Suomen valtiontalous on ollut heikoissa kantimissa jo pitkään ja uutiset ovat täyttyneet valtion leikkauslistoista. Vuoden 2026 aikana on kuitenkin saatu heikkoja signaaleita, joiden mukaan Suomen talouskasvu olisi käynnistymässä. Talouskasvun parempiin näkymiin on siivittänyt datakeskusbuumi, joka on pelastanut Suomen rakennusteollisuuden pahemmalta taantumalta. Ja miten tämä liittyy siihen, että uusiutuva sähköntuotanto pelastaa Suomen? Suomessa tarjolla oleva uusiutuva sähköntuotanto on pääsyy sille, että datakeskusinvestointeja suunnitellaan ja rakennetaan tänne.
Uusiutuvan energian investoinnit tuovat jo itsessään merkittäviä kansantaloudellisia ja aluetalousvaikutuksia synnyttämällä työpaikkoja ja tuomalla verotuloja. Tänä päivänä niiden tärkein hyöty on kuitenkin siinä, että ne mahdollistavat uusien teollisten sähköä kuluttavien investointien rakentamisen Suomeen. Datakeskusten lisäksi Suomeen on suunnitteilla merkittävät määrät uutta vetyteollisuutta ja vedystä valmistettavia jatkojalosteita. Kaikki nämä tuovat tulleessaan uusia työpaikkoja, verotuloja ja arvonlisää. Uusiutuvan energian lisärakentaminen on näiden investointien – ja Suomen talouskasvun – ehdoton edellytys.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vihreiden investointien dataikkunassa on listattuna Suomeen suunniteltuja vihreän siirtymän hankkeita jo yli 300 miljardin euron edestä. Osa dataikkunan hankkeista on vasta hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä tule koskaan toteutumaan. Mutta vaikka lopulta vain alle 20 % näistä hankkeista toteutuisi, tarkoittaisi se, että Suomen bruttokansantuote olisi seuraavan 30 vuoden ajan vuosittain 3 miljardia euroa nykyistä korkeammalla tasolla (Lähde EK ja GAIA. 2024). Kesällä 2026 Afryn selvitys, jossa huomioitiin myös verkkoinfran rakentamisen tuomat työpaikat ja arvonlisä kertoi, että verkkoinvestoinnit sekä uusiutuvan energian ja uuden sähkönkulutuksen investoinnit yhdessä tarkoittavat 261 miljoonan euron suoria investointeja sekä 688 miljoonan euron kokonaistalousvaikutuksia Suomeen sähkönkulutuksen kasvun perusuralla, jolloin sähköä kuluisi Suomessa noin 100 TWh vuonna 2040 [jakeluverkkoinvestointien-edellytykset-ja-kansantaloudelliset-vaikutukset.pdf].
Uusiutuva energia on parasta ja edullisinta
Kesällä 2026 Keski- ja Etelä-Eurooppa sekä Brittein saaret ovat kärvistelleet ennätyshelteiden ja helteistä johtuvien massiivisten maastopalojen kourissa. Tilanne on karmaiseva ja on ratkaistavissa ainoastaan irtautumalla fossiilitaloudesta. Korvaamalla fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla torjutaan ilmastonmuutosta.
Suomen sähköjärjestelmä on jo melko puhdas, mutta nyt kyse on nimenomaan siitä, miten fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla energialähteillä olemassa olevassa teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä, ja mitä polttoaineita uusi teollisuus alkaa käyttää. Kaikki, mikä voidaan sähköistää, sähköistetään. Kohteissa, joita ei voida sähköistää, irtaudutaan fossiilisista polttoaineista vedyn ja muiden sähköpolttoaineiden kautta. Tuuli- ja aurinkovoima ovat edullisimmat tavat rakentaa uusiutuvaa sähköntuotantoa, ja ne tarjoavat loppumattoman raaka-aineen uudelle teollisuudelle. Samalla kun ilmastonmuutosta torjutaan, lasketaan myös energian kustannuksia.
Mitä tulevissa vaaleissa tulisi energiasioista huomioida?
Uusiutuvan energian ja puhtaiden investointien on tulevina vuosina oltava päätöksenteon tärkeysjärjestyksen kärjessä, kun Suomessa halutaan lisätä työpaikkoja, vähentää päästöjämme, vahvistaa sähköomavaraisuuttamme ja luoda hyvinvointia koko Suomeen.
On tärkeää saada rakennettua sähköntuotantoa eri puolille Suomeen. Hajautettu uuden sähköntuotannon lisääminen synnyttää edellytyksiä monenlaiselle yrittäjyydelle ympäri maata ja samalla lisää turvallisuuttamme: asuttua maata on helpompi puolustaa. Myös sähköjärjestelmän tasapainon ja toimivuuden takia on viisasta hyödyntää Suomen laaja pinta-ala mahdollisimman hyvin. On tärkeää, että Suomessa hyödynnetään tuulivoimarakentamisessa sekä merialueet että itäinen Suomi. Lisäksi eteläisemmässä Suomessa pitää voida edelleen rakentaa tuuli- ja aurinkovoimaa.
Vaikka nyt varovaisesti näyttää siltä, että talouskasvu on käynnistymässä, on meidän tunnistettava taloudelliset realiteetit. Niukkuuden aikana ei avokätisiin tukiin ole varaa, vaan ratkaisujen on oltava kestäviä ja markkinaehtoisia. Juuri tässä edullinen ja nopeasti rakennettava uusiutuva energia on Suomen vahvuus. Uusiutuvaa energiaa rakennetaan jo nyt ilman valtion taloudellista tukea: tuulivoimaa toteutetaan markkinaehtoisesti, ja aurinkovoima etenee vahvasti samaan suuntaan. On tärkeää, ettei tulevien hallitusten käsiä sidota pitkäaikaisilla tuilla, jotka on suunnattu vanhoihin teknologioihin.
Uusiutuvan energian hankkeet ovat pitkäkestoisia, ja niiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Siksi päätöksenteon ja sääntelyn on oltava johdonmukaista ja ennakoitavaa, jotta Suomi säilyttää houkuttelevan investointiympäristönsä, ja ylläpitää maineensa vakaana investointikohteena. Energiapolitiikan tulee perustua ylivaalikautiseen strategiaan, joka vakauttaa investointiympäristön ja vahvistaa talouskasvun edellytyksiä.