Yhteisenä tavoitteena paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen

Energia on yhteiskunnalle kriittisen tärkeää. Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittiset syyt ovat voimia koko energiasektorin perustavanlaatuiselle muutokselle, jota kuvataan termillä energiamurros. Energia herättää paljon ajatuksia, tunteita ja myös ristiriitoja, etenkin nyt tuotannon ja kulutuksen painopisteiden muuttuessa. Energia-ala haluaa etsiä keinoja, joilla energiasta voidaan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Energia kaikissa muodoissaan on keskeistä ja kriittistä yhteiskuntamme toiminnalle: emme pärjää ilman sähköä, lämpöä ja liikenteen käyttövoimia. Myös teollisuus vaatii energiaa pystyäkseen tuottamaan hyödykkeitä sekä koti- että vientimarkkinoiden käyttöön. Energian hankinnalla on aina vaikutuksia: Energian tuonti aiheuttaa suuria kustannuksia, toisaalta energian tuottaminen vahvistaa Suomen taloutta niin valtion kuin sijaintikuntienkin tasoilla. Omavaraisuus eri energialähteiden suhteen luo huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on hyvät ja huonot puolensa, ja vaikutuksetonta energiantuotantoa ei ole olemassakaan – mutta ilmaankaan emme pärjää. Energiasektori myös muuttuu kovaa vauhtia, mikä on välttämätöntä paitsi omavaraisuuden myös mitä suurimmissa määrin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja luontokadon vähentämiseksi.

”Energiamurros on käynnissä kovaa vauhtia – ja niin pitää ollakin. Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä ja hyötyä suuresti siitä, että energiasektori muuttuu. Meillä on paljon osaamista, jota voimme hyödyntää itse ja se on myös meidän vientivalttimme”, sanoo Heidi Paalatie, Suomen uusiutuvien operatiivinen johtaja. ”Muutos on myös täysin välttämätöntä, sillä riippuvuus muista maista energian suhteen, ilmastonmuutos ja luontokadon kiihtyminen ovat seurauksiltaan ennakoimattomia ja hallitsemattomia”, Paalatie jatkaa.

Energiasektorin murros tuo kuitenkin muutoksia, jotka voivat herättää epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, ristiriitoja ja repivääkin ilmapiiriä. ”Meidän on yhdessä etsittävä maaperää, jossa voimme käydä rakentavaa keskustelua energiahankkeista. Polarisoitunut keskustelu on yleisemminkin tämän ajan viheliäinen ilmiö ja uskomme, että luomalla pohjaa paremmalle vuorovaikutukselle, voimme tukea yhteiskunnallista keskustelua laajemminkin”, sanoo Jari Kostama, Energiateollisuuden energiatuotannosta vastaava johtaja. ”Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman yleinen hyväksyttävyys on Energiateollisuuden vuotuisten energia-asenneselvityksen mukaan korkealla tasolla, mutta on selvää, että paikallisella tasolla hankkeiden hyväksyttävyys ja osallisten keskinäinen luottamus pitää ansaita aina erikseen”, Kostama lisää.

Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden saralla on tapahtunut viime aikoina paljon. Useampi taho on järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta ja tuottanut vuorovaikutusta tukevaa materiaalia. ”On ilahduttavaa, että tämä tärkeä asia on saanut viime aikoina paljon ansaitsemaansa huomiota. Olemme jo tehdyn työn lisäksi nyt päättäneet Energiateollisuus ry:n kanssa tiivistää hyvää yhteistyötämme ja selvittää yhdessä, miten vuorovaikutusta ja osallistamista sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksia etenkin paikallisella tasolla voidaan vahvistaa”, Paalatie sanoo. ”Tavoitteena on edistää Suomen puhdasta siirtymää ja talouskasvua sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että paikallisten asukkaiden ääni kuuluu puhtaan energian hankkeissa.”

”Suomalaisen järjestelmän ehdoton vahvuus on, että kunnilla on päätösvalta oman alueensa käyttöön ja merkittävistä hankkeista päätetään lähidemokratian prosessissa, alueiden tarkkaan tuntemukseen nojaten. Paikallisesti tunnistetaan parhaat maankäyttömuotojen yhteensovittamisen tavat”, Kostama kommentoi.

