Aurinkoenergia on ensimmäistä kertaa Euroopan suurin sähkönlähde
Kesäkuu 2025 jäi historiaan, kun aurinkovoima tuotti ensimmäistä kertaa eniten sähköä koko EU:ssa. Emberin mukaan aurinkovoima tuotti kesäkuussa 22,1 prosenttia (45,4 TWh) EU:n sähköstä, enemmän kuin mikään muu lähde. Kasvua oli 22 prosenttia verrattuna kesäkuuhun 2024.
Samaan aikaan tuulivoima teki vahvan paluun kevään heikompien tuuliolosuhteiden jälkeen ja rikkoi tuotantoennätykset touko- ja kesäkuussa. Fossiilisten polttoaineiden rooli taas pieneni merkittävästi, esimerkiksi kivihiilen osuus sähköntuotannosta laski ennätyksellisen alhaiseksi vain 6,1 prosenttiin. Fossiiliset tuottivat yhteensä 23,6 prosenttia sähköstä ja tulos oli lähellä kaikkien aikojen pohjalukemia.
Sähkön kokonaiskulutus EU:ssa jatkoi kasvuaan. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla kulutus oli 1 313 TWh – 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Aurinkoenergian tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
Suomen uusiutuvien tuoreen tiedotteen mukaan aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja vuosi 2025 tuleekin olemaan ennätyksellinen aurinkovoiman rakentamisen vuosi.
Alkuvuonna 2025 Suomeen on valmistunut neljä teollisen kokoluokan aurinkovoimapuistoa, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 125,7 MW. Kesäkuun lopussa Suomen teollinen aurinkovoimakapasiteetti oli yhteensä 251 MW. Loppuvuonna 2025 arvioidaan valmistuvan jopa 300 MW uutta aurinkovoimakapasiteettia. Loppuvuosi ei näytä pimentymisen merkkejä, sillä loppuvuodeksi arvioidaan valmistuvan vielä 300 MW uutta aurinkovoimakapasiteettia.
Katso ajankohtaiset aurinkovoimatilastot Suomen uusiutuvien verkkosivuilta.
Lähteet: Solar is EU’s biggest power source for the first time ever | Ember, Suomen teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetti kaksinkertaistui alkuvuoden 2025 aikana – Suomen uusiutuvat ry
Alueidenkäyttölaki vaarantaa sähköntuotannon lisäämisen ja puhtaan teollisuuden investoinnit
Ympäristöministeriö lähetti toukokuussa lausunnoille luonnoksen hallituksen esitykseksi alueidenkäyttölaiksi. Lakiluonnosta on valmisteltu pitkään jo edellisen hallituksen aikana. Nyt viime metreillä luonnokseen on sisällytetty sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat vihreän siirtymän investoinnit – niin tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit kuin niihin nojaavat teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistämisen sekä nousevan vetytalouden.
Suomen taloudessa on ollut merkittäviä haasteita viime vuosikymmenen aikana, ja bruttokansantuotteen kehitys on polkenut paikallaan sekä jäänyt jälkeen Suomen verrokkimaista (Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, YLE. Tällä hetkellä vihreä siirtymä, eli siirtyminen kohti kestävämpää ja vähäpäästöisempää taloutta, nähdään keskeisenä keinona sekä taloudellisen kasvun että ympäristön tilan parantamisessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vihreiden investointien dataikkunassa on listattuna Suomeen suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita jo yli 300 miljardin euron edestä. Osa dataikkunan hankkeista on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä tule koskaan toteutumaan. Mutta vaikka lopulta vain alle 20 % näistä hankkeista toteutuisi, tarkoittaisi se, että Suomen bruttokansantuote olisi seuraavan 30 vuoden ajan vuosittain 3 miljardia euroa nykyistä korkeammalla tasolla (Lähde EK ja GAIA. 2024)
Suomen sähköjärjestelmä on jo puhdas, kyse on teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä
Suomen sähköjärjestelmä on jo nyt hyvin puhdas, 95 % Suomen sähkönkulutuksesta katettiin vuonna 2024 hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla. Suomen suurin sähköntuotantomuoto viime vuonna oli ydinvoima, maatuulivoima tuli vahvana kakkosena vastaten neljänneksestä Suomen sähköntuotannosta. Kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto oli vesivoima.
