Kainuuseen GWO-standardien mukainen oppimisympäristö uusiutuvan energian ammattilaisille
Kajaanissa toteutettava Tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan uusi oppimisympäristö ja laitteet -hanke vie Kainuun energia-alan koulutuksen uudelle tasolle. Hankkeen avulla luodaan kansainvälinen moderni ja sertifioitava oppimisympäristö, jossa voidaan kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia uusiutuvan energian parissa – turvallisesti, käytännönläheisesti ja kansainväliset vaatimukset täyttäen.
Uusi oppimisympäristö mahdollistaa GWO-standardien mukaiset koulutukset, joita tuulivoima-alalla edellytetään. Se tarjoaa opiskelijoille ja yrityksille aidon kaltaiset harjoitteluolosuhteet, joissa yhdistyvät teknologia, turvallisuus ja kestävä kehitys. Hankkeen myötä Kainuun ammattiopisto ja Edukai Oy pystyy tarjoamaan koulutusta, joka vastaa energia-alan nopeaan muutokseen ja kasvavaan osaajatarpeeseen.
Yhteistyö alueen ja alan toimijoiden, kuten Edukai Oy:n, Kainuun liiton, Nordexin, Vestaksen, Paikallis-Sähkön ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, on ollut hankkeen ytimessä. Yritysyhteistyö takaa, että koulutuksen sisältö ja laitteet vastaavat suoraan työelämän käytännön tarpeisiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin.
Hankkeen tuotoksena syntyy pysyvä oppimisympäristö, joka palvelee niin perustutkinto-opiskelijoita kuin täydennyskoulutettavia. Tilat ja laitteet mahdollistavat myös pelastus- ja turvallisuusharjoitukset, joita tarvitaan korkealla työskenneltäessä. Ympäristö tukee vahvasti Kainuun tavoitetta olla edelläkävijä vihreän siirtymän koulutuksessa ja kestävän kehityksen osaamisessa.
Lue lisää Kainuun ammattiopiston hankkeesta.
Kainuu kouluttaa vihreän siirtymän osaajat – Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke vauhditti vihreää siirtymää koulutuksen keinoin
Kainuussa on rakennettu uusiutuvan energian osaamisesta pysyvä osa alueen koulutus- ja elinkeinorakennetta. Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke vahvisti koulutuksen ja yritysten yhteistyötä, loi uusia oppimisympäristöjä Kajaaniin ja Kuusamoon sekä vakiinnutti tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvän koulutuksen osaksi Kainuun ammattiopiston pysyvää tarjontaa. Tulokset ylittivät tavoitteet niin laajuudessa, laadussa kuin vaikuttavuudessa – hanke on valtakunnallinen esimerkki siitä, miten koulutus voi vauhdittaa vihreää siirtymää.
EU:n ja ELY-keskusten tukeman Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeen keskeinen tavoite oli vahvistaa Kainuun alueen uusiutuvan energian osaamista ja varmistaa, että alueella on tulevaisuudessa riittävästi koulutettua työvoimaa tuuli- ja aurinkoenergian rakentamiseen, kunnossapitoon ja järjestelmien ylläpitoon. Toiminta pohjautui sekä kansallisiin että EU-tason koulutus- ja ilmastopoliittisiin linjauksiin, joiden tavoitteena on kestävä energiamurros ja hiilineutraali Suomi 2035.
Osaamisen kehittämistä elinkeinoelämän tarpeista käsin
Hankkeen pedagoginen lähtökohta oli työelämälähtöisyys: koulutussisältöjä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alan yritysten ja järjestöjen kanssa. Koulutuksen rakenteita uudistettiin niin, että ne tukevat elinikäistä oppimista ja yksilöllisiä koulutuspolkuja, yhdistäen sähkö-, automaatio- ja kone- ja tuotantotekniikan osa-alueet uusiutuvan energian sovelluksiin.
Kainuun ammattiopiston opettajien osaamista syvennettiin täydennyskoulutuksilla ja työelämävierailuilla. Samalla rakennettiin uusia digitaalisia ja käytännönläheisiä oppimisympäristöjä, joissa hyödynnettiin lisättyä ja virtuaalista todellisuutta (AR/VR) turvallisuuden ja autenttisuuden lisäämiseksi.
