Kasvua auringosta – Solnet panostaa teknologiaan ja vastuullisuuteen
Teollisen kokoluokan aurinkovoima on nousemassa merkittäväksi osaksi Suomen energiatuotantoa. Kotimaisen aurinkoenergian pioneeri Solnet on ollut aurinkovoiman kehityksen eturintamassa jo kymmenen vuoden ajan. Nopeasti kasvanut yritys on laajentanut toimintaansa viime vuosina kiinteistökohtaisista aurinkovoimaloista myös teollisen mittaluokan hankkeisiin ja ottanut käyttöön kehittynyttä teknologiaa, kuten AI-ratkaisuja.
Vaikka teollinen aurinkovoima on ottanut nopeita kehitysaskelia, on todellisen kasvun vuodet vasta edessä ja Solnet aikoo jatkossakin olla yksi alan edelläkävijöistä.
Solnetin tarina sai alkunsa kahden toisilleen tuntemattoman miehen halusta päästä luomaan merkityksellistä yritystoimintaa aurinkovoiman ympärille. Jo ennen heidän kohtaamistaan kummallakin oli itsenäisesti kypsynyt ajatus yrityksestä, joka edistäisi sekä aurinkoenergia-alan kehitystä että ilmastotavoitteita. Vuonna 2014 Arttur Kulvik ja Kaj Kangasmäki päätyivät yhteisten tuttavien ohjaamana samaan pöytään keskustelemaan aiheesta, ja samana vuonna perustettiin Solnet. Yrityksen visiona on ollut alusta saakka tehdä merkityksellistä ja vastuullista työtä kotimaisen aurinkovoiman edistämiseksi tavalla, jossa yhdistyy data, IoT-teknologia ja kehittynyt automaatio.
Tänä päivänä Solnet on toiminut aurinkovoima-alalla jo 10 vuotta ja kasvanut samalla teollisen mittaluokan toimijaksi.
”Alkuvuotensa Solnet keskittyi pääasiassa kiinteistökohtaiseen aurinkovoimaan, mutta sielläkin pääpaino on ollut pitkälti isojen kiinteistöjen isoissa investoinneissa, eli satojen kilowattien hankkeissa. Viime vuosina on lähdetty kasvattamaan myös teollisen kokoluokan aurinkovoiman osuutta. Vahva aurinkovoimaosaaminen yhdistettynä hyviin kansainvälisiin suhteisiin paneelivalmistajien suuntaan, on tukenut luonnollista siirtymää teollisen aurinkovoiman rakentamisen puolelle”, kertoo Solnetin teollisen kokoluokan aurinkovoimaliiketoiminnasta vastaava Simo Hakkarainen.
Kovaa kasvua edessä
Solnetilla on jo rakennetun aurinkovoiman portfoliossaan jo yli 1 000 voimalaa, joista suurin osa on vielä toistaiseksi kiinteistökokoluokan aurinkovoimaa. Suomeen on kuitenkin eri hankevaiheissa suunnitteilla lähes 24 000 megawattia teollisen kokoluokan aurinkovoimaa, ja buumi näkyy myös Solnetin tilauskirjoissa. Yritys toimii aurinkovoimahankkeissa kokonaisurakoitsijana, joka hoitaa hankkeen rakentamisen kokonaissuunnittelun, hankinnat ja toteutuksen. Myös hankekehitys onnistuu, mikäli asiakas niin toivoo – tällä hetkellä omassa kehityksessä on suunnitteilla noin 140 megawattia kapasiteettia.
”Tämän vuoden aikana on tulossa luvituksesta paljon voimaloita ja siitä se toteuttaminen sitten isommassa mittaluokassa lähtee. Kokonaisurakoinnissa meillä on putkessa jo tuhansia megawatteja ja toteutusvaiheeseen tulossa satoja. Tänä vuonna on valmistumassa jo useamman kymmenen megan hankkeita”, kertoo Hakkarainen.