Sähkökattiloissa kypsyy puhdas siirtymä

Uusiutuvan energian nopea kasvu on mullistanut Suomen energiantuotantoa, mutta sen vaihteleva tuotanto asettaa haasteita sähköjärjestelmälle. Ratkaisuksi on kehitetty joustavia energiaratkaisuja, kuten teollisen mittaluokan sähkökattiloita, jotka hyödyntävät edullista sähköä lämmöntuotannossa. Näiden avulla voidaan tasapainottaa energiantuotantoa, varastoida ylimääräistä sähköä ja edistää siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat rynnistäneet osaksi Suomen energiajärjestelmää viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana nopeasti. Kuvaavin esimerkki on tuulivoima, jonka kapasiteetti on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2024 mennessä noin 42-kertaiseksi, ollen nykyään jo lähes 8 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylittääkin nykyisin jopa ydinvoimatuotannon määrän silloin kun tuulee.

Uusiutuvan energiantuotannon ominaispiirteisiin kuuluukin tuotannon vaihtelevuus kulloinkin vallitsevan säätilan mukaisesti.

”Säätä emme pysty hallitsemaan, joten volatiliteettia emme pääse karkuun. Viisainta onkin sopeutua kääntämällä tuotannon vaihtelevuus kilpailueduksi. Tätä periaatetta noudattaen Helen on investoinut merkittävästi joustavan ja markkinaehtoisen energiajärjestelmän rakentamiseksi, mistä yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat maailmallakin huomiota herättäneet teollisen mittaluokan sähkökattilaprojektimme”, kertoo Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.

Sähkökattilat ovat tehokas tapa muuntaa sähköä lämmöksi, ja ne voivat toimia joustavasti uusiutuvan energian tuotannon vaihteluiden mukaan. Esimerkiksi aurinkoisina ja tuulisina päivinä, kun sähköä tuotetaan runsaasti, edullinen tuotanto voidaan varastoida sähkökattiloiden avulla myöhemmin hyödynnettäväksi lämmöksi.

”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla.”

Helen onkin investoinut sähkökattilaprojekteihin eri puolilla Helsinkiä. Hanasaaressa on otettu käyttöön kolme sähkökattilaa, joiden tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmityksen vuositarvetta. Helen on myös päättänyt rakentaa Hanasaaren alueelle vielä isomman, Euroopan suurimman sähkökattilalaitoksen sekä sen yhteyteen 1 000 MWh:n lämpövaraston.

Helen on ottamassa sähkökattiloita käyttöön myös Salmisaaressa, minkä lisäksi yhtiö on tehnyt investointipäätökset sähkökattiloiden rakentamisesta Eiranrantaan ja Patolaan. Kaikkiaan Helenillä on tällä hetkellä joko investointi- päätökset tai jo valmiina lähes 600 megawatin edestä sähkökattilatehoa.
”Energiajärjestelmä, jossa eri tuotantomuotoja hyödynnetään oikea-aikaisesti, tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla, kuten sähkökattiloilla, ladaten samalla lämpö- varastoja”, Tolonen sanoo.

Joustava energiajärjestelmä hyödyttääkin sekä asiakkaita edullisempana energiana että ympäristöä puhtaammalla tuotannolla. Samalla se tasapainottaa myös markkinaa käyttäen puhtaan siirtymän tuotantomuotojen ominaisuuksia tehokkaimmalla tavalla.

Kasvua auringosta – Solnet panostaa teknologiaan ja vastuullisuuteen

Teollisen kokoluokan aurinkovoima on nousemassa merkittäväksi osaksi Suomen energiatuotantoa. Kotimaisen aurinkoenergian pioneeri Solnet on ollut aurinkovoiman kehityksen eturintamassa jo kymmenen vuoden ajan. Nopeasti kasvanut yritys on laajentanut toimintaansa viime vuosina kiinteistökohtaisista aurinkovoimaloista myös teollisen mittaluokan hankkeisiin ja ottanut käyttöön kehittynyttä teknologiaa, kuten AI-ratkaisuja.

Vaikka teollinen aurinkovoima on ottanut nopeita kehitysaskelia, on todellisen kasvun vuodet vasta edessä ja Solnet aikoo jatkossakin olla yksi alan edelläkävijöistä.