Suomen sähkönkulutus on vain noin neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Loput kolme neljäsosaa kulutuksesta on pääosin peräisin teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä. Vaikka Suomen sähköjärjestelmä on ilmastopäästöjen suhteen lähes puhdasta, koko energiajärjestelmä ei sitä lähimainkaan vielä ole. Nyt iso kysymys onkin, kuinka teollisuus, liikenne ja lämmitys muutetaan puhtaammiksi. Vaihtoehdot ovat joko suora sähköistäminen tai vetytalouden hyödyntäminen. Ja niin kuin EK:n dataikkunakin osoittaa: tämä muutos tarkoittaa samalla Suomelle merkittävää talouskasvua.
Teollisuuden vihreän siirtymän investoinnit sekä nouseva vetytalous tarvitsevat puhdasta ja edullista sähköntuotantoa toteutuakseen. Suomessa ne nojaavat vahvasti maatuulivoimaan, joka on edullisin sähköntuotantomuoto, mitä Suomeen voidaan rakentaa lisää. Tuulivoima on myös nopeasti rakennettavissa: kunhan maatuulivoimahankkeella on lainvoimainen kaava ja rakennuslupa, on se rakennettavissa hyvin nopeasti: hanke on sähköntuotannossa vuodessa – kahdessa vuodessa. Vain aurinkovoima on rakennettavissa vielä nopeammin. Aurinkovoima täydentääkin hyvin tuulivoimaa Suomessa: tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä pääasiassa eri aikaan ja eri selvitysten mukaan paikasta riippuen vain 5-10 % vuoden tunneista on sellaisia, että samalla verkkoliitynnällä verkkoon liitettävän aurinko- ja tuulivoimalan sähköntuotantoa pitää rajoittaa, koska ne tuottavat täydellä teholla samaan aikaan. Tuuli- ja aurinkovoimaa suunnitellaankin yhä useammin samalle alueelle. Tämä tehostaa verkon ja maan käyttöä.
Lakiluonnoksen tuulivoiman etäisyyssääntely estää vihreän siirtymän talouskasvun
Lausunnoilla olevassa alueidenkäyttölaissa ehdotetaan sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat edellä mainitun hyvän kehityksen.
Suomessa tuulivoimaa säädellään jo nyt hyvin tarkasti ja meillä on maatuulivoimalle hyvin toimiva kaavoitus- ja luvitusjärjestelmä. Maakuntakaavassa etsitään yleispiirteisesi isoille, seudullisille tuulivoimahankkeille sijaintipaikat. Näitä alueita tarkennetaan ja seudullista tasoa pienempien hankkeiden sijoituspaikat valitaan kunnan tuulivoimaosayleiskaavalla, jossa arvioidaan hyvin yksityiskohtaisesti hankkeen vaikutukset ympäristöön ja muihin ihmistoimintoihin. Tähän asti yli 10 voimalan tai vähintään 45 megawatin kokoiset tuulivoimahankkeet ovat lisäksi käyneet läpi erillisen, hyvin yksityiskohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Nyt YVA-menettelyn raja on laskettu viiteen voimalaan, eli jatkossa käytännössä kaikki tuulivoimahankkeet tulevat käymään läpi erillisen YVA-menettelyn.
Tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on määritetty tapauskohtaisesti, alueen erityispiirteet huomioiden maisemamallinnuksen, välkemallinnuksen (voimalan taakse muodostuvan valon ja varjon vaihtelu) ja melumallinnuksen perusteella. Ympäristöministeriö vasta päivitti maisemavaikutusten mallinnusohjettaan. Ympäristöministeriön melumallinnusohje ja tuulivoimaloiden ulkomelutasoa sääntelevä valtioneuvoston asetus muodostavat jo nyt yhden tiukimmista etäisyysvaatimuksista Euroopassa. Lisäksi hankkeiden vaikutukset tutkitaan perusteellisesti kaavoitusprosessissa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nykyinen sääntely varmistaa, että hankkeet sijoittuvat kestävällä tavalla niin luonnon kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Nyt esitetty muutos on merkittävä tiukennus suomalaiseen jo valmiiksi tiukkaan etäisyyssääntelyyn.
