Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen

Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.

”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.

Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”

”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.

Pjelaxin tuulivoimapuistolla on kuntalaisten laaja tuki – luottamus on rakennettu ajan kanssa

Tuulivoimahankkeen suunnittelu kuntaan voi herättää kuntalaisten keskuudessa keskustelua ja epävarmuuttakin, etenkin hankkeen alkuvaiheessa. Yleisimmin huolta aiheuttavat maisemamuutokset sekä voimaloiden ääni- ja luontovaikutukset. Avoin vuorovaikutus hankkeen suunnittelun aikana, asukkaiden osallistaminen ja pitkäjänteinen paikallisuus ovat keskeisiä tekijöitä siinä, miten hanke kunnassa koetaan. Hyvä esimerkki tästä on Pohjanmaalla sijaitseva Pjelaxin tuulivoimapuisto, jonka lähialueilla toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että hyväksyttävyys voi vahvistua hankkeen valmistuttua.

Suomen kolmanneksi suurimman Pjelaxin tuulivoimapuiston lähialueilla toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että paikallisten asukkaiden suhtautuminen tuulivoimaloihin on pääosin myönteistä. Jopa 74 % vastaajista suhtautui puistoon positiivisesti viidellä puiston vaikutuspiiriin kuuluvalla paikkakunnalla (Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva, Kaskinen ja Karijoki). Puiston omistajan Fortumin toteuttaman kyselyn mukaan viidesosa puiston välittömässä läheisyydessä asuvista kertoi mielipiteensä muuttuneen aiempaa myönteisemmäksi puiston valmistuttua. Hankkeen alkuvaiheessa tehdyn YVA-kyselyn tulokset tukevat saatuja tuloksia.

Mistä korkea hyväksyttävyys syntyy?

Mistä Pjelaxin korkea hyväksyttävyys on rakentunut, Fortumin Senior Development Manager Hans Vadbäck?

”Hyväksyttävyyden taustalla ei ole todennäköisesti yhtä yksittäistä syytä, mutta hyvä paikallinen saavutettavuus, vahvat verkostot ja tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä ovat varmasti vaikuttaneet myönteisesti. Hyväksyttävyyttä on saattanut lisätä myös se, että alueella oli jo aiemmin rakennettu tuulivoimaa, josta ihmisillä oli ennestään myönteisiä kokemuksia”, pohtii Vadbäck, joka työskenteli tiiviisti Pjelax-tuulivoimaprojektin parissa.

Fortum panosti hankkeen aikana paikalliseen viestintään ja konkreettiseen läsnäoloon. Närpiöön avattiin oma toimisto, josta asukkaat tiesivät löytävänsä henkilön, jonka kanssa saattoi tulla keskustelemaan hankkeeseen liittyvistä asioista. ”Kasvokkain käydyt keskustelut – myös epäviralliset kohtaamiset arjessa – olivat tärkeä osa työtä. Ihmisiä pitää kuunnella muuallakin kuin yleisötilaisuuksissa”, Vadbäck korostaa.

Etenkin hankkeen rakennusaikana turvallisuudesta huolehtiminen rakentamisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista ja tällöin viestintää tehtiin monikanavaisesti. Tärkeitä sidosryhmiä rakennusvaiheessa ovat muun muassa paikalliset koulut ja maanomistajat, jotta esimerkiksi metsästys- ja taloustoiminnan keskeytyminen voidaan minimoida. Erityisesti paikallismedialla oli iso rooli siinä, että tieto rakennusvaiheista, kuljetuksista ja liikennemuutoksista tavoitti kuntalaiset.

“Pjelaxiin kuljetettiin 56 tuulivoimalan osat, mikä tarkoitti käytännössä yli 700 erikoiskuljetusta satamasta puistoalueelle. Paikallismedian hyvin informoimalla pidimme huolta, että myös kuntalaiset saivat ajantasaista tietoa hankkeen kulusta,” Vadbäck sanoo.

Hyödyt puhuvat puolestaan

Hyväksyttävyys ei synny pelkästään läsnäololla, myös hankkeen hyötyjen tulee olla kunnalle näkyvät. Pjelaxin tuulipuisto tuo kuntiin miljoonien eurojen edestä maanvuokra- ja kiinteistöverotuloja. Rakennusaikana tuulipuisto työllisti sekä paikallisten urakoitsijoiden kautta, että välillisesti palveluiden kysynnän lisääntymisenä. Fortumin tuulivoimapuistoissa hyödynnetään myös niin sanottua TuuliBonus-avustusta, jonka kautta lähialueen kylät voivat saada tukea yhteistä hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Kyselyn mukaan asukkaat myös näkivät selvästi tuulivoiman positiiviset vaikutukset kunnan talouteen ja työllisyyteen.

