Uusiutuvan energian nopea kasvu on mullistanut Suomen energiantuotantoa, mutta sen vaihteleva tuotanto asettaa haasteita sähköjärjestelmälle. Ratkaisuksi on kehitetty joustavia energiaratkaisuja, kuten teollisen mittaluokan sähkökattiloita, jotka hyödyntävät edullista sähköä lämmöntuotannossa. Näiden avulla voidaan tasapainottaa energiantuotantoa, varastoida ylimääräistä sähköä ja edistää siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat rynnistäneet osaksi Suomen energiajärjestelmää viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nopeasti. Kuvaavin esimerkki on tuulivoima, jonka kapasiteetti on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2024 mennessä noin 42-kertaiseksi, ollen nykyään jo lähes 8 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylittääkin nykyisin jopa ydinvoimatuotannon määrän silloin kun tuulee.
Uusiutuvan energiantuotannon ominaispiirteisiin kuuluukin tuotannon vaihtelevuus kulloinkin vallitsevan säätilan mukaisesti.
”Säätä emme pysty hallitsemaan, joten volatiliteettia emme pääse karkuun. Viisainta onkin sopeutua kääntämällä tuotannon vaihtelevuus kilpailueduksi. Tätä periaatetta noudattaen Helen on investoinut merkittävästi joustavan ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän rakentamiseksi, mistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat maailmallakin huomiota herättäneet teollisen mittaluokan sähkökattilaprojektimme”, kertoo Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.
Sähkökattilat ovat tehokas tapa muuntaa sähköä lämmöksi, ja ne voivat toimia joustavasti uusiutuvan energian tuotannon vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun sähköä tuotetaan runsaasti, edullinen tuotanto voidaan varastoida sähkökattiloiden avulla myöhemmin hyödynnettäväksi lämmöksi.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla.”
Helen onkin investoinut sähkökattilaprojekteihin eri puolilla Helsinkiä. Hanasaaressa on otettu käyttöön kolme sähkökattilaa, joiden tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmityksen vuositarvetta. Helen on myös päättänyt rakentaa Hanasaaren alueelle vielä isomman, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen sekä sen yhteyteen 1 000 MWh:n lämpövaraston.
Helen on ottamassa sähkökattiloita käyttöön myös Salmisaaressa, minkä lisäksi yhtiö on tehnyt investointipäätökset sähkökattiloiden rakentamisesta Eiranrantaan ja Patolaan. Kaikkiaan Helenillä on tällä hetkellä joko investointi- päätökset tai jo valmiina lähes 600 megawatin edestä sähkökattilatehoa.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla, kuten sähkökattiloilla, ladaten samalla lämpö- varastoja”, Tolonen sanoo.
Joustava energiajärjestelmä hyödyttääkin sekä asiakkaita edullisempana energiana että ympäristöä puhtaammalla tuotannolla. Samalla se tasapainottaa myös markkinaa käyttäen puhtaan siirtymän tuotantomuotojen ominaisuuksia tehokkaimmalla tavalla.
