Suomen merituulivoimapotentiaali on vahva, mutta toimintaympäristö vaatii vielä kehittämistä. Suomen erityispiirteet – kuten suotuisat tuuliolosuhteet, maltilliset vesisyvyydet ja vähäsuolainen meri – tukevat teknistä toteutettavuutta, mutta talviolosuhteet ja vaihtelevat pohjaolosuhteet edellyttävät huolellista suunnittelua ja investointien riskienhallintaa. Myös merituulivoiman luvitus vaatii vielä kehittämistä.

Merituulivoima on vasta käynnistymässä oleva toimiala Suomessa. Vaikka kiinnostus merituulivoimaa kohtaan Suomessa on vahva, ei toimintaympäristömme tee merituulivoimatoimintaa täällä helpoksi.

Merituulivoimatoimija tarkastelee aina alueen fyysisiä- että markkinaolosuhteita ja tekee näiden yhdistelmästä päätöksen siitä, kiinnostuuko jostain markkinasta tai hankealueesta. Tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa on keskitytty merituulivoimatoimia-alan taloudellisiin edellytyksiin. Tässä artikkelissa käydään läpi Suomen merialueen fyysisiä erityispiirteitä.

Suomessa on hyvät olosuhteet merituulivoimalle

Jokaisella markkinalla on omat erityispiirteensä, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon ja jotka vaikuttavat kustannuksiin. Suomessa on otolliset olosuhteet merituulivoimalle. Suomen läntisellä merialueella tuulenvoimakkuudet ovat hyviä merituulivoiman kannattavuutta ajatellen. Meiltä myös puuttuvat trooppisia merialueita vaivaavat hirmumyrkyt. Merialueemme on myös vähäsuolainen ja aallonkorkeus vähäinen, mikä pienentää aaltojen ja suolaveden rasituksesta aiheutuvia kustannuksia.

Suomessa on pääosin kohtuulliset vesisyvyydet, jolloin voimme hyödyntää pohjaan tukeutuvia perustuksia. Se, että voimme hyödyntää vakiintunutta teknologiaa, pienentää riskejä ja kustannuksia. Tulevissa merituulivoima-alueiden valinnoissa niin talousvyöhykkeellä kuin aluevedellä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota veden syvyyteen, että hankkeita ei ohjata liian syvään veteen alueille, joissa vain kelluva teknologia on mahdollista. Kelluvat merituulivoimalat eivät ole vielä sarjatuotannossa, eikä niiden käyttöä ole testattu jäätyvissä olosuhteissa.  

Uusi toimintaympäristö edellyttää uusia konsepteja

Talviolosuhteemme aiheuttavat toki haasteita merituulivoimalle. Nämä haasteet vaikuttavat niin merituulivoimaloiden rakenteisiin kuin voimalateknologiaan. Perustukset on suunniteltava kestämään jääkuormia, mutta toteutuksen täytyy olla kustannustehokasta siten, että perustuksia voidaan rakentaa sarjatuotantona useiden kymmenien kappaleiden määrinä. Voimalateknologian tulee kestää jäätyviä olosuhteita, mikä sekin osaltaan lisää pääomakustannuksia.

Suomen merialueiden vaihtelevat pohjaolosuhteet asettavat merkittäviä teknisiä haasteita merituulivoiman rakentamiselle. Kustannustehokkuus voidaan saavuttaa hankkeissa, joissa hyödynnetään teollisuuden vakiintuneita menetelmiä ja koeteltuja perustusratkaisuja, sekä joissa toimitusketjut ja satamien kokoonpano- ja logistiikkavalmiudet toimivat saumattomasti. Jotta Suomeen saadaan tarvittava kokemus ja osaaminen näiden ratkaisujen soveltamiseksi, tarvitaan Suomessa toteutettuja merituulivoimahankkeita, joissa uuden toimialan luonteesta aiheutuvat riskit on jaettu markkinamekanismein, ja joissa syntyneitä tuloksia voidaan hyödyntää tulevien hankkeiden kustannusten alentamiseen. Lisäksi Suomen olosuhteisiin soveltuvan toimialastandardin kehittämistä tulisi tukea kohdennetulla T&K-rahoituksella.

Talvikausi tuo omat haasteensa ja Suomen eteläisiä merialueita lukuun ottamatta pääsy voimaloille saattaa olla estynyt jopa puolet vuodesta. Talvikauden takia useissa merituulivoimahankkeissa saatetaankin joutua tilanteeseen, jossa samaa huollon ja ylläpidon (operations & maintenance, O&M) konseptia ei voidakaan hyödyntää ympäri vuoden. Tällä on oma vaikutuksensa operointikustannuksiin.