Kysyttäessä, mitä Pjelaxin hanke on hanketoimijalle opettanut, Vadbäck nostaa esiin neljä asiaa: läsnäolon merkityksen, paikallisten urakoitsijoiden hyödyntämisen, tiiviin yhteistyön kuntien kanssa ja aktiivisen suhteet paikallismediaan. “Nämä kaikki luovat luottamusta kuntalaisten ja rakennuttajan välillä sekä tekevät tuulivoimasta kunnan, tai tässä tapauksessa kuntien, yhteisen asian. Keskustelu kuntalaisten kanssa kasvokkainen on korvaamattoman tärkeää, kun ollaan tekemässä muutosta ihmisten lähialueella, mailla tai kunnissa”, päättää Vadbäck.

Pjelaxin tuulivoimapuisto on Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimapuisto tuottaen vuosittain 1,1 terawattituntia sähköä. Tuulivoimapuiston omistavat Fortum ja Helen yhdessä osuuksin 60 ja 40 prosenttia. Jutussa mainittuun kyselytutkimukseen voi tutustua täällä: taloustutkimus-pjelax

Mistä syntyy tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Suomessa?

Teen viranomaistyötä, jossa usein sovelletaan ympäristöön, terveydensuojeluun ja rakentamiseen liittyviä erityislakeja asioiden ratkaisuissa. Pyrkimyksenä ovat selkeät tulkinnat ja yksiselitteiset raja-arvot. Kymmenisen vuotta sitten silloisessa työssäni sain tilaisuuden ihmetellä tuulivoiman rakentamista ja tuolloin vielä olematonta normiohjausta, mutta samaan aikaan erityistä sosio-teknologista paradoksia: tuulivoiman laaja yleinen hyväksyttävyys kääntyy usein paikallisella tasolla vastustukseksi. Kiinnostuin niin paljon, että vaihdoin hetkeksi tutkijan rooliin. Päätin selvittää, miten tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Suomessa rakentuu.

Mitä tutkin?

Tarkoitukseni ei ollut etsiä hyväksyttävyysreseptiä, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin. Myönnän, että idea kävi mielessäni. Miten siistiä olisikaan löytää kaava, jota noudattamalla rakentamishankkeiden toteutettavuus selviäisi nopeasti ja tuulivoimatuotantoalue toteutuisi täsmälleen oikealle paikalle, ilman turhaa työtä, epätietoisuutta ja viivytyksiä. Kaikki osapuolet – ihmiset ja ympäristö – olisivat prosessin jälkeen tyytyväisiä, oli ratkaisu sitten rakentamisen salliva tai kieltävä. Hyväksyttävyys ja sen jälkeen itse toiminta ratkeaisivat samalla kertaa.

Realismi onneksi pääsi mukaan tutkimussuunnitelmaani. Päädyin tavoittelemaan parempaa ymmärrystä määräävistä tekijöistä tuulivoiman paikallisessa hyväksyttävyydessä. Paljon vaatimattomampaa kuin kaiken kattava resepti. Kirjallisuuden perusteella olin tietysti jo alkanut ymmärtää, että hyväksyttävyyttä voivat eri tilanteissa säädellä erilaiset tekijät. Minä keskityin paikan merkitykseen, osallistumiseen ja tuulivoiman herättämiin tunteisiin, koska ne nousivat esiselvitystyössä kiinnostavasti esille.

Tuulivoimaloiden sijaintipaikka

Tutkimusryhmämme havaitsi, että vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille maaseutu merkitsi eri asioita. Suhtautuminen polarisoitui lähellä suunniteltuja tuulivoimaloita siten, että vapaa-ajan asukkaat ilmaisivat negatiivisia kantoja, kun taas vakituiset asukkaat suhtautuivat positiivisesti. Vapaa-ajan asukkaat arvioivat negatiivisimmiksi tuulivoimaloiden vaikutukset paikkakunnan kehitykseen, imagoon, maisemaan, turismiin, talouteen ja omaisuuden arvoon. Yhteis-
täkin vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille löytyi: tietotaso energiantuotantomuodoista ja kiinnostus energia-asioihin sekä yleisellä tasolla myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan.

Maiseman muutoksen ohella äänikysymykset aiheuttavat asukkaiden keskuudessa huolta. Tiedetään, että ääni häiritsee enemmän, jos tuulivoimalat näkyvät. Tutkimuksessamme totesimme kuitenkin, että tuulivoimaloiden ääni kuului vain harvoin sisällä eikä äänihavaintojen yhteyttä hyväksyttävyyteen voitu tässä tutkimuksessa analysoida.

