Tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset ovat muuta energiantuotantoa pienemmät
Suomen uusiutuvat selvitti yhdessä One Planetin kanssa maatuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksia. Selvityksen mukaan niiden luontovaikutukset ovat pienemmät kuin muilla energiantuotantomuodoilla.
Tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen on ennustettu jopa yli kymmenkertaistuvan Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana. Huoli uuden energiainfrastruktuurin vaikutuksista Suomen luontoon on aiheellinen ottaen huomioon Suomen lajien ja luontotyyppien nopean uhanalaistumiskehityksen. Suomen pohjoisen luonnon ja uhanalaisen eliöstön näkökulmasta kiihtyvä ilmastonmuutos on kuitenkin merkittävästi suurempi uhka kuin lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen, jolla pyritään korvaamaan ilmastonmuutosta kiihdyttävää energiantuotantoa.
Käynnistimme yhdessä Suomen uusiutuvien kanssa syksyllä 2024 RELEX-säätiön rahoittaman kattavan luontotyön, jonka ensimmäisessä osassa tuotimme selvityksen Suomen maatuuli- ja teollisen mittakaavan aurinkovoimarakentamisen luontovaikutuksista. Helmikuussa julkaistu selvitys osoittaa, että verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset ovat kohtalaisen pienet, mutta siitä huolimatta ne on tärkeä tunnistaa, jotta tuuli- ja aurinkovoimarakentamisessa pystytään entistä paremmin vähentämään kielteisiä luontovaikutuksia ja tekemään toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Koska luontovaikutusten mittaamiselle ei ole olemassa yhtä ainoaa selkeää mittaria, on tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutuksia tutkittu ja verrattu muihin energiantuotantomuotoihin luontokadon merkittävimpien ajureiden, eli maan- ja merten käytön, ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen kulutuksen sekä saaste- ja vieraslajivaikutusten kautta. Tuuli- ja aurinkovoiman merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät rakennusmateriaaleista ja niiden tuotannosta, joiden luontovaikutukset sijoittuvat Suomen rajojen ulkopuolelle.
Merkittävimmät kielteiset luontovaikutukset Suomessa syntyvät tuuli- ja aurinkovoiman maankäytöstä, joka pirstoo, pienentää ja heikentää paikallisia elinympäristöjä. Luontovaikutusten osalta on kuitenkin syytä suhteuttaa vaikutuksia myös muihin ihmisen aiheuttamiin paineisiin luonnolle. Selvitys osoittaa muun muassa, että enimmilläänkin tuulivoiman suora maankäyttövaikutus kohdistuu alle prosenttiin Suomen metsäpinta-alasta, kun taas metsätalouden käytössä on yli 90 prosenttia metsäpinta-alastamme.
Tuuli- ja aurinkovoiman kielteisiä luontovaikutuksia pystytään tehokkaasti minimoimaan sijoittamalla voimalaitokset muualle kuin luonto- ja lajistoarvoiltaan herkimmille ja rikkaimmille alueille. Luonnonvarojen vastuullinen hankinta ja rakennusosien sekä materiaalien kierrättäminen on myös tärkeässä roolissa luontovaikutusten pienentämisessä.
Suomen uusiutuvat on yhdessä jäsenyritystensä kanssa asettanut alalle yhteisen luontotavoitteen. Mittavassa luontotyössä on selvitetty tuuli- ja aurinkovoima-alan luontovaikutuksia ja kehitetty luontopositiivisia toimintamalleja. Katso luontotyökartta Suomen uusiutuvien verkkosivuilta.
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Suomen uusiutuvien luontohankkeessa.
Pjelaxin tuulivoimapuistolla on kuntalaisten laaja tuki – luottamus on rakennettu ajan kanssa
Tuulivoimahankkeen suunnittelu kuntaan voi herättää kuntalaisten keskuudessa keskustelua ja epävarmuuttakin, etenkin hankkeen alkuvaiheessa. Yleisimmin huolta aiheuttavat maisemamuutokset sekä voimaloiden ääni- ja luontovaikutukset. Avoin vuorovaikutus hankkeen suunnittelun aikana, asukkaiden osallistaminen ja pitkäjänteinen paikallisuus ovat keskeisiä tekijöitä siinä, miten hanke kunnassa koetaan. Hyvä esimerkki tästä on Pohjanmaalla sijaitseva Pjelaxin tuulivoimapuisto, jonka lähialueilla toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että hyväksyttävyys voi vahvistua hankkeen valmistuttua.