Töitä aurinkovoiman edistämiseksi tehdään Solnetissa tällä hetkellä yrityksen noin sadan oman työntekijän voimin, lisäksi yritys työllistää suuren määrän alihankkijoita – isot uusiutuvan energian hankkeet tarvitsevat paljon osaamista ja toteuttavia käsiä. Osaamisessa yritys haluaa erottua erityisesti kehittyneen teknologian käytössä, käytössä on tällä hetkellä muun muassa omaa varastointiratkaisuihin liittyvää tekoälyteknologiaa.
Arvona vastuullisuus
Toinen asia, missä erottuminen on Hakkaraisen mukaan Solnetillä tärkeää, on vastuullinen liiketoiminta. ”Solnet haluaa edistää edelläkävijänä puhdasta ja edullista aurinkoenergiaa, mutta sosiaalisesti kestävällä tavalla – myös asiakkaamme usein korostavat, että sosiaalinen kestävyys on yksi heidän tärkeimmistä arvoistaan. Meille on tärkeää, missä aurinkopaneelit valmistetaan, millaisissa olosuhteissa työntekijät toimivat ja miten toimitusketjun jäljitettävyys varmistetaan. Solar Stewardship Initiative (SSI) auditoi tuotantoprosesseja, ja olimme hiljattain Kiinassa sen mukana keskustelemassa paneelivalmistajien kanssa. Toimijoilta siellä löytyy aitoa halua kehittää toimintaa ja edistää vastuullisuutta”, Hakkarainen toteaa.
Solnet on ensimmäinen suomalainen aurinkosähköalan yritys, joka on mukana Solar Power Europen Solar Steward- ship Initiative (SSI) -aloitteessa. Sen myötä yritys on sitoutunut kansainvälisiin vertailuarvoihin ja sääntelyohjeisiin sekä asettaa korkeat standardit myös kolmannen osapuolen suorittamille tarkastuksille, jotka parantavat aurinkosähkön toimitusketjun kestävyyttä.
Aurinkovoima kaamoksen maassa
Suomalaiseen aurinkovoimaan liittyen kuulee usein kysymyksen: voiko aurinkovoima olla Suomessa kannattavaa? Voi ja onkin, jos Hakkaraiselta ja Solnetiltä kysytään – ja juuri heiltä kannattaa kymmenen vuoden kokemuksella kysyä.
”Aurinkovoiman kannattavuutta Suomessa tukee pitkä tuottoaika keväästä syksyyn. Viileän ilman tehostaessa paneelien toimintaa toukokuu on usein paras kuukausi tuotannolle. Lisäksi maamme puhdas ilmanala vähentää huoltotarvetta. Suomen aurinkovoiman tuottopotentiaali on Pohjois-Saksan tasolla, jossa aurinkovoimaa käytetään jo huomattavia määriä. Yhdessä tuulivoiman kanssa aurinkoenergia toimii erinomaisesti toisiaan tasapainottavina tuotantomuotoina”, Hakkarainen toteaa.
Suomeen aurinkovoimaa rakennettaessa on kuitenkin tiettyjä seikkoja, jotka tulee Hakkaraisen mukaan huomioida. Esimerkiksi aurinkopaneelien kulma ja lumen vaikutus ovat keskeisiä tekijöitä Suomen olosuhteissa. Talvella tuotanto pienenee, mutta oikea paneelikulma voi vähentää lumen kertymistä ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi paneelien on kestettävä lumen paino ja säänvaihtelut. Maaperä on Suomessa hyvin vaihteleva jääkauden muokkaaman maaston vuoksi, mikä tekee rakennusolosuhteista ajoittain haastavat. Lisäksi talvirakentaminen tuo omat erityispiirteensä, mutta Suomessa on myös vahva osaaminen sen hallintaan, mikä mahdollistaa hankkeiden etenemisen ympäri vuoden.
Aurinkovoiman hyödyntäminen tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittäviä määriä meillä Suomessakin, se on selvää. Mitä aurinkoenergian kehityssuuntia maailmalla on nyt nähtävissä, jotka todennäköisesti rantautuvat myös Suomeen tulevaisuudessa?
