Aurinkovoimalat hiilensitojina ja paikallisen monimuotoisuuden edistäjinä

Turvemaille sijoittuvien aurinkovoimaloiden myötä voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä ja samalla sitoa hiiltä.

Turvetuotantoalueet uusiokäyttöön

Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomessa on vilkasta, ja monet kehitteillä olevat hankkeet ovat toinen toistaan suurempia. Turpeen energiakäytön vähenemisen seurauksena Suomessa on vapautunut runsaasti alueita turvetuotannolta. Entiset turvetuotantoalueet ovat loistava mahdollisuus aurinkovoimalle – samalla kun tuotetaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa, voidaan alueella toteuttaa toimia, jotka palauttavat sinne hiiltä sitovan kasvillisuuden. Samalla voidaan parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että alapuolisten vesistöjen tilaa vähentämällä turvemaan ravinne- ja kiintoainepäästöjä.

Suot ja turvemaat – suuri mahdollisuus

Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet tästä on ojitettu metsätalouden, viljelyn ja turvetuotannon käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti aurinkovoimarakentamista pyritäänkin ohjaamaan ihmisen jo muokkaamille alueille, ja entiset turvetuotantoalueet ovat yksi tärkeimmistä kohteista.

Vesienhallinta ratkaisee onnistumisen

Aurinkovoimalaa entiselle turvetuotantoalueelle tai ojitettuun suometsään perustaessa avainkysymys on vesienhallinta. Rakentamisen aikana aluetta saatetaan joutua kuivattamaan, jota varten huolellinen vesienhallinnan suunnittelu pato- ja suodatusrakenteineen on tärkeää, jotta vältytään ylimääräisiltä ravinne- ja kiintoainepäästöiltä. Rakennusajan jälkeen pystytään siirtymään erilaiseen vesienhallintavaiheeseen ja nostamaan vedenpinnan taso alkuperäisiä suo-olosuhteita vastaavaksi.

Niin sanotun vettämisen tarkoituksena on saada rahkasammal ja muu suokasvillisuus uudelleen kasvuun, joko luonnostaan tai siirtoistutusten avulla. Suobiomassan kasvu sitoo hiiltä, ja ajan kuluessa hiili varastoituu syntyvään turpeeseen.

Luontoselvitykset ovat suunnittelun perusta

Kaikkien suunnittelutoimenpiteiden lähtökohtana ovat alueella tehdyt kattavat ympäristö- ja luontoselvitykset, joiden avulla tunnistetaan luonnon osalta kriittiset tekijät. Joskus esimerkiksi turpeen oton ja kuivattamisen loppumisen jälkeen alueelle on voinut muodostua linnuille tärkeä kosteikko.

Aurinkovoimahanke voi osaltaan olla varmistamassa, että kosteikon vedenpinnan taso pysyy suotuisana, eikä se esimerkiksi kuivu kesän kuivimpaan aikaan, joka voisi olla sinne asettuneille eliöille kohtalokasta. Kosteikot ovat myös hyviä vesienhallinnan kannalta hidastaessaan virtauksia ja pidättäessään kiintoainesta, jotta se ei päädy alapuolisiin vesistöihin. Kosteikoista voi ajan mittaan muodostua paikallisesti merkittäviä monimuotoisuuden keitaita, tarjoten erityisesti linnuille levähdys-, ruokailu- ja pesintäalueita.

Eläimistön huomiointi osana alueen suunnittelua

Usein aurinkovoimalat joudutaan aitaamaan, jolloin luontoyhteys alueella voidaan varmistaa riistakäytävän avulla. Mahdollisesta aluetta reunustavasta vihervyöhykkeestä voidaan suunnitella kasvistoltaan monipuolinen alue, jolloin se hyödyttää alueen eläimiä. Myös paneelialueelle voidaan sijoittaa paneeleja varjostamattomia pensasryhmiä linnuille ja hyönteisille suojapaikoiksi.

Tiestö tuo toimivuutta ja vaihtelevuutta

Aurinkovoimalan alueella tarvitaan luonnollisesti myös tiestöä huolto- ja pelastustoimenpiteitä varten. Tiestö voi toimia myös vesienhallintarakenteena mahdollistaen alueelle erilaisten elinympäristöjen luomisen, mikäli vaihtelevan maan korkeuden vuoksi tasaisten kosteusolosuhteiden luominen on vaikeaa. Osasta aluetta voidaan suunnitella tasaisesti kosteaa, kun taas toisaalla voidaan tehdä kausittain kuivuvaa aluetta – ja myös kasvisto sen mukaisesti.