Solnetin tarina sai alkunsa kahden toisilleen tuntemattoman miehen halusta päästä luomaan merkityksellistä yritystoimintaa aurinkovoiman ympärille. Jo ennen heidän kohtaamistaan kummallakin oli itsenäisesti kypsynyt ajatus yrityksestä, joka edistäisi sekä aurinkoenergia-alan kehitystä että ilmastotavoitteita. Vuonna 2014 Arttur Kulvik ja Kaj Kangasmäki päätyivät yhteisten tuttavien ohjaamana samaan pöytään keskustelemaan aiheesta, ja samana vuonna perustettiin Solnet. Yrityksen visiona on ollut alusta saakka tehdä merkityksellistä ja vastuullista työtä kotimaisen aurinkovoiman edistämiseksi tavalla, jossa yhdistyy data, IoT-teknologia ja kehittynyt automaatio.

Tänä päivänä Solnet on toiminut aurinkovoima-alalla jo 10 vuotta ja kasvanut samalla teollisen mittaluokan toimijaksi.

”Alkuvuotensa Solnet keskittyi pääasiassa kiinteistökohtaiseen aurinkovoimaan, mutta sielläkin pääpaino on ollut pitkälti isojen kiinteistöjen isoissa investoinneissa, eli satojen kilowattien hankkeissa. Viime vuosina on lähdetty kasvattamaan myös teollisen kokoluokan aurinkovoiman osuutta. Vahva aurinkovoimaosaaminen yhdistettynä hyviin kansainvälisiin suhteisiin paneelivalmistajien suuntaan, on tukenut luonnollista siirtymää teollisen aurinkovoiman rakentamisen puolelle”, kertoo Solnetin teollisen kokoluokan aurinkovoimaliiketoiminnasta vastaava Simo Hakkarainen.

Kovaa kasvua edessä

Solnetilla on jo rakennetun aurinkovoiman portfoliossaan jo yli 1 000 voimalaa, joista suurin osa on vielä toistaiseksi kiinteistökokoluokan aurinkovoimaa. Suomeen on kuitenkin eri hankevaiheissa suunnitteilla lähes 24 000 megawattia teollisen kokoluokan aurinkovoimaa, ja buumi näkyy myös Solnetin tilauskirjoissa. Yritys toimii aurinkovoimahankkeissa kokonaisurakoitsijana, joka hoitaa hankkeen rakentamisen kokonaissuunnittelun, hankinnat ja toteutuksen. Myös hankekehitys onnistuu, mikäli asiakas niin toivoo – tällä hetkellä omassa kehityksessä on suunnitteilla noin 140 megawattia kapasiteettia.

”Tämän vuoden aikana on tulossa luvituksesta paljon voimaloita ja siitä se toteuttaminen sitten isommassa mittaluokassa lähtee. Kokonaisurakoinnissa meillä on putkessa jo tuhansia megawatteja ja toteutusvaiheeseen tulossa satoja. Tänä vuonna on valmistumassa jo useamman kymmenen megan hankkeita”, kertoo Hakkarainen.

Töitä aurinkovoiman edistämiseksi tehdään Solnetissa tällä hetkellä yrityksen noin sadan oman työntekijän voimin, lisäksi yritys työllistää suuren määrän alihankkijoita – isot uusiutuvan energian hankkeet tarvitsevat paljon osaamista ja toteuttavia käsiä. Osaamisessa yritys haluaa erottua erityisesti kehittyneen teknologian käytössä, käytössä on tällä hetkellä muun muassa omaa varastointiratkaisuihin liittyvää tekoälyteknologiaa.

Arvona vastuullisuus

Toinen asia, missä erottuminen on Hakkaraisen mukaan Solnetillä tärkeää, on vastuullinen liiketoiminta. ”Solnet haluaa edistää edelläkävijänä puhdasta ja edullista aurinkoenergiaa, mutta sosiaalisesti kestävällä tavalla – myös asiakkaamme usein korostavat, että sosiaalinen kestävyys on yksi heidän tärkeimmistä arvoistaan. Meille on tärkeää, missä aurinkopaneelit valmistetaan, millaisissa olosuhteissa työntekijät toimivat ja miten toimitusketjun jäljitettävyys varmistetaan. Solar Stewardship Initiative (SSI) auditoi tuotantoprosesseja, ja olimme hiljattain Kiinassa sen mukana keskustelemassa paneelivalmistajien kanssa. Toimijoilta siellä löytyy aitoa halua kehittää toimintaa ja edistää vastuullisuutta”, Hakkarainen toteaa.