”Paneelimalleissa on esimerkiksi jo merkittäviä eroja. Maailmalla käytetään jo paneeleita, jotka seuraavat aamuaurinkoa ja ilta-aurinkoa, mikä lisää vuorokautista sähköntuotantoa. Tämä on tulevaisuuden suunta, sillä keskipäivän sähkön hinnan laskiessa tehokkain tapa hyödyntää aurinkoenergiaa voi olla joko energiavarastointi tai kehittyneet seurantatekniikat. Suomessa näitä ratkaisuja ei vielä laajasti hyödynnetä, mutta niiden merkitys kasvaa varmasti tulevaisuudessa myös meillä”, summaa Hakkarainen.
Kotimaisen aurinkopuiston suunnittelun kolme pointtia
1. Aurinkopuiston suunnittelussa ja rakentamisessa on kolme keskeistä huomioon otettavaa seikkaa. Tärkein tavoite on maksimoida sähköntuotanto, joten alueen kokonaisvaltainen suunnittelu on avainasemassa. Optimaalinen sijainti, paneelien suuntaus ja tehokas tilankäyttö vaikuttavat merkittävästi tuotantoon.
2. Toinen tärkeä tekijä on maanpinnan ja maaperän ymmärtäminen. Alueen topografia voi olla haastava, ja maaperän erityispiirteet vaikuttavat asennukseen sekä rakenteiden kestävyyteen.
3. Kolmantena on kentän pitkäikäisyys. Aurinkopuisto suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä, joten teknisten valintojen on oltava pitkäjänteisiä. Säänvaihtelut, markkinoiden muutokset ja laitteiston kestävyys on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, jotta investointi pysyy kannattavana pitkällä aikavälillä.
Aurinkovoimalat hiilensitojina ja paikallisen monimuotoisuuden edistäjinä
Turvemaille sijoittuvien aurinkovoimaloiden myötä voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä ja samalla sitoa hiiltä.
Turvetuotantoalueet uusiokäyttöön
Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomessa on vilkasta, ja monet kehitteillä olevat hankkeet ovat toinen toistaan suurempia. Turpeen energiakäytön vähenemisen seurauksena Suomessa on vapautunut runsaasti alueita turvetuotannolta. Entiset turvetuotantoalueet ovat loistava mahdollisuus aurinkovoimalle – samalla kun tuotetaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa, voidaan alueella toteuttaa toimia, jotka palauttavat sinne hiiltä sitovan kasvillisuuden. Samalla voidaan parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että alapuolisten vesistöjen tilaa vähentämällä turvemaan ravinne- ja kiintoainepäästöjä.
Suot ja turvemaat – suuri mahdollisuus
Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet tästä on ojitettu metsätalouden, viljelyn ja turvetuotannon käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti aurinkovoimarakentamista pyritäänkin ohjaamaan ihmisen jo muokkaamille alueille, ja entiset turvetuotantoalueet ovat yksi tärkeimmistä kohteista.
Vesienhallinta ratkaisee onnistumisen
Aurinkovoimalaa entiselle turvetuotantoalueelle tai ojitettuun suometsään perustaessa avainkysymys on vesienhallinta. Rakentamisen aikana aluetta saatetaan joutua kuivattamaan, jota varten huolellinen vesienhallinnan suunnittelu pato- ja suodatusrakenteineen on tärkeää, jotta vältytään ylimääräisiltä ravinne- ja kiintoainepäästöiltä. Rakennusajan jälkeen pystytään siirtymään erilaiseen vesienhallintavaiheeseen ja nostamaan vedenpinnan taso alkuperäisiä suo-olosuhteita vastaavaksi.
Niin sanotun vettämisen tarkoituksena on saada rahkasammal ja muu suokasvillisuus uudelleen kasvuun, joko luonnostaan tai siirtoistutusten avulla. Suobiomassan kasvu sitoo hiiltä, ja ajan kuluessa hiili varastoituu syntyvään turpeeseen.
Luontoselvitykset ovat suunnittelun perusta
Kaikkien suunnittelutoimenpiteiden lähtökohtana ovat alueella tehdyt kattavat ympäristö- ja luontoselvitykset, joiden avulla tunnistetaan luonnon osalta kriittiset tekijät. Joskus esimerkiksi turpeen oton ja kuivattamisen loppumisen jälkeen alueelle on voinut muodostua linnuille tärkeä kosteikko.
