Suomen sähköjärjestelmä on keskellä suurta murrosta. Sähkönkulutus kasvaa, teollisuus sähköistyy ja uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa rakennetaan. Samalla sähköjärjestelmä tarvitsee yhä enemmän joustavuutta. Tässä sähkövarastoilla on tärkeä rooli. Akut ovat siirtymässä sähköjärjestelmän tukipalvelusta olennaiseksi osaksi joustavaa sähköjärjestelmää, ja sääntelyssä niitä tulisi kohdella tavalla, joka mahdollistaa akkujen täyden hyödyn.
Vielä muutama vuosi sitten sähkövarastoihin suhtauduttiin varovaisella uteliaisuudella. Akkujen rooli oli työskennellä taajuusvahtina ja varmistaa, että verkon 50 hertsiä pysyy tasapainossa. Nyt akut ovat ottaneet ihailtavan uraloikan. Taajuusvahdin roolin lisäksi akut voivat varastoida sähköä silloin, kun sitä tuotetaan runsaasti ja purkaa sitä verkkoon silloin, kun kulutus kasvaa tai sähköntuotanto vähenee. Akkujen tehtävänä ei ole enää vain hienosäätää taajuutta, vaan ne tekevät sähköjärjestelmästä joustavamman, vakaamman ja tehokkaamman ja ne voivat osaltaan tasata sähkön hinnan vaihtelua.
Suomessa akkujen kehitys näkyy jo käytännössä. Akkuhankkeita suunnitellaan eri puolilla maata ja monet niistä kytkeytyvät suoraan uusiutuvan energian tuotantoon. Samalla akkuteknologia kehittyy nopeasti. Akut eivät toki korvaa sähköverkkoja, tuotantolaitoksia tai muuta energiainfraa mutta ne täydentävät niitä tavalla, joka auttaa ottamaan uusiutuvasta energiasta parhaan hyödyn irti.
Tällä hetkellä Suomessa valmistellaan Sähkömarkkinalakiin muutosta, joka tunnetaan parhaiten verkkoon liittämisen etusijamenettelystä. Valmisteltu sääntely asettaisi sähkövarastot käytännössä erilaiseen asemaan sen perusteella, sijaitsevatko ne voimalaitoksen yhteydessä ja lataavatko ne sähköä verkosta. Valmisteilla olevat lakimuutos jakaa sähkövarastot kahteen eri luokkaan. Ylemmässä ryhmässä ovat sähkövarastot, jotka sijaitsevat voimalaitoksen yhteydessä eivätkä lataa ollenkaan sähköverkosta. Viimeisessä luokassa ovat muut sähkövarastot. Akuille tulisi sallia myös verkosta lataaminen, jotta akkujen suuri potentiaali saadaan myös Suomessa valjastettua. Tuulisena ja vähäisen kulutuksen hetkenä sähköä voidaan varastoida akkuun sen sijaan, että kaikki tuotanto syötetään heti verkkoon. Kun sähköstä myöhemmin on enemmän kysyntää, energia voidaan purkaa takaisin verkkoon.
2030-luvun sähköjärjestelmä tarvitsee samaan aikaan lisää puhdasta sähköntuotantoa, kulutusjoustoa, vahvaa sähköverkkoa ja sähkövarastoja. Näitä ratkaisuja ei kannata asettaa vastakkain. Sääntelyn tehtävänä pitäisi olla mahdollistaa niiden tehokas yhteispeli. Siksi myös sähkövarastojen on voitava ladata sähköä verkosta tietyin reunaehdoin ilman, että ne joutuvat sen vuoksi perusteettomasti heikompaan asemaan.