Lakiluonnoksessa esitetään vähimmäisetäisyyttä tuulivoimalan ja asutuksen välille niin, että tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle asutuksesta, ellei voimala sijaitse maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella tai etäisyyttä lähempänä sijaitsevien asuinrakennusten omistajat tai vuokralaiset anna kirjallista lupaa voimalan sijoittamiseksi lähemmäksi.
Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus tarkoittaa käytännössä noin 2-3 kilometrin etäisyyttä, sillä tänä päivänä kaavoituksessa varaudutaan teknologian kehitykseen ja vaikutukset arvioidaan tyypillisesti 300 – 350 metrisillä voimaloilla. Luvat saatuaan alueelle voi aina rakentaa vaikutuksiltaan pienemmän voimalan.
FCG arvioi ympäristöministeriölle syksyllä 2024, että puhtaan teollisuuden vaatima sähkön lisäystarve ei vaarannu, mikäli etäisyydeksi asetetaan 800–1000 metriä. Nyt lakiluonnoksessa esitetty etäisyys on tästä huomattavasti pidempi. FCG ei arvioinut maakuntakaavamerkinnän vaikutusta hankkeisiin, sillä tiedossa ei syksyllä vielä ollut lakiluonnoksessa mukana olevaa kirjausta siitä, ettei etäisyysvaatimus koskisi maakuntakaavoitusta.
Suomen uusiutuvat arvioi toukokuussa 2025 lakiluonnoksen etäisyyssääntelyn vaikutusta Suomen hankeportfolioon. Kävimme läpi yli 50 hanketta (yli 1000 voimalaa), joissa hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan kaavoituksessa ja YVA:ssa vähintään 300 metrisillä voimaloilla. Tyypillisesti maakuntakaavamerkintää tarkennetaan kunnan osayleiskaavalla, eivätkä kaikki voimalat sijaitse maakuntakaavan tuulivoima-alueella. Suomen uusiutuvien aineistossakin oli vain 8 hanketta (109 voimalaa), jotka sijaitsevat täysin maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella. Kaikissa muissa maakuntakaavaa tarkennetaan kunnan osayleiskaavoituksella.
Kuntien eteneminen maakuntakaavojen tuulivoima-alueilla laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta on hyvin epävarmaa. Tästä syystä katsoimme etäisyyttä kahdella tapaa 1) oletuksella, että kunnat noudattavat lain henkeä ja hankkeista karsiutuvat ainoastaan ne voimalat, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolella, 2) worst-case scenaario, jossa kunnat eivät osayleiskaavoita myöskään niitä voimaloita, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueella laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä. Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus vähentäisi näissä hankkeissa suunnitteilla olevien voimaloiden määrää 64 – 83 %. Luvut eivät tarkoita sitä, että näin iso osa voimaloista olisi lakiluonnoksessa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta. Luvuissa on huomioitu se, että osa hankkeista kutistuisi tällä sääntelyllä niin paljon, ettei niitä olisi enää taloudellisesti kannattavaa ollenkaan rakentaa, joten peruuntuneiden voimaloiden määrässä on peruuntuneiden hankkeiden kaikki voimalat.
Suomessa oli tammikuussa 2025 suunnittelussa 280 maatuulivoimahanketta (47 300 MW), joilla ei ole vielä aloitettu kaavoitusta tai kaavoitus on kesken siten, että se voidaan vielä kunnan poliittisella päätöksellä keskeyttää. Jos vaikutus näihin hankkeisiin toteutuu samassa suhteessa kuin aineistomme hankkeissa, tarkoittaa kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus
- Kapasiteettina 30 – 40 gigawatin peruuntumista
- Sähköntuotantona 90 – 120 TWh menetystä
- Tuulivoimainvestointipotentiaalina 42 – 55 miljardin euron menetystä
Lisäksi on syytä muistaa, että tämä ei ole ainoa asia, joka kutistaa suunnitteilla olevia hankkeita. Alueelta löytyy tyypillisesti luontoarvoja, joiden vuoksi hankkeet kutistuvat tai jopa peruuntuvat.