Erityisen merkittävä saavutus oli Kajaanin ja Kuusamon kampukselle rakennettu aurinkoenergian oppimisympäristö, joka mahdollistaa aurinkosähköjärjestelmien asennuksen, mitoituksen ja mittauksen harjoittelun aidon kaltaisissa olosuhteissa. Oppimisympäristö on nyt pysyvä osa Kainuun ammattiopiston koulutusrakennetta ja palvelee sekä perustutkinto- että täydennyskoulutusta.
Yritysyhteistyö loi käytännön vaikutuksia ja uusia verkostoja
Hanke tiivisti merkittävästi oppilaitoksen ja yritysten välistä vuoropuhelua. Mukana oli 40 organisaatiota, mikä ylitti nelinkertaisesti alkuperäisen tavoitteen. Yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa:
- Vestas ja Nordex, kansainväliset tuulivoimateollisuuden toimijat
- Paikallis-Sähkö Oy ja Enerke Oy, alueelliset energia-alan ja sähköurakoinnin asiantuntijayritykset
- Suomen Uusiutuvat ry, uusiutuvan energian koulutuksen ja viestinnän yhteistyöverkosto
- Opetushallitus, Teknologiateollisuus ry ja Energiateollisuus ry, kansallisen koulutus- ja elinkeinopolitiikan keskeiset vaikuttajat
Yritysyhteistyö mahdollisti opiskelijoiden oppimisen todellisissa työympäristöissä ja auttoi kohdentamaan koulutuksen sisältöjä alan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Useat yritykset ovat sittemmin ilmoittaneet halunsa jatkaa yhteistyötä pysyvänä osana koulutuksen ja työelämän yhteistä kehitystyötä.
Koulutuspolitiikan näkökulmasta – alueellinen malli vihreän siirtymän koulutukselle
Hanke tuki suoraan Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) -ohjelman erityistavoitetta “Uutta osaamista työelämään”. Kainuussa tämä konkretisoitui mallina, jossa ammatillinen koulutus toimii osana vihreän siirtymän infrastruktuuria.
Tulokset osoittavat, että alueellinen koulutusorganisaatio voi toimia strategisena solmukohtana, joka yhdistää teknologisen innovaation, työelämän osaamistarpeet ja aluekehityksen.Hanke myös loi pohjaa tulevalle vetytalouden ja hybridienergiajärjestelmien koulutukselle, vastaten kansallisiin energiamurroksen linjauksiin.
Kestävä kehitys ja turvallisuus koulutuksen läpileikkaavina teemoina
Kaikessa toiminnassa korostuivat kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet. Virtuaaliset oppimisympäristöt vähensivät koulutusten hiilijalanjälkeä ja loivat saavutettavuutta myös niille opiskelijoille, joille fyysinen osallistuminen on haasteellista.
Turvallisuusnäkökulma oli erityisen keskeinen – niin sisältöjen, harjoitusympäristöjen kuin opetuskäytäntöjen tasolla. Tämä on linjassa GWO-standardien (Global Wind Organisation) vaatimusten kanssa ja toimii pohjana tulevien BST- ja BTT-koulutusmoduulien perustamiselle Kainuuseen.
Tulokset ylittivät tavoitteet
Hankkeeseen osallistui yhteensä 87 henkilöä, lähes tavoitteen mukaisesti, mutta organisaatioyhteistyön laajuus (40 kumppania) ylitti odotukset moninkertaisesti. Laadullisten tavoitteiden osalta hanke ylitti odotukset kaikissa keskeisissä mittareissa: oppimisympäristöjen laatu, opetushenkilöstön osaaminen, työelämäyhteistyö ja koulutuksen vetovoima vahvistuivat merkittävästi.
Erityisenä tuloksena voidaan pitää uusiutuvan energian koulutuksen vakiintumista Kainuun ammattiopiston pysyvään tarjontaan sekä koulutusmateriaalien ja digitaalisten sisältöjen julkista saatavuutta KAO:n verkkosivuilla ja Suomen uusiutuvat ry:n kanavissa.
Kainuulainen koulutus osana Euroopan vihreää siirtymää
Hanke vahvisti Kainuun asemaa osana Euroopan vihreää siirtymää ja energiateknologista uudistumista. Se loi rakenteita, jotka tukevat kestävää aluekehitystä, työllisyyttä ja osaamisen siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Samalla se toimii mallina sille, kuinka alueellinen koulutustoimija voi strategisesti kytkeytyä globaaleihin ilmasto- ja energiatavoitteisiin – konkretisoiden EU:n Green Deal -strategiaa koulutuksen ja osaamisen tasolla.