Solnet on ensimmäinen suomalainen aurinkosähköalan yritys, joka on mukana Solar Power Europen Solar Steward- ship Initiative (SSI) -aloitteessa. Sen myötä yritys on sitoutunut kansainvälisiin vertailuarvoihin ja sääntelyohjeisiin sekä asettaa korkeat standardit myös kolmannen osapuolen suorittamille tarkastuksille, jotka parantavat aurinkosähkön toimitusketjun kestävyyttä.

Aurinkovoima kaamoksen maassa

Suomalaiseen aurinkovoimaan liittyen kuulee usein kysymyksen: voiko aurinkovoima olla Suomessa kannattavaa? Voi ja onkin, jos Hakkaraiselta ja Solnetiltä kysytään – ja juuri heiltä kannattaa kymmenen vuoden kokemuksella kysyä.

”Aurinkovoiman kannattavuutta Suomessa tukee pitkä tuottoaika keväästä syksyyn. Viileän ilman tehostaessa paneelien toimintaa toukokuu on usein paras kuukausi tuotannolle. Lisäksi maamme puhdas ilmanala vähentää huoltotarvetta. Suomen aurinkovoiman tuottopotentiaali on Pohjois-Saksan tasolla, jossa aurinkovoimaa käytetään jo huomattavia määriä. Yhdessä tuulivoiman kanssa aurinkoenergia toimii erinomaisesti toisiaan tasapainottavina tuotantomuotoina”, Hakkarainen toteaa.

Suomeen aurinkovoimaa rakennettaessa on kuitenkin tiettyjä seikkoja, jotka tulee Hakkaraisen mukaan huomioida. Esimerkiksi aurinkopaneelien kulma ja lumen vaikutus ovat keskeisiä tekijöitä Suomen olosuhteissa. Talvella tuotanto pienenee, mutta oikea paneelikulma voi vähentää lumen kertymistä ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi paneelien on kestettävä lumen paino ja säänvaihtelut. Maaperä on Suomessa hyvin vaihteleva jääkauden muokkaaman maaston vuoksi, mikä tekee rakennusolosuhteista ajoittain haastavat. Lisäksi talvirakentaminen tuo omat erityispiirteensä, mutta Suomessa on myös vahva osaaminen sen hallintaan, mikä mahdollistaa hankkeiden etenemisen ympäri vuoden.

Aurinkovoiman hyödyntäminen tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittäviä määriä meillä Suomessakin, se on selvää. Mitä aurinkoenergian kehityssuuntia maailmalla on nyt nähtävissä, jotka todennäköisesti rantautuvat myös Suomeen tulevaisuudessa?

”Paneelimalleissa on esimerkiksi jo merkittäviä eroja. Maailmalla käytetään jo paneeleita, jotka seuraavat aamuaurinkoa ja ilta-aurinkoa, mikä lisää vuorokautista sähköntuotantoa. Tämä on tulevaisuuden suunta, sillä keskipäivän sähkön hinnan laskiessa tehokkain tapa hyödyntää aurinkoenergiaa voi olla joko energiavarastointi tai kehittyneet seurantatekniikat. Suomessa näitä ratkaisuja ei vielä laajasti hyödynnetä, mutta niiden merkitys kasvaa varmasti tulevaisuudessa myös meillä”, summaa Hakkarainen.

Kotimaisen aurinkopuiston suunnittelun kolme pointtia

1. Aurinkopuiston suunnittelussa ja rakentamisessa on kolme keskeistä huomioon otettavaa seikkaa. Tärkein tavoite on maksimoida sähköntuotanto, joten alueen kokonaisvaltainen suunnittelu on avainasemassa. Optimaalinen sijainti, paneelien suuntaus ja tehokas tilankäyttö vaikuttavat merkittävästi tuotantoon.

2. Toinen tärkeä tekijä on maanpinnan ja maaperän ymmärtäminen. Alueen topografia voi olla haastava, ja maaperän erityispiirteet vaikuttavat asennukseen sekä rakenteiden kestävyyteen.

3.  Kolmantena on kentän pitkäikäisyys. Aurinkopuisto suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä, joten teknisten valintojen on oltava pitkäjänteisiä. Säänvaihtelut, markkinoiden muutokset ja laitteiston kestävyys on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, jotta investointi pysyy kannattavana pitkällä aikavälillä.

Aurinkovoimalat hiilensitojina ja paikallisen monimuotoisuuden edistäjinä

Turvemaille sijoittuvien aurinkovoimaloiden myötä voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä ja samalla sitoa hiiltä.

