Utajärven kunnalle kaksoisvoitto Energiamurroksen edistäjä 2024 -kilpailussa
Vuoden 2024 Energiamurroksen edistäjä -palkinnon voittaja kruunattiin helmikuussa Oulun Wind Finland -seminaarissa. Palkinnon sai Utajärven kunta, joka tuomariston mukaan näkee potentiaalin ja mahdollisuuden vihreässä siirtymässä sekä on aktiivisesti edistänyt uusiutuvan energian hankkeiden toteutumista. Utajärven kunta valittiin huimalla äänimäärällä myös yleisöäänestyksen voittajaksi.
Vuoden Energiamurroksen edistäjä -palkinto (ent. Tuulivoimateko) myönnetään vuosittain teolle tai toiminnalle, joka on omalta osaltaan tukenut tai vauhdittanut suomalaisen uusiutuvan energian kasvua ja kehitystä. Vuoden 2024 palkintoa oli jakamassa tuomaristossa presidentti Tarja Halonen, P2X Solutions Oy:n toimitusjohtaja Herkko Plit sekä entinen nyrkkeilijä ja kestävän elämän puolestapuhuja Elina Gustafsson.
Tuomariston mukaan pieni, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva 2 500 asukkaan Utajärvi toimii malliesimerkkinä kunnasta, joka tunnistaa vihreän siirtymän potentiaalin ja on oma-aloitteisesti sekä aktiivisesti edistänyt konkreettisesti uusiutuvan energian hankkeita alueellaan.
Päätöksellään tuomaristo halusi nostaa esille myös kunnallisen päätöksenteon merkitystä vihreässä siirtymässä. Uusiutuvan energian hankkeet ovat kuntien päätettävissä, ja tuomariston mukaan Utajärvi toimii hienona esimerkkinä muille suomalaisille kunnille vihreän siirtymän toteuttamisessa.
– Olemme todella iloisia ja ylpeitä tästä tunnustuksesta, toteaa Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen. – Haluamme näyttää esimerkkiä siitä, miten pieni kunta voi tehdä suuria tekoja ja kuinka kuntalaisten ja päättäjien vahva yhteinen visio, rohkea asenne ja sitoutuminen tekevät mahdottomasta mahdollisen. Kannustamme myös kuntana asukkaitamme ja yrityksiämme ympäristötekoihin.
Sormusen mukaan Utajärven kunta on jo vuosia tehnyt systemaattisesti töitä vihreän siirtymän kokonaisuuden parissa, jossa ennakoiva kaavoitus ja maankäytön suunnittelu ovat olleet keskiössä.
– Kehitämme konkreettisesti vety-, aurinko- ja tuulivoiman lisäksi myös hiilinieluja ja toteutamme kiertotaloutta. Teemme yritysten kanssa yhteistyössä hiiliviisaita toimenpiteitä kaikilla osa-alueilla, ja nämä tuottavat meille molemmille elinvoimaa ja taloudellista lisäarvoa. Haluamme myös, että elinkeinoelämässä tehdyt eurot kotiutetaan kuntalaisten hyvinvointiin. Meille ihmiset, hyvä elämä ja onnellisuus ovat tärkeitä, Sormunen summaa.
Utajärven työ uusiutuvan energian eteen on huomattu myös kansalaisten parissa, sillä se voitti myös Energiamurroksen edistäjä 2024 -yleisöpalkinnon.
Kuvassa Anne Sormunen ja Vuokko Paso, kuvan on ottanut Saari Visuals.
Energiamurros mullistaa sähköverkon – miten taataan joustavuus ja huoltovarmuus?
Sähkön siirron kantaverkkoon liitetään asiakkaita entistä enemmän ja nopeammin. Uusiutuvan energian osuuden kasvaessa joustoa on luotava energian varastoinnilla ja uusilla teknisillä ratkaisuilla. Vaikeasti ennustettavat pitkän aikavälin muutokset edellyttävät varautumista yllättäviin tilanteisiin, jotta yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus voidaan taata kaikissa olosuhteissa.
Meneillään oleva energiamurros mullistaa sähkön tuotannon ja jakelun. Uusiutuva tuuli- ja aurinkovoima ovat vahvassa kasvussa ja samaan aikaan myös kotitalouksien omatuotanto ja sähköverkkoon liittäminen on yleistymässä. Sähkön kysyntää puolestaan lisäävät teollisuuden uudet vihreän siirtymän vetytalousinvestoinnit, kasvava sähköistyminen ja sähköautojen latausinfran laajentuminen. Nämä valtavat investoinnit ja muutokset haastavat olemassa olevan sähköverkon toiminnan ja muokkaavat merkittävästi kokonaisjärjestelmää.
