 155 metrin korkeudella olevan nasellin katolle.

”GWO BST oli yksi mielenkiintoisimpia koulutuksia mitä olen työurallani käynyt. Erityisesti Working at Heights, kiipeilyosuudet. Koulutuksesta sain ”natsat” nousta 155 metrin korkeudessa olevaan toimistotyöpisteeseen, jossa alas katsoessa puutkin näyttivät tulitikuilta”, Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen projektipäällikkö Ville Loukusa kertoo.

Kainuun ammattiopistossa on käynnissä kaksi hanketta: Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen sekä Tuulituo – Tuulivoima-alalle tekijöitä ja uutta osaamista Kainuuseen. KAOn tavoitteena on kehittää alan koulutusta niin Kainuussa kuin valtakunnallisestikin.

”Tulevan koulutuksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että ymmärretään mitä kokemuksia tuulivoimateollisuudessa työskentely pitää sisällään; korkeita ja ahtaita paikkoja, huojuvan tornin tunne ja huipulla suhiseva tuuli. Asianmukainen koulutus ja turvalliset välineet toivat kuitenkin turvallisuuden tunteen, vaikka en ole aiemmin erityisesti pitänyt korkeista paikoista”, Ville jatkaa.

GWO on kansainvälinen järjestö, joka kehittää standardoituja turvallisuuskoulutuksia tuulivoimateollisuudelle. GWO ”Global Wind Organisation Basic Safety Training” (BST) on kansainvälinen koulutus, joka antaa perustiedot ja taidot työskennellä turvallisesti korkealla sekä perustason osaamisen korkealta pelastamiseen tuulivoimaympäristössä. BST-koulutusta järjestetään Suomessa tällä hetkellä muutamassa paikassa.

Alalla työskentelyyn vaaditaan myös ”Global Wind Organisation Basic Technical Training” (BTT) ”GWO:n tekninen peruskoulutus”. Tämä koulutus keskittyy tuulivoimateollisuuden teknisiin perustaitoihin ja -osaamiseen. BTT-koulutuksen järjestäjää ei ole Suomessa vielä tällä hetkellä ollenkaan.

”Meillä on tavoitteena olla Suomen ensimmäinen organisaatio, jolla on lupa järjestää BTT-koulutusta. Alustavia toimenpiteitä on suunniteltu Saksalaisen koulutus- ja auktorisointiorganisaation kanssa ja ensimmäisiin kouluttajakoulutuksiin meiltä olisi lähdössä pari opettajaa syksyn aikana”, Tuulituo – Tuulivoima-alalle tekijöitä ja uutta osaamista Kainuuseen -hankkeen projektipäällikkö Lasse Hyvönen kertoo.

Juttu on julkaistu aiemmin KAO:n blogissa.

Tuulen tuomaa työtä: Marianna Ahonen

Juttusarjassa esitellään tuulivoiman työllistämiä ihmisiä ja heidän työtään

Nimi: Marianna Ahonen

Työpaikka: Suomen Tuulivoimayhdistys

Koulutus: Tradenomi AMK ja filosofian maisteri FM

Miten tuulivoima työllistää sinua?

Aloitin toukokuussa viestinnän asiantuntijana Suomen Tuulivoimayhdistyksessä. Tulen työskentelemään tiiviisti koko yhdistyksen ja myös jäsenten kanssa sisällöntuotannollisissa asioissa. Vastuulleni tulevat muun muassa yhdistyksen sosiaalisen median kanavien hallinta sekä verkkosivujen päivitykset, mutta työpöydältäni tulee varmasti löytymään ihanan monipuolisesti viestinnän eri tehtäviä.

Mikä on parasta työssäsi?

Ehdottomasti ihmisten kohtaaminen ja heidän tarinansa sekä se, että saan olla pieneltä osin mukana vihreän siirtymän edistämisessä. Tiedonjanoni on sammumaton, joten jatkuvasti kehittyvä ala on itselleni myös täydellinen työkenttä.

Mitä odotat tuulivoima-alalla työskentelyltä?