Myös aurinkovoimalle ehdotetaan turhaa lisäsääntelyä
Alueidenkäyttölain lausuntoversiossa on myös aurinkovoimasta kirjaus, joka vaarantaa Suomen hyvää kehitystä vihreän siirtymän tiellä. Lakiluonnoksen mukaan jokainen vähintään 10 hehtaarin aurinkovoimahanke pitäisi jatkossa kaavoittaa. Todella matala kaavoitusraja tulee vaarantamaan erityisesti keskisuurten aurinkovoimahankkeiden etenemisen, sillä kaavoitus lisää turhaan kustannuksia ja hankkeiden hallintoa siellä, missä kaavoitukselle ei ole todellista tarvetta.
Tähän mennessä valtaosa aurinkovoimahankkeista on voitu viedä läpi vanhan maankäyttö- ja rakentamislain suunnittelutarveratkaisulla tai rakentamislain uudistamisen jälkeen sijoittamislupa sekä rakennuslupa – yhdistelmällä siellä, missä ei ole yhteensovitettavia toimintoja niin paljon, että kaavoitus olisi niiden vuoksi tarpeellista.
On olemassa myös hallinto-oikeuden päätös siitä, että yli 80 hehtaarin aurinkovoimahanke ei tarvinnut kaavaa, koska alueella ei ollut yhteensovitettavia toimintoja, joiden vuoksi kaavoitus olisi ollut perusteltua. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa valituslupaa, joten hallinto-oikeuden päätös pysyi voimassa. Lakiluonnoksessa esitetty kaikkien vähintään 10 hehtaarin hankkeiden kaavoittamisvaade on tähän verrattuna tarpeetonta ylisääntelyä.
Vihreän siirtymän hyvää kehitystä ei tule vaarantaa – hyväksyttävyys on jo korkealla ja sitä voidaan nostaa muilla toimilla
Tuulivoiman etäisyyssääntelyn sisällyttämistä lakiluonnokseen on perusteltu hankkeiden hyväksyttävyyden edistämisellä. Tuulivoima on kuitenkin toiseksi halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa ja kaavoja hyväksytään demokraattisissa prosesseissa, joten väitteet tuulivoiman huonosta hyväksyttävyydestä eivät pidä paikkansa. Osansa lisäsääntelystä saamassa oleva aurinkovoima on kaikkein halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tuulivoiman hyväksyttävyydestä vastaajat arvioivat hyväksyttävyyttä lisääviä toimia, eivätkä nähneet minimietäisyyttä sellaisena. Hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä tulisikin parantaa muilla keinoin kuin säätämällä kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.
Tuuli – ja aurinkovoimarakentamisen merkittävän vaikeuttamisen ja Suomen sähköntuotannon lisäystavoitteiden vaarantamisen sijaan hyväksyttävyyttä tulisi pyrkiä kasvattamaan lisäämään vuorovaikutusta kunnan asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntatasolta on muitakin esimerkkejä toimista, joilla paikallista hyväksyttävyyttä on vahvistettu.
Puhdasta, hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä tarvitseva teollisuus suunnittelee investointeja Suomeen. Nämä investoinnit toisivat Suomeen uutta teollisuutta ja vientiä ja siirtäisivät Suomen nykyisen teollisuuden ilmastoneutraaliin aikakauteen. Samalla Suomi saisi talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.
Suomella on kaikki mahdollisuudet tuottaa puhdasta sähköä suuret määrät kilpailukykyiseen hintaan. Tätä, meidän ainoaa kilpailukykytekijäämme, ei tule nyt vaarantaa alueidenkäyttölain luonnokseen sisällytetyillä tuuli- ja aurinkovoiman lisäsääntelyllä.
Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen
Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.
”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.
Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.
Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”
”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.