Yhteinen kiitos ja katse tulevaisuuteen
Kainuun ammattiopisto kiittää lämpimästi kaikkia hankkeen toteutuksessa mukana olleita yrityksiä, järjestöjä ja viranomaisia:
Vestas, Nordex, Paikallis-Sähkö, Enerke, Suomen Uusiutuvat ry, Opetushallitus, Teknologiateollisuus ry, Energiateollisuus ry sekä lukuisa joukko alueellisia ja kansallisia sekä kansainvälisiä yhteistyötahoja.
Yhteistyö on osoittanut, että uusiutuvan energian osaaminen ei ole vain teknistä tietoa – se on myös alueellisen elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hanke (1.8.2023–30.9.2025) toteutettiin Euroopan unionin osarahoituksella, osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa. Rahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), ja hankkeen hallinnoijana Kainuun ammattiopisto, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos.
Artikkelin kirjoittaja on Kainuun ammattiopiston suunnitteluopettaja Ville Loukusa, joka toimi Tuulivoima- ja aurinkoenergiaosaamista Kainuuseen -hankkeessa projektipäällikkönä.
Aurinkoenergia on ensimmäistä kertaa Euroopan suurin sähkönlähde
Kesäkuu 2025 jäi historiaan, kun aurinkovoima tuotti ensimmäistä kertaa eniten sähköä koko EU:ssa. Emberin mukaan aurinkovoima tuotti kesäkuussa 22,1 prosenttia (45,4 TWh) EU:n sähköstä, enemmän kuin mikään muu lähde. Kasvua oli 22 prosenttia verrattuna kesäkuuhun 2024.
Samaan aikaan tuulivoima teki vahvan paluun kevään heikompien tuuliolosuhteiden jälkeen ja rikkoi tuotantoennätykset touko- ja kesäkuussa. Fossiilisten polttoaineiden rooli taas pieneni merkittävästi, esimerkiksi kivihiilen osuus sähköntuotannosta laski ennätyksellisen alhaiseksi vain 6,1 prosenttiin. Fossiiliset tuottivat yhteensä 23,6 prosenttia sähköstä ja tulos oli lähellä kaikkien aikojen pohjalukemia.
Sähkön kokonaiskulutus EU:ssa jatkoi kasvuaan. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla kulutus oli 1 313 TWh – 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Aurinkoenergian tulevaisuus näyttää valoisalta myös Suomessa
Suomen uusiutuvien tuoreen tiedotteen mukaan aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti ja vuosi 2025 tuleekin olemaan ennätyksellinen aurinkovoiman rakentamisen vuosi.
Alkuvuonna 2025 Suomeen on valmistunut neljä teollisen kokoluokan aurinkovoimapuistoa, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 125,7 MW. Kesäkuun lopussa Suomen teollinen aurinkovoimakapasiteetti oli yhteensä 251 MW. Loppuvuonna 2025 arvioidaan valmistuvan jopa 300 MW uutta aurinkovoimakapasiteettia. Loppuvuosi ei näytä pimentymisen merkkejä, sillä loppuvuodeksi arvioidaan valmistuvan vielä 300 MW uutta aurinkovoimakapasiteettia.
Katso ajankohtaiset aurinkovoimatilastot Suomen uusiutuvien verkkosivuilta.
Lähteet: Solar is EU’s biggest power source for the first time ever | Ember, Suomen teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetti kaksinkertaistui alkuvuoden 2025 aikana – Suomen uusiutuvat ry
Alueidenkäyttölaki vaarantaa sähköntuotannon lisäämisen ja puhtaan teollisuuden investoinnit
Ympäristöministeriö lähetti toukokuussa lausunnoille luonnoksen hallituksen esitykseksi alueidenkäyttölaiksi. Lakiluonnosta on valmisteltu pitkään jo edellisen hallituksen aikana. Nyt viime metreillä luonnokseen on sisällytetty sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat vihreän siirtymän investoinnit – niin tuuli- ja aurinkovoimainvestoinnit kuin niihin nojaavat teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistämisen sekä nousevan vetytalouden.