Aurinkovoimahanke voi osaltaan olla varmistamassa, että kosteikon vedenpinnan taso pysyy suotuisana, eikä se esimerkiksi kuivu kesän kuivimpaan aikaan, joka voisi olla sinne asettuneille eliöille kohtalokasta. Kosteikot ovat myös hyviä vesienhallinnan kannalta hidastaessaan virtauksia ja pidättäessään kiintoainesta, jotta se ei päädy alapuolisiin vesistöihin. Kosteikoista voi ajan mittaan muodostua paikallisesti merkittäviä monimuotoisuuden keitaita, tarjoten erityisesti linnuille levähdys-, ruokailu- ja pesintäalueita.
Eläimistön huomiointi osana alueen suunnittelua
Usein aurinkovoimalat joudutaan aitaamaan, jolloin luontoyhteys alueella voidaan varmistaa riistakäytävän avulla. Mahdollisesta aluetta reunustavasta vihervyöhykkeestä voidaan suunnitella kasvistoltaan monipuolinen alue, jolloin se hyödyttää alueen eläimiä. Myös paneelialueelle voidaan sijoittaa paneeleja varjostamattomia pensasryhmiä linnuille ja hyönteisille suojapaikoiksi.
Tiestö tuo toimivuutta ja vaihtelevuutta
Aurinkovoimalan alueella tarvitaan luonnollisesti myös tiestöä huolto- ja pelastustoimenpiteitä varten. Tiestö voi toimia myös vesienhallintarakenteena mahdollistaen alueelle erilaisten elinympäristöjen luomisen, mikäli vaihtelevan maan korkeuden vuoksi tasaisten kosteusolosuhteiden luominen on vaikeaa. Osasta aluetta voidaan suunnitella tasaisesti kosteaa, kun taas toisaalla voidaan tehdä kausittain kuivuvaa aluetta – ja myös kasvisto sen mukaisesti.
Uusiutuvan energian ja luonnon yhteispeli
Oikein suunniteltuina aurinkovoimahankkeilla on Suomessa valtava potentiaali toimia edelläkävijöinä sovitettaessa yhteen uusiutuvan energian tuotanto ja ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet. Parhaimmillaan ne sitovat hiiltä sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta kestävällä tavalla.
Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit
Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.
Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.
Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.
Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.
Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.
On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.
Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.
Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.
Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.
Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.
Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.
Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.
Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.
Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.
Pelkkää tuulivoimaa vai laajemminkin uutta uusiutuvaa?
Viime keväästä asti Suomen Tuulivoimayhdistyksessä on käyty keskustelua siitä, tulisiko STY:n laajentaa toimintaansa tuulivoiman lisäksi ainakin teollisen kokoluokan aurinkosähköön ja mahdollisesti myös muihin uusiin uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin. Yhteydenottoja on tullut ennen kaikkea aurinkosähkön parissa toimivilta yrityksiltä, mutta ehkä hieman yllättäen myös useampi viranomainen tai muu keskeinen sidosryhmämme on epävirallisesti kysynyt, voisimmeko STY:ssä ajatella laajentavamme toimintaamme.
Olemme ottaneet nämä ehdotukset nöyrinä ja kiitollisina vastaan – osoittavathan ne luottamusta meidän pitkäjänteiseen tekemiseemme ja osaamiseemme, sekä ovat myös yksi osoitus tuulivoima-alalla tunnetusti vallitsevasta hyvästä yhteishengestä. Asiaa on puitu STY:n hallituksessa useampaan otteeseen ja mietitty, miten ehdotuksia kannattaisi alkaa lähestyä ja mitä asialle pitäisi tehdä.