Uusiutuvan energian ja luonnon yhteispeli

Oikein suunniteltuina aurinkovoimahankkeilla on Suomessa valtava potentiaali toimia edelläkävijöinä sovitettaessa yhteen uusiutuvan energian tuotanto ja ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet. Parhaimmillaan ne sitovat hiiltä sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta kestävällä tavalla.

Suomi on avoin puhtaalle businekselle

Suomi on nousemassa erittäin kilpailukykyiseksi puhtaaseen energiaan perustuvan teollisuuden ja osaamisen maaksi Euroopassa. Meillä on nyt ”kerran elämässä” -mahdollisuus torjua sekä ilmastonmuutosta että rakentaa kasvua ja luoda hyvinvointia Suomeen. Yritykset ovat mukana, kun ne pystyvät luomaan kannattavaa liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteistyötä paikallisesti ja kansainvälisesti. Suomi on avoin puhtaalle businekselle.

Suomi on avoin talous ja riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja yrityksistä. Kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista on erittäin kovaa. Suomi keskittyy puhtaan energian tuotantoon, vedyn ja sen johdannaisten (kuten e-polttoaineiden) valmistukseen, akkuteollisuuteen, energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä datakeskuksiin ja niihin liittyvään teknologiakehitykseen.
Puhdas sähkö on kilpailuvalttimme. Vuonna 2024 peräti 95 prosenttia Suomen sähköstä oli hiilidioksidivapaata, ja sen hinta oli Euroopan toiseksi kilpailukykyisin.

Suuret hankkeet vaativat aikaa

Suomessa on julkistettu kymmeniä suuria puhtaan siirtymän teollisia investointiaikeita. Suuri osa hankkeista on alkuvaiheessa, ja vasta harvoja investointipäätöksiä on tehty. Isot hankkeet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä. Tämä kestää vuosia ja vaatii merkittäviä, kasvavia panostuksia.
Positiivisen investointipäätöksen jälkeenkin voi vielä viedä vuosia ennen kuin tuotanto on täydessä käynnissä. Hankkeissa on myös lukuisia riskejä, joiden takia ne voivat muuttua tai peruuntua. Puhtaan siirtymän suunta on oikea, mutta olemme vasta alkuvaiheessa.

Investointikyselyt

Merkittävä osa uusista hankekyselyistä maailmalta tulee Business Finlandiin kuuluvalle Invest in Finland -tiimille. Monet ovat aiempien referenssien kautta. Työstämme niitä paikallisten aluekehitysyhtiöiden kanssa yhdessä. Osa kyselyistä puolestaan tulee suoraan alueille, jolloin tuemme heidän tekemistään.

Yhdessä voimme parantaa puhtaiden investointien onnistumisen todennäköisyyksiä monella tavalla. Jokaisen investointihankkeen on lopulta osoitettava taloudellinen kannattavuutensa vakuuttaakseen sijoittajat. Vain parhaat saavat rahoituksen. Kaikki alkaa hyvästä suunnittelusta, avoimesta kommunikaatiosta ja ratkaisukeskeisyydestä paikallisen väestön ja muiden osallisten kesken. Suomen lupaprosessi sekä ELY ja AVI ovat saaneet myönteistä palautetta.

Alueilla iso rooli

Alueet voivat edistää teollisia keskittymiä alustoina teollisuudelle hyödyntäen kiertotalousajattelua, edistäen ympäristöarvoja ja minimoiden riskejä. Panostukset energiainfran kehittämiseen vievät myös investointeja eteenpäin. Kasvava sähkön kysyntä edellyttää, että sähköntuotannon kasvu on mahdollista kilpailukykyisesti ja paikallisesti hyväksyttävästi jatkossakin. Paikallisten pk-yritysten mukanaolo hankkeissa tuo alueelle osaamista ja luo uusia työpaikkoja. Osaajia ja osaamista tarvitsee kehittää, ja monilla paikkakunnilla tarvitaan myös infrastruktuuri-investointeja. Yhdessä voimme luoda vahvemman ja kilpailukykyisemmän teollisuuden, joka vastaa kansainvälisiin haasteisiin ja vaatimuksiin.

Suomi on valmis

Suomi on valmiina hyödyntämään tämän investointibuumin tarjoamat mahdollisuudet. Tämä vaatii kaikilta tahtoa, uskoa pitkäjänteiseen tekemiseen ja jatkuvaa oppimista – yhdessä!

Kiitokset teille tuhansille, jotka olette mukana tekemisessä!

Uusiutuvan energian hankkeet vastuullisuuden suunnannäyttäjinä

Viime aikoina kotimaan mediassa on esiintynyt näkemyksiä, joiden mukaan uusiutuvan energian hankekehityksessä ei huomioitaisi riittävästi luontoarvoja ja että hankkeita edistettäisiin ilman aiheeseen liittyvää valvontaa tai ohjausta. Todellisuudessa uusiutuvan energian hankkeiden suunnitteluun sisältyvät infrarakentamisen perusteellisimpiin kuuluvat selvitykset hankkeiden vaikutuksista.