Suomen taloudessa on ollut merkittäviä haasteita viime vuosikymmenen aikana, ja bruttokansantuotteen kehitys on polkenut paikallaan sekä jäänyt jälkeen Suomen verrokkimaista (Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, YLE. Tällä hetkellä vihreä siirtymä, eli siirtyminen kohti kestävämpää ja vähäpäästöisempää taloutta, nähdään keskeisenä keinona sekä taloudellisen kasvun että ympäristön tilan parantamisessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vihreiden investointien dataikkunassa on listattuna Suomeen suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita jo yli 300 miljardin euron edestä. Osa dataikkunan hankkeista on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä tule koskaan toteutumaan. Mutta vaikka lopulta vain alle 20 % näistä hankkeista toteutuisi, tarkoittaisi se, että Suomen bruttokansantuote olisi seuraavan 30 vuoden ajan vuosittain 3 miljardia euroa nykyistä korkeammalla tasolla (Lähde EK ja GAIA. 2024)
Suomen sähköjärjestelmä on jo puhdas, kyse on teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä
Suomen sähköjärjestelmä on jo nyt hyvin puhdas, 95 % Suomen sähkönkulutuksesta katettiin vuonna 2024 hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla. Suomen suurin sähköntuotantomuoto viime vuonna oli ydinvoima, maatuulivoima tuli vahvana kakkosena vastaten neljänneksestä Suomen sähköntuotannosta. Kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto oli vesivoima.
Suomen sähkönkulutus on vain noin neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Loput kolme neljäsosaa kulutuksesta on pääosin peräisin teollisuudesta, liikenteestä ja lämmityksestä. Vaikka Suomen sähköjärjestelmä on ilmastopäästöjen suhteen lähes puhdasta, koko energiajärjestelmä ei sitä lähimainkaan vielä ole. Nyt iso kysymys onkin, kuinka teollisuus, liikenne ja lämmitys muutetaan puhtaammiksi. Vaihtoehdot ovat joko suora sähköistäminen tai vetytalouden hyödyntäminen. Ja niin kuin EK:n dataikkunakin osoittaa: tämä muutos tarkoittaa samalla Suomelle merkittävää talouskasvua.
Teollisuuden vihreän siirtymän investoinnit sekä nouseva vetytalous tarvitsevat puhdasta ja edullista sähköntuotantoa toteutuakseen. Suomessa ne nojaavat vahvasti maatuulivoimaan, joka on edullisin sähköntuotantomuoto, mitä Suomeen voidaan rakentaa lisää. Tuulivoima on myös nopeasti rakennettavissa: kunhan maatuulivoimahankkeella on lainvoimainen kaava ja rakennuslupa, on se rakennettavissa hyvin nopeasti: hanke on sähköntuotannossa vuodessa – kahdessa vuodessa. Vain aurinkovoima on rakennettavissa vielä nopeammin. Aurinkovoima täydentääkin hyvin tuulivoimaa Suomessa: tuuli- ja aurinkovoimalat tuottavat sähköä pääasiassa eri aikaan ja eri selvitysten mukaan paikasta riippuen vain 5-10 % vuoden tunneista on sellaisia, että samalla verkkoliitynnällä verkkoon liitettävän aurinko- ja tuulivoimalan sähköntuotantoa pitää rajoittaa, koska ne tuottavat täydellä teholla samaan aikaan. Tuuli- ja aurinkovoimaa suunnitellaankin yhä useammin samalle alueelle. Tämä tehostaa verkon ja maan käyttöä.
Lakiluonnoksen tuulivoiman etäisyyssääntely estää vihreän siirtymän talouskasvun
Lausunnoilla olevassa alueidenkäyttölaissa ehdotetaan sekä tuuli- että aurinkovoimalle lisäsääntelyä, jotka vaarantavat edellä mainitun hyvän kehityksen.
Suomessa tuulivoimaa säädellään jo nyt hyvin tarkasti ja meillä on maatuulivoimalle hyvin toimiva kaavoitus- ja luvitusjärjestelmä. Maakuntakaavassa etsitään yleispiirteisesi isoille, seudullisille tuulivoimahankkeille sijaintipaikat. Näitä alueita tarkennetaan ja seudullista tasoa pienempien hankkeiden sijoituspaikat valitaan kunnan tuulivoimaosayleiskaavalla, jossa arvioidaan hyvin yksityiskohtaisesti hankkeen vaikutukset ympäristöön ja muihin ihmistoimintoihin. Tähän asti yli 10 voimalan tai vähintään 45 megawatin kokoiset tuulivoimahankkeet ovat lisäksi käyneet läpi erillisen, hyvin yksityiskohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Nyt YVA-menettelyn raja on laskettu viiteen voimalaan, eli jatkossa käytännössä kaikki tuulivoimahankkeet tulevat käymään läpi erillisen YVA-menettelyn.
Tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen on määritetty tapauskohtaisesti, alueen erityispiirteet huomioiden maisemamallinnuksen, välkemallinnuksen (voimalan taakse muodostuvan valon ja varjon vaihtelu) ja melumallinnuksen perusteella. Ympäristöministeriö vasta päivitti maisemavaikutusten mallinnusohjettaan. Ympäristöministeriön melumallinnusohje ja tuulivoimaloiden ulkomelutasoa sääntelevä valtioneuvoston asetus muodostavat jo nyt yhden tiukimmista etäisyysvaatimuksista Euroopassa. Lisäksi hankkeiden vaikutukset tutkitaan perusteellisesti kaavoitusprosessissa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nykyinen sääntely varmistaa, että hankkeet sijoittuvat kestävällä tavalla niin luonnon kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Nyt esitetty muutos on merkittävä tiukennus suomalaiseen jo valmiiksi tiukkaan etäisyyssääntelyyn.
Lakiluonnoksessa esitetään vähimmäisetäisyyttä tuulivoimalan ja asutuksen välille niin, että tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle asutuksesta, ellei voimala sijaitse maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella tai etäisyyttä lähempänä sijaitsevien asuinrakennusten omistajat tai vuokralaiset anna kirjallista lupaa voimalan sijoittamiseksi lähemmäksi.
Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus tarkoittaa käytännössä noin 2-3 kilometrin etäisyyttä, sillä tänä päivänä kaavoituksessa varaudutaan teknologian kehitykseen ja vaikutukset arvioidaan tyypillisesti 300 – 350 metrisillä voimaloilla. Luvat saatuaan alueelle voi aina rakentaa vaikutuksiltaan pienemmän voimalan.
FCG arvioi ympäristöministeriölle syksyllä 2024, että puhtaan teollisuuden vaatima sähkön lisäystarve ei vaarannu, mikäli etäisyydeksi asetetaan 800–1000 metriä. Nyt lakiluonnoksessa esitetty etäisyys on tästä huomattavasti pidempi. FCG ei arvioinut maakuntakaavamerkinnän vaikutusta hankkeisiin, sillä tiedossa ei syksyllä vielä ollut lakiluonnoksessa mukana olevaa kirjausta siitä, ettei etäisyysvaatimus koskisi maakuntakaavoitusta.
Suomen uusiutuvat arvioi toukokuussa 2025 lakiluonnoksen etäisyyssääntelyn vaikutusta Suomen hankeportfolioon. Kävimme läpi yli 50 hanketta (yli 1000 voimalaa), joissa hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan kaavoituksessa ja YVA:ssa vähintään 300 metrisillä voimaloilla. Tyypillisesti maakuntakaavamerkintää tarkennetaan kunnan osayleiskaavalla, eivätkä kaikki voimalat sijaitse maakuntakaavan tuulivoima-alueella. Suomen uusiutuvien aineistossakin oli vain 8 hanketta (109 voimalaa), jotka sijaitsevat täysin maakuntakaavassa määritetyllä tuulivoima-alueella. Kaikissa muissa maakuntakaavaa tarkennetaan kunnan osayleiskaavoituksella.
Kuntien eteneminen maakuntakaavojen tuulivoima-alueilla laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta on hyvin epävarmaa. Tästä syystä katsoimme etäisyyttä kahdella tapaa 1) oletuksella, että kunnat noudattavat lain henkeä ja hankkeista karsiutuvat ainoastaan ne voimalat, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolella, 2) worst-case scenaario, jossa kunnat eivät osayleiskaavoita myöskään niitä voimaloita, jotka sijaitsevat maakuntakaavan tuulivoima-alueella laissa määritettyä etäisyyttä lähempänä. Kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus vähentäisi näissä hankkeissa suunnitteilla olevien voimaloiden määrää 64 – 83 %. Luvut eivät tarkoita sitä, että näin iso osa voimaloista olisi lakiluonnoksessa määritettyä etäisyyttä lähempänä asutusta. Luvuissa on huomioitu se, että osa hankkeista kutistuisi tällä sääntelyllä niin paljon, ettei niitä olisi enää taloudellisesti kannattavaa ollenkaan rakentaa, joten peruuntuneiden voimaloiden määrässä on peruuntuneiden hankkeiden kaikki voimalat.