Turvetuotantoalueet uusiokäyttöön

Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomessa on vilkasta, ja monet kehitteillä olevat hankkeet ovat toinen toistaan suurempia. Turpeen energiakäytön vähenemisen seurauksena Suomessa on vapautunut runsaasti alueita turvetuotannolta. Entiset turvetuotantoalueet ovat loistava mahdollisuus aurinkovoimalle – samalla kun tuotetaan puhdasta, uusiutuvaa energiaa, voidaan alueella toteuttaa toimia, jotka palauttavat sinne hiiltä sitovan kasvillisuuden. Samalla voidaan parantaa sekä luonnon monimuotoisuutta että alapuolisten vesistöjen tilaa vähentämällä turvemaan ravinne- ja kiintoainepäästöjä.

Suot ja turvemaat – suuri mahdollisuus

Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet tästä on ojitettu metsätalouden, viljelyn ja turvetuotannon käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti aurinkovoimarakentamista pyritäänkin ohjaamaan ihmisen jo muokkaamille alueille, ja entiset turvetuotantoalueet ovat yksi tärkeimmistä kohteista.

Vesienhallinta ratkaisee onnistumisen

Aurinkovoimalaa entiselle turvetuotantoalueelle tai ojitettuun suometsään perustaessa avainkysymys on vesienhallinta. Rakentamisen aikana aluetta saatetaan joutua kuivattamaan, jota varten huolellinen vesienhallinnan suunnittelu pato- ja suodatusrakenteineen on tärkeää, jotta vältytään ylimääräisiltä ravinne- ja kiintoainepäästöiltä. Rakennusajan jälkeen pystytään siirtymään erilaiseen vesienhallintavaiheeseen ja nostamaan vedenpinnan taso alkuperäisiä suo-olosuhteita vastaavaksi.

Niin sanotun vettämisen tarkoituksena on saada rahkasammal ja muu suokasvillisuus uudelleen kasvuun, joko luonnostaan tai siirtoistutusten avulla. Suobiomassan kasvu sitoo hiiltä, ja ajan kuluessa hiili varastoituu syntyvään turpeeseen.

Luontoselvitykset ovat suunnittelun perusta

Kaikkien suunnittelutoimenpiteiden lähtökohtana ovat alueella tehdyt kattavat ympäristö- ja luontoselvitykset, joiden avulla tunnistetaan luonnon osalta kriittiset tekijät. Joskus esimerkiksi turpeen oton ja kuivattamisen loppumisen jälkeen alueelle on voinut muodostua linnuille tärkeä kosteikko.

Aurinkovoimahanke voi osaltaan olla varmistamassa, että kosteikon vedenpinnan taso pysyy suotuisana, eikä se esimerkiksi kuivu kesän kuivimpaan aikaan, joka voisi olla sinne asettuneille eliöille kohtalokasta. Kosteikot ovat myös hyviä vesienhallinnan kannalta hidastaessaan virtauksia ja pidättäessään kiintoainesta, jotta se ei päädy alapuolisiin vesistöihin. Kosteikoista voi ajan mittaan muodostua paikallisesti merkittäviä monimuotoisuuden keitaita, tarjoten erityisesti linnuille levähdys-, ruokailu- ja pesintäalueita.

Eläimistön huomiointi osana alueen suunnittelua

Usein aurinkovoimalat joudutaan aitaamaan, jolloin luontoyhteys alueella voidaan varmistaa riistakäytävän avulla. Mahdollisesta aluetta reunustavasta vihervyöhykkeestä voidaan suunnitella kasvistoltaan monipuolinen alue, jolloin se hyödyttää alueen eläimiä. Myös paneelialueelle voidaan sijoittaa paneeleja varjostamattomia pensasryhmiä linnuille ja hyönteisille suojapaikoiksi.

Tiestö tuo toimivuutta ja vaihtelevuutta

Aurinkovoimalan alueella tarvitaan luonnollisesti myös tiestöä huolto- ja pelastustoimenpiteitä varten. Tiestö voi toimia myös vesienhallintarakenteena mahdollistaen alueelle erilaisten elinympäristöjen luomisen, mikäli vaihtelevan maan korkeuden vuoksi tasaisten kosteusolosuhteiden luominen on vaikeaa. Osasta aluetta voidaan suunnitella tasaisesti kosteaa, kun taas toisaalla voidaan tehdä kausittain kuivuvaa aluetta – ja myös kasvisto sen mukaisesti.