Jatkuvaa kehittymistä ja kehittämistä. Toivon totta kai, että pystyn itse omalta osaltani vastaamaan mahdollisimman hyvin alan viestinnän vaatimuksiin ja tuomaan tuulivoimaa lähemmäksi ihmisiä.

Mahtuvatko malminetsintä ja tuulivoima samoille alueille?

Suomen tuulivoima on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin, mutta investointihalukkuuden ja tuulivoiman tarpeen lisääntyessä yhtiöt tähyävät myös kohti Keski- ja Itä-Suomen alueita. Viime aikoina onkin tullut jo useita tapauksia, joissa malminetsintä- tai kaivosyhtiöt tavoittelevat samoja maa-alueita kuin tuulivoimayhtiöt. Keskustelua ja arvailua on kehkeytynyt puolin ja toisin ja ehkä vähäistä kilpailuakin samoista maa-alueista. Tarvitaanko kilpailua vai voisimmeko yhdessä pohtia kuinka toimiminen samoilla alueilla olisi mahdollista?

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vuoden 2022 tilastokatsauksen mukaan Suomessa malminetsinnästä raportoi 54 eri yhtiötä. Yhtiöt investoivat malminetsintään noin 80,4 miljoonaa euroa. Kiivainta malminetsintä on ollut jo muutaman vuoden ajan Lapissa, jonne keskittyy 80 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä.

Kaivoslain mukaisia malminetsintälupia Suomessa on pinta-alaltaan 2500 km2:n verran ja vireillä olevia lupahakemuksia 6500 km2. Kaikista malminetsinnän kustannuksista noin 80 prosentista vastaa 15 eri yhtiötä.

Ilman malminetsintää ei voi syntyä uutta kaivostoimintaa. Ja ilman kaivostoimintaa ei saada yhteiskunnalle välttämättömiä raaka-aineita. Vaikka Suomessa on käynnissä kerralla satoja malminetsinnän hankkeita, vain yksi tuhannesta hankkeesta saattaa johtaa kaivostoimintaan. Kaivostoimintaa edeltää jopa usean vuosikymmenen mittainen malminetsintä, yleensä vähintään 20 vuotta.

Malminetsintä ja sen vaikutukset rinnastetaan hyvin usein kaivostoimintaan. Malminetsinnän menetelmät ovat kuitenkin enimmilläänkin vain vähän ympäristöä kuormittavia. Työ on usein kausi- ja projektiluontoista. Etsintä aloitetaan laajoilta alueilta ja tiedon karttuessa tutkimuksia kohdistetaan aina vain pienemmälle alalle. Valitettavan usein tutkimukset yhdellä projektialueella saattavat päättyä jo muutaman vuoden jälkeen, kun työt eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Vaikka tutkimuksilla löydettäisiin mielenkiintoisia metalleja sisältävää kiveä, sitä ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa louhia. Raaka-aineiden mielenkiinnon ja tarpeiden vaihdellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että nyt kannattamaton esiintymä voi olla hyödynnettävissä tulevaisuudessa.

Tuulivoima & malminetsintä: hankkeilla on paljon yhteistä

Sekä tuulivoima että malminetsintä herättävä paljon kysymyksiä, huolia ja keskustelua alueilla, joilla toimimme. Olemme tekemisissä monien samojen sidosryhmien kanssa: kunnat, maanomistajat, paliskunnat ja niin edelleen. Hankkeiden kirjo on hyvin monenlainen ja hankeajat ovat pitkiä. Yksittäinen maanomistaja saattaa tuntea, ettei hänelle jaeta tarpeeksi tietoa tai ettei hän pysty vaikuttamaan tarpeeksi. Hankkeista voi toisinaan myös levitä paljon väärää tietoa ja siksi viestinnän merkitys korostuu. Malminetsintäyhtiöissä haasteeseen on tartuttu esimerkiksi keskustelutilaisuuksien ja paikallislehdissä tiedottamisen kautta.