Selväksi tuli ainakin, että asukasryhmillä on erilaisia paikkaan sidottuja käsityksiä, vaikka maiseman muutos ja ääni ovat keskeisiä koettuja vaikutuksia. Ei siis pidä olettaa paikallisten asukkaiden olevan yksi yhtenäinen ryhmä. Tässä hetkessä, etätyön hämärtäessä vakituisen ja vapaa-ajan paikkojen määritelmiä, olisikin mielenkiintoista selvittää käsityksiä uudelleen. Koettaisiinko maiseman muutos ja äänivaikutukset edelleen samoin?

Osallistuminen suunnitteluprosessin aikana

Havaitsimme, että tuulivoimahankkeiden edetessä asukkaat saavat tietoa. Ihmiset eivät silti kokeneet voivansa oikeasti vaikuttaa tuulivoimahankkeen suunnitteluun. Osallistumattomuus oli toisaalta monen kohdalla tietoinen valinta. Osallistumisoikeus suunnitteluvaiheessa ei suoraan lisää hyväksyttävyyttä: ihmiset ovat melko passiivisia ja aktiiviset ihmiset saattavat silti kokea vaikutukset negatiivisina.

Tuulivoimahankkeissa olisi tarvetta jatkaa osallistumismenettelyä rakentamisen jälkeenkin. Asukkaat toivoivat muutakin kuin pelkkää informaation jakamista. Tuulivoimalat voivat naapurina olla merkittävä muutos, jos suunnitteluvaihe on mennyt ohi ilman kontakteja toimijoihin.

Itse näen ylipäätään ongelmallisena asukkaiden passiivisuuden silloin, kun asuinalueelle suunnitellaan jotakin uutta. Suomalaisten osallistumisen kansalaistaitoja pitäisi kohentaa. Ehkä menettelyt ovat nyt liian vaikeita? Tai vaativat liikaa perehtymistä ja siten vaivannäköä? Ajattelen niin, että oman ympäristön seuraaminen synnyttää parhaimmillaan myös vastuuta, jonka kuuluisi olla yhteistä.

Tunteet ja paikalliset tuulivoimahankkeet

Tuulivoima herättää tunteita hankkeen eri vaiheissa. Myönteisiä ja kielteisiä tunteita ilmaistiin talouden, paikan, maiseman, vuorovaikutuksen ja arjen konteksteihin liittyen. Vaikuttaa siltä, ettei tunteita vielä suomalaisessa tuulivoimakeskustellussa tunnisteta tai haluta tunnistaa. Haastateltavien oli vaikea nimetä tunteita.

Nykyinen tuulivoimarakentamisen hallinta ei sisällä eritystä foorumia muutokseen liittyvien tunteiden käsittelyyn. Tunteiden ohittaminen voi kuitenkin olla vaarallista, sillä ne vaikuttavat käyttäytymisaikomuksiin; hyväksyntään tai vastustukseen. Olisiko hallintomenettelyä mahdollista kehittää niin, että tunteiden kokeminen ja jakaminen olisi mahdollista ilman leimaamisen kokemusta? Vähintäänkin tarvittaisiin myötäelämisen tunnetta, joka voisi auttaa asukkaita ja tuulivoiman rakentajia eri näkökulmien ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa.

Hyväksyttävyys on ainutlaatuista

Ymmärrän nyt paremmin, miksi kaikkea ei voi määritellä lukuina tai ratkaista pelkästään lakipykäliä lukemalla. Tai ettei tuulivoiman hyväksyttävyys paikallisesti todellakaan tarkoita samaa kuin yleinen hyväksyttävyys, vaikka näillä yhteys onkin. Hyväksyttävyyttä ei tarjota eikä oteta valmiina, vaan jokaisessa tapauksessa se on selvitettävä ja rakennettava. Hyväksyttävyys voi olla ehdollista ja se voi myös muuttua.

Tuulivoimateknologia sinänsä ei synnytä hyväksyttävyyttä vaan ratkaisevaa on ihmisen tulkinta tilanteesta. On täysin normaalia, että tuulivoima-asioissa järki ja tunteet näyttävät välillä olevan pahasti ristiriidassa. Juuri siksi ihmisten välisen kommunikaation merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys on ikään kuin erilaisten arvioiden summa – ja siten mitä suurimmassa määrin mahdollisuus tehdä asiat aina paremmin.