Akkuenergiavarastokapasiteetin globaali kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana ollut huimaa. Myös Euroopassa asennetun kapasiteetin kasvuluvut ovat tänä aikana olleet kaksinumeroisia.
Solar Power Europe -järjestö ennustaa asennetun kapasiteetin kasvavan Euroopassa nykyisestä noin 80 gigawattitunnista noin 400 gigawattituntiin vuoteen 2029 mennessä. Kasvusta suurin osuus saadaan voimalaitosluokan suurista energiavarastoista. Vauhti on nähtävissä Suomessakin: Fingridin mukaan liittymissopimuksia akkuenergiavarastoista kantaverkkoon on tehty 1800 megawatin ja liityntäkyselyjä jopa 30 000 megawatin edestä.
Kasvun taustalla on uusiutuvan energian kasvu ja akkuteknologian kehittyminen. Monikäyttöisillä akuilla voi osallistua sähköverkon taajuutta ylläpitävään reservimarkkinaan, tasapainottaa tuuli- tai aurinkovoimalan vaihtelevaa tuotantoa sekä tasoittaa intraday- ja SPOT- markkinoiden hintapiikkejä ja minimoida tasevirhemaksuja. Lisäksi akut pystyvät tuottamaan varavoimaa erilaisissa häiriötilanteissa, jolloin niillä on oma pieni osuutensa huoltovarmuuden ylläpitämisessä.
Taannoisen sähkömarkkinalain uudistuksen jälkeen mietinnät eri tuotantomuotoja ja akkuja koskevista hybridihankkeista ovat vauhdittuneet ja monissa suunnitteilla olevissa tuuli- ja aurinkovoimaprojekteissa on nykyisin ainakin varaus akkuenergiavaraston rakentamiselle.
Hintakehitys
Yleisin suurissa akkuenergiavarastoissa tällä hetkellä käytettävä akkuteknologia on litiumrautafosfaatti (LFP), jonka ylivoimainen osaaja on Kiina. Arviolta 90 prosenttia maailman kaikista LFP-kennoista valmistetaan Kiinassa.
Euroopassa on viimeisen parin vuoden aikana nähty kiinalaisten energiavarastotoimittajien taholta erittäin aggressiivista hinnoittelua, joka on johtunut muun muassa Yhdysvaltojen viimeaikaisesta tullipolitiikasta ja äärimmäisen kovasta sisäisestä kilpailusta kotimaassa. Kun vienti Yhdysvaltoihin on vaikeutunut, kiinalaiset valmistajat ovat yrittäneet myydä tuotteitaan kannattavuudestaankin tinkien mahdollisimman paljon Eurooppaan.
Viime vuoden loppupuolelta lähtien Kiinassa on poliittisin päätöksin ryhdytty toimenpiteisiin hintakilpailun vähentämiseksi ja teollisen tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Tämä, sekä virkistynyt sähköautojen kysyntä Euroopassa, näkyvät nyt muun muassa litiumkarbonaatin hinnan nousuna ja akkujen vientiveron alennuksen poistona ja sen myötä akkuenergiavarastojen hintojen selkeänä nousuna.
EU:n akkuasetus
Euroopan unioni sääti vuonna 2023 akkuasetuksen tavoitteenaan pienempi ympäristöjalanjälki, tehokkaampi kiertotalous ja vastuullinen raaka-aineketju. Energiavarastoissa olevat akut kuuluvat teollisuusakuiksi luokiteltuna laajennetun ja kollektiivisen tuottajavastuun piiriin 18.8.2025 alkaen, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että akun markkinoille saattaja eli tuottaja vastaa nyt akun jätehuollosta ja kierrätyksestä koko sen elinkaaren ajan ja on velvollinen ottamaan vastaan ja kierrättämään kaikki saman akkuluokan akut, vaikkei itse olisi myynyt niitä. Tuottaja voi olla akuston suomalainen valmistaja tai taho, joka tuo akuston maahan mistä tahansa muusta maasta ja saattaa sen siten ensimmäisenä markkinoille. Jos esimerkiksi hankekehittäjä ostaa akuston ulkomailta itse suoraan, se katsotaan tuottajaksi.
Käytännössä tuottajavastuun pystyy hoitamaan ostamalla energiavarasto suomalaiselta taholta tai liittymällä tuottajayhteisöön, joka vastaa keräyksestä, kierrätyksestä ja viranomaisraportoinnista. Asetus on lainvoimainen, joten akkuenergiavaraston ostajan tai myyjän kannalta tärkeää on huomioida kierrätysmaksu hinnassa jo nyt. Kansallinen täytäntöönpano asiassa täydentyy kuitenkin edelleen ja viranomaisohjeistukset aiheesta tarkentuvat.