Suomen kolmanneksi suurimman Pjelaxin tuulivoimapuiston lähialueilla toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että paikallisten asukkaiden suhtautuminen tuulivoimaloihin on pääosin myönteistä. Jopa 74 % vastaajista suhtautui puistoon positiivisesti viidellä puiston vaikutuspiiriin kuuluvalla paikkakunnalla (Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva, Kaskinen ja Karijoki). Puiston omistajan Fortumin toteuttaman kyselyn mukaan viidesosa puiston välittömässä läheisyydessä asuvista kertoi mielipiteensä muuttuneen aiempaa myönteisemmäksi puiston valmistuttua. Hankkeen alkuvaiheessa tehdyn YVA-kyselyn tulokset tukevat saatuja tuloksia.
Mistä korkea hyväksyttävyys syntyy?
Mistä Pjelaxin korkea hyväksyttävyys on rakentunut, Fortumin Senior Development Manager Hans Vadbäck?
”Hyväksyttävyyden taustalla ei ole todennäköisesti yhtä yksittäistä syytä, mutta hyvä paikallinen saavutettavuus, vahvat verkostot ja tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä ovat varmasti vaikuttaneet myönteisesti. Hyväksyttävyyttä on saattanut lisätä myös se, että alueella oli jo aiemmin rakennettu tuulivoimaa, josta ihmisillä oli ennestään myönteisiä kokemuksia”, pohtii Vadbäck, joka työskenteli tiiviisti Pjelax-tuulivoimaprojektin parissa.
Fortum panosti hankkeen aikana paikalliseen viestintään ja konkreettiseen läsnäoloon. Närpiöön avattiin oma toimisto, josta asukkaat tiesivät löytävänsä henkilön, jonka kanssa saattoi tulla keskustelemaan hankkeeseen liittyvistä asioista. ”Kasvokkain käydyt keskustelut – myös epäviralliset kohtaamiset arjessa – olivat tärkeä osa työtä. Ihmisiä pitää kuunnella muuallakin kuin yleisötilaisuuksissa”, Vadbäck korostaa.
Etenkin hankkeen rakennusaikana turvallisuudesta huolehtiminen rakentamisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista ja tällöin viestintää tehtiin monikanavaisesti. Tärkeitä sidosryhmiä rakennusvaiheessa ovat muun muassa paikalliset koulut ja maanomistajat, jotta esimerkiksi metsästys- ja taloustoiminnan keskeytyminen voidaan minimoida. Erityisesti paikallismedialla oli iso rooli siinä, että tieto rakennusvaiheista, kuljetuksista ja liikennemuutoksista tavoitti kuntalaiset.
“Pjelaxiin kuljetettiin 56 tuulivoimalan osat, mikä tarkoitti käytännössä yli 700 erikoiskuljetusta satamasta puistoalueelle. Paikallismedian hyvin informoimalla pidimme huolta, että myös kuntalaiset saivat ajantasaista tietoa hankkeen kulusta,” Vadbäck sanoo.
Hyödyt puhuvat puolestaan
Hyväksyttävyys ei synny pelkästään läsnäololla, myös hankkeen hyötyjen tulee olla kunnalle näkyvät. Pjelaxin tuulipuisto tuo kuntiin miljoonien eurojen edestä maanvuokra- ja kiinteistöverotuloja. Rakennusaikana tuulipuisto työllisti sekä paikallisten urakoitsijoiden kautta, että välillisesti palveluiden kysynnän lisääntymisenä. Fortumin tuulivoimapuistoissa hyödynnetään myös niin sanottua TuuliBonus-avustusta, jonka kautta lähialueen kylät voivat saada tukea yhteistä hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Kyselyn mukaan asukkaat myös näkivät selvästi tuulivoiman positiiviset vaikutukset kunnan talouteen ja työllisyyteen.
Kysyttäessä, mitä Pjelaxin hanke on hanketoimijalle opettanut, Vadbäck nostaa esiin neljä asiaa: läsnäolon merkityksen, paikallisten urakoitsijoiden hyödyntämisen, tiiviin yhteistyön kuntien kanssa ja aktiivisen suhteet paikallismediaan. “Nämä kaikki luovat luottamusta kuntalaisten ja rakennuttajan välillä sekä tekevät tuulivoimasta kunnan, tai tässä tapauksessa kuntien, yhteisen asian. Keskustelu kuntalaisten kanssa kasvokkainen on korvaamattoman tärkeää, kun ollaan tekemässä muutosta ihmisten lähialueella, mailla tai kunnissa”, päättää Vadbäck.
Pjelaxin tuulivoimapuisto on Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimapuisto tuottaen vuosittain 1,1 terawattituntia sähköä. Tuulivoimapuiston omistavat Fortum ja Helen yhdessä osuuksin 60 ja 40 prosenttia. Jutussa mainittuun kyselytutkimukseen voi tutustua täällä: taloustutkimus-pjelax
Energia ensin – kotimainen puhdas sähkö mahdollistaa vihreän siirtymän teolliset investoinnit
Muna vai kana? Usein toistuva kysymys tai paremminkin teema, kun keskustellaan vihreän siirtymän teollisista investoinneista ja energian suhteesta. Puhdas sähkö on vihreän siirtymän investoinneissa mahdollistajan paikalla, joten – energia ensin.
