Ennusmerkit talouden paluusta kasvu-uralle vahvistuvat: teollisuustuotanto on korkeimmillaan sitten vuoden 2008, kotitalouksien kulutus virkoaa ja rakentaminen elpyy. Samalla muuttunut maailmantilanne, geopoliittiset riskit ja teknologisen murroksen ajama yhteiskunnan kasvava sähkön tarve korostavat energiajärjestelmän roolia kriittisenä kilpailutekijänä: kyse ei ole enää pelkästään hinnasta tai ilmastosta, vaan kasvusta, huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta.
Suomi on jo osoittanut, että energia ei ole nollasummapeli. Kasvu ja sähköistyminen kulkevat käsi kädessä: sähköntuotanto ja -kulutus ovat talouskasvun mukana nelinkertaistuneet 1970-luvulta. Lopputuloksena meillä on Euroopan edullisinta sähköä ja luotettava sähköverkko. Olemme kasvaneet ennen, pystymme kasvamaan myös jatkossa. Tulevaisuudessa tarvitaan samaa reseptiä; fossiilivapaa tuotanto, vahva verkko ja joustoratkaisut, kuten vesivoima ja energiavarastot, toimivat saumattomasti yhtenä järjestelmänä.
Fingridin ja muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden strategia alleviivaa samaa: turvallinen, varma ja integroitunut energiajärjestelmä on noussut aikaisempaa keskeisemmäksi tavoitteeksi, kun Euroopan turvallisuusympäristö ja kyberuhat ovat kiristyneet. Riittävä infrastruktuuri, toimitusvarmuus ja digitaalinen perusta ovat strategian kulmakivet. Keskusteluun liittyvät kiinteästi myös datakeskukset, jotka puolestaan mahdollistavat digitaalisten palveluiden, kansainvälisen liiketoiminnan, tekoälyn ja kriittisten toimintojen jatkuvuuden – myös puolustustarkoituksiin ääriolosuhteissa. Niiden merkitys turvallisuudelle kasvaa vuosi vuodelta, eivätkä ne ole riippuvaisia merikaapeleista vaan voivat tuottaa suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle kriittisiäkin digitaalisia palveluita Suomen maaperällä. Datakeskukset ovat esimerkki uudesta kasvusta: ne synnyttävät kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille, tuovat mittavia investointeja, työpaikkoja ja kasvattavat sähköntarvetta, aivan kuten kaikki talouskasvu. Datakeskukset toimivat vain vakaassa, toimitusvarmassa ja kustannustehokkaassa sähköjärjestelmässä ja vastavuoroisesti ne voivat osallistua joustomarkkinoille muun muassa varavoimakapasiteetilla tai tuottamalla hukkalämpöä hyötykäyttöön otettavaksi.
Uusiutuvien rooli kasvaa, vastuu sen mukana
Jokainen uusi tuuli- tai aurinkopuisto vahvistaa energiaomavaraisuutta, pienentää ulkoisia riippuvuuksia ja tukee digitaalisen yhteiskunnan toimintavarmuutta. Uusiutuvien rooli kasvaa nopeastija se näkyy jo: fossiilisten osuus on Suomen kokonaisenergiankulutuksesta pudonnut yli 70 prosentista (1970) alle 30 prosenttiin.
Samalla alan merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa: mitä tärkeämpi osa uusiutuvat tuotantomuodot ovat Suomen sähköjärjestelmässä, sitä korkeammat odotukset kohdistuvat niiden laatuun, suunnitteluun, alueelliseen hajauttamiseen ja kykyyn integroitua laajempaan energiajärjestelmään. On myös selvää, että kaikkia mahdollisia joustoratkaisuja tullaan tarvitsemaan vaihtelevan tuotannon sekä perusvoiman, kuten ydinvoiman rinnalle. Fortum tutkii myös esimerkiksi pumppuvoiman mahdollisuuksia Ruotsissa.
Yksi ratkaiseva tekijä jää usein teknisten ratkaisujen varjoon: luottamus. Ilman sitä, kriisinkestävää energiajärjestelmää edistävät hankkeet viivästyvät tai pysähtyvät, vaikka kaikki muodolliset prosessit olisi hoidettu. Itä-Suomen yliopiston selvitys tuulivoimavalituksista osoittaa, että toimijoiden omalla otteella on suuri merkitys, millainen sosiaalisen hyväksyttävyyden perusta hankkeelle rakennetaan. Moni asukas kokee jääneensä sivuun, joko ilman riittävää tietoa tai ilman aitoa mahdollisuutta vaikuttaa, vaikka muodolliset prosessit olisikin hoidettu moitteetta.
Fortum kehittää tontteja uuden teollisuuden ja datakeskusten käyttöön ja samanaikaisesti kehitämme uutta uusiutuvaa tuotantoa niiden tarpeisiin usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Marraskuussa 2025 valmistunut 4,4 GW maatuulivoiman yrityskauppa nosti pohjoismaisen luvitusvaiheen hankeportfoliomme noin kahdeksaan gigawattiin, joka tekee meistä Pohjoismaiden suurimpia hankekehittäjiä. Läpinäkyvyys, aktiivinen kuuntelu ja tiivis yhteistyö asukkaiden, kuntien ja maanomistajien kanssa ovat avainasemassa, jotta uusiutuvan energian kasvu olisi reilua ja hyödyttäisi kaikkia osapuolia – niin asiakkaitamme kuin paikallisia asukkaitakin.
Tulevaisuuden kasvu ei synny vain suurissa kaupungeissa. Päinvastoin: valtaosa puhtaan siirtymän investoinneista kohdistuu pääasiassa pienempiin kuntiin. Tämä on erinomainen mahdollisuus, joka koskettaa koko Suomea.