Suomessa on alustavasti tarkasteltu useita vaihtoehtoja talvikauden huoltotoiminnan järjestämiseksi, kuten moottorikelkka- tai hydrokopteriliikennettä sekä jäissä kulkevia, lähes jäänmurtajaluokan huoltoaluksia. Käytännössä merituulivoima-alalla kuitenkin suositaan vakiintuneita ja standardoituja toimintamalleja. Jäissä toimimiseen ei ole vielä muodostunut kansainvälistä standardia, mikä rajoittaa näiden vaihtoehtojen laajamittaista käyttöönottoa.

Tämän vuoksi on todennäköistä, että Suomen merituulivoima-alueilla huollon ja ylläpidon ratkaisut joudutaan eriyttämään avovesi- ja talvikauden osalta. Avovesikaudella voidaan hyödyntää alan tavanomaisia huoltoaluksia ja -menettelyjä, kun taas talvikauden huoltokonsepti vaatii vielä kehittämistä. Tällä hetkellä todennäköisintä olisi valita toimialalla vakiintunut käytäntö, joka olisi kallis helikopterilla operoitu huolto.

Kehittyvä toimiala vaatii sopeuttamista

Suomessa merituulivoima on vielä kehittyvä ala, jolla on korkeat alkuinvestoinnit ja pitkät hankekehitysajat. Taloudellisia riskejä sisältyy etenkin hankekehityksen alkuvuosiin, jolloin merituulivoima-alueesta ja sen soveltuvuudesta merituulivoiman rakentamiseen hankitaan tietoa ja tarkennetaan suunnitelmia.

Suomessa hankekehityksen riskejä lisäävät etenkin epävarmuus verkkoliitynnästä sekä vesilupaprosessin soveltumattomuus merituulivoiman luvitukseen. Varmuus verkkoliitynnästä sekä vesilupa tulisi molemmat saada ennen kuin päätetään laajemmista investoinneista pohjan rakennettavuustutkimuksiin. Näiden nk. geoteknisten tutkimusten hinta vaihtelee miljoonista euroista jopa kymmeniin miljooniin euroihin hankkeen koosta ja hankealueesta riippuen. Suomessa merituulivoiman hankekehitys uhkaakin keskeytyä jo ennen geoteknisiä tutkimuksia suuresta taloudellisesta riskistä johtuen.

Uuden toimialan käynnistyminen vaatii muutoksia ja sopeuttamista usealla saralla. Keskustelut näiden edellä mainittujen prosessien sopeuttamisesta merituulivoiman tarpeita paremmin vastaaviksi on kuitenkin jo käynnistetty.

Suomi tarvitsee merituulivoimaa

Fingrid arvioi, että Suomen sähkönkulutus kaksinkertaistuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämän tarpeen täyttämiseksi tarvitaan useaa eri energianlähdettä hyödyntävä energiajärjestelmä, jossa merituulivoimalla on keskeinen rooli. Merituulivoima monipuolistaa energiajärjestelmää, vahvistaa huoltovarmuutta ja tukee teollisuuden päästövähennyksiä. Tulevaisuuden voimakkaasti vaihtelevaan sääriippuvaiseen energiantuotantoon merituulivoima tuo välimuodon, jonka tuotantoprofiili sopii tasapainottamaan sähköntuotantoa paremmin kuin muut uusiutuvat vaihtoehdot.

Merituulivoima tarjoaa strategisen mahdollisuuden rakentaa uusia vientivetoisia teollisuudenaloja erityisesti länsirannikolla ja vahvistaa energiaomavaraisuutta. Investoinnit vihreään vetyyn, sähköistettyyn teollisuuteen ja datakeskuksiin sekä kuluttavat sähköä että mahdollistavat uuden sähköntuotannon. Uusi vihreä teollisuus tarvitsee merituulivoimalla tuotettua sähköä raaka-aineekseen. .

Merituulivoima mahdollistaa suuren mittakaavan päästöttömän sähkön tuotannon ilman maankäyttökonflikteja. Merituulivoima lisää työvoiman kysyntää suoraan ja välillisesti erityisesti länsirannikolla. Suoria työpaikkoja muodostuu satamissa ja merioperaatioissa. Välillisesti työvoiman tarve lisääntyy esimerkiksi majoitus- ja ravintolakapasiteetin kysynnän lisääntymisen myötä. Merituulivoiman rakentaminen tukee myös Suomen meriteollisuuden jo nyt vahvaa esiinmarssia, luoden uusia mahdollisuuksia alan uusille ja vanhoille toimijoille.

Merituulivoima tukee Suomen talouskasvua ja siksi sen toimintaympäristöä tulee Suomessa kehittää.