Olemme yhteiskuntana halunneet vähähiilistää energiajärjestelmäämme ja tässä olemme jo lähes onnistuneet; sähköstä 95 % on päästötöntä, ja se on myös lähes Euroopan halvinta. Tuulivoimalla on tässä kehityksessä ollut merkittävä rooli. Samalla, kun olemme ajaneet alas lähes kaiken fossiilisen sähköntuotannon, olemme sanoneet hyvästi järjestelmälle, jossa hinnat olivat melko ennakoitavat ja jossa kulutus ohjaa tuotantomääriä.
Nopea muutos tuotantorakenteessa toi suuret hintavaihtelut ja tämä yllätti niin markkinat kuin sähkönkäyttäjät. Emme ehkä toimialana osanneet riittävästi kertoa siitä, että sähkönhinta tulee elämään voimakkaasti sen mukaan, tuuleeko vaiko ei. Oppimiskäyrä on kuitenkin ollut verraten nopea, markkinoille on tullut varastointiratkaisuja sekä joustavaa energiankäyttöä. Kun sähkökäyttäjät pystyvät mukauttamaan kulutustaan sähkön hinnan mukaan, voivat he hyötyä siitä taloudellisesti, samalla sähköverkon investointitarve vähenee ja järjestelmän tehokkuus paranee.
Kun sähköstä on niukkuutta ja hinta nousee, niin myös sähkökulutus on alkanut joustamaan alaspäin. Tiedämme jo Helenin omasta datasta, että sähkön pienkuluttajat, joilla on spot-pohjainen sähkösopimus, joustavat kalliiden hintojen aikana noin 15 prosenttia. Tällä alkaa jo olla merkitystä sähköjärjestelmän kannalta.
Teollisuuden osuus on 42 prosenttia Suomen sähkön käytöstä (Energiateollisuus, tilastot 2025). Helenin Afryllä teettämän selvityksen mukaan teollisuuden joustopotentiaali on huomattava. Joustavaa energiankäyttöä hyödyntämällä teollisuudella olisi mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan. Jousto ei välttämättä edellytä teollisilta toimijoilta merkittäviä panostuksia, vaan pienet, tarkasti ajoitetut muutokset energiankäytössä korkeiden sähkön hintojen aikana voivat tuoda paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle jopa 100 miljoonan euron hyödyt vuodessa ilman oleellista vaikutusta kokonaistuotantoon.
Mitkä ovat jouston esteet? Selvitys nosti kolme tekijää, joiden tulee täyttyä, jotta kulutusjousto on teollisuudelle houkuttelevaa:
- Joustavuuden on oltava yhteensopivaa laitoksen teknisten ominaisuuksien kanssa.
- Joustavuuden on oltava taloudellisesti kannattavaa.
- Yrityksen on oltava halukas hyödyntämään joustavuutta.
Suomessa on jo useita yrityksiä, jotka aktiivisesti hyödyntävät kulutusjoustoa, mutta edelleen potentiaalia on paljon. Usein teknis-taloudelliset kriteerit täyttyvät, jolloin jouston hyödyntämisen este on osaaminen ja sitä kautta halukkuus joustaa. Teollisuuden kulutusjoustoa voitaisiin hyvin edistää energiatehokkuussopimusten kautta osaamisen lisäämisellä ja pienillä porkkanoilla. Jatkossa energian oikea-aikaisella käytöllä on isompi merkitys kuin määrällä.
Kun teollisuus kykenee mukauttamaan energiankäyttöään markkinatilanteen mukaan, sähkön hintapiikit tasaantuvat koko yhteiskunnassa. Tämä myös mahdollistaa tuuli- ja ydinvoiman hyödyntämisen täysimääräisesti ja ei tarvita kalliita tukimekanismeja. Joustava kulutus on avain siihen, että puhdas energia saadaan tehokkaasti käyttöön ja Suomi pysyy kilpailukykyisenä sekä houkuttelevana investointiympäristönä.