Ensimmäinen laajempi keskustelu aiheesta käytiin STY:n kevään 2023 vuosikokouksen virallisen osuuden jälkeen. Silloin haluttiin antaa paikalla olleille jäsenille mahdollisuutensa sanoa asiasta epävirallisesti mielipiteensä. Tämän jälkeen jäsenistölle lähetettiin kysely aiheesta. Myös STY:n henkilöstön näkemyksiä kartoitettiin. Lopulta pyrimme tavoittamaan kyselyllä myös sellaiset teollisen aurinkosähkön parissa toimivat yritykset, jotka eivät ole vielä STY:n jäseniä.
Kyselyissä ja keskusteluissa on nähty paljon synergiaa teollisen kokoluokan tuulivoiman ja teollisen kokoluokan aurinkosähkön välillä. Tuuli- ja aurinkosähköllä on monia yhteisiä edunvalvontakysymyksiä. Yhdistetty edunvalvonta kahdelle merkittävälle sääperusteiselle uusiutuvan energian sähköntuotantomuodolle tekisi yhdistyksestä vahvemman myös markkinasuhdanteiden vaihteluita vastaan. Mutta toki laajentumisessa on nähty myös haasteita: laajentumisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei kummankaan tuotantomuodon edustajat koe jäävänsä vähemmälle huomiolle. On myös tunnistettu joitain edunvalvontakysymyksiä, joissa alojen välillä voi syntyä ristiriitoja. Toisaalta, mikäli ristiriitoja syntyy, on ne parempi ratkaista yhdistyksen sisällä kuin ulkopuolella. Myös henkilöstön työkuormat mietityttävät. Selvitystyö on käynnissä – lopullisen päätöksen tekevät jäsenet.
Syksyllä 2023 käynnistettiin laajentumisesta vakavammat keskustelut aurinkosähkökoalition kanssa. Yhteisessä työryhmässä on STY:n tuulivoimaa ja aurinkovoimaa kehittäviä jäseniä, pelkän tuulivoiman parissa toimivia yrityksiä ja aurinkosähkökoalition kautta yhtiöitä, joiden pääfokus on aurinkosähkössä. Työryhmän alle on perustettu alatyöryhmät miettimään tarkemmin muun muassa edunvalvontakysymyksiä, sääntöjä, jäsenmaksujärjestelmää, organisaatiota sekä tulevaa brändiä. Vuoden loppuun mennessä keskustelut oli saatu siihen vaiheeseen, että tammikuussa 2024 voitiin käynnistää uuden brändin ja nimen suunnittelu ulkopuolisen konsulttitoimiston kanssa. STY maksaa työstä puolet, aurinkosähkökoalitiossa mukana olevat yritykset toisen puoliskon.
Talven aikana on tullut selväksi, että STY:n vuosikokoukselle ei aiota ehdottaa ainoastaan laajentumista pelkkään aurinkosähkööön, vaan ovi halutaan jättää ainakin raolleen myös muille uusille uusiutuvan energian muodoille, esimerkiksi sähkön varastoinnille. Kuinka auki tuo ovi ehdotetaan jätettäväksi, on vielä tätä kirjoittaessa päättämättä.
Vuonna 2023 tuulivoima oli Suomen kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto. Tuulivoimalla katettiin 18,1 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta ja 18,5 prosenttia sähkön tuotannosta. Tänä vuonna tuulivoima tulee ohittamaan vesivoiman ja kasvamaan Suomen toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoiman lisäksi kohisten on kasvamassa aurinkosähkön rooli Suomen sähköntuotantokentässä. Vaikka aurinkosähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli vielä vuonna 2023 pieni (0,8 %), tulee sen rooli kasvamaan. Vuonna 2023 aurinkosähkön tuotanto kasvoi huimat 65 prosenttia.
Kuten tästä kirjoituksesta on jo muutamasta kohdasta käynyt ilmi, STY:ssä asiasta lopullisen päätöksen tekee yhdistyksen vuosikokous, tarvittaessa äänestämällä, huhtikuun 18. päivä. Edellä mainittu työryhmä, bränditoimisto sekä STY:n hallitus vain valmistelevat esityksiä vuosikokoukselle. STY:n jäsen: tule siis mukaan kokoukseen vaikuttamaan siihen, laajentaako STY toimintaansa vai keskitymmekö jatkossakin ainoastaan tuulivoimaan.