Uusiutuvan energian ja luonnon yhteispeli

Oikein suunniteltuina aurinkovoimahankkeilla on Suomessa valtava potentiaali toimia edelläkävijöinä sovitettaessa yhteen uusiutuvan energian tuotanto ja ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet. Parhaimmillaan ne sitovat hiiltä sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta kestävällä tavalla.

Suomi on avoin puhtaalle businekselle

Suomi on nousemassa erittäin kilpailukykyiseksi puhtaaseen energiaan perustuvan teollisuuden ja osaamisen maaksi Euroopassa. Meillä on nyt ”kerran elämässä” -mahdollisuus torjua sekä ilmastonmuutosta että rakentaa kasvua ja luoda hyvinvointia Suomeen. Yritykset ovat mukana, kun ne pystyvät luomaan kannattavaa liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteistyötä paikallisesti ja kansainvälisesti. Suomi on avoin puhtaalle businekselle.

Suomi on avoin talous ja riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja yrityksistä. Kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista on erittäin kovaa. Suomi keskittyy puhtaan energian tuotantoon, vedyn ja sen johdannaisten (kuten e-polttoaineiden) valmistukseen, akkuteollisuuteen, energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä datakeskuksiin ja niihin liittyvään teknologiakehitykseen.
Puhdas sähkö on kilpailuvalttimme. Vuonna 2024 peräti 95 prosenttia Suomen sähköstä oli hiilidioksidivapaata, ja sen hinta oli Euroopan toiseksi kilpailukykyisin.

Suuret hankkeet vaativat aikaa

Suomessa on julkistettu kymmeniä suuria puhtaan siirtymän teollisia investointiaikeita. Suuri osa hankkeista on alkuvaiheessa, ja vasta harvoja investointipäätöksiä on tehty. Isot hankkeet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä. Tämä kestää vuosia ja vaatii merkittäviä, kasvavia panostuksia.
Positiivisen investointipäätöksen jälkeenkin voi vielä viedä vuosia ennen kuin tuotanto on täydessä käynnissä. Hankkeissa on myös lukuisia riskejä, joiden takia ne voivat muuttua tai peruuntua. Puhtaan siirtymän suunta on oikea, mutta olemme vasta alkuvaiheessa.

Investointikyselyt

Merkittävä osa uusista hankekyselyistä maailmalta tulee Business Finlandiin kuuluvalle Invest in Finland -tiimille. Monet ovat aiempien referenssien kautta. Työstämme niitä paikallisten aluekehitysyhtiöiden kanssa yhdessä. Osa kyselyistä puolestaan tulee suoraan alueille, jolloin tuemme heidän tekemistään.

Yhdessä voimme parantaa puhtaiden investointien onnistumisen todennäköisyyksiä monella tavalla. Jokaisen investointihankkeen on lopulta osoitettava taloudellinen kannattavuutensa vakuuttaakseen sijoittajat. Vain parhaat saavat rahoituksen. Kaikki alkaa hyvästä suunnittelusta, avoimesta kommunikaatiosta ja ratkaisukeskeisyydestä paikallisen väestön ja muiden osallisten kesken. Suomen lupaprosessi sekä ELY ja AVI ovat saaneet myönteistä palautetta.

Alueilla iso rooli

Alueet voivat edistää teollisia keskittymiä alustoina teollisuudelle hyödyntäen kiertotalousajattelua, edistäen ympäristöarvoja ja minimoiden riskejä. Panostukset energiainfran kehittämiseen vievät myös investointeja eteenpäin. Kasvava sähkön kysyntä edellyttää, että sähköntuotannon kasvu on mahdollista kilpailukykyisesti ja paikallisesti hyväksyttävästi jatkossakin. Paikallisten pk-yritysten mukanaolo hankkeissa tuo alueelle osaamista ja luo uusia työpaikkoja. Osaajia ja osaamista tarvitsee kehittää, ja monilla paikkakunnilla tarvitaan myös infrastruktuuri-investointeja. Yhdessä voimme luoda vahvemman ja kilpailukykyisemmän teollisuuden, joka vastaa kansainvälisiin haasteisiin ja vaatimuksiin.

Suomi on valmis

Suomi on valmiina hyödyntämään tämän investointibuumin tarjoamat mahdollisuudet. Tämä vaatii kaikilta tahtoa, uskoa pitkäjänteiseen tekemiseen ja jatkuvaa oppimista – yhdessä!

Kiitokset teille tuhansille, jotka olette mukana tekemisessä!