Jos kiinteistöön kohdistuu sekä tuulivoima että malminetsinnän hanke samanaikaisesti, olisiko mahdollista järjestää yhteistä viestintää, jotta maankäytön kokonaiskuva ei vääristy ja paisu maanomistajan silmissä? Vaikkei malminetsintä juurikaan muokkaa ympäristöä, mahdollinen kaivostoiminta jättää aina oman jälkensä kuten kaikki muukin ihmisen rakentama ympäristö. Onneksemme malminetsintä ja kaivostoiminta ovat hyvin säänneltyjä kuten tuulivoimarakentaminenkin, ja useita yhtymäkohtia voi löytää muun muassa luonnonsuojelu- ja ympäristölainsäädännöstä.

Sekä malminetsintä, kaivostoiminta että tuulivoima voisivat hyötyä toistensa ympäristöistä – varsinkin, jos hankkeiden välillä käydään puntarointia kunnissa. Malminetsinnällisesti voisi olla kiinnostavaa päästä tarkastelemaan tuulivoimaloiden rakennusvaiheessa mahdollisesti pintaan nousevia uusia lohkareita ja maapeitteiden alta esiin tulevia uusia kalliopaljastumia.

Olisiko tuulivoiman mahdollista hyödyntää aukeita kaivosympäristöjä uusia tuulivoimaloita suunniteltaessa?

Alkuvaiheen malminetsintää on mahdollista ajoittaa ja sijoittaa suunnitelluille tuulivoima-alueille, kunhan yritykset ovat valmiita ennakkoluulottomaan ja aktiiviseen vuoropuheluun. Varhaisella viestinnällä puolin ja toisin voidaan välttää turhat yhteentörmäykset. Mahdollisuuksia yhteistyöhön on, kun niitä vain halutaan pohtia. Yhteistyöllä voidaan myös vaikuttaa toimialojen sosiaalisen toimilupaan eli siihen, miten eri hankkeet hyväksytään ympäröivässä yhteiskunnassa.

Molemmilla toimialoilla on tärkeä rooli vihreän siirtymän mahdollistamisessa; ilman kaivoksista saatavia raaka-aineita ei ole tuulivoimaa. Ilman kaivoksia ei myöskään turvata raaka-aineita esimerkiksi liikenteen sähköistymiseen. Sähköistyminen taas vaatii riittävästi puhtaan energian lähteitä. On sekä tuulivoimayhtiöiden että kaivosalan yritysten etu, että molemmat alat menestyvät.

Kaivosteollisuus ry:n Malminetsintäopas
kaivosteollisuus.fi/fi/kaivosala-suomessa/malminetsinta
Tukesin karttapalvelu
gtkdata.gtk.fi/Kaivosrekisteri

VTT kehittää sähkövarastoa uusiutuvista materiaaleista

Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää sähkövarastoa, joka perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin. Pyrkimyksenä on kehittää energiamäärältään noin 50-100 kWh superkondensaattoriratkaisu, joka voidaan valmistaa pelkästään uusiutuvista materiaaleista, kuten selluloosasta ja biohiilestä. Tavoitteena on luoda ratkaisulle kaupallisesti kannattava liiketoimintamalli.

VTT:n kaupallistamispolut

VTT:llä on tyypillisesti kolme eri tapaa kaupallistaa kehitettyjä teknologioita. Yleisin on suora tilaustutkimus teknologiaa tarvitsevan yrityksen kanssa. Tällaisessa projektissa yritys tilaa VTT:ltä tutkimus- ja kehitystyötä ja omistaa projektin tulokset ja voi kaupallistaa ne haluamallaan tavalla. Toinen tapa on kehittää aineetonta omaisuutta (IPR, Intellectual Property Rights), kuten patentteja ja lisensoida se yrityksille. Kolmas tapa on perustaa kehitetyn IPR:n varaan spin off -yritys. Uudentyyppistä superkondensaattoria on kehitetty Business Finlandin ”Research to Business” -rahoituksella ja tähtäimessä on spin off -yrityksen perustaminen. Projekti on mukana VTT Launchpad –ohjelmassa, joka on VTT:n yrityshautomo.