Kaikessa tässä kehityksessä on pidettävä maltti mielessä. Suomen kantaverkkoon ei pystytä liittämään kaikkea tavoiteltua uutta päästötöntä tuotantoa, vaikka suunnitelmat kantaverkon investointeihin ovatkin massiiviset, yli 2 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä. Kantaverkon toimivuus ja joustavuus on taattava kaikissa tilanteissa; tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa. Tuotannon siirtyminen keskitetystä energiantuotannosta hajautettuun uusiutuvaan tuotantoon edellyttää myös uusia innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja ja kehittynyttä sähköverkon hallintaa.
Uusiutuva sähkö, uudet haasteet
Tuuli- ja aurinkovoiman ajoittaisuus perinteiseen energiantuotantoon verrattuna vaikuttaa sekä sähköverkon suunnitteluun että sähkön tuotannon ja käytön optimointiin. Perinteisesti generaattoreiden tuottama pyörimisenergia (inertia) on pystytty hyödyntämään vikatilanteissa; inertian luoma hetkellinen energia on antanut aikaa verkon palauttamiseen normaalitilanteeseen. Uudet tekniset ratkaisut ovat tarpeen vikatilanteisiin ja tuotantovaihteluihin varautumisessa tuuli- ja aurinkovoiman kasvaessa.
Tuulivoimalat kytketään sähköverkkoon taajuusmuuttajien eli suuntaajien välityksellä. Ne eivät kuitenkaan reagoi verkon taajuuden tai jännitteen muutoksiin samalla tavalla kuin perinteiset voimalaitokset ja siksi sähköjärjestelmä on alttiimpi häiriöille. Häiriöiden hallintaan yksi ratkaisu on synkronikompensaattori, jolla siis parannetaan sähköverkon käyttövarmuutta. Laite on isokokoinen tahtikone, joka vakauttaa sähköverkon jännitettä ja taajuutta, jotka vaihtelevat erityisesti tuulivoimaa tuotettaessa. Suomen ensimmäinen sähköverkon synkronikompensaattori rakennetaan Kalajoen Jylkän sähköasemalle, ja sen on määrä valmistua vuonna 2025.
Ei kaikkea yhden kortin varaan
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on visioinut Suomen sähköjärjestelmän tulevaisuutta. Vahva ja luotettavasti toimiva sähkön kantaverkko mahdollistaa investoinnit sähköä käyttävälle teollisuudelle, yhteiskunnalle ja yksityisille kuluttajille. Pitkän tähtäimen kasvua suunnitellessa tulee varautua sekä korkeaan sähkön tuotannon ja kulutuksen toteutumiseen että erilaisiin yllättäviinkin epävarmuuksiin.[i]
Geopoliittinen epävakaus on entisestään nostanut varautumisen merkitystä. Fingridin hallituksen puheenjohtaja Hannu Linna esitti maaliskuussa Energiaviikolla Vaasassa mielenkiintoisen näkökulman; ”Ajatelkaa, jos Ukrainassa kaikki olisi rakennettu yhden kortin varaan”. Tämä pohdinta aiheutti paljon keskustelua ja korosti konkreettisella tavalla varautumisen tärkeyttä. Meidän on kyettävä takaamaan yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa, kun siirrymme kohti päästötöntä energiantuotantoa.
Sähköstä kilpailuetu
Suomella on merkittävä kilpailuetu vihreässä siirtymässä: vähähiilinen sähkön tuotanto, suuri puhtaan sähkön tuotantopotentiaali, Eurooppalaisittain edullinen sähkö ja vakaa sähköverkko. Näiden vahvuuksien lisäksi Suomessa on laaja-alaista energia-alan osaamista ja teollisia edelläkävijöitä, jotka ovat jo rohkeasti tarttuneet vähäpäästöisiin teknologioihin ja ratkaisuihin – erinomaiset eväät energiamurroksen haasteiden taklaamiseen!
[i] https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/tiedotteet/sahkomarkkinat/2023/fingrid_sahkojarjestelmavisio_2023.pdf