Sähkökattiloissa kypsyy puhdas siirtymä
Uusiutuvan energian nopea kasvu on mullistanut Suomen energiantuotantoa, mutta sen vaihteleva tuotanto asettaa haasteita sähköjärjestelmälle. Ratkaisuksi on kehitetty joustavia energiaratkaisuja, kuten teollisen mittaluokan sähkökattiloita, jotka hyödyntävät edullista sähköä lämmöntuotannossa. Näiden avulla voidaan tasapainottaa energiantuotantoa, varastoida ylimääräistä sähköä ja edistää siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat rynnistäneet osaksi Suomen energiajärjestelmää viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nopeasti. Kuvaavin esimerkki on tuulivoima, jonka kapasiteetti on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2024 mennessä noin 42-kertaiseksi, ollen nykyään jo lähes 8 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylittääkin nykyisin jopa ydinvoimatuotannon määrän silloin kun tuulee.
Uusiutuvan energiantuotannon ominaispiirteisiin kuuluukin tuotannon vaihtelevuus kulloinkin vallitsevan säätilan mukaisesti.
”Säätä emme pysty hallitsemaan, joten volatiliteettia emme pääse karkuun. Viisainta onkin sopeutua kääntämällä tuotannon vaihtelevuus kilpailueduksi. Tätä periaatetta noudattaen Helen on investoinut merkittävästi joustavan ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän rakentamiseksi, mistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat maailmallakin huomiota herättäneet teollisen mittaluokan sähkökattilaprojektimme”, kertoo Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.
Sähkökattilat ovat tehokas tapa muuntaa sähköä lämmöksi, ja ne voivat toimia joustavasti uusiutuvan energian tuotannon vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun sähköä tuotetaan runsaasti, edullinen tuotanto voidaan varastoida sähkökattiloiden avulla myöhemmin hyödynnettäväksi lämmöksi.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla.”
Helen onkin investoinut sähkökattilaprojekteihin eri puolilla Helsinkiä. Hanasaaressa on otettu käyttöön kolme sähkökattilaa, joiden tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmityksen vuositarvetta. Helen on myös päättänyt rakentaa Hanasaaren alueelle vielä isomman, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen sekä sen yhteyteen 1 000 MWh:n lämpövaraston.
Helen on ottamassa sähkökattiloita käyttöön myös Salmisaaressa, minkä lisäksi yhtiö on tehnyt investointipäätökset sähkökattiloiden rakentamisesta Eiranrantaan ja Patolaan. Kaikkiaan Helenillä on tällä hetkellä joko investointi- päätökset tai jo valmiina lähes 600 megawatin edestä sähkökattilatehoa.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla, kuten sähkökattiloilla, ladaten samalla lämpö- varastoja”, Tolonen sanoo.
Joustava energiajärjestelmä hyödyttääkin sekä asiakkaita edullisempana energiana että ympäristöä puhtaammalla tuotannolla. Samalla se tasapainottaa myös markkinaa käyttäen puhtaan siirtymän tuotantomuotojen ominaisuuksia tehokkaimmalla tavalla.
Kasvua auringosta – Solnet panostaa teknologiaan ja vastuullisuuteen
Teollisen kokoluokan aurinkovoima on nousemassa merkittäväksi osaksi Suomen energiatuotantoa. Kotimaisen aurinkoenergian pioneeri Solnet on ollut aurinkovoiman kehityksen eturintamassa jo kymmenen vuoden ajan. Nopeasti kasvanut yritys on laajentanut toimintaansa viime vuosina kiinteistökohtaisista aurinkovoimaloista myös teollisen mittaluokan hankkeisiin ja ottanut käyttöön kehittynyttä teknologiaa, kuten AI-ratkaisuja.
Vaikka teollinen aurinkovoima on ottanut nopeita kehitysaskelia, on todellisen kasvun vuodet vasta edessä ja Solnet aikoo jatkossakin olla yksi alan edelläkävijöistä.
Solnetin tarina sai alkunsa kahden toisilleen tuntemattoman miehen halusta päästä luomaan merkityksellistä yritystoimintaa aurinkovoiman ympärille. Jo ennen heidän kohtaamistaan kummallakin oli itsenäisesti kypsynyt ajatus yrityksestä, joka edistäisi sekä aurinkoenergia-alan kehitystä että ilmastotavoitteita. Vuonna 2014 Arttur Kulvik ja Kaj Kangasmäki päätyivät yhteisten tuttavien ohjaamana samaan pöytään keskustelemaan aiheesta, ja samana vuonna perustettiin Solnet. Yrityksen visiona on ollut alusta saakka tehdä merkityksellistä ja vastuullista työtä kotimaisen aurinkovoiman edistämiseksi tavalla, jossa yhdistyy data, IoT-teknologia ja kehittynyt automaatio.
