Tuulivoimahankkeen suunnittelu kuntaan voi herättää kuntalaisten keskuudessa keskustelua ja epävarmuuttakin, etenkin hankkeen alkuvaiheessa. Yleisimmin huolta aiheuttavat maisemamuutokset sekä voimaloiden ääni- ja luontovaikutukset. Avoin vuorovaikutus hankkeen suunnittelun aikana, asukkaiden osallistaminen ja pitkäjänteinen paikallisuus ovat keskeisiä tekijöitä siinä, miten hanke kunnassa koetaan. Hyvä esimerkki tästä on Pohjanmaalla sijaitseva Pjelaxin tuulivoimapuisto, jonka lähialueilla toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että hyväksyttävyys voi vahvistua hankkeen valmistuttua.
Suomen kolmanneksi suurimman Pjelaxin tuulivoimapuiston lähialueilla toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että paikallisten asukkaiden suhtautuminen tuulivoimaloihin on pääosin myönteistä. Jopa 74 % vastaajista suhtautui puistoon positiivisesti viidellä puiston vaikutuspiiriin kuuluvalla paikkakunnalla (Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva, Kaskinen ja Karijoki). Puiston omistajan Fortumin toteuttaman kyselyn mukaan viidesosa puiston välittömässä läheisyydessä asuvista kertoi mielipiteensä muuttuneen aiempaa myönteisemmäksi puiston valmistuttua. Hankkeen alkuvaiheessa tehdyn YVA-kyselyn tulokset tukevat saatuja tuloksia.
Mistä korkea hyväksyttävyys syntyy?
Mistä Pjelaxin korkea hyväksyttävyys on rakentunut, Fortumin Senior Development Manager Hans Vadbäck?
”Hyväksyttävyyden taustalla ei ole todennäköisesti yhtä yksittäistä syytä, mutta hyvä paikallinen saavutettavuus, vahvat verkostot ja tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä ovat varmasti vaikuttaneet myönteisesti. Hyväksyttävyyttä on saattanut lisätä myös se, että alueella oli jo aiemmin rakennettu tuulivoimaa, josta ihmisillä oli ennestään myönteisiä kokemuksia”, pohtii Vadbäck, joka työskenteli tiiviisti Pjelax-tuulivoimaprojektin parissa.
Fortum panosti hankkeen aikana paikalliseen viestintään ja konkreettiseen läsnäoloon. Närpiöön avattiin oma toimisto, josta asukkaat tiesivät löytävänsä henkilön, jonka kanssa saattoi tulla keskustelemaan hankkeeseen liittyvistä asioista. ”Kasvokkain käydyt keskustelut – myös epäviralliset kohtaamiset arjessa – olivat tärkeä osa työtä. Ihmisiä pitää kuunnella muuallakin kuin yleisötilaisuuksissa”, Vadbäck korostaa.
Etenkin hankkeen rakennusaikana turvallisuudesta huolehtiminen rakentamisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista ja tällöin viestintää tehtiin monikanavaisesti. Tärkeitä sidosryhmiä rakennusvaiheessa ovat muun muassa paikalliset koulut ja maanomistajat, jotta esimerkiksi metsästys- ja taloustoiminnan keskeytyminen voidaan minimoida. Erityisesti paikallismedialla oli iso rooli siinä, että tieto rakennusvaiheista, kuljetuksista ja liikennemuutoksista tavoitti kuntalaiset.
“Pjelaxiin kuljetettiin 56 tuulivoimalan osat, mikä tarkoitti käytännössä yli 700 erikoiskuljetusta satamasta puistoalueelle. Paikallismedian hyvin informoimalla pidimme huolta, että myös kuntalaiset saivat ajantasaista tietoa hankkeen kulusta,” Vadbäck sanoo.
Hyödyt puhuvat puolestaan
Hyväksyttävyys ei synny pelkästään läsnäololla, myös hankkeen hyötyjen tulee olla kunnalle näkyvät. Pjelaxin tuulipuisto tuo kuntiin miljoonien eurojen edestä maanvuokra- ja kiinteistöverotuloja. Rakennusaikana tuulipuisto työllisti sekä paikallisten urakoitsijoiden kautta, että välillisesti palveluiden kysynnän lisääntymisenä. Fortumin tuulivoimapuistoissa hyödynnetään myös niin sanottua TuuliBonus-avustusta, jonka kautta lähialueen kylät voivat saada tukea yhteistä hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Kyselyn mukaan asukkaat myös näkivät selvästi tuulivoiman positiiviset vaikutukset kunnan talouteen ja työllisyyteen.
Kysyttäessä, mitä Pjelaxin hanke on hanketoimijalle opettanut, Vadbäck nostaa esiin neljä asiaa: läsnäolon merkityksen, paikallisten urakoitsijoiden hyödyntämisen, tiiviin yhteistyön kuntien kanssa ja aktiivisen suhteet paikallismediaan. “Nämä kaikki luovat luottamusta kuntalaisten ja rakennuttajan välillä sekä tekevät tuulivoimasta kunnan, tai tässä tapauksessa kuntien, yhteisen asian. Keskustelu kuntalaisten kanssa kasvokkainen on korvaamattoman tärkeää, kun ollaan tekemässä muutosta ihmisten lähialueella, mailla tai kunnissa”, päättää Vadbäck.
Pjelaxin tuulivoimapuisto on Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimapuisto tuottaen vuosittain 1,1 terawattituntia sähköä. Tuulivoimapuiston omistavat Fortum ja Helen yhdessä osuuksin 60 ja 40 prosenttia. Jutussa mainittuun kyselytutkimukseen voi tutustua täällä: taloustutkimus-pjelax