Suomessa oli tammikuussa 2025 suunnittelussa 280 maatuulivoimahanketta (47 300 MW), joilla ei ole vielä aloitettu kaavoitusta tai kaavoitus on kesken siten, että se voidaan vielä kunnan poliittisella päätöksellä keskeyttää. Jos vaikutus näihin hankkeisiin toteutuu samassa suhteessa kuin aineistomme hankkeissa, tarkoittaa kahdeksan kertaa kokonaiskorkeus
- Kapasiteettina 30 – 40 gigawatin peruuntumista
- Sähköntuotantona 90 – 120 TWh menetystä
- Tuulivoimainvestointipotentiaalina 42 – 55 miljardin euron menetystä
Lisäksi on syytä muistaa, että tämä ei ole ainoa asia, joka kutistaa suunnitteilla olevia hankkeita. Alueelta löytyy tyypillisesti luontoarvoja, joiden vuoksi hankkeet kutistuvat tai jopa peruuntuvat.
Myös aurinkovoimalle ehdotetaan turhaa lisäsääntelyä
Alueidenkäyttölain lausuntoversiossa on myös aurinkovoimasta kirjaus, joka vaarantaa Suomen hyvää kehitystä vihreän siirtymän tiellä. Lakiluonnoksen mukaan jokainen vähintään 10 hehtaarin aurinkovoimahanke pitäisi jatkossa kaavoittaa. Todella matala kaavoitusraja tulee vaarantamaan erityisesti keskisuurten aurinkovoimahankkeiden etenemisen, sillä kaavoitus lisää turhaan kustannuksia ja hankkeiden hallintoa siellä, missä kaavoitukselle ei ole todellista tarvetta.
Tähän mennessä valtaosa aurinkovoimahankkeista on voitu viedä läpi vanhan maankäyttö- ja rakentamislain suunnittelutarveratkaisulla tai rakentamislain uudistamisen jälkeen sijoittamislupa sekä rakennuslupa – yhdistelmällä siellä, missä ei ole yhteensovitettavia toimintoja niin paljon, että kaavoitus olisi niiden vuoksi tarpeellista.
On olemassa myös hallinto-oikeuden päätös siitä, että yli 80 hehtaarin aurinkovoimahanke ei tarvinnut kaavaa, koska alueella ei ollut yhteensovitettavia toimintoja, joiden vuoksi kaavoitus olisi ollut perusteltua. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa valituslupaa, joten hallinto-oikeuden päätös pysyi voimassa. Lakiluonnoksessa esitetty kaikkien vähintään 10 hehtaarin hankkeiden kaavoittamisvaade on tähän verrattuna tarpeetonta ylisääntelyä.
Vihreän siirtymän hyvää kehitystä ei tule vaarantaa – hyväksyttävyys on jo korkealla ja sitä voidaan nostaa muilla toimilla
Tuulivoiman etäisyyssääntelyn sisällyttämistä lakiluonnokseen on perusteltu hankkeiden hyväksyttävyyden edistämisellä. Tuulivoima on kuitenkin toiseksi halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa ja kaavoja hyväksytään demokraattisissa prosesseissa, joten väitteet tuulivoiman huonosta hyväksyttävyydestä eivät pidä paikkansa. Osansa lisäsääntelystä saamassa oleva aurinkovoima on kaikkein halutuin sähköntuotantomuoto Suomessa.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tuulivoiman hyväksyttävyydestä vastaajat arvioivat hyväksyttävyyttä lisääviä toimia, eivätkä nähneet minimietäisyyttä sellaisena. Hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä tulisikin parantaa muilla keinoin kuin säätämällä kiinteä etäisyys tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.
Tuuli – ja aurinkovoimarakentamisen merkittävän vaikeuttamisen ja Suomen sähköntuotannon lisäystavoitteiden vaarantamisen sijaan hyväksyttävyyttä tulisi pyrkiä kasvattamaan lisäämään vuorovaikutusta kunnan asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntatasolta on muitakin esimerkkejä toimista, joilla paikallista hyväksyttävyyttä on vahvistettu.
Puhdasta, hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä tarvitseva teollisuus suunnittelee investointeja Suomeen. Nämä investoinnit toisivat Suomeen uutta teollisuutta ja vientiä ja siirtäisivät Suomen nykyisen teollisuuden ilmastoneutraaliin aikakauteen. Samalla Suomi saisi talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.
Suomella on kaikki mahdollisuudet tuottaa puhdasta sähköä suuret määrät kilpailukykyiseen hintaan. Tätä, meidän ainoaa kilpailukykytekijäämme, ei tule nyt vaarantaa alueidenkäyttölain luonnokseen sisällytetyillä tuuli- ja aurinkovoiman lisäsääntelyllä.
Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen
Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.
”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.
Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.
Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”
”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.