Ratkaisun tulee olla teknisesti toimiva ja kaupallisesti kannattava, jotta se voidaan tuotteistaa. Tällä hetkellä VTT keskittyy kehitetyn teknologian toiminnallisuuden varmistamiseen ja liiketoimintamallin vahvistamiseen. Keskustelut mahdollisten sijoittajien, partnereiden ja pilottiasiakkaiden kanssa ovat käynnissä.

Sähköverkon uudet vaatimukset

Voimakkaasti lisääntyvä uusiutuvan sähkön hajautettu tuotanto asettaa sähköverkolle uudenlaisia vaatimuksia. Näihin lukeutuvat tuotetun energiamäärän vaihtelu ja tuotetun sähkön jännitteen ja tehon vaihtelu pienessä mittakaavassa. Kertautuessaan tämä vaihtelu aiheuttaa ongelmia sähköverkon tasapainolle. VTT:n kehittämä teknologia pyrkii ratkaisemaan nämä ongelmat tarjoamalla verkkoon tasapainottavan elementin sähkövaraston muodossa. Kehitteillä olevat sähkövarastot ovat 50-100 kWh:n kokoisina suhteellisen pienikokoisia, mutta niitä voidaan käyttää osaltaan myös sähkön reservivarastona muodostamalla kokonaisratkaisuita yhdessä esimerkiksi pienien vesivoimaloiden tai suurten akkuvarastojen kanssa. Tuulivoimaloiden yhteydessä käyttökohde on ensisijaisesti lyhytaikaisiin häiriötilanteisiin varautuminen. Reservimarkkinalle osallistuminen pelkän superkondensaattorin varassa vaatii useiden yksikköjen rakentamisen ja käyttämisen yhdessä.

Superkondensaattori sähkövarastona

Superkondensaattori on vanha ja kaupallisesti sekä teknologisesti koeteltu sähkövarastoteknologia. Akkuihin verrattuna sen vahvuuksiin kuuluvat hyvä syklikestävyys ja suuri tehonantokyky. Akkujen vahvuus taas on suuri energiatiheys. Näiden tekijöiden vuoksi superkondensaattorit ovat yleistymässä käyttökohteissa, joissa tarvitaan lyhyen ajan suurta huipputehoa, kuten vesivoimaloiden ja teollisuuden prosessien käynnistystukena. Akut puolestaan yleistyvät taas sovelluksissa, joissa tarvitaan suuria energiamääriä pitkän ajan kuluessa.

Kehitteillä olevan biomateriaalipohjaisen superkondensaattorin vahvuuksia ovat uudenlainen ympäristöystävällinen raaka-ainekoostumus, turvallisuus käytössä sekä yksinkertainen ja kustannustehokas valmistusprosessi. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö mahdollistaa ratkaisun skaalaamisen erittäin suuriin tuotantomääriin ilman, että ympäristöhaitat kasvavat kohtuuttomiksi. Tämä on etu varsinkin verrattuna akkuratkaisuihin, joiden valmistaminen vaatii materiaalien tuottamista kaivostoiminnalla. Rakenteeltaan kehitteillä oleva superkondensaattori vastaa pitkälti nykyään käytössä olevia akkuratkaisuja. Sähkövarastoina toimivat kennot voidaan rakentaa muodoltaan samanlaisiksi kuin akkukennot. Toisaalta ratkaisun runkona eli elektrodien sideaineena toimiva nanoselluloosa mahdollistaa myös täysin uudenlaisten, esimerkiksi hyvin suurikokoisten, kennojen valmistamisen ja siten aivan uuden muotoisten sähkövarastojen rakentamisen.

Otto-VIlle Kaukoniemi on erikoistutkija ja projektipäällikkö Teknologian Tutkimuskeskus VTT:ssa. Hän kehittää uusia käyttötapoja ja sovelluksia uusiutuville raaka-aineille kuten selluloosalle. Paula Viinamäki toimii hankkeen kaupallistajana, minkä lisäksi hänellä on yrittäjänä rooleja mm. ulkoisena kehitysjohtajana ja neuvonantajana. Kaikkia hänen hankkeitaan yhdistää kestävät ja ympäristöystävälliset ratkaisut ja parempi työn tuottavuus.