Tuulivoiman kyseenalaistaminen ei sinänsä ole mikään uusi juttu. Näin on tehty lukuisilla eri kulmilla ja suunnilleen koko maatuulivoiman olemassaolon ajan. Tähän voi erityisellä ylpeydellä todeta, että etujärjestömme (entinen Suomen Tuulivoimayhdistys, nykyinen Suomen Uusiutuvat) johdolla ala on aina ansiokkaasti kumonnut vääriä käsityksiä – ei kuten metsästä huutaen, vaan asiallisesti tieteellisten selvitysten tai erilaisten tutkimusten kautta. Jäsenyritykset saavat juuri sitä tukea, jota kukin kulloinkin tarvitsee. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksia ei tuoteta viikonlopussa, vaan niiden valmistumiseen kuluu aikaa tyypillisesti kuukausia, usein lähes vuosi ja joskus jopa vuosia.

Median rooli ja julkinen keskustelu

Tämän hetken mediakeskustelu ei johdu kuitenkaan nähdäkseni tutkimusten ja selvitysten puuttumisesta, vaan yhtenä syynä näen alan syvällisemmän journalistisen tarkastelun vähäisyyden sekä yleisen asioihin perehtymättömyyden. Joissain tapauksissa voi myös olla kyse siitä, että tuulivoiman herättämät voimakkaat tunteet tekevät siitä houkuttelevan aiheen klikkiotsikointiin ja -uutisointiin.

YVA-prosessi varmistaa ympäristövaikutusten arvioinnin

Yksi hankekehityksen kulmakivistä on ympäristövaikutusten arviointiprosessi, joka tunnetaan tuttavallisemmin YVA:na. Samainen prosessi ei koske vain uusiutuvaa energiaa, vaan kaikkia sellaisia hankkeita, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Tasapuoliseen journalismiin kuuluisi myös uutisoida YVA:an liittyvät osa-alueet ja niiden tärkeät sisällöt. Välke, ääni, vaikutukset muun muassa luontoon, ihmisiin, ympäristöön, Natura-alueisiin ja erityisesti myös yhteisvaikutukset muiden alueen hankkeiden kanssa kuuluvat oleellisesti hankkeiden YVA:an. Jos selvitys ei ole tehty kunnolla, ympäristön vaikutusarvioinnin laatua tarkkaileva yhteysviranomainen ei hyväksy YVA:a, vaan sitä pitää siinä tapauksessa täydentää. Ilman hyväksyttyä YVA:a ei hankkeita voi rakentaa.

Proaktiivinen tiedonjako on avainasemassa

Alamme tärkeä tehtävä on siis olla proaktiivisia ja jakaa oikeaa tietoa – myös medialle. Suomen Uusiutuvien henkilöstö tapaa työkseen päivittäin päättäjiä sekä vaikuttajia yhteisillä asioillamme, ja he hoitavat omaa osuuttaan tietämyksen jakamisessa omien resurssiensa rajoissa. Jäsenistöstä erityisesti hankekehitysyhtiöt ovat tekemisissä suurten ihmisjoukkojen kanssa ja monessa kunnassa, sillä monilla, jollei kaikilla, hankekehittäjillä on YVA tai todennäköisesti monta YVA:a käynnissä. Tuon arviointiprosessin aikana on monia lakisääteisiä sekä muita avoimia infotilaisuuksia, joihin meidän jäsenyritysten tulisi parhaamme mukaan houkutella myös paikallista mediaa. Ympäristöteemat ovat paljon pinnalla, joten aiheen ajankohtaisuus houkuttaa. Tunnemmeko omien hankealueidemme mediat? Olemmeko muistaneet kutsua heidät kylään jo rakennettuihin puistoihin tai tilaisuuksiin kuulemaan hankkeista?

Tuodaan esiin alan vastuullisuus

Teemme paljon luontotyötä, mutta emme aina muista kertoa siitä. Kerrotaan siis, kuinka hankekehityksessä oikeasti otetaan huomioon ympäristö ja luonto, ja ennaltaehkäistään paljon luontovaikutuksia. Olemme tarkkaan reguloitu ala, joka toimii energia-alan vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja hoitaa hienosti vastuitaan luontoa kohtaan hankekehityksen ja rakentamisen eri vaiheissa. Tätä ansiokasta työtä ei pidä piilottaa, vaan tuoda se ylpeydellä esille samalla, kun työmme lopputulokset mahdollistavat Suomen vihreän siirtymän.

Julkaistu Uusiutuvat lehden 01-2025 numerossa