Tänä päivänä Solnet on toiminut aurinkovoima-alalla jo 10 vuotta ja kasvanut samalla teollisen mittaluokan toimijaksi.
”Alkuvuotensa Solnet keskittyi pääasiassa kiinteistökohtaiseen aurinkovoimaan, mutta sielläkin pääpaino on ollut pitkälti isojen kiinteistöjen isoissa investoinneissa, eli satojen kilowattien hankkeissa. Viime vuosina on lähdetty kasvattamaan myös teollisen kokoluokan aurinkovoiman osuutta. Vahva aurinkovoimaosaaminen yhdistettynä hyviin kansainvälisiin suhteisiin paneelivalmistajien suuntaan, on tukenut luonnollista siirtymää teollisen aurinkovoiman rakentamisen puolelle”, kertoo Solnetin teollisen kokoluokan aurinkovoimaliiketoiminnasta vastaava Simo Hakkarainen.
Kovaa kasvua edessä
Solnetilla on jo rakennetun aurinkovoiman portfoliossaan jo yli 1 000 voimalaa, joista suurin osa on vielä toistaiseksi kiinteistökokoluokan aurinkovoimaa. Suomeen on kuitenkin eri hankevaiheissa suunnitteilla lähes 24 000 megawattia teollisen kokoluokan aurinkovoimaa, ja buumi näkyy myös Solnetin tilauskirjoissa. Yritys toimii aurinkovoimahankkeissa kokonaisurakoitsijana, joka hoitaa hankkeen rakentamisen kokonaissuunnittelun, hankinnat ja toteutuksen. Myös hankekehitys onnistuu, mikäli asiakas niin toivoo – tällä hetkellä omassa kehityksessä on suunnitteilla noin 140 megawattia kapasiteettia.
”Tämän vuoden aikana on tulossa luvituksesta paljon voimaloita ja siitä se toteuttaminen sitten isommassa mittaluokassa lähtee. Kokonaisurakoinnissa meillä on putkessa jo tuhansia megawatteja ja toteutusvaiheeseen tulossa satoja. Tänä vuonna on valmistumassa jo useamman kymmenen megan hankkeita”, kertoo Hakkarainen.
Töitä aurinkovoiman edistämiseksi tehdään Solnetissa tällä hetkellä yrityksen noin sadan oman työntekijän voimin, lisäksi yritys työllistää suuren määrän alihankkijoita – isot uusiutuvan energian hankkeet tarvitsevat paljon osaamista ja toteuttavia käsiä. Osaamisessa yritys haluaa erottua erityisesti kehittyneen teknologian käytössä, käytössä on tällä hetkellä muun muassa omaa varastointiratkaisuihin liittyvää tekoälyteknologiaa.
Arvona vastuullisuus
Toinen asia, missä erottuminen on Hakkaraisen mukaan Solnetillä tärkeää, on vastuullinen liiketoiminta. ”Solnet haluaa edistää edelläkävijänä puhdasta ja edullista aurinkoenergiaa, mutta sosiaalisesti kestävällä tavalla – myös asiakkaamme usein korostavat, että sosiaalinen kestävyys on yksi heidän tärkeimmistä arvoistaan. Meille on tärkeää, missä aurinkopaneelit valmistetaan, millaisissa olosuhteissa työntekijät toimivat ja miten toimitusketjun jäljitettävyys varmistetaan. Solar Stewardship Initiative (SSI) auditoi tuotantoprosesseja, ja olimme hiljattain Kiinassa sen mukana keskustelemassa paneelivalmistajien kanssa. Toimijoilta siellä löytyy aitoa halua kehittää toimintaa ja edistää vastuullisuutta”, Hakkarainen toteaa.