Tuulivoimaloiden tarkastukset uudella tasolla

Dronet tehostavat turvallisuutta ja tehokkuutta, sisällä ja ulkona

Tuulivoimateollisuudessa tapahtuu jatkuvaa kehitystä, ja uudet teknologiat muuttavat tarkastus- ja huoltomenetelmiä. Yksi merkittävä edistysaskel on dronejen käyttö, mikä parantaa merkittävästi turvallisuutta ja tehokkuutta.

Turvallisuuden parantaminen

Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää kaikilla aloilla eikä tuulivoimalateollisuus ole poikkeus asiaan. Perinteiset tarkastusmenetelmät saattavat altistaa työntekijät korkealla työskentelyn riskeille. Dronet tarjoavatkin turvallisemman vaihtoehdon, sillä niiden korkearesoluutioiset kamerat ja anturit tavoittavat vaikeapääsyisiä ja vaarallisia paikkoja.

Tehokas tiedonkeruu ja analysointi, suoraan omistajille

Tehokas tiedonkeruu ja kerätyn datan analysointi ovat avainasemassa kilpailtaessa tuulivoimamarkkinoilla. Perinteiset tarkastusmenetelmät voivat olla kalliita ja vaativat paljon resursseja. Dronet puolestaan tehostavat tarkastusprosessia keräämällä ja analysoimalla tietoa nopeasti ja tarkasti. Tietoa voidaan kerätä tarkoilla kuvilla, lämpökuvilla tai LPS (Lightning Protection System) -mittauksilla.

Lähes reaaliaikainen tiedonsiirto yhdistettynä tekoälyyn mahdollistaa kerätyn datan nopean analysoinnin ja mahdollisten ongelmien välittömän tunnistamisen, mikä vähentää seisokkeja ja optimoi tuuliturbiinien suorituskykyä. Lisäksi data saadaan siirrettyä sujuvasti valmistajien ja omistajien omiin järjestelmiin.

Säädösten noudattaminen

Dronejen lentäminen on tarkasti säädeltyä ja vaatii yllättävän paljon drone-operaattoreilta. Vielä ei esimerkiksi ole yleistä tietoa, että jokaisesta lennosta tulee säilyttää loki kahden vuoden ajan, mikä korostaa dronejen käytön vastuullisuutta. Tämä sääntely auttaa varmistamaan turvallisuuden ja ympäristöstandardien noudattamisen, mikä luo positiivista mainetta yrityksille ja lisää sidosryhmien luottamusta dronejen käyttöön.

Katse tulevaisuuteen, dronet ovat tulleet jäädäkseen

Starsview Oy panostaa energiasektoriin. Yritys tarjoaa kattavia ratkaisuja tarkastuksiin voimaloiden ulkopuolella sekä lapojen sisällä ja tornissa. GWO (Global Wind Organisation) -koulutuksen lisäksi henkilökunta on koulutettu operoimaan voimaloita täysin itsenäisesti, mikä mahdollistaa tarkastusten tehokkaan ja luotettavan suorittamisen aikaa ja rahaa säästäen.

Dronet tehostavat turvallisuutta ja tehokkuutta, sisällä ja ulkona

Dronejen käyttö tuulivoimaloiden tarkastuksissa on ollut iso loikka tehokkuuden suuntaan jo nykyisellään. Drone-teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti ja dronet pystyvätkin jatkossa yhä monimutkaisempiin tehtäviin. ”Esimerkiksi lapojen visuaalinen tarkastus ilman voimalan pysäyttämistä voi kuulostaa utopistiselta ajatukselta, mutta todellisuudessa tätäkin menetelmää ollaan jo testaamassa”, kertoo Starsview Oy:n toimitusjohtaja Toni Hannuksela.

”Itse näen, että muutaman vuoden kuluessa meillä on tuulipuistoissa vakituisesti sijoitettuja droneja, jotka tekevät automaattisia lentoja ja tarkistuksia useamman kerran päivässä. Dronet ovat tulleet jäädäkseen -meidän avuksemme”, Hannuksela toteaa.