Vihreä siirtymä on positiivinen kierre, joka on samalla ratkaisu ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi se on talouskasvun ja työllisyyden luoja sekä aluetalouden vahvistaja. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä tositarinassa, tanssiin tarvitaan kaksi.
Myönteisessä kehityksessä tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettu puhdas sähkö sekä vihreän siirtymän teollinen investointi luovat parivaljakon, jotka kiihdyttävät toisiaan luoden toisilleen luotettavaa tulevaisuuden näkymää ja investointiympäristöä.
Hyvän esimerkin tarjoaa tällä hetkellä kaukolämmön sähköistyminen yli 1500 megawatin meneillään olevilla investoinneilla. Kun olosuhteet ovat kohdallaan, hyvää tapahtuu. Samanlaista signaalia on aistittavissa datakeskusten puolella, jossa uusia hankkeita on rakenteilla.
Suomessa on tilaa ja sopivasti viileä ilmanala puhtaan sähkön tuottamiselle. Itsestään mikään ei kuitenkaan tapahdu. Vahvuuksia pitää osata ja myös voida hyödyntää.
On laajasti tunnettua, että vihreän siirtymän investointeja niin energiantuotannon kuin teollisen kulutuksen sektorilla vauhditetaan Euroopassa suurilla valtiollisilla tukisummilla. Kotimaassamme miljarditukijaiset eivät realistisesti ajatellen vaikuta olevan mahdollisia.
Niukkuudessa pitää kehittää muuta keinoa, jolla saada suomalaiseen vihreään siirtymään lisävauhtia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihessä päättämä suurten teollisten investointien verohyvitys on viisautta. Veroporkkana puhaltaa myötätuulta vihreän siirtymän teollisiin hankkeisiin, mitkä osaltaan tuovat tarvittavaa kasvua kansantalouteemme.
Investointihankkeiden varmistamiseksi tarvitaan myös luotettavaa näkymää puhtaan sähkön saatavuudelle. Niin ovat viestineet muun muassa datakeskusprojektien vetäjät ja vetytalouden toimijat.
Onneksi voimme Suomessa varmistaa omilla päätöksillämme sen, että puhdasta sähköä varmasti riittää sähköintensiivisten investointien toteutumiseksi. Seuraavan listan saa laittaa talteen.
Merituulivoiman rakentumisen varmistamiseksi Suomeen päättäjien kannattaa ottaa mallia kehysriihen verokannusteesta. Kohtuullinen verotus ja tarkoituksenmukaiset maksut merialueilla, joilla tuulivoimaa tuotetaan, ovat järkeviä ratkaisuja, jotka vauhdittavat investointeja. Samalla ne petaavat mahdollisuuksia saada lisää verotuottoja, kun merituulivoiman ala saadaan syntymään Suomeen.
Toiseksi itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen nykyistä laajempi salliminen tuo valtavasti tasapainohyötyjä suomalaiseen energiatuotantoon. Maamme laajan pinta-alan parempi hyödyntäminen vahvistaa tasaisempaa sähköntuotantoa, tasaa sähkönhinnan vaihteluja sekä mahdollistaa entistä useammalle maakunnalle ja kunnalle niiden edellytyksiä vahvistaa elinvoimaansa vihreän siirtymän investoinneilla.
Kolmanneksi sähkön saatavuuden näkymää voi vahvistaa Suomen suurin tuulivoimamaakunta Pohjois-Pohjanmaa. Nykyisten tuulivoimaloiden tuottaman sähkön voidaan sanoa olevan jo käytössä. Tulevien tuulivoimahankkeiden mahdollistaminen pohjoisessa maakunnassa avaa ovet teollisille investoinneille.
Neljänneksi koko tarinan uusin tulokas aurinkovoima, joka vahvistaa suomalaisen uusiutuvan energian tuotannon tasapainoa. Kesällä paistaa eniten, talvella tuulee eniten. Aurinkovoimalle kannattaa tuulivoiman tavoin luoda toimiva sääntelykehikko. Siihen kuuluu myös järkevä verokohtelu, jossa tuulen ja auringon kiinteistövero ovat samalla viivalla.
Suomalaisen uusiutuvan energian väriä voi kuvailla sinivalkoiseksi, vihreäksi tai puhtaaksi. Oikeastaan kaikki käy, kunhan kotimaisen uusiutuvan energian ja sähkön merkitys ymmärretään oikein. Sen jälkeen voimme olla aika varmoja, että suomalaisen elämänliekin valo on samaan aikaan kirkas ja lämmin – kuten tuulella ja auringolla.