Solnet on ensimmäinen suomalainen aurinkosähköalan yritys, joka on mukana Solar Power Europen Solar Steward- ship Initiative (SSI) -aloitteessa. Sen myötä yritys on sitoutunut kansainvälisiin vertailuarvoihin ja sääntelyohjeisiin sekä asettaa korkeat standardit myös kolmannen osapuolen suorittamille tarkastuksille, jotka parantavat aurinkosähkön toimitusketjun kestävyyttä.
Aurinkovoima kaamoksen maassa
Suomalaiseen aurinkovoimaan liittyen kuulee usein kysymyksen: voiko aurinkovoima olla Suomessa kannattavaa? Voi ja onkin, jos Hakkaraiselta ja Solnetiltä kysytään – ja juuri heiltä kannattaa kymmenen vuoden kokemuksella kysyä.
”Aurinkovoiman kannattavuutta Suomessa tukee pitkä tuottoaika keväästä syksyyn. Viileän ilman tehostaessa paneelien toimintaa toukokuu on usein paras kuukausi tuotannolle. Lisäksi maamme puhdas ilmanala vähentää huoltotarvetta. Suomen aurinkovoiman tuottopotentiaali on Pohjois-Saksan tasolla, jossa aurinkovoimaa käytetään jo huomattavia määriä. Yhdessä tuulivoiman kanssa aurinkoenergia toimii erinomaisesti toisiaan tasapainottavina tuotantomuotoina”, Hakkarainen toteaa.
Suomeen aurinkovoimaa rakennettaessa on kuitenkin tiettyjä seikkoja, jotka tulee Hakkaraisen mukaan huomioida. Esimerkiksi aurinkopaneelien kulma ja lumen vaikutus ovat keskeisiä tekijöitä Suomen olosuhteissa. Talvella tuotanto pienenee, mutta oikea paneelikulma voi vähentää lumen kertymistä ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi paneelien on kestettävä lumen paino ja säänvaihtelut. Maaperä on Suomessa hyvin vaihteleva jääkauden muokkaaman maaston vuoksi, mikä tekee rakennusolosuhteista ajoittain haastavat. Lisäksi talvirakentaminen tuo omat erityispiirteensä, mutta Suomessa on myös vahva osaaminen sen hallintaan, mikä mahdollistaa hankkeiden etenemisen ympäri vuoden.
Aurinkovoiman hyödyntäminen tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittäviä määriä meillä Suomessakin, se on selvää. Mitä aurinkoenergian kehityssuuntia maailmalla on nyt nähtävissä, jotka todennäköisesti rantautuvat myös Suomeen tulevaisuudessa?
”Paneelimalleissa on esimerkiksi jo merkittäviä eroja. Maailmalla käytetään jo paneeleita, jotka seuraavat aamuaurinkoa ja ilta-aurinkoa, mikä lisää vuorokautista sähköntuotantoa. Tämä on tulevaisuuden suunta, sillä keskipäivän sähkön hinnan laskiessa tehokkain tapa hyödyntää aurinkoenergiaa voi olla joko energiavarastointi tai kehittyneet seurantatekniikat. Suomessa näitä ratkaisuja ei vielä laajasti hyödynnetä, mutta niiden merkitys kasvaa varmasti tulevaisuudessa myös meillä”, summaa Hakkarainen.
Kotimaisen aurinkopuiston suunnittelun kolme pointtia
1. Aurinkopuiston suunnittelussa ja rakentamisessa on kolme keskeistä huomioon otettavaa seikkaa. Tärkein tavoite on maksimoida sähköntuotanto, joten alueen kokonaisvaltainen suunnittelu on avainasemassa. Optimaalinen sijainti, paneelien suuntaus ja tehokas tilankäyttö vaikuttavat merkittävästi tuotantoon.
2. Toinen tärkeä tekijä on maanpinnan ja maaperän ymmärtäminen. Alueen topografia voi olla haastava, ja maaperän erityispiirteet vaikuttavat asennukseen sekä rakenteiden kestävyyteen.
3. Kolmantena on kentän pitkäikäisyys. Aurinkopuisto suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä, joten teknisten valintojen on oltava pitkäjänteisiä. Säänvaihtelut, markkinoiden muutokset ja laitteiston kestävyys on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, jotta investointi pysyy kannattavana